Yrittäjä-lehti. Pohjois-Pohjanmaan. www.esmo.fi ESMO. Yrittäjälähtöinen ja palveleva tilitoimisto. Näkykää paremmin, myykää enemmän!



Samankaltaiset tiedostot
Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

Yritysten kasvun suunta kysely

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät

KASVUN SUUNTA KYSELY

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät 100 TAPAHTUMAA

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Utajärvi. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Liminka. Kuntaraportti

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö

Kuntaraportti Ii. Suomen Yrittäjät

Taivalkoski. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Kuntaraportti Muhos. Suomen Yrittäjät

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät, kevätseminaari Oulu Oppisopimus yrityksessä Katriina Ruonio

Kuntaraportti Liminka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vaala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Oulu. Suomen Yrittäjät

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Satakunnan oppisopimuskeskus

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Haasteena omistajanvaihdokset

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

10 askelta onnistumiseen

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Yritysmarkkinoiden tila. Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

CASE SILLANRAKENTAJA. Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.

#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto

10 askelta onnistumiseen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Lausuntopyyntö STM 2015

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

Savon Yrittäjät: Strategia Strategiaryhmän esitys

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Transkriptio:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti TALOUSELÄMÄN JA YRITTÄMISEN ERIKOISLEHTI nro 3/2014 76. vuosikerta ESMO economia Yrittäjälähtöinen ja palveleva tilitoimisto www.esmo.fi Näkykää paremmin, myykää enemmän! sivu 3 Esmo Oy - Esmo Economia Oy Puistokatu 34 A 2.krs 90120 OULU Tel: +358 (0)207 879 400 Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme! Pasi Kinnunen puh. 050 5565 110 pasi.kinnunen@esmo.fi Meillä on pitkä kokemus eri toimialojen yritysten taloushallinnosta. Käytössämme on joustavat ja nopeat sähköiset palvelut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tiedonsiirron asiakkaillemme. Autamme myös liiketoiminnan ja talouden suunnittelussa, jotta asiakkaamme voivat keskittyä ydinliiketoimintaan. Ajoneuvoteippaukset Toimitilateippaukset Kyltit ja opasteet Raskaiden ajoneuvojen teippaukset Teollisuuden merkinnät Mainostarrat Varoitustarrat Tarratekstit Banderollit Roll Up telineet Messustandit Erikoistuotteet SOITA HETI! 0207 301 800 Uusi osoite: Idealinja 9, Oulu www.tarraserif.fi Pk- yritykset omistamaan Fennovoimaa! sivu 7 TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat PPY:lle uusi jäsen TERVETULOA POHJOISEN TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMAAN! 21.-22.5.2014, OULUHALLI REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI VELOITUKSETTA NETISSÄ! sivu 8 Loppuunmyydyillä messuilla yli 330 näytteilleasettajaa. Tule tapamaan uusia kumppanuuksia ja katsomaan ratkaisuja tuotannon tehostamiseen. Lue lisää ohjelmasta netistä! www.pohjoinenteollisuus.fi KOKONAISUUDESSA MUKANA: KUNNOSSAPITO KAIVOS SOPIMUSVALMISTUS NORRKAMA Järjestäjä: Yhteistyössä: PPY juhli uusia tilojaan

2 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 PÄÄKIRJOITUS Yrittäjiin uutta voimaa ja synergiaa Viime alkusyksystä tein oululaiselle Starttaamolle ehdotuksen liittymisestä yrittäjäjärjestöömme paikallisyhdistykseksi. Ehdotus otettiin tosissaan ja innolla vastaan ja nyt Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kasvaa uudella paikallisyhdistyksellä. Starttaamon uusi virallinen nimi on Pohjois-Pohjanmaan Startup Yrittäjät. Paikallisyhdistysten määrä nousi nyt 29 ja Oulun alueen paikallisyhdistysten määrä nousi seitsemään. Kyseessä on iso ja merkittävä askel järjestöhistoriassamme. Starttaamo on kolme vuotta vanha yhdistys, jonka jäsenistö koostuu startup-yrittäjistä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia vertaistukena ja aktiivisena verkostona toisille startup-yrittäjille ja osaltaan parantaa startup-yrittäjien toimintaympäristöä. Yhdistyksen arvomaailma ja yhteisöllisyyden korostaminen vastaavat täydellisesti PPY:n arvomaailmaa. Uskomme vahvasti uuden yhdistyksen tuovan voimaa ja synergiaa koko järjestöömme. Pohjois-Pohjanmaan Startup-Yrittäjät mahdollistaa uusia asioita järjestössämme. Muutoksen myötä startup-yrittäjyyden asiantuntemus paranee. Toisaalta myös järjestömme mandaatti puhua startup-yritysten nimissä paranee. Osaltamme tarjoamme startup-yrittäjille Suomen parhaat mahdollisuudet verkostoitua ja tehdä bisnestä. PK-sektori on hyvin heterogeeninen. Järjestöstämme löytyvät kaikki yrittäjyyden muodot. Meillä järjestössämme on edustettuna kaikki yrityskokoluokat yksinyrittäjästä suuriin yrityksiin ja lähes kaikki toimialat. Yrittäjien tulotaso myös vaihtelee köyhyysrajan alapuolella olevista yrityksistä loistavasti menestyviin ja hyvin toimeentuleviin yrittäjiin. Kaikesta erilaisuudesta huolimatta yrityksiä yhdistää yrittäjyys. Yrittäjyys on vahvaa alueellamme ja järjestömme kannalta positiivista on jäsenmäärän jatkuva kasvu ja yrittäjien halu kuulua vertaisverkostoomme Meidän tulee järjestönä nähdä yrittäjyyden muutos ja olla ketteränä mukana. Tämä tarkoittaa sitä, että välttämättä enää ei paikallisyhdistys ole sidottu kuntarajoihin. Yhteisöllisyys ja toiminnollisuus ratkaisevat. Yrittäjäjärjestömme tehtävä tehdä vakuuttavasti työtä sen eteen, että kaikkien yritysten toimintaympäristö ja yrittäjien kannattavan yritystoiminnan edellytykset paranevat. Mitä leveämmät hartiat, sen helpompaa on onnistua. Toivotan uuden yhdistyksen lämpimästi tervetulleeksi yrittäjäperheeseemme. Marjo Kolehmainen PUHEENJOHTAJALTA Nuorten työllistäminen pk-yrityksiin Tilastokeskuksen tuoreimpien työttömyysastetta kuvaavien tilastojen mukaan nuorten (15 24 v.) työttömyys on kasvussa. Työttömien nuorten määrä on 23,5 prosenttia työvoimasta. Miehillä luku on 26,3 ja naisilla 20,8 prosenttia. Kehityksen suunta on huolestuttava, nuorisotakuu ja muut nuorisotyöttömyyden alentamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole tilannetta parantaneen. Uusia välineitä nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi tarvitaan. Työssä oppien ammattiin on kokeiluhanke, jossa Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tavoitteena on lisätä työpaikalla oppimisen määrää ja tiivistää oppilaitoksien ja yritysten yhteistyötä. Tavoitteena on myös kehittää oppisopimuskoulutusta. Pohjois-Pohjanmaan alueella on tehty näyttömestarin koulutusohjelmaan liittyen kysely, jonka mukaan oppisopimuskoulutus on pk-yrityksille hyvä muoto kouluttaa osaavaa työvoimaa, mutta kehittämistarpeita on (Anttila, Riikonen, Ruonio 2014). Oppisopimuskoulutuksen mallimaana voitaneen pitää Saksaa. Siellä järjestelmällä on vuosisataiset pe- rinteet ja yli puolet nuorista valitsee oppisopimuksen. Saksassa työharjoittelua on 3-4 pv viikossa ja teorian opiskelua 1-2 pv viikossa. Teoriaopinnot suoritetaan ammattikoulussa. Koulutuksen ajalta suoritetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka alkuvaiheessa on matalampi ja oppimisen myötä nousee. Työssäoppiminen tapahtuu kisälli-mestari periaatteella, yrityksiltä vaaditaan aina mestaritutkinnon omaava kouluttaja. Itselläni oli mahdollisuus tutustua Saksan-malliin vieraillessani Berliinissä. Eniten ihmetystä herätti se, miten 80 miljoonainen liittovaltio on pystynyt nykyaikaistamaan työmarkkinansa ja saamaa taloutensa kasvuun. Työllisyysaste Saksassa on hyvä ja nuorisotyöttömyys vain noin kahdeksan prosenttia. Suomessa työmarkkinoilla joustoja ei ole juuri saatu aikaiseksi, vaikka kilpailukykymme sitä kaipaisi. Yrityksiin tarvittaisiin ammattitaitoista työvoimaa joustavilla, paikallista sopimista mahdollistavilla ehdoilla. Hyvää kesää Lauri Mikkonen POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT -LEHTI Julkaisija: pohjois-pohjanmaan Yrittäjät ry Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Ii Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy Paino: Suomalainen lehtipaino Oy Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä. Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy. Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Raahe Siikajoki Pyhäjoki Vihanti Merijärvi Oulainen Haapavesi Siikalatva Kärsämäki Pyhäntä Utajärvi Vaala ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi Pyhäjärvi

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 3 Oulun kaupunki sekä pk-yritykset ydinvoimalan omistajiksi! Pyhäjoen ydinvoimala on niin tärkeä hanke Pohjois- Pohjanmaalle ja koko Pohjois- Suomelle, että kyllä sen omistamisessa pitää Oulun kaupungin olla mukana ja myös yritysten vielä laajemmalla joukolla. ANTTI NISKANEN Oululaisen Kymppi Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Koskelainen sanoo puhuvansa monen pk-yrittäjän puolesta. Sen jälkeen, kun hän otti asian esille maakuntalehdessä, häneen on oltu yhteyksissä kymmenistä yrityksistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja laajemminkin Suomessa on kiinnostusta ja halua olla mukana nostamassa kotimaista osuutta ydinvoimalassa. Lopullinen kimmoke vain puuttuu, ja asialla alkaa olla kiire. Koskelaisen mukaan luonnollisinta olisi, jos Oulun kaupunki näyttäisi esimerkkiä ja osallistuisi ydinvoimalan omistukseen. Sehän kerää suurimman hyödynkin hankkeen myönteisistä vaikutuksista työpaikkojen ja verotulojen muodossa. Heikon työllisyyden ja valtavan nuorisotyöttömyyden kanssa painiskelevan kaupungin päättäjien luulisi Koskelaisen mukaan ymmärtää mammutihankkeen työllisyyspoliittiset vaikutukset. Omistajana kaupunki voisi vaikuttaa paremmin siihen, että hyödyt realisoituvat. Työtä tuhansille ihmisille Kyse on sadoista miljoonista euroista ja tuottajaketju on pitkä. Suurhanke vaatii monenlaisia ammatti-ihmisiä ja yrittäjiä. Ratkaisevaa on, minne Eero Koskelainen (edessä) ja Juha Alapuranen haluavat pohjois-suomalaiset yritykset voimakkaammin mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen myös omistajina. alihankkijayritykset, suunnittelijat ja muut huippuammattilaiset sijoittuvat. Jos he menevät Kokkolaan tai Pietarsaareen, niin eivät he silloin maksa verojaan Ouluun. Sellainenkin mahdollisuus on. Ja se Oulun päättäjien kannattaisi ottaa huomioon. Hyödyt eivät välttämättä tule kuin manulle illallinen, Koskelainen sanoo. PYHÄJOKI VOI POIKIA JATKOSSA LISÄÄ TÖITÄ Eikä vaikutus jää välttämättä vain yhden ydinvoimalan varaan. Pyhäjoki voi jatkossa poikia lisää töitä muissa Rosatomin hankkeissa. Yhtiöllä on tietääkseni suunnitteilla parikymmentä ydinvoimalaa eri puolille Eurooppaa, Koskelainen sanoo. Mahdollisuus kansainvälistyä Mikä mahdollisuus se onkaan kansainvälisille tai sellaiseksi aikoville yrityksille. Välimatkat eivät ole este. Nykyaikana ydinvoimalankin osia voidaan suunnitella ja rakentaa kaukana rakennustyömaalta. Tiedän, että kuusamolainen insinööritoimisto on suunnitellut putkikannakkeet Ranskaan rakennettavaan ydinvoimalaan. Suunnittelu toi työtä kuudelle ammattimiehelle vuodeksi, Koskelainen lisää. Ylitorniolaisen YBT Oy:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen on samoilla linjoilla. Myös hän toivoo yrityksiä voimakkaammin mukaan ydinvoimalahankkeeseen. Omalta osaltamme olemme kiinnostuneita osallistumaan suomalaisen omistuksen kasvattamiseen Voimaosakeyhtiö SF:ssä. Alapurasen mukaan jo ydinvoimalahankkeen val- Fennovoiman omistus VOIMALALLA OLLUT JO MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA mistelulla on ollut YBT:lle piristävä vaikutus. Raahen tehtaamme on saanut lisää betoniele- Pyhäjoelle ydinvoimalan rakentavasta Fennovoimasta omistavat suomalainen Voimaosakyhtiö SF 66 prosenttia ja venäläisen Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy 34 prosenttia. Voimaosakeyhtiö SF:ssä on mukana teollisuuden yrityksiä sekä paikallisia energiayhtiöitä. Niistä parikymmentä on kuntien omistamia yhtiöitä. Voimaosakeyhtiö SF:n tavoitteena on kasvattaa suomalaisten yhtiöiden osuus jo varmistuneesta 50,2 prosentista 66 prosenttiin. Fennovoiman toimitusjohtajan Pekka Ottavaisen mukaan neuvottelut mahdollisten uusien omistajien kanssa saatetaan päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Pyhäjoen ydinvoiman tavoiteaikataulu on, että voimalaitoksen rakentaminen alkaa 2018, ja käyttöön voimala otettaisiin 2024. Työt laitospaikalla alkavat tien rakentamisella jo tänä vuonna. Kaikki eivät hänen mukaan näytä täysin tiedostaneen, minkä suuruisesta hankkeesta ydinvoimalan rakentamisessa on kysymys. Se tuo työtä tuhansille ihmisille, suoraan tai välillisesti. Lukemattomille ammattialoille rakentajista siivoajiin ja muonittajiin. menttitilauksia teollisuudelta. YBT on perheyhtiö, jolla Raahen lisäksi on tuotantoa Ylitorniolla ja Kuhmossa. Yritys on myös osakkaana Prefabmästerna Sverige AB:ssa, jonka tehdas on Öjebynissä. Avoin yhtiö omistajaksi? Yksi mahdollisuus, josta Koskelaisen mukaan on yritysten kanssa keskusteltu, on se, että pk-yritykset muodostavat yhdessä avoimen yhtiön sijoitustaan varten. Hän lupaa antaa asiasta tietoja kaikille kiinnostuneille. Aiheesta järjestetään tarpeen mukaan myös tiedotustilaisuuksia, joissa Fennovoima on mukana. Kauppaehdothan ovat todella joustavat. Lompakolla ei tarvitse käydä ennen kuin voimalaitos käy, aikaisintaan 2024. Silloin maksetaan neljäsosa ja loput jaetaan 10 seuraavalle vuodelle, Koskelainen sanoo.

4 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 Oppisopimuskoulutus sopii hyvin pk-yritysten koulutustarpeisiin Po hjois-pohjanmaan Yrittäjien kevään aikana toteuttaman kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia sekä näyttö- että oppisopimusmuotoisesti suoritetuista näyttötutkinnoista. Vastausten perusteella näyttää siltä, että nämä tutkinnot ovat yrittäjien keskuudessa varsin hyvin tunnettuja. Erityisen hyvänä vies- tinä voidaan pitää sitä, että vastaajien antaman korkeimman arvosanan sai väite, jonka mukaan yrittäjät kokevat näyttötutkintojärjestelmän soveltuvan erinomaisesti pk-yritysten koulutustarpeisiin (keskiarvo 3,74 prosenttia, asteikolla 1-5), yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine sanoo. Oppisopimuskoulutusten koetaan puolestaan olevan yrityksille ensisijaisesti hyvä muoto kouluttaa osaavaa työvoimaa (ka. 3,74 prosenttia, asteikolla 1-5). Oppisopimuskoulutusjärjestelmän kehittämistarpeista vastaajat korostavat ensisijaisesti työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen tason nostamista. Tähän on jatkossa välttämätöntä kiinnittää enemmän huomiota. Oppisopimisessa on kehitettävää Oppisopimuksiin on yhteiskunnan taholta kohdistettu suuria odotuksia. Tällä hetkellä käynnissä olevat toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä, vaan tuen määrää tulee tarkastella kokonaisuutena erityisesti pk-yritysten tarpeet huomioiden. Kolme seuraavaksi merkittävintä oppisopimusten kehittämisehdotusta liittyy työsopimusvelvoitteeseen, oppisopimusta suorittavan palkan määräytymisperusteisiin sekä siihen, että oppisopimuskoulutusten sisällöissä tulee enemmän ottaa huomioon yritysten tarpeet. Kaikki nämä puhuvat selvää omaa kieltään siitä, että oppisopimusjärjestelmässä on suuria kehittämistarpeita. Yrittäjien esittämillä konkreettisilla toimenpiteillä yritykset pystyisivät paremmin hyödyntämään oppisopimuskoulutusta. Yritykset pystyisivät kouluttamaan osaajia omien tarpeidensa pohjalta ja nuoret sekä aikuiset alanvaihtajat saisivat enemmän mahdollisuuksia oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Oppisopimuskoulutus edellyttää sitoutumista sekä työnantajan että työntekijän puolelta ja tämä on yksi keskeinen ominaispiirre tässä koulutusmuodossa. Omistajanvaihdos-projektin avulla 41 onnistunutta yrityskauppaa PPY:n hallinnoiman Pk-yrityksen onnistunut omistajanvaihdos-projektin avulla tehtiin 41 yrityskauppaa. Yhdessä niistä Pasi Kinnunen oli ostajana ja Kai Besmond myyjänä. antti niskanen Projekti auttoi meidät kohtaamaan toisemme. Lisäksi siitä oli hyötyä monenlaisissa asiantuntijaavuissa, miehet kiteyttävät. Heidän mukaan kenenkään ei kannata lähteä toteuttamaan yrityskauppaa ilman ulkopuolisia asiantuntijoita, olipa itsellä minkälainen tietämys tahansa. Puolueettomalla asiantuntemuksella voi vähentää ratkaisevasti epäonnistumisen mahdollisuuksia, he sanovat. Ne tuhatlappuset, jotka asiantuntijoille menevät, tulevat Besmondin mukaan moninkertaisesti takaisin pienempinä ongelmia tai parempana kauppahintana. Riittävästi aikaa Yksi omistajanvaihdon haasteista liittyy yrityksen arvon määritykseen. Omistaja arvioi sen yleensä liian korkeaksi, muun muassa tunnesiteistä johtuen. Oikean substanssi- ja markkina-arvon määrittämiseksi tarvitaan sen vuoksi ulkopuolista asiantuntijaa, joka pystyy katsomaan asioita puolueettomasti. Asiantuntijoihin kannattaa turvautua itse asiassa jo silloin, kun yrityksen myyntiä aletaan suunnitella. Valmisteluun pitäisi myös varata riittävästi aikaa, mieluummin vähintään kaksi vuotta. Tilitoimiston ja tilintarkastajien kanssa yhdessä suunnitellaan tuloslaskelma ja tase ja sen kehittäminen sellaiseksi, että se tulee kuntoon muun muassa tasetta putsaamalla. Paluu yrittäjäksi Pohtoa viime vuodet johtanut Pasi Kinnunen palasi kokopäiväiseksi yrittäjäksi ostettuaan Esmo-yhtiöt Kai Besmondilta. Kaupan syntymistä helpotti ja nopeutti se, että Besmond löysi ihanteellisen jatkajan yritystoiminnoilleen, jotka hän aloitti 1990. Kun omasta perhepiiristä ei jatkajaa löytynyt, laitoin toiveeni siihen, että omistajanvaihdon myötä yritykset jatkaisivat toimintaansa, Besmond sanoo. Kinnusella kävi yhtä Yritysten hallitustyöskentelyyn eläkepäivillään keskittyvä Kai Besmond (vasemmalla) on tyytyväinen saatuaan Pasi Kinnusesta jatkajan koulutus- ja tilitoimistoyrityksilleen. hyvä onni, hän sai sen mitä halusi; vakavaraisen yrityksen toivomiltaan koulutuksen ja taloushallinnon aloilta sekä ammattitaitoisen henkilöstön. Mietin alun alkaenkin, että en lähde perustamaan uuttaa yritystä, vaan haluan yrityksen, jolla on historia. Motivaatio ja energiataso ovat korkealla, joka päivä on mukava tulla töihin. Nautin todella työstäni, Kinnunen jatkaa. Esmo-yhtiöt koostuvat Esmo Oy:stä, joka on koulutus- ja kehittämisorganisaatio sekä Esmo Economia Oy:stä, joka on auktorisoitu tilitoimisto. Henkilökuntaan kuuluu Kinnusen lisäksi kahdeksan henkilöä. Toivottavasti tulee jatkoa Kinnunen ja Besmond toivovat, että omistajanvaihdos-projekti saa jatkon, jossain muodossa, nyt kun pää on saatu auki. Nyt, kun kiinnostus on herätetty, olisi sääli, jos tälle ei tule jatkuvuutta. Omistajanvaihdoksia on tulossa ja niissä tarvitaan apua. Pohjois-Pohjanmaallakin useat tuhannet yritykset tarvitsevat jatkajia yrittäjien eläköityessä. Kysymys on myös kymmenistätuhansista työpaikoista, joten on yhteiskunnankin tehtävä osallistua yritysten omistajanvaihdoksia auttaviin hankkeisiin. Uusi hanke kannustaa yrittäjiä aikaisemmin liikkeelle antti niskanen Yksi Pk-yrityksen onnistunut omistajanvaihdosprojektin keskeisistä johtopäätöksistä oli projektipäällikkö Tommi Sirviön mukaan se, että omistajanvaihdokseen pitää varata enemmän aikaa. Projektille ollaankin virittämässä jatkoa, jossa kohderyhmänä olisivat muun muassa yli 50-vuotiaat yrittäjät. Ideana on kannustaa omistajanvaihdosta suunnittelevia pitkäjänteiseen liiketoimintasuunnitelman tarkastamiseen ja mahdolliseen päivitykseen asiantuntijoiden kanssa. Sirviö myös toivoo, että omistajanvaihdosten rahoituspolitiikka saataisiin selkeämmäksi. Rahoitusvaihtoehtoja pitäisi olla enemmän rahoitusvaihtoja ja sijoittajat saatava mukaan. Omistajanvaihtojen keskittyminen yhteen kauppapaikkaan, esimerkiksi Yrityspörssiin, voisi Sirviön mukaan myös auttaa ostajien ja myyjien kohtaamista. Yli 800 kontaktia 2011 alkaneen ja nyt toukokuussa päättyvän Pk-yrityksen onnistunut omistajanvaihdos-projektin kautta saavutettiin 111 myytävää yritystä, joista 41 löysi uuden jatkajan. Pääosa kaupan kohteista oli Oulun seudulla. Omistajia vaihtaneiden yritysten liikevaihdot vaihtelivat 100 000 300 000 euroon ja kauppasummat 50 000 100 000 euroon. Sukupolvenvaihdoskontakteja, joissa jatkaja on yleensä perheestä, tuli hankkeen aikana 28, joista toteutettiin 10. Asiantuntijapalveluita käytettiin 68 eri omistajanvaihdostilanteessa. Suurin osa näistä oli yrityskauppoja. Asiantuntijatoimeksiannot olivat usein arvonmäärityksiä. Yritystään myyvillä on hyvät mahdollisuudet löytää jatkaja, Tommi Sirviö sanoo

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 5 Sote-uudistus suo mahdollisuuden luoda aito monituottajamalli Keskustelun paikalla Oulaisissa käytiin vilkasta keskustelua uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden mallista. antti niskanen Epäselviä kysymyksiä jäi paljon. Yrittäjien kannalta tärkeintä on, että malli rakennetaan siten, että myös pienet yritykset pääsevät palvelutuotantoon mukaan. 2017 alkaen on tarkoitus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut viidellä riittävän isolla alueella, jotka rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Pohjois-Suomen sotealue muodostuu Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin maakunnista ja siihen kuu- luu 68 kuntaa ja 732 000 asukasta. Alue on ylivoimaisesti suurin sote-alue kattaen 51 prosenttia Suomen maa-alasta, mutta vain 14 prosenttia maan väestöstä. Alueella on viisi sairaanhoitopiiriä. Kunnat rahoittavat sotealueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen mukaan. Tarkoittaa sitä, että rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi muun muassa väestön ikärakenne ja sairastavuus. Muilta osin ministeriö on aloittanut työn sote-palvelujen rahoituksen uudistamiseksi. Pohjoisimman alueen osalta kysymys on 2,5 miljardista eurosta. Avautuvatko markkinat? Tuhannen taalan kysymys kuuluu, miten sote-palvelut uudistuksen jälkeen tuotetaan? Siitä päätetään vasta myöhemmin. 5 Toimiva sote-malli kaikkien etu MONTA TUOTTAJAA lisää saatavuutta parantaa laatua tehostaa toimintaa varmistaa lähipalvelut syntyy innovaatioita STM SOTE 1 SOTE 2 SOTE 3 SOTE 4 SOTE 5 Kunta 1 Kunta 2 Yritys Oyj Pk-yritykset: Oy, Ky Järjestöt Yksinyrittäjät: tmi Palveluseteli yhtenä välineenä Suomen Yrittäjien esittämässä mallissa sote-palvelut tuotetaan avoimia markkinoita ja kilpailua hyödyntämällä. Ja voidaanko asiakkaiden kannalta saavuttaa Suomen Yrittäjien toivoma ideaalitilanne, että he itse voivat aidosti valita kenen tuottamia sote-palveluja käyttävät? SY:n varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan siihen on mahdollista päästä avaamalla markkinat ja luomalla aito monituottajamalli. Siinä paikalliset yritykset ovat tasavertaisina kilpailijoina ja palvelujen tuottajina muiden joukossa. Monituottajamalli lisää saatavuutta, parantaa laatua, tehostaa toimintaa, varmistaa lähipalvelut ja synnyttää uusia innovaatioita. Eri asia on, kuinka moni julkishallinnon päättäjistä todella haluaa avata sotemarkkinoita vapaalle ja tasavertaiselle kilpailulle. Yleisön joukossa istunut kokenut kunnallismies arveli tilaisuuden jälkeen pelkäävänsä sitä, että paljon mikään ei tule muuttumaan. Markkinat eivät juurikaan tule avautumaan nykyistä enempää; julkinen puoli pitää niin tiukasti omasta palvelutuotannostaan kiinni kuin mahdollista. Vaikka korostikin uudistuksen tuomia mahdollisuuksia, saman pelon toi esille Caritaksen toimitusjohtaja Matias Itkonen toteamalla, että toivottavasti emme näe seuraavaa pk-yritysten tappoaaltoa. Suomen Yrittäjillä siis riittää edunvalvontatyötä, mistä Toivolanranta Oy:n toimitusjohtaja Martti Martikainen muistutti alustuksessaan. Yrittäjät eivät hyväksy aikeita järjestää ensihoito ilman kilpailua Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät eivät hyväksy sairaanhoitopiirin virkamiesten aikomusta siirtää ensihoitopalvelut pelastuslaitoksen hoidettavaksi ilman kilpailutusta. antti niskanen PPY epäilee, että sairaanhoitopiirin valmistelussa oleva malli hankkia ensihoito suoraan pelastuslaitoksilta voi rikkoa sekä hankintalakia että EUsäännöksiä. Yhdistys on kirjelmöinyt sairaanhoitopiirin hallitukselle ja omistajakunnille kunnille ja edellyttänyt, että suorahankinnasta toteutetaan vaikuttavuus arviointi ennen kuin palvelutasopää- tös esitellään sairaanhoitopiirin valtuustolle. PPY on myös kiinnittänyt huomiota kustannusten nousuun, joka ensihoidon palveluihin on tulossa, jos aie toteutuu. Saamiemme tietojen mukaan kuntien kustannukset nousisivat 30-35 prosenttia yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin verrattuna, toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo. Hänen mukaan suunniteltu kehitys näyttää pelottavalta. Sote-uudistusta ollaan valmistelemassa ja tavoitteena on tehokkaat ja laadukkaat palvelut kansalaisille. Uskomme vahvasti, että mahdollisimman monipuolinen tuottajakenttä pystyy laadun ja tehokkuuden varmistamaan. Nyt suunnitellut ensihoidon kilpailuttamattajättämiset ja yrittäjyyden lopettaminen kokonaan alueeltamme Ensihoidon päättyminen vaarantaisi Toni Långströmin yrityksen Siikalatvan Sairaankuljetus Oy:n ja sen 40 työntekijän tulevaisuuden. ovat vastoin tätä kehitystä. Pahimmillaan ne luovat myös vääräntyyppistä mallia ja esimerkkiä itse isolle sote-ratkaisulle. Meidän näkökulmastamme ei ole liian pieniä kokonaisuuksia, etteikö niissä pitäisi arvioida toimien vaikuttavuutta myös alueemme elinvoimaisuuteen, jatkaa Kolehmainen Mitähän seuraavaksi Kyllähän se tuntuu ihmeelliseltä, että kaksi virkamiestä laitetaan suunnittelemaan tällaista, ilman ohjausryhmää tai muuta demokraattista valvontaa. Ja pyytämään tarjoukset vain kuntien pelastuslaitoksilta, yrittäjä Toni Långström sanoo. Hänen sairaankuljetusyrityksensä on tuottanut ensihoidon palveluja Siikalatvan seutukunnan alueella. Monituottajamallista on hänen mukaan hyvät kokemukset, yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa on pelannut mallikkaasti. Kilpailu parantaa aina palveluja ja alentaa hintaa, ei siitä pitäisi luopua, varsinkaan kuntien nykyisessä taloustilanteessa, Långström sanoo. Tulee mieleen, että mistähän pelastuslaitokset seuravaaksi pannaan vastaamaan? Bussi- ja taksiliikenteestä, päivähoidosta?, hän naurahtaa. Ehdottomasti kilpailutettava Kansanedustaja ja PPY:n kunniapuheenjohtaja Esko Kurvinen vaatii, että ensihoitopalvelut on ehdottomasti kilpailutettava. Suora tilaus ei ole reilua yrittäjiä ja veronmaksajia kohtaan. Sairaanhoitopiirin hallituksen pitää hoitaa tehtävänsä ryhdikkäästi alueen kokonaisetua katsoen, eikä päästää syntymään monopolia millekään sektorille. Ja jos palo- ja pelastuslaitokset voittavat kilpailutuksen reilulla pelillä, niin sitten pulinat pois, Kurvinen lisää.

6 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 OIKEA TURVA Jotta yritys ei kaatuisi, PIDÄMME YRITTÄJÄN PYSTYSSÄ. Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa. Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle. Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työkykynsä, on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa, että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu. TEE TOIMEENTULOTESTI IF.FI/OIKEATURVA if.fi/yritys 010 19 15 00

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 7 Startup-yrittäjät PPY:n jäseneksi PPY:n uusien toimistotilojen avajaisissa julkistettiin uraauurtava järjestöuutinen: startup-yrityksiä edustava Starttaamo on liittynyt Suomen Yrittäjien ja siten myös PPY:n jäseneksi. antti niskanen Uusi jäsenyritys, viralliselta nimeltään Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry on PPY:n 29. ja Oulun alueen seitsemäs paikallisyhdistys. Kolmevuotiaalla Pohjois- Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry:llä on jäseninään lähes 100 voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta hakevaa nuorta yritystä. Koemme yrittäjäjärjestön tarjoamat verkostot hyödyllisiksi jäsenyrityksissämme, joissa on osaamisen lisäksi vahva halu kasvaa ja menestyä, Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry:n tuore puheenjohtaja Ykä Marjanen kertoo. Jäsenyritystemme kansainväliset yhteydet voivat ruokkia myös alueellista menestystä verkostoitumisen avulla. Yhdessä saamme enemmän aikaan Yhdistymisen kätilönä toiminut Starttaamon entinen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Teemu Polo sanoo, että yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan. Lauri Mikkonen ja Marjo Kolehmainen toivottivat uuden jäsenyrityksen tervetulleiksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin. Vasemmalla Ykä Marjanen ja oikealla Teemu Polo. Omat ideat ja ajatukset on hyvä testata toisten ihmisten parissa ja saada aitoa palautetta vertaisverkostolta. PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen iloitsee liiketoiminnan synergiasta, jota startup-yrittäjät ja PPY:n jäsenyrittäjät voivat toisilleen verkostoitumalla antaa. Tällaisina aikoina on hieno, kun pystymme tekemään järjestötyötä niin kiinnostavaksi, että yrittäjät kokevat sen merkitykselliseksi. Järjestökenttä laajenee Suomen Yrittäjät lanseerasi alkuvuonna opiskelijajäsenyyden. Nyt järjestö haluaa testata myös teemakohtaista paikallisyhdistystä. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujala näkee Oulun järjestölaajenemisen SY:n kannalta niin merkittävänä, että uskoo vastaavan kehityksen toteutuvan koko maassa. Tämä toiminta ei kilpaile perinteisen paikallisyhdistystoiminnan kanssa, vaan tuo järjestöön mukaan aivan uudenlaisia yrittäjäryhmiä. Mäkiautopelillä maailman maineeseen Start- Upilla menestykseen, osa 8 Toni Fingerroosille oli pienestä pojasta lähtien selvää, että hänestä tulee yrittäjä. Niin kuin sekin, että hän haluaa tehdä pelejä. antti niskanen Ensimmäisen autopelin Fingerroos kehitti 10-vuotiaana. Silloin syntyi myös nykyisen yrityksen nimi. Nyt, 30-vuotiaana, hän on menestynyt ja palkittu peliyrittäjä. Viime vuonna Fingerroos pokkasi suomalaisen Pelinkehittäjän palkinnon. Tänä vuonna tuli Oulun kaupungin Vuoden oululainen Start Upyritys-pysti. Fingersoft Oy:n ensimmäinen peli Hill Climb Racing on tuonut myös taloudellista menestystä. Yritys teki ensimmäisellä, 14 kuukauden, tilikaudellaan 15,5 miljoonan euron liikevaihdon. Nettotulos oli hämmästyttävät 9,4 miljoonaa euroa! Tonin oppivuodet Ensimmäisestä autopelis- tä on 20 vuotta. Ne olivat Tonin oppivuosia; ohjelmoinnin opettelemista, sovellusten luontia ja kokeilemista. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Suomalaisia oppikirjoja ei juurikaan ollut. Opit oli ammennettava englannin kielisestä kirjallisuudesta. Omin päin tutkittava ja selvitettävä. Yritystoiminnan Fingerroos aloitti 2007 neljän kaverinsa kanssa. Ohjelmointiyhtiön taustalla oli rahoittajia, Tekeskin mukana. Alku oli lupaava, mutta yritys ei onnistunut. Autoista kiinnostunut yrittäjä kokeili toisella alalla. Hän toi autoja Japanista ja Englannista. Ei siitäkään sen kummempaa tullut. Ohjelmoini ja pelit vetivät ja veivät voiton. Hän aloitti yliopistossa tietotekniikan luvut. Käytäntö kiinnosti kutenkin enemmän, teoriat ja opinnot jäivät. Fingerroos alkoi kehitellä kamerasovelluksia. Niillä hän loi pohjan tulevalle menestykselle. Hän oli oivaltanut, että mitä useammalla oli sovellus laitteessaan, sitä laajem- Toni Fingerroosin ja Fingersoftin saamat palkinnot ovat saaneet paikan laatuviskejä sisältävän baarikaapin päältä. malle ja helpommin myös pelit leviävät. Yrittäminen palkitaan Fingerroos luotti siihen, että yrittäminen ja kova työ palkitaan. Täytyy vain uskaltaa. Ottaa opiksi, kehittyä ja mennä eteenpäin. 2012 aika oli kypsä Hill Climb Racingille. Pelimies innostui ja sai hyvän flown päälle, alkoi pyöritellä mäkiä kiipeilevää autoa mielessään.. ja käsissään. Teki 16-tuntisia päiviä. Ei sitä voi tietää, mistä ideat tulevat. Se on yhtä mysteeristä kuin musiikissa tai vaikka maalauksessa, hän vertaa. Pelit ovat yleensä lyhytikäisiä. HCR:sta tuli kuitenkin kestohitti. Pelin lataukset lähenevät 200 miljoonaa, käyttäjiä on eniten USA:ssa, Intiassa, Venäjällä, Saksasassa, Britanniassa. Aika siistiä Vaikka oli aina haaveillut menestyksestä, Fingerroos myöntää, että jo saavutettuja mittasuhteita hän ei olisi voinut odottaa rohkeimmissakaan unelmissa. Onhan tämä aika siistiä. Voin taata hyviä työpaikkoja, ja nyt on varaa tehdä pelejä fiilistellen. Firma ei kaadu, jos joku peli epäonnistuu taloudellisesti. Uusia toimialoja Fingersoft työllistää 12 alan ammattilaista; ohjelmoijia, graafikoita, tukihenkilöitä. Myös Tonin kihlattu Pia Turunen on mukana. Työyhteisöä leimaa rentous, kaveruus, tasavertaisuus. Yhdessä tehdään töitä, saunotaan ja maistellaan joskus laadukkaita viskejä. Fingerroos omistaa Ouluun rekisteröidyn yrityksensä edelleen kokonaan yksin. Ostajia riittää, tarjoukset ovat huimia. Ei ole tullut mieleenkään myydä. Mitä minä sitten tekisin, yrittäjä virinistää. Hän sanoo, että Fingersoftin tavoitteena ei ole kasvaa jättimaiseksi korporaatiksi, vaan pysyä sopivan kokoisena. Keskittyä olennaisiin asioihin. Uskon, että tekemällä oikeat asiat pienellä tiimillä yrityksen liikevaihto saadaan nousemaan entisestään. 2013 toiminta laajeni muiden yhtiöiden pelien julkaisemiseen. Tribeflame-yhtiön Benji Bananaspelistä tuli hitti, samoin Viima Gamesin Fail Hard sta. Kansainvälinen menestys on luonut Fingersoftille laajan ja laadukkaan yhteistyö- ja kontaktiverkoston sijoittajien, pelialan toimijoiden ja korporaatioiden kanssa. Uusin liiketoiminta-alue liittyy pelien ulkoasun ja brändien lisensointiin, jossa yritys on solminut yhteistyösopimuksen ex-roviolaisten perustaman 5th Wave Brandsin kanssa. Kysymykseen, mitä Fingersoft on viiden tai 10 vuoden kuluttua, Fingerroos vastaa epäröiden: Tällä alalla eletään niin nopeasti muuttuvilla markkinoilla, että tulevaisuutta on todella vaikea ennustaa. Toivottavasti olemme silloin mukana. Jos ei tällä, niin jollain muulla toimialalla. Juttusarjassamme selvitämme, miten kasvuyritykset syntyvät, mitä ne tekevät ja mitä menestykseen tarvitaan. Sarja etenee haastepe- riaatteella. Toni Fingerroos haluaa, että seuraavassa numerossa kerromme Singon Oy:stä.

8 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 Osaamisen merkitys kasvaa ANTTI NISKANEN Toimintatavat kehittyvät, ja osaaminen ja asiantuntijuus korostuvat entisestään tulevaisuudessa, arveltiin kehityksen suuntaa Pohjois-Pohjanmaalla pohtineessa Juhlapaneelissa PPY:n toimiston avajaisissa. Keskustelua vetäneen Mikko Salmen kysymykseen, miten bisnekset kehittyvät 10-20 vuoden kuluessa, saatiin neljältä panelisteilta erilaisia näkökulmia. Lahjatavaroihin erikoistuneen haukiputaalaisen perhyrityksen Helena-Talo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Osmo Sarajärvi sanoi, että asiakkaalle on löydettävä oikeat vaihtoehdot ja helpoimmat ratkaisut. Lahjatuotteiden pitää olla enemmän kuin pelkkä tuote. Niin pakkauksissa kuin jakelutavoissakin riittää kehittämistä. Toimintaympäristö pienenee Pinta-alaltaan maan suu- Osmo Sarajärvi, Anne Antikka, Jari Valtonen ja Kaisu Merilä visioivat yritystensä tulevaisuutta Mikko Salmen johdolla PPY:n toimitilojen avajaispäivän paneelissa. rinta K-Rautaa Äimärautiossa emännöivä kauppias Anne Antikka arvelee rautakaupan muutoksen vain vauhdittuvan. Toimintaympäristö pienenee. Enää ei tuotteiden esittämiselle tarvita niin paljon tilaa, vaan ne voidaan tietotekniikan keinoin visualisoida asiakkaille. Sekin yleistyy, että asiakkaat tutustuvat yhä useammin jo etukäteen netissä tuotteisiin, jotka hakevat liikkeestämme tai jostain muusta varastosta. Toimitusjohtaja Jari Valtonen uskoo johtamansa Idesco Oy:n paneutuvan Oulussa ennen kaikkea tuotekehitykseen ja tukipalveluihin. Täällä on tuotekehitysosaamista. Tuotteet teknistyvät, eikä asiakkailta voi odottaa, että he pystyvät omin päin perehtymään laitteiden käyttöön. He tarvitsevat entistä enemmän neuvoja ja ohjeita. Asiakkaat myös arvostavat sitä, että ollaan läsnä ja vastataan puheluihin. Idesco on Suomessa RFID-teknologiaan perustuvien kulunvalvontatuotteiden markkinajohtaja. Pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen elektronisia tuotteita käytetään eri sovelluksissa esimerkiksi henkilön- ja ajoneuvontunnistuksessa ja kulunvalvonnassa. Lähituotanto lisääntyy Yrittäjä Kaisu Merilä visioi, että hänen luotsaamassa Merilän kartanossa Utajärvellä kaikki raakaaineet tulevat lähivuosina olemaan lähellä tuotettua luomua. Hän toivoo näkevänsä Pohjois-Pohjanmaan pienen jalostusasteen ruokamaakuntana. Oulujokivarteen ainakin on syntynyt ja koko ajan syntyy monenlaisia jalostusyrityksiä. OSAOn Osaajan paikka palvelee oppisopimusasioissa Yrittäjä, nappaa nuori töihin! OSAOsta ammattiin Peruskoulunsa vuonna 2014 päättävän nuoren työllistämiseen oppisopimuksella yrityksen on mahdollisuus saada korotettua koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta. Korotettu korvaus työnantajalle on ensimmäisenä vuotena 800 /kk, toisena vuotena 500 /kk ja kolmantena vuotena 300 /kk. Mikäli työtön nuori on päättänyt peruskoulunsa vuonna 2013 tai aikaisemmin ja yritys palkkaa hänet oppisopimuksella, voi yrittäjä hakea palkkatukea sekä saada normaalin koulutuskorvauksen. Kaikki työtehtävää vastaavat perustutkinnot ovat käytettävissä mm. autoalan perustutkinto hiusalan perustutkinto hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto kiinteistöpalvelujen perustutkinto kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto liiketalouden perustutkinto liikunnanohjauksen perustutkinto maatalouden perustutkinto rakennusalan perustutkinto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto talotekniikan perustutkinto tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Yrittäjä, nappaa motivoitunut nuori töihin oppisopimuksella! Kysy lisää Osaajan paikasta päivystävältä koulutussuunnittelijalta, p. 040 141 5320 tai sähköpostitse oppisopimus@osao.fi www.osao.fi/oppisopimus www.hyvadiili.fi

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 9 Yrittäjät odottavat yrityslähtöistä päätöksentekoa PPY:n uusissa toimistotiloissa ja Markkinatorilla vieraili päivän aikana yli 200 yrittäjää ja yhteistyökumppania. Toimiston väki oli syystäkin tyytyväinen; vasemmalta Milla Raappana, Tommi Sirviö, Marjo Kolehmainen, Sari Reinikainen- Laine, Kirsi Anttila ja Marita Kiviniemi. PPY avasi uudet ovensa Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjät avasi ovensa ja juhli näyttävästi uusien tilojensa avajaisia Isokatu 4.ssä koko päivän. Sami SimiSami Alasimi juonsi Markkinatorin. Pk-yrittäjät odottavat kuntien elinkeinopolitikalta yrityslähtöistä päätöksentekoa ja parempaa hankintaosaamista. ANTTI NISKANEN Elinkeinopoliittinen ilmasto 2014-selvityksessä yrittäjät antoivat kunnille elinkeinopoltiikasta vain yleisarvosanan tyydyttävä, 6,6. Pohjois-Pohjanmaalla oltiin yhtä kriittisiä; alueella kokonaisarvosanaksi kuntien elinkeinopolitiikasta annettiin 6,6. Kriittisimmät vastaukset koskivat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä, joka koettiin selvästi tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. Positiivisimmat arviot annettiin koulutuksesta ja osaamisesta (6,9) sekä kuntapalveluista ja infrastruktuurista (6,8) niin Koulutus Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa. Oulaisissa tyytyväisimpiä Yrittäjien antamat arvosanat kuntiensa elinkeinopolitiikasta vaihtelivat Pohjois-Pohjanmalla huonon ja tyydyttävän välillä. Parhaimman arvosanan, 7,8, antoivat kuntansa elinkeinopolitiikalle Oulaisten yrittäjät. Pyhäjärvellä ollaan toiseksi tyytyäisimpiä, 7,2 ja Raahessa ja Siikajoella kolmanneksi tyytyväisimpiä arvosanalla 7,1. Maan keskitasoa 6,6 paremman arvosanan antavat myös Limingan ja Taivalkosken (6,9) sekä Pudasjärven yrittäjät 6,7. Keskitason alapuolelle vastanneista jäävät Kuusamo 6,5, Oulu 6,4, Haapavesi, Tyrnävä 6, Siikalatva 6,3 sekä heikoimpana Ii 5,7. Kyselyyn osallistui Pohjois-Pohjanmaalla 207 yrittäjää. Vastaajien määrä mahdollisti kuntakohtaisen raportin 13 kunnasta. ANTTI NISKANEN Uudet, yhdistyksen omat, toimitilat osoittivat onnistuneen sijaintinsa; niistä voidaan avata ovet Holiday Innin sisäpihalle. Moninkertaiiseksi avautuva tila mahdollistaa esimerkiksi avajaispäivän tapaisen markkinatorin järjestämisen. Markkinatorilla nähtiin ja kuultiin yritysten ja yhteistyökumppaneiden palvelujen esittelyjä, tavattiin toisia yrittäjiä. Hissipuheilla markkinoitiin itseä ja osaamista; kirjapalkinnon parhaimmista puheista saivat Paula Tuominen Caritaksesta ja Tiina Kesti ODL:sta. Yli 200 vierasta houkutellut Avajaispäivä jatkui Juhlaluennolla, jossa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ylisti vauhdikkaaseen tyyliinsä tieteen saavutuksia ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvua, jolle ei näy loppua päinvastaisista väitteistä huolimatta. Päivän päättäneestä Juhlapaneelista viereisellä sivulla. Yrittäjä ja asekouluttaja Antti Jokinen esitteli viihdeammuntaa. Yrityskoordinaattori Krista Merikanto ja työhönvalmentaja Marja Hämäläinen esittelivät Työetsivä-hanketta. Yrittäjä Helena Tornberg näytti venyttelemisen mallia. Vartija YRITTÄJÄ LUULETKO VAI TIEDÄTKÖ KAIKEN OPPISOPIMUKSESTA? Oppisopimus on koulutusmuoto, jossa työnantajan ja työntekijän osaamistarpeet kohtaavat. Sitoutunut opiskelija työskentelee ja oppii oikeissa työtehtävissä. Tule löytämään sopivat opiskelijat ja kuulemaan lisää oppisopimuskoulustuksesta kuukausittain järjestettävissä oppisopimusinfoissamme. LISÄTIETOJA: EIJA HÄMÄLÄINEN, P. 044 703 7899 OAKK:n oppisopimuskoulutus: WWW.OAKK.FI/OPPISOPIMUS KORTIT JA PASSIT, LUVAT JA TENTIT Oulun Aikuiskoulutuskeskus järjestää kattavan tarjonnan erilaisia lyhyt- ja täydennyskoulutuksia. Meiltä kortit ja passit monelle alalle: mm. anniskelupassi, hygieniapassi, ensiapukoulutukset, järjestyksenvalvojakoulutukset, tieturvakoulutukset, tulityökortit, työturvallisuuskortit, vesityökortti. Kouluta koko tiimi tai täydennä oma osaamisesi: WWW.OAKK.FI/ALKAVA

10 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 Kesätyöntekijät tulevat Samaan aikaan kun oppilaitokset päättävät lukuvuotensa, avaa moni työpaikka ovensa nuorille: on kesätöiden aika. Kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Kokemusta haetaan usein suorittavista töistä, kuten tehdastyöstä, rakennustai hoitoalalta. Jotta kesäpesti olisi myönteinen kokemus paitsi nuorelle, myös työnantajalle itselleen, kannattaa kesätyöntekijöiden tuloon valmistautua hyvin. On ensiarvoisen tärkeää, että kesätyöntekijän työtehtävät on suunniteltu etukäteen ja että töihin liittyvät mahdolliset vaara- ja haittatekijät sekä tarvittavat turvallisuustoimenpiteet on arvioitu nuoren työntekijän näkökulmasta, sanoo myyntijohtaja Jyrki Kettukangas Fenniasta. Myös perehdyttämissuunnitelma tulee olla olemassa ennen kuin nuori aloittaa kesätyönsä: Mitä ja miten perehdytetään, kuka perehdyttää ja missä vaiheessa? Ne ovat kysymyksiä, joihin hyvä perehdytyssuunnitelma vastaa. Etukäteistoimiin kuuluu myös varmistaa, että kesäaikanakin paikalla on riittävästi kokeneita ja ammattitaitoisia henkilöitä opastamassa kesätyöntekijöitä, muistuttaa Kettukangas. Työturvallisuus on kahden kauppa Ensisijainen vastuu työntekijän turvallisuudesta on aina työnantajalla, ja siksi työturvallisuusasioiden läpikäyntiin on tarpeen varata aikaa. Aivan kuten vakituisessa työsuhteessa olevien, myös kesätyöntekijöiden on oltava selvillä siitä, millaisia turvallisuusohjeita ja -määräyksiä työpaikalla on ja miten onnettomuus- ja hätätilanteissa toimitaan, Jyrki Kettukangas toteaa. Jos kesätyöntekijän edellytetään työssään käyttävän koneita ja laitteita, on työnantajan vastuulla opastaa, miten niitä käytetään turvallisesti. Kesätyöntekijälle on kerrottava, millaisia turvallisuusvälineitä tai henkilökohtaisia suojaimia työssä tulee käyttää ja miten mahdolliset huolto- ja häiriötilanteet hoituvat turvallisesti. Turvallinen työnteko on aina kahden kauppa, ja näin ollen myös kesätyöhön palkattu nuori vaikuttaa omilla toimillaan siihen, ettei vaaratilanteita synny. Esimerkiksi jo se, että töihin saapuu kunnon yöunet nukkuneena, vähentää työtapaturmien riskiä huomattavasti. Ensisijainen vastuu työntekijän turvallisuudesta on aina työnantajalla, ja siksi työturvallisuusasioiden läpikäyntiin tulee varata aikaa. (kuva: Jami Lauttalammi, Fennia) Univaje vaikuttaa työntekoon monella tavalla: se heikentää tarkkaavaisuutta, muistia ja oppimista sekä lisää riskinottoa tilanteissa, joissa kannattaisi toimia normaaliakin varovaisemmin. Siksi työn tekeminen väsyneenä on aina huono ajatus, sanoo Kettukangas. Työ tuo mukanaan vastuun, joka ei koske vain omaa työnjälkeä, vaan ulottuu myös työympäristöön ja työkavereihin. Vastuunkantoa helpottaa perehdytystilanteessa läpikäytyjen ohjeiden ja määräysten noudattaminen kaikissa tilanteissa. Aktiivisuus on hyvä piirre työelämässä ja siihen myös nuorta työntekijää tulee kannustaa: kysymään, kun ei ole ihan varma siitä, miten tulisi toimia tai ilmoittamaan viipymättä mahdolliset turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet eteenpäin. Ennakointi on hoitoa halvempaa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastojen mukaan alle 25-vuotiaille työntekijöille sattui vuoden 2012 kesäkuukausien aikana (kesä-elokuu) yhteensä 5 484 työtapaturmaa. Lukumääräisesti tapaturmaherkimpiä aloja olivat rakennusala, maaliikenne ja vähittäiskaupan ala. Valtaosa tapaturmista oli luonteeltaan sellaisia, että niistä toipuminen vaati 0-3 sairauslomapäivää. Tapaturmavakuutus korvaa osan työtapaturmista aiheutuvista kustannuksista, mutta välilliset kustannukset, kuten töiden uudelleen järjestely, viivästymiset ja muut lisätyöt, jäävät yrityksen maksettavaksi. Onkin laskettu, että yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 350 euroa. Tapaturmien torjuntatoimenpiteisiin panostettu aika ja raha eivät ole hukkaan heitettyä pääomaa, sillä ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Samalla työntekijöiden työviihtyvyys paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. YRITTÄJÄ KYSYY Mitä lahjaksi ylioppilaalle ilman että verottaja vie osan? Yleinen sääntö lahjaverotuksessa on, että alle neljä tuhatta euroa voi lahjoittaa verovapaasti kolmen vuoden ajanjaksona. Lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sisältyy kuitenkin myös hieman unohduksiin jäänyt koulutusta ja elatusta varten annettuja lahjoja koskeva erityissäännös, jonka perusteella tällainen lahja on verovapaa ilman mitään euromääräisiä rajoituksia. Tärkeimpänä ja oikeastaan ainoana rajoituksena on, ettei lahjansaajalla tule olla mahdollisuutta käyttää lahjaa muihin tarkoituksiin. Pyhä lupaus käyttää rahat oikein ja viisaasti voi riittää lahjanantajalle, mutta ei verottajalle. Edes lahjakirja ja siihen sisällytetty lausuma varojen käyttötarkoituksesta ei vielä täytä tätä vaatimusta. Varminta onkin suorittaa lahjoitettava summa suoraan kulloiseenkin kohteeseen ilman, että lahjansaaja oikeastaan edes näkee rahoista vilaustakaan. Näin myös varmistetaan myös se, etteivät rahat tärväänny juhlimiseen J. Lahjaverosta vapaasti tuettava koulutus voi olla eritasoista, koko- tai osapäiväistä, tutkintoon johtavaa tai täydentävää koulutusta. Lahjalla katettavat kustannukset voivat liittyä vaikkapa oppimateriaalin hankintaan, kurssimaksuihin tai opiskelunaikaiseen asumiseen. Perttu Ervasti Veroasiantuntija, PwC Mitä tuomioistuinsovittelu on? Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa sovinnollinen ratkaisu. Sovitteluratkaisu voi siis perustua enemmän kohtuusnäkökohtiin kuin tiukkaan lain tulkintaan. Sovittelu voidaan aloittaa, jos molemmat osapuolet sitä haluavat. Edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi. Tuomioistuin päättää, aloitetaanko sovittelu. Riidan aiheena voi olla esimerkiksi joku sopimus, vahingonkorvaus tai lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvät asiat. Sovittelusta koituu osapuolille vähemmän kustannuksia kuin oikeudenkäynnistä. Osapuolet vastaavat vain omista kustannuksistaan, vastapuolen kuluja ei tarvitse korvata. Oikeudellista avustajaa saa halutessaan käyttää. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Jos on kyseessä asia, jossa tarvitaan jonkin tietyn alan asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää avustajaa. Sovittelusta peritään maksu kuten muistakin tuomioistuimen käsittelemistä asioista. Kumpi tahansa osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat pyytää sovittelun aloittamista. Sovittelua voi pyytää ennen oikeudenkäyntiä tai asian jo ollessa vireillä tuomioistuimessa. Jussi Laaka Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Laivurinkatu 1 92100 Raahe PARHAAT PALVELUT Kirjapainopalveluita Asianajotoimistoja Kirkkokatu 19 A 7, 90100 Oulu puh. (08) 534 770, fax (08) 311 6632

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 11 Uniapnea Kuorsaajan ja vierustoverin murhe www.pohto.fi Kuorsaaminen on tunnetusti yleistä ja usein ainakin vierustoverille kärsimystä. Kuorsaamisen hankalin ja haitallisin muoto on uniapnea ja sitä viimeistään kannattaa hoitaa perusteellisesti. Uniapnea tarkoittaa unihäiriötä, jossa tasainen hengitys voi toistuvasti keskeytyä pahimmillaan jopa pariksi minuutiksi. Tällaisen nukkujan hengityskatkojen pituudet usein vaihtelevat. Vakavaksi uniapnea luokitellaan, mikäli yli 10 sekunnin katkoksia on useita yön aikana. Uniapneassa aiheutuva happivaje johtaa päiväsaikaankin helposti vireystilan alenemiseen ja kiusalliseen väsymykseen. Uniapnean tunnettuja oireita ovat esimerkiksi: unenaikaiset hengityskatkokset äänekäs, usein epäsäännöllinen kuorsaus levoton uni tihentynyt öinen virtsaamisen tarve yöhikoilu unettomuus päiväväsymys nukahtelutaipumus päänsärky muistivaikeudet ärtyneisyys lihominen tai ylipaino masentuneisuus impotenssi Uniapnealla näyttäisi olevan haitallista yhteyttä myös diabetekseen sekä aivo- ja sydäntapahtumiin. Uniapnea oireineen ei kuitenkaan rajoitu vain henkilöön itseensä vaan usein vierustoverinkin hyvinvoinnissa huonosti vietetyt, kuorsausta kuunnellut ja hengityskatkoja kauhulla seuratut yöt näkyvät haitallisesti. Parisuhdettakaan uniapnea tuskin parantaa ja varsin usein perherauhan ja lähiomaisen hyvinvoinnin tukemiseksi parisängyltä jompikumpi osapuoli siirtyykin yön myötä mahdollisimman kauas talon rauhallisimpaan kolkkaan Onneksi uniapneaa voi hoitaa ja yleensä hoitotulokset, ne oikein valitut, tuovat niin itse hoidettavalle kuin lähiomaisellekin rauhaisan yön ja kohentuneen hyvinvoinnin. Uniapnean hoitokeinot ovat toki yksilölliset ja moninaiset, lievimmissä tapauksissa riittää elintapojen ja nukkumatilan unihygienia korjaaminen, mutta hankalimmat tapaukset vaativat sairaalatasoisia toimenpiteitä ja/tai unenaikaista ylipainehoitoa. Jos uniapnean mahdollisuus siis mietityttää niin perusselvityksiin kannattaa hakeutua, vaikkapa omalle työterveyslääkärille. Käyttökelpoisena perustutkimuksena usein käytetään tutkittavan kotona unenaikaista suppeaa unipolygrafiaa. Sen avulla voidaan rekisteröidä kuorsausta, hengityskatkoja, veren happikyllästeisyyttä ja pulssia sekä niiden riippuvuutta nukkumisasentoihin. Tästäkin perusselvityksestä voidaan vetää johtopäätöksiä kuorsausongelman hankaluudesta. Markku Pirinen Johtajalääkäri LT, Terveyden- ja työterveyshuollon erikoislääkäri Caritas Lääkärit Oy Koulutus- ja kehittämispalveluja Sinun ja yrityksesi tarpeisiin. Esimerkkejä kevään koulutustarjonnasta - Assistenttien valmennusohjelma alkaa 20.5. Oulussa - Yritysverotuksen teemapäivä 22.5. Oulu - Myynti ja asiakastyö käytännössä, 3. - 4.6. Oulu - Innostava ihmisten johtaminen, 4. - 5.6. Oulu - Kansainvälistymisen ja verkostojen johtaminen, 10. - 11.6. Oulu - Digitaalinen markkinointi ja viestintä myynnin tukena -jatkokurssi, 12. - 13.6. Oulu Alkavat tutkinnot - Johtamisen erikoisammattitutkinto 27.5. - Myynnin ammattitutkinto 17.9. - Yrittäjän ammattitutkinto 19.9. Tutustu sisältöihin www.pohto.fi tai ota yhteyttä: puh. 010 8434 600, asiakaspalvelu@pohto.fi www.pohto.fi > Koulutusta ja kehittämistä jo 40 vuoden ajan. 1974-2014 Olemme paikalliset olosuhteet ja yrittäjän arjen tunteva suomalainen ja vakavarainen säästöpankki. Tarjoamme käyttöösi asiantuntemuksemme, vankan kokemuksemme yritysrahoituksesta, laadukkaat maksuliikennepalvelut sekä hyvät yhteistyökumppanimme. Meillä sinulla on aina oma yhteyshenkilö, jolta saat kokonaisratkaisut sekä yrittäjän että yrittäjäperheen tarpeisiin. Oulu Kempele Kuusamo Pyhäsalmi Eija Kiviluoma rahoitus päällikkö 029 041 2635 050 523 2684 Timo Suronen rahoitusneuvoja 029 041 2639 044 548 2700 Sari Koskela- Keskitalo rahoitus päällikkö 029 041 2632 044 348 2632 Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628 Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631 Hannu Suorsa rahoitus päällikkö 029 041 2648 044 732 2639 Tervetuloa asiakkaaksemme! Merja Kemppainen rahoitusneuvoja 029 041 2568 044 732 1018 Martti Koponen rahoitus päällikkö 029 041 2627 044 732 2627 Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601 Kirkkokatu 10, 90100 Oulu, puh. 029 041 2630 Zeppelinintie 1, 90450 Kempele, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 Kuusamo, puh. 029 041 2565 Ollintie 11, 86800 Pyhäsalmi, puh. 029 041 2620 www.saastopankki.fi/optia * Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 + 0,0691 /min, matkapuh. 0,0835 + 0,1669 /min

12 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät PAIKALLISYHDISTYKSET JA PUHEENJOHTAJAT 2014 Mercedes-Benz Vitot, Sprinterit ja Citanit Kaarnatien hyötyajoneuvokeskuksesta. Haapaveden Yrittäjät ry Veli-Matti Karikoski Mainostoimisto Veemax Vanhatie 59 H 86600 Haapavesi p. 050 541 9911 veemax@netti.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja Haka Hannu Karvosenoja T:mi Piekkolantie 10 90480 Hailuoto p. 044 544 7797 karvosenoja.hannu@ gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Jyrki Drushinin Putaan Radio Väiski Oy Jokelantie 3 90830 Haukipudas p. 040 709 6558 jyrki.d@pp.inet.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Väinö Klasila Alarannantie 411 91100 Ii p. 040 038 8305 maalausliike.klasila@ oulunkaari.net iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Jouni Tervonen Powerplay Oy Vihikari 4 90440 Kempele p. 040 581 2750 jouni.tervonen@powerplay.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Hannu Tuohino Kiimingin Omarakennus Oy Saittalantie 2 90900 Kiiminki p. 0400 265 396 kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi Kaakkuriniemi Oy Vanhatie 9 A 95100 Kuivaniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola Nordic Holiday Services Ltd Lentokentäntie 12 93600 Kuusamo p. 0400 451 126 matti.pohjola@ nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio Food Hill Oy Neste Kärsämäki Haapajärventie 1 86710 Kärsämäki p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Tarja Kontio Ryhmäkoti TuposVilla Oy Tuposlammentie 7 91910 Tupos p. 040 726 6316 tarja@tuposvilla.fi limingan@yrittajat.fi Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä Lumian Ky Urheilutalontie 22 91980 Lumijoki p 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila Kustannus Oy Maaseutulehdet Valtatie 30 91500 Muhos p. 050 567 9757 raimo.klasila@ maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Ritva Raetsaari Tilitoimisto Raetsaari Oy Oulaistenkatu 36 86300 Oulainen p. 0440 730 100 ritva.raetsaari@raetsaari.fi oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen Videcam Oy Teknologiantie 5 90590 Oulu p. 040 310 0501 jussi.riikonen@oulunyrittajat.fi oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät Katriina Ruonio Konttoripalvelu KK Ruonio Koulukatu 17 T2 90100 Oulu p. 045 139 0631 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio Kaappi- ja levypalvelu Rautio Ky Uittomiehentie 7 93100 Pudasjärvi p. 050 501 9090 klp.rautio@pp.inet.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jari Yrjänä Yrjänän Rauta Ky Kuntatie 4 86100 Pyhäjoki p. 08 433 615, 050 370 5007 jari@yrjana.fi pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju Pyhäjärven Tilitoimisto Oy Ollintie 11 86800 Pyhäsalmi p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Seudun Yrittäjät ry Kirsi Asunmaa Sisustus Coocos Kirkkokatu 37 92100 Raahe p. 040 834 4328 kirsi.asunmaa@coocos.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Tuomas Parttimaa Arttim Oy Tuomiojantie 870 92470 Tuomioja p. 041 549 8324 arttim@arttim.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen K-Market Kasari Pulkkilantie 21 92600 Pulkkila p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@ k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi Pekka Vääräniemi Oy Kiiskitie 1 93400 Taivalkoski p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti Huitutie 4 91800 Tyrnävä p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Gunnar Göransson Kunto-Uta Ay Asematie 2 91600 Utajärvi p. 08 542 1703, 050 359 3111 kuntouta@elisanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti Tervaportti K-Supermarket Vaalantie 26 91700 Vaala p. 040 532 3923 mika.alakurtti@ k-supermarket.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen Rauno Pitkänen Ky Lyttisentie 3 86400 Vihanti p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry Janne Korkala K-Market Yli-Ii Kaisa ja Janne Korkala Ay Karjalantie 6 91200 Yli-Ii p. 040 542 2810, 040 556 4874 janne.korkala@k-market.com yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät Tero Parkkinen Metsätyö PA-KO Ay Ylikujantie 10 91300 Ylikiiminki p. 040 528 9405 metsatyo.pako@gmail.com ylikiimingin@yrittajat.fi Eero Mäki puh. 0400 802 786 Tervetuloa! Kimmo Mustonen puh. 0500 999 919 vaihtoautot Jarno Hietasaari puh. 050 5925 426 Pohjois-Suomen hyötyajoneuvokeskus, Kaarnatie 32, 90530 Oulu puh. 010 569 8365, fax 010 569 2066 Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin on 8,35 snt/puhelu + lankaliittymästä 6,00 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 17,17 snt/min (sis. alv 24 %) sähköposti: etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi Huolto 010 569 8361 Varaosat 010 569 8362 24 h huoltopalvelu 040 5210206 Pohjoinen energia on tuonut työtä ja hyvinvointia alueemme ihmisille vuosikymmenten ajan. Valitsemalla lähellä tuotetun energian varmistat, että sähkön tuotannon ja myynnin hyöty jää kotiseudulle. Näin autamme toinen toistamme rakentamaan luottamusta tulevaisuuteen. Ota yhteyttä jo tänään (08) 5584 3101 myynti@oulunsahkonmyynti.fi VEHO Yrittäjän paras kumppani! Olemme mukana POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 messuilla Ouluhallissa 21.-22.5.2014, OSASTO U3 Huomioithan korjaamomme laajat aukioloajat ma-pe 7-20, la 9-15

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 13 Investoisinko nyt mistä rahoitusta? Talouden matalapaine on kestänyt lähes seitsemän vuotta. Media on päivästä toiseen kertonut vientiyritysten huonosta tilauskannasta, yt-neuvottelut ovat olleet jatkuvia ja yleisen käsityksen mukaan pankit ovat kiristäneet luotonantoaan erityisesti yrityksille. Euroopassa on selkeästi ollut vaikeuksia saada talouden pyörät pyörimään ja Venäjän viimeaikainen poliittinen kehitys on tuonut omia synkkiä pilviään tulevaisuuden ylle. Kuitenkin Yhdysvalloissa talous on kehittynyt suotuisasti jo pidemmän aikaa ja sama tilanne on ollut kehittyvissä talouksissa kuten Brasilia ja Turkki. Ennemmin tai myöhemmin Euroopan talous ja sitä myötä myös vientipainotteinen Suomen talous alkaa kehittyä. Seitsemää laihaa vuotta voi hyvinkin seurata seitsemän lihavaa kuten aina aiemmin. Yritysten tilauskannat kasvavat ja kotimaahankin aletaan jälleen investoida. Hyvänä esimerkkinä on jo kuolleeksi mediassa julistettu metsäteollisuus lähes 1,5 miljardin euron investointiaikeillaan. Myös matkustajamäärät Oulun ja Helsingin välisillä lentoreiteillä ovat kasvaneet merkittävästi viime vuoteen verrattuna. Monia hyviä talousuutisia lyhyen ajan sisällä kasvun merkkejäkö? Missä vaiheessa yritysten sitten kannattaisi investoida tulevaisuutta ajatellen? Siihen ei liene ole olemassa oikeaa vastausta, mutta varmasti se on myöhäistä kun ollaan jo selkeästi kasvavassa taloudessa. Kasvun merkkien seljetessä paitsi kilpailu myös korkotaso nousee ja nostaa investointikustannuksia vieraan pääoman osalta. Näitä kysymyksiä jokainen yrittäjä joskus miettii, koska lähes kaikki Sami Heikkilä. haluavat kasvattaa liiketoimintaansa. Rahoitusta on löytynyt paan. On selvä, että hankkeita on tarkasteltu hieman kriittisemmin ja vieraan pääoman hinta lainamarginaalin osalta on kallistunut. Rahoitusta on kuitenkin ollut saatavilla enemmän kuin yritykset ovat olleet halukkaita investoimaan. Yritys voi käyttää investointeihinsa perinteisen pankkilainan ohella useita muita pankin tarjoamia tuotteita. Koneet ja laitteet kelpaavat vakuudeksi kun käytetään osamaksu- ja leasing-rahoitusta. Nämä tuotteet vapauttavat yrityksen vakuusmassaa ja mahdollistavat muun kasvun edellyttämän rahoituksen. Tietysti tärkein rahoituksen myöntämisen edellytys pankissa on hankkeen kannattavuus ja se, että yrityksen talous Pankit ovat rahoittaneet yritysten investointeja koko ajan riippumatta taantumasta. Se on ollut vahvuus Suomessa ja Pohjoismassa verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopon riittävän hyvässä kunnossa. Yritys, joka on tuotantokapasiteetiltaan hyvässä kunnossa kysynnän kasvaessa, pystyy kasvattamaan liikevaihtoaan nopeammin sekä vastaamaan paremmin lisääntyvään kilpailuun. Suunnitellessasi investointia suosittelen ottamaan ajoissa yhteyttä omaan pankkiisi, jotta rahoitukseen löydetään paras ja järkevin ratkaisu. Mikäli Nordea ei ole oma pankkisi, niin suosittelen käymään myös meillä keskustelemassa rahoitusratkaisuista ja muista yrityksen pankkitarpeista. Toivotan kaikille yrittäjille loistavaa tulevaisuutta. Sami Heikkilä Kirjoittaja toimii Nordea Pankin Oulun yrityskonttorin konttorinjohtajana. Nordlett luopuu outletkylästä Nordlett ei lähde toteuttamaan suunniteltua outletkylää Oulun eteläpuolelle, Limingan Tupokseen. Elokuussa 2012 julkistetun outlet-kylän varausaste oli jo 60-70 prosenttia. Varausasteesta huolimatta investoinnin vaatiman sopimusmäärän loppuunvienti ei onnistunut halutussa aikataulussa kaupan alan kohtaamien taloudellisesti haastavien aikojen myötä. Aika osoittautui liian haastavaksi tämän kaltaiselle aivan uudenlaiselle hankkeelle, hankejohtaja Tuija Postari-Kivistö kertoo. Myös Humppilaan suunniteltu Domino-outlet -kylä pistettiin jäihin noin kuukausi sitten. Postari- Kivistön mukaan voi olla että viime aikaiset Venäjän matkailijoiden laskevat luvut vaikuttanevat myös Kaakkois-Suomen vastaaviin hankkeisiin. Ammatillisen koulutuksen murros yritysyhteistyön syventäjänä Opetusministeriö on valmistellut kuluvalle vuodelle linjauksia, jotka merkitsevät isoa murrosta ammatillisen koulutuksen rakenteille. Osa muutoksista on jo selvillä ja loppuja odotellaan. Tutkintorakenteissa otetaan käyttöön vahvemmin joustava moduulimalli; tämän uudistuksen tarkoituksena on entisestään kohentaa aiempien opintojen tunnustamista ja joustavoittaa kokonaisvaltaisesti opintojen läpäisyä. Uudistuksella pyritään myös tehostamaan opintoja eli lyhentämään opiskeluaikoja On myös mahdollista, että niin sanottu 2+1 malli tulee entistä laajemmin käyttöön oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Tämä olisi raju uudistus myös yrittäjien kannalta, sillä hurjimmillaan koko kolmas vuosi eli tuo +1 toteutettaisiin työssäoppimalla. On syytä kysyä, onko tämä uudistus täysin realistinen? Ovatko yrityksemme tai julkisen Vuonna 2012 Scania lahjoitti OSAOlle uuden linja- ja kuorma-autoissa käytettävän moottorin raskaan kaluston koulutuksen käyttöön. Kuvassa Alpo Kaisto (vas.), Marko Hyyryläinen, Antti Vuolo ja Sami Junttila. Kuva: Studio Timo Heikkala. sektorin toimijamme valmiita ottamaan yhä useampia nuoria tai aikuisempia työssäoppimiseen? Vastaukseni on, ettei nykymallilla, johon rahoituksenkin lasken mukaan. Sen sijaan entistä laajempi yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä on välttämätöntä. Edelleen on tärkeää kouluttaa yritysten työntekijöitä työpaikkaohjaajiksi, mutta ennakoin, että jo lähitulevaisuudessa yritysten asiantuntijoiden olevan entistä vahvemmin läsnä ammattiopistojen arjessa koulun seinien sisällä päivittäin. Yhtä lailla koulutuksen vienti vankemmin yrityksiin vaatii opetushenkilöstön orientoitumista entistä työelämäläheisempään suuntaan. Opettajuus muuttaa muotoaan: perinteinen ammatillinen opettaja ei katoa mihinkään mutta työelämän arjessa työskentelevä opettajuus vahvistuu. Opettajasta tulee entistä vahvemmin yrityselämän signaalien vastaanottaja, joka välittää viestin eteenpäin oppilaitoksen sisällä. Vuoden 2017 alkuun mennessä ammatillisen koulutuksen ylläpitäjäluvat uusitaan kaikkialla Suomessa. Opetusministeriön linjauksen mukaan alle 2000 opiskelijan toimijoita ei tuon jälkeen enää olisi. 2000 opiskelijan raja ei voi kuitenkaan olla ehdoton, koska niin erilaisia omistuspohjia ja toimintoja oppilaitoksilla on; mainittakoon esimerkkinä saamelaisten koulutuskeskus ja ammatilliset erityisoppilaitokset. Mitä uudistus merkitsee Pohjois-Pohjanmaalla? Ainakin sekin merkitsee sitä, että Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja sen ylläpitämän Oulun seudun ammattiopiston asema vahvistuu. Jo nyt OSAOlla on yli 11 000 opiskelijaa, ja tämän vuoden yhteishaussa OSAO oli Tampereen Tredun jälkeen suosituin ammattiopisto. Osekkin tehtävänä on palvella koko Pohjois-Suomea; on kuitenkin toivottavaa, ettei ylläpitäjäjärjestelmän muutos oli liian jyrkkä. Liian nopea keskittäminen voi vahingoittaa ammatillisen koulutuksen alueellista vaikuttavuutta, mikä heijastuu pahimmillaan ikävästi pienempien paikkakuntien yritysten ja julkisen sektorin työvoiman saantiin. Ammatillisen koulutuksen murros on myös yritysten murros, johon vastaamme työelämäläheisellä päivitetyllä otteella. Jarmo Paloniemi Kirjoittaja on Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja

14 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 YRITTÄJÄN PALVELUSIVUSTO PALVELUT YRITTÄJILLE 2014 Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 527 7288 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4. 90100 Oulu puhelin: 010 322 1980 www.ppy.fi Kirsi Anttila järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148 Sari Reinikainen-Laine Milla Raappana yhteyspäällikkö järjestösihteeri sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi milla.raappana@oulunyrittajat.fi 0500 686 174 050 395 9877 SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 00250 Helsinki PL 999, 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221, faksi (09) 2292 2810, toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi Katriina Ruonio järjestösihteeri palvelee maanantaisin klo 8.00-16.00, 010 322 1980 Tommi Sirviö projektipäällikkö, omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092 Marita Kiviniemi projektiassistentti, omistajanvaihdokset projektikoordinaattori, Yrittäjien emba marita.kiviniemi@yrittajat.fi 050 320 2389 POHJOIS- POHJANMAAN YRITTÄJIEN NEUVONTAPALVELUT Suomen Yrittäjien neuvontapalvelut Suomen Yrittäjät Mm. oikeudelliset asiat, yritysverotus, yhtiöoikeus, työsuhdeasiat, sukupolven- ja omistajanvaihdokset, ympäristöasiat, kansainväliset asiat, yrittäjän sosiaaliturva, koulutus ja maksukyvyttömyysasiat. Puh. (09) 229 221, www.yrittajat.fi Omistajanvaihdokset Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Tommi Sirviö, projektipäällikkö p. 050 320 2092 tommi.sirvio@yrittajat.fi Omistajanvaihdospalvelut: yrityksen myynti ja osto, sukupolvenvaihdokset Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Eritysalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus Asianajotoimisto Isoluoma p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka PÄÄYHTEISTYÖ- KUMPPANIT 2014 Asianajotoimisto Krogerus Oy p. 029 000 6400 www.krogerus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus KPMG Oy Ab p. 020 760 3205, www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt Asianajotoimisto Juha Ryynänen p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit Asianajotoimisto Harri Lämsä Kuusamo, p. 040 737 9546 asianajaja@harrilamsa.fi Yleisjuridiikka, oikeudenkäynnit, työoikeus Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka Talenom Konsultointipalvelut Oy p. 0207 525 233, www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. Sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja -kaupat, verokysymykset ja yritysten arvonmääritykset sekä tilitoimiston yleisneuvonta Ernst & Young Oy Pirkko Hiltunen, p. 040 770 7088 www.ey.com/fi KPMG Oy Ab p. 020 760 3205, www.kpmg.fi Verotus, yritysjärjestelyt, arvonmääritykset MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja avustaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyissä kokonaisvaltainen DD, arviointi ja suunnittelu. Sopimusjuridiikka ja omistajanvaihdokset sekä kansainvälistyminen. Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC PricewaterhouseCoopers Oy Perttu Ervasti p. 040 538 2692 www.pwc.fi Talenom Konsultointipalvelut Oy p. 0207 525 233 www.talenom.fi Yrityskaupat, omistus- ja rakennejärjestelyt, veropalvelut, talous-, rahoitus- ja sopimusasiat; talouden ja verotuksen hallintaan liittyvä neuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta, aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja -Norjan alueella. Kieli- ja kansainvälistymispalvelut CoCom Kielipalvelut CoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 f. 010 439 3839, www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, tulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi. Kansainvälistymisen aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvät neuvontapalvelut. PPY:n jäsenille veloitukseton alkukartoitus ja 10 %:n alennus toimeksiannosta. Patentit, tavaramerkit, mallioikeudet ja IPR-lakipalvelut Berggren Oy Ab p. 010 227 2100 Sepänkatu 20, 90100 Oulu oulu@berggren.fi Ohjelmistoratkaisut, web-pohjaiset ratkaisut ja julkaisujärjestelmät Softers Oy p. 08 2379 9330, softers@softers.net www.softers.net Mainonnan suunnittelu ja muotoilu GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internetsivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta; jäsenalennus 10 % toimeksiannosta Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Rautatienkatu 18 B 13 90100 Oulu, p. 0207 345 201 info@muotoiluasema.fi www.muotoiluasema.fi Jäsenneuvonta; jäsenalennus 10 % toimeksiannosta PÄIVYSTYKSET MAKSUTON Lakimiespäivystys Parillisina keskiviikkoina syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla Ajanvaraukset: ppy@yrittajat.fi tai p. 010 322 1980 Maksuton omistajan vaihdospäivystys Ajankohdat: osoitteesta ppy.fi kohdasta Tapahtumia ja koulutuksia Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tommi.sirvio@yrittajat.fi tai p. 050 320 2092 UUDET JÄSENET Haukiputaan Yrittäjät ry Kiinteistömaailma Asuntokolmio Oy Esa Kivelä MaaIlmasta Oy Jukka Tienhaara Nila Golf Antti Laitala Tmi Helpeksi Pekka Suua Tmi Paula Kesti Paula Kesti Iin Yrittäjät ry Personal Trainer Mikko Niiranen Mikko Niiranen Kempeleen Yrittäjät ry Fennobella Oy Jouni Tahkola Jalkahoitola KevytJalka Ulla-Maija Flink Kiimingin Yrittäjät ry HeKa-kirppis Kari Kämäräinen Katsastus Team Oy Marko Herranen Kauneus ja Hieronta Adele Outi Hartikainen Koirasalonki Kastehelmi Kastehelmi Kakko Lasikorjaus Räihä Markku Räihä Osaafix Ville Kokkoniemi Rakennus Konttinen Oy Jussi Konttinen Kuivaniemen Yrittäjät ry Kukka ja Kemikalio Pirtti o Päivi Sanaksenaho Kuusamon Yrittäjät Cafe Herkkusuu/Tmi Kristiina Hietala Heli Hietala Fysiobalanssi Tmi Anu Koramo Anu Koramo Fysioterapia KKK Riina Pelli Heikki Härkönen Tmi Heikki Härkönen Kallunki Sampo Consulting Sampo Kallunki KH-Center Oy Kari Heiskanen Kurvi Set Ky Jukka Kurvinen Pitkänen Ville Armas Ville Pitkänen Pohjoisen Tunturipalvelut Ky Rita Uusitalo Sixt Autovuokraamo / Veho Rent Oy Ab Hannu Karjalainen Taijan Huvila & Huussi Taija Lämsä Tmi Petteri Moilanen Petteri Moilanen Limingan Yrittäjät ry Arvil Anne Arvio DOMO Isännöintipalvelu Ky Aune Väinämö Kotiputiikki ArjenHelmi Soile Kiviahde Soile Kiviahde Milousa Oy Mila Kimpimäki Paikallis-Betoni Oy Jukka Merkkiniemi Rakennusliike Finnsaga Oy Asseri Pitkälä Sipen Kotiapu Sirpa Palo-oja T:mi Eero Inkeroinen Eero Inkeroinen Tmi Heikki Poukkula Heikki Poukkula Tmi Kimmo Kleemola Kimmo Kleemola Muhoksen Yrittäjät ry Jn Remontit Markus Pikkarainen Kiinteistöhuolto Jokelainen Toni Jokelainen Pekka Kylmäluoma Pekka Kylmäluoma Oulun Yrittäjät ry AlmaFit Maria Alaviitala Anja Saaranen Anja Saaranen Asianajotoimisto Eeva-Leena Pietilä Oy Eeva-Leena Pietilä Asianajotoimisto Eija Heikkinen Oy Eija Heikkinen Asiantuntijakeskus GordionPro Oy Mikko Katajamäki Autohuolto Lohilahti Oy Jaakko Lohilahti AV-Motor/Avaltec Oy Asko Valtanen Beauty Miraleena Leena Marjamaa Edustusliike Ylisirniö Ky Reijo Ylisirniö f-lex Oy Ville Heikkinen FP Wood Oy Kimmo Saari Goodlight Oy Finland Juha Hakkari Home s Finland Oy Krister Lampinen Insinööritoimisto Ratekta Ari Kakko Javico NetWorks Ky Ville Mustalahti JN Foto Jarmo Nurmela Juha Paitsola Juha Paitsola Jurvelin Holding Oy Mikko Jurvelin Juuson Auto Oy Juha Heikkinen Kuljetus Leppiaho Ky Antti Leppiaho LiikuntaPomppu Oy Juha Laukka Lilia living Katja Alanko Maalausliike Juha A Mattila Juha Mattila Mentor in Mind Oy Petri Kassinen Metsäkepe Keijo Kälkäjä

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 15 MK Fluidics Oy Markku Känsäkoski Narulla Satu Korpelin NorthWind Consulting Oy Teemu Lauronen Ompelu-Unelmia Sanna Ilkka Oulun Ratsumestarit Jaana Heiskanen Jaana Heiskanen Parturi-Kampaamo Oma Oy Tuija Lundberg Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Jukka Vitikka Polar Service Arto Pantsar ProDine Oy/Ravintola Nallikari Janne Gehör Prohammas Oy Timo Kolmonen ProSAH Oy Aki Huhtakallio Rakennus Turula Oy Mika Turula Rakennuspalvelu Kesti Oy Mika Kesti RHJ-Palvelut Tmi Henry Raatikainen Saarienergia Seppo Ylikörkkö Sensum Avoin Yhtiö Anu Höijer Suvanto Graphic Design Jani Suvanto Tatuointi Studio Demon minion s Tattoo Risto Hartikainen Terhi Perttula Oy Terhi Perttula Testlab Finland oy Janne Tolonen Tmi Ari Takkinen Ari Takkinen Tmi Sipikka Riitta Seppänen Tmi Tovini Hanna-Leena Grönroos Valmennus Paula Immo Paula Immo Varmat Nakit Ay Vesa Seppänen Virtaavain Pia Orell-Liukkunen V-P Tolonen Oy/ K-Maatalouskauppa Veli-Pekka Tolonen Oulunsalon Yrittäjät ry GasEK Oy Kauko Väinämö Oulunsalon Kiinteistöhuolto Oy Jukka Timlin Oulaisten Yrittäjät ry Kodin SuojaTiimi Avoin Yhtiö Harri Kalliokoski T:mi Tapio Hussa /VaraTapsa Tapio Hussa Tmi Oulaisten Auto ja Purkaamo Mikko Portti Mikko Portti Pudasjärven Yrittäjät ry Hotelli Ravintola Kurenkoski Avoin Yhtiö Ramazan Demir Kukka- ja hoivapalvelu Natural Maria Outila Metsäpesälä Oy Pesälä Osmo T:mi Koneurakointi Valkola Timo Valkola Pyhäjärven Yrittäjät ry Juha Siika-aho Juha Siika-aho Rakennuspalvelu Rentola Ky Lauri Rentola T:mi P.Komu Pertti Komu Raahen Seudun Yrittäjät ry EL-bra Oy Ari Eilola Majoituspalvelu Nurmi Oy Marja-Liisa Nurmi Pro Clean Raahe Erja Rautio Puusepänliike Myllylä Oy Arto Myllylä Tmi Jaakko Sepponen Jaakko Sepponen Valonmeri Katja Honka Siikalatvan Yrittäjät ry AVH-Rakennus Oy Henri Lintula MaxiMajakka Oy Jarno Kurttila Räsänen Jarkko Tapani Räsänen Jarkko Tojatek Oy Tomi Ojakoski Siikajoen Yrittäjät ry Ennobling Oy/Siikajoen LKV Tauno Konola Erpekon Oy /Siikajoen Nuorisokoti Kari-Pekka Tuhkala Kukkakauppa Villiruusu Hilkka Nättinen-Loponen Niemelän hevospalvelu Mikko Niemelä Nättisen kuljetus Oy Juhani Nättinen Rakennus Optimal Oy Olli-Pekka Telkki Ranta Pertti Iikka Johannes Pertti Ranta Ruukin Pienkone ja Pyörähuolto Teppo Riihijärvi Taivalkosken Yrittäjät ry Tmi Kuljettajapalvelut Eero Kouva Eero Kouva Tyrnävän Yrittäjät ry Kangaskauppa Pitsiina Marjo Lepistö Keränen Esko Tmi NEPA Teijo Parviainen Utajärven Yrittäjät ry Heikkisen Monipalvelu Zebuniso Heikkinen Kuusipiha Jyrki Huhtala Metsäkorjuu A. ja M. Mustonen Ay Markku Mustonen Vaalan Yrittäjät ry Poukamon Tila Mikko Karjalainen Tmi Tuula Rundgren Tuula Rundgren Tmi Urheiluhieroja Heini Pajala Heini Pajala Yli-Iin Yrittäjät Kauneus ja Hyvinvointi Linnea Linnea Kynkäänniemi Ylikiimingin Yrittäjät ry Kaskipuu Oy Matti Kaski APUA MÖKKIKUUMEESEEN Lomaosakkeita ja -asuntoja Kalajoella, Paltamossa ja Levillä. www.levihovi.com Northern Startup -rahastosta ensimmäiset sijoitukset Oululainen Butterfly Ventures on valinnut ensimmäisiksi Northern Startup-rahaston sijoituskohteiksi FilmMe Groupin, NWG Toolsin ja MyPosen. Sijoituskohteet ovat oululaisia innovatiivisiä startup-yrityksiä, joilla on BV:n sijoitusten ansiosta paremmat mahdollisuudet nopeampaan markkinoille tuloon ja liiketoiminnan kasvuun. Rahoituskierrosten koko vaihtelee 100 000-200 000 euron välillä, josta Butterflyn osuus vaihtelee 40 000-100 000 euroon. BV:n toimitusjohtajan Matti Kannisen mukaan sijoituskohteiden kanssa on sovittu tavoitteiden toteutumiseen sidotusta jatkorahoituksesta, jonka myötä kokonaisrahoitus voi nousta Butterflyn osalta enintään 500 000 euroon yritystä kohden. Teemme tämän vuoden aikana vielä noin 10 ensisijoitusta. Käymme läpi noin 300 potentiaalista kohdeyritystä, joista syvällisemmin tutkimme ja harkitsemme joka neljättä. Butterfly Ventures etsii aktiivisesti sijoituskohteiksi myös varhaisessa kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, joiden rahoitustarve ja sijoituskierroksen koko saattaa nousta noin yhteen miljoonaan euroon. Kaikkiin sijoituksiimme pyrimme löytämään kanssasijoittajia mukaan sijoittamaan ja viemään kohdeyritystä yhdessä eteenpäin. Teemme tänä vuonna siis aktiivisesti myös hieman suurempia 200-600 tuhannen euron sijoituksia, Kanninen sanoo. Butterfly Ventures on hänen mukaan avaamassa myös rahaston uusille yksityisille sijoittajille Haluamme tarjota yksityisille sijoittajille laajemmin mahdollisuutta päästä mukaan alkuvaiheen yrityksiin hajautetun portfolion kautta ja asymmetrian pienentämällä riskillä. YRITTÄJIEN TENNIKSEN SM- KILPAILUT Oulussa 14. 15.6.2014 NYT LYÖDÄÄN ENNÄTYKSIÄ Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjägolf 13.6.2014 Kalajoella Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestää yhteistyökumppaneineen perinteisen alueellisen jäsenyrittäjien välisen golfkilpailun 13.6. klo 13.00 kisapaikkana Kalajoen Golfkenttä. Kisassa ratkotaan myös alueen viralliset edustajat Yrittäjien SM-golfiin. Sarjat: A: tasoitus 0,0 18,00 HCP PB 18r B: tasoitus 18,1 36,0 HCP PB 18r Joukkuekisa: 2 3 henkilöä, kahden tulokset lasketaan. Joukkuekisaan voi osallistua maksimissaan 2 joukkuetta/yhdistys. Joukkuekisa käydään yksilökisan yhteydessä PB-kisana. Joukkue pitää nimetä ennen kisan alkamista. Erikoiskilpailut: Pisin avaus väylällä 8 Lähimmäs lippua väylällä 16 Kilpailumaksu: 55 vieraat, pelioikeuksilla 20 Harjoituskierros to 12.6. 30 Ilmoittautuminen: Viimeistään ti 10.6. klo. 16.00 mennessä p. 08 466 666 tai kalajokigolf@kalajokigolf.fi Sarjat: miehet ja naiset yleinen nelinpeli aloittelijat 60-vuotiaat (ja vanhemmat) Ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 8.6.2014. Lisätiedot kilpailusta: OVS:n toiminnanjohtaja Tommi Nissinen tommi.nissinen@ovstennis.net Puh. 0400 403 507 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Isokatu 4, 90100 Oulu, www.ppy.fi p. 010 322 1980

16 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 3/2014 TeollisuusSummit 2014 Aika: 8.-9.10.2014 Paikka: SuperPark Areena, Tyrnäväntie 16, 90400 Oulu Sihteerin ammattitutkinto, 3.9.2014 alkaen, lisätiedot koulutuspäällikkö Outi Heikkilä, p. 044 5262 221 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, ohjelmistotuotannon osaamisala, 8.9.2014 alkaen, lisätiedot koulutuspäällikkö Merja Talman-Riihiluoma, p. 044 3569 058. Kysy etäyhteysopiskelusta! Taloushallinnon ammattitutkinto, 9.9.2014 alkaen, lisätiedot kouluttaja Matti Vähäjylkkä, p. 044 0803 639 (Infotilaisuus 15.5. klo 17.30 PSK-Aikuisopistolla, Kansankatu 47 3 krs., Oulu) Johtamisen erikoisammattitutkinto, 9.9.2014 alkaen, lisätiedot koulutuspäällikkö Outi Heikkilä, p. 044 5262 221 Yrittäjän ammattitutkinto, iltaryhmä, 16.9.2014 alkaen, lisätiedot kouluttaja Teemu Simola p. 044 3120 786 Tule kuulemaan uusinta tietoa tulevaisuuden teknologioista sekä liiketoimintaa kasvattavista ratkaisuista. TeollisuusSummit 2014 on Pohjois- Suomen teollisuuden päätapahtuma, joka on avoin keskustelufoorumi toimialan ajankohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista. TeollisuusSummit 2014 on suunnattu erityisesti teollisuusalan toimijoille, asiantuntijoille ja vaikuttajille, sekä myös muiden alojen yrityksille, jotka näkevät liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi suurhankkeiden sisällä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.teollisuussummit.fi Liiketalouden perustutkinto, merkonomi,oppisopimuksella, jatkuva haku, lisätiedot kouluttaja Harri Ojanperä, p. 044 0296 868. Kysy etäyhteysopiskelusta! TOIMITUS - JOHTAJA - KOULU ALKAA! Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Suuntana kv-markkinat? Poimi alta sopiva työkalu vauhdittamaan yrityksesi etenemistä: 27.5. Kansainvälistymisvalmennus, Oulu 12.6. Yritysjohtamisen valmennus, Ylivieska 16.9. Yrittäjävalmennus, Oulu 18.9. Yritysjohtamisen valmennus, Oulu Ohjelmat toteutuvat yhteistyössä Tj-koulun kumppaneiden kanssa ja ovat osallistujalle maksuttomia tai vahvasti tuettuja. Nopeat ilmoittautumiset: www.tjkoulu.fi, Pekka Pirnes p. 040 8308 286. www.tjkoulu.fi