Verkkokonsulttien työkokous 26.11.2007 Lapin yliopisto Paikalla: Anja Karvonen-Kälkäjä Keijo Mattila (hox. linkki lastensuojeluun puuttuu!) Kerttu Vesterinen Kaisi Peltoniemi Virpi Filppa Riitta Hakala Satu Hoikka Maria Martin Johanna Puolakka Mirja Kangas Eija Niemelä Sirpa Rapo Susanna Sakko Iiris Happo tuleva varhaiskasvatuksen konsultti Yrjö Nikunlassi Maarit Pirttijärvi Raija Kumpula Lastensuojeluun tulossa kaksi uutta konsulttia!! HAVAINNOT JA TUTKIMUSTULOKSET KONSULTAATIOAINEISTOSTA. Anneli Pohjola: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta Kaisan esittämänä Mitä sosiaaliset ongelmat ovat ja mitä sosiaalityön orientaatio on. Sosiaalityön osaaminen Ulla-Maija Rantalaihon kokoama näkemys siitä, mitä sosiaalityöntekijän osaamiseen kuuluu. Sosiaalityössä tavoitellaan sellaista asiantuntijuutta, jossa kyetään muuttuvissa olosuhteissa vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin sosiaalisen haasteisiin. Sosiaalityö konsultaatioprosessissa edellyttää Sosiaalityön monimutkaistuessa ja tehtävien eriytyessä tarve konsultaatiolle kasvaa ammatin sisällä. Tietäminen asiantuntijuuden ytimessä käytännön osaamiseen perustuva/tutkimukseen perustuva tietäminen. Tämä kuilu pitäisi kuroa kasaan, ja tiedon eri lajit kietoutuvat toisiinsa ja ovat suhteessa toisiinsa. Toisaalta kontekstuaalisen tiedon merkitys nostettava esille. Toimintaa sosiaalisissa tilanneyhteyksissä kokonaisvaltaisuus. Asiantutkijuus. Tietäminen syntyy tiedosta. Sosiaalityön asiantutkijuus sisältää tutkivan työotteen. Ammattikäytäntöjä kehittävän asiantuntijuuden yhtenä sisällöllisenä elementtinä Asiantutkijuus. Hyvät kysymykset vievät usein paremmin eteenpäin kuin valmiit vastaukset. Kerttu Vesterinen: Verkkokonsultaatio asiantuntijatukena Verkkokonsultaatiokeksintö kokoaa yhteistoimintaan toisilleen tuntemattomat asiantuntijat ratkomaan alueen kenttätyöntekijöiltä tulevia ajankohtaisia kysymyksiä. Lastensuojelun konsultaatio avattiin syksyllä 2003
Lakiasiain palvelu keväällä 2004 Varhaiskasvatus syksyllä 2004 Vammaispalvelu alkuvuodesta 2005 Toimeentuloturvan palvelu 2006 Päihdetyön palvelu 2007 On myös keskusteltu vanhustyön konsultaation tarpeellisuudesta ja myös lastenvalvonnan tarpeellisuudesta. Neljän vuoden aikana 316 konsultaatioprosessia ratkottavana, joista 10 Sosiaaliportin konsultointikokeiluun liittyviä prosesseja. Suunnilleen kysymykset puoleksi Pohjois- Pohjanmaalta ja Lapista, nyt Keski-Suomesta myös kysymyksiä, kun Keski-Suomi on vammaispalvelun osalta otettu mukaan. Vaikeat tilanteet konsultaatioon 1) Päätöksentekotilanteet 2) Työkäytännöt ja työssä eteneminen 3) Periaatteet, etiikka 4) Yksityiskohdat Usein kysymys sisältää eri elementtejä näistä. Sisällönanalyysi siis kohdistettuna sosiaalityön kysymyksiin. Kaksi ensimmäistä elementtiä painottuu muita enemmän. Sosiaalityöntekijällä viranhaltijana ja päätöksentekijänä on paljon valtaa ja vastuuta. Usein näissä tilanteissa ollaan hyvin yksinäisiä ja se, että omaan asiantuntijuuteen kaivataan tukea, on hyvin ymmärrettävää ja oletettavaa. Konsultaatioon tulevat kysymykset vaikeimpia/kuormittavimpia asiakastilanteita. Konsultaatiokysymysten pohjalla olevissa tilanteissa ihmiset ovat usein eri mieltä sosiaalityöntekijä, asiakas, perhe, sijaisvanhemmat, ym. Myös sosiaalityön tehtävä omalta osaltaan toimia tuomarina. Konsultaation tavoitteena olla avoin jotta sosiaalityöntekijä yhdessä asiakkaan kanssa tekisi kysymyksen. Asiakas ei voi itse olla ensisijainen kysyjä, vaan kysymys on työstettävä yhdessä asiantuntijan kanssa. Kysymykset huostaanotosta ja sijaishuollosta ovat usein kysyttyjä. Vuosittain tulee noin seitsemisenkymmentä kysymystä. Jokainen tarpeesta lähtevä kysymys on tervetullut. Yritämme auttaa parhaamme mukaan. Kari Matela: Luottamus verkkokonsultoinnin edellytyksenä ja seurauksena Kertun esittämänä Voimmeko me konsultteina luottaa siihen kysyjään? Mikä on kysyjän kiinnittyminen ilmiöön, jossa hän operoi ja taas toisinpäin Voiko ja jotta työntekijä kysyisi meiltä, on välttämätöntä, että kysyjän on pystyttävä luottamaan kysyjään. Elämme luottamusketjun varassa. Luottamusketju rakentuu, verkkokonsulttien luottamukseen käyttäjien ammattitaidosta, käyttäjien luottamukseen konsulttien ammattitaidosta ja asiantuntijuudesta sekä kansalaisten luottamuksesta konsultaation tuloksena syntyvien ratkaisujen ja tiedonkäytön oikeellisuudesta. Keijo Mattila: Konsultaatio osana juridista ohjausta Voiko lakisääteisessä ohjaus- ja valvontatyössä toimiva virkamies olla myös konsultti ja jos voi, niin asettaako kaksoisrooli reunaehtoja tai muita haasteita ko. toiminnoille. Painotus juridisessa ohjauksessa ja konsultoinnissa. Näkökulma oikeustieteellinen (normien systematisointi ja tulkinta). Tuloksia: Kuntaorganisaatiolla ei ole riittävästi juridista osaamista sosiaalitoimen tueksi. Riski virheellisten menettelymuotojen, käytäntöjen ja päätösten syntymiselle
kasvaa. Turhien, vältettävissä olevien muutoksenhakujen tarve kasvaa. Eli: Asiakkaiden oikeusturva voi vaarantua. Kysymys tietyllä tavalla ennakoinnista. Valvova ja ohjaava virkamies voi toimia konsulttina ja tämä olisi jopa suositeltavaa. Kuitenkin kaksoisrooli ja sen tuomat haasteet on pidettävä mielessä. Konsultaation normipohja Konsultaatio on syvimmältä olemukseltaan soft law -tyyppistä toimintaa. Kun ja jos sosiaalityöntekijöiden juridinen osaaminen ja tietämyksen taso parantuu, juridinen konsultaatio saattaa tehdä itsensä tarpeettomaksi ja konsultaation pelikenttä jää lopulta sosiaalialan ammattilaisten haltuun. Yhteiskunta oikeellistuu jatkuvasti, joten ehkä sosiaalialallakin juridista osaamista olisi lisättävä jo koulutuksessa. Ja täydennyskoulutuksessa. Tietämyksen kautta kasvaisi tietäminen ja arviointikyky lakiin liittyvistä asioista. Juridista spesialiteettia tarvitaan kokonaan pudottaminen kuulostaisi isolta askeleelta, vaikka sosiaalialan asiantuntijoidenkin juridinen osaaminen kasvaisi. Lakimiesten erityisosaamista tarvitaan silti. Anja Karvonen-Kälkäjä: Ikääntyvän oikeus saada palvelua tai kieltäytyä tarjotusta palvelusta Perus- ja ihmisoikeuksien asema on vahvistunut. Miten vanhustenhuolto arvotetaan? Suunnataanko resursseja vanhustenhuoltoon? Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalialan kehittämishanke. Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi. Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus. (Uusi 2008) Missä kulkee raja, ettei ihminen enää saa asua kotonaan katsotaan, ettei hän enää selviä, vaikka itse niin haluaisikin? Terveydenhuollossa potilaan itsemääräämisoikeus on hoitosuhteen ytimessä. Potilaan suostuminen hoitoon tai siitä kieltäytyminen. Sosiaalihuollossa asiakkaan asema on epäselvempi. Kuitenkin aina tulisi olla asiakaslähtöinen näkökulma vanhusasiakkaan kuulemiseen. Tutkimuskysymykset: Miten ikääntynyt asiakas voi päättää asumiseen liittyvistä asioista? Mikä on edunvalvojan tai omaisen oikeus päättää ikääntyneen asioista? Vanhuksella ei ole aina käytettävissään oikeudellisia keinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi. Perustuslain 19 :ssä säädetään oikeudesta sosiaaliturvaan sekä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Asiakas ei edelleenkään ole asianosainen, vaan hallintoalamainen. Esim. Kunta vastaa kotihoidon kilpailutuksesta, ym. Julkisen vallan on turvattava: Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Monikerroksinen säännösten periaatteiden ja arvojen kokonaisuudesta muodostuu kulloinenkin oikeusjärjestys. Erilaiset rakenteelliset, historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet oikeusjärjestyksen kehitykseen. Oikeusturva ei toteudu, elleivät päättäjät luo lainsäädäntöä, varaa resursseja ja ryhdy toimenpiteisiin, sosiaaliset perusoikeudet eivät toteudu. Sosiaalialan työhön liittyy keskeisesti valta ja mahdollisuus vaikuttaa asiakkaan elämään. Kuka saa määritellä arvot, normit ja velvoitteet? Ihmisarvon ja yksilöllisyyden ehdoton kunnioittaminen on ehdotonta. TSS Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kunnioittaminen
Suojaaminen Toteuttaminen Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen Sosiaalisten oikeuksien on Suomessa tulkittu olevan luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan turvata sen mukaan, mitä varoja jää jäljelle. Juuri tätä asennetta on arvosteltu YK:n TSS-sopimusta valvovassa komiteassa. Sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen vaatii rahaa. Riittämätön budjetointi on lainvastaista. Päätöksen perusteluvelvollisuus. Tapausesimerkki. Itsemääräämisoikeus on kykyä toimia ilman ulkoista tahdonmuodostusta. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttaminen edellyttää yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakaan ja sosiaalihuoltoa järjestävän tahon kanssa. Voiko edunvalvoja päättää, että asiakkaan on muutettava pois kotoa? Sosiaalihuolto perustuu aina viranomaisen päätökseen. Lainsäädäntö ei tarkasti määrittele milloin ikäihmisellä on oikeus saada palveluja tai hakeutua palvelujen piiriin. Palvelutarpeen arviointi tulisi olla kattava ja siinä huomioitava ikääntyvän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä asuinja toimintaympäristö. Perusoikeusmyönteinen vai järjestelmälähtöinen näkökulma? Lopputulos löytyy kirjasta ja ihminen saa jatkaa kotona elämistään. Maahanmuuttajien osalta samalla tavalla pohdittava perusoikeuksien toteutumista. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kohdalla, kun tehtävä työ on terveydenhuollon lainsäädännön piirissä, tulevat nämä ongelmat esiin pahasti kriisiytyneinä sosiaalipuolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö olisi enemmän kuin toivottavaa. Ihmisten oikeus saada palvelua ei kyllä aina toteudu. Ihmisen pitäisi olla melko lailla terve saadakseen palvelua. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat tärkeitä. Kenen hyvyydestä on kyse ja kuka sen määrittelee? Ja kuka määrittelee riittävyyden? Maija Pelkonen: Vammaispalvelujen konsultaatio ohjausta, valvontaa vaiko työn kehittämistä? Kertun esittämänä Valvonta Ohjaus Kehittäminen Verkkokonsultaation monimuotoisuus: Kollegiaalinen konsultaatio, Juridinen konsultaatio ja Hallinnollinen konsultaatio (menettelytavat) Konsultaatio mahdollistaa ohjaavaa keskustelua, edesauttaa sosiaalialan ammattilaisten ammatillista kasvua ja kehitystä, eettisten keskustelujen ja pohdintojen areena, nykyaikainen tapa ylläpitää ammattilaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Verkkokonsultaatio on hyvä tapa ylläpitää sosiaalialan osaamista.
Kaisa Kostamo-Pääkkö: Paikallisuuden merkitys ammattilaisten välisessä verkkokonsultaatiossa Yksi kriittinen menestystekijä sosiaalityön paikallinen osaaminen. Paikallisten olosuhteiden ja elinolojen tuntemus. Erityisolosuhteiden tuntemus. Voisiko valtakunnallisesti löytyä yhteisiä käytäntöjä? Vrt. nyt alueellisesti hyvinkin erilaisia käytäntöjä. Paikallisuus Yhteisöllisyys. Paikallisuus on ollut yksi kriittisistä menestystekijöistä. Verkkokonsultaatio täällä tarvelähtöistä paikallisista tarpeista kehitettyä. Kysymykset usein pienistä, arjen asioista, paikallisia kysymyksiä. Uudenlainen paikallisuus, paikaton paikallisuus Yhteisöllisyys. Konsultit toimivat, konsultoivat ympäri Suomen ilman fyysistä kontaktia, luoden samalla kuitenkin vahvan paikallisuuden asiantuntijuuden, missä toimivat yhteisöllisyyden periaatteet. Reunaehdot ennen kuin sosiaalialan verkkokonsultaatio voidaan tuottaa valtakunnallisena. Valtakunnallisesti koordinoidun palvelun pääajatuksena voisi toimia: Paikallisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää. Ensinnäkin konsultteja täytyisi rekrytoida valtakunnalliseen palveluun ympäri Suomen. Kunnallisen toimijan roolin vahvistaminen. Ryhmäytyminen tarvitaan emäntä tai isäntä, joka koordinoi konsulttiryhmiä. Valtakunnallisessakin verkkokonsultaatiopalvelussa olisi hyvä tuottaa ja säilyttää paikallisuuden leima. Tilannekatsaus Kerttu Vesterinen Viiden vuorokauden aikaraja olisi kyllä pidettävä armottomana. Viimeisen puolen vuoden aikana (28.5. 25.11.2007) tulleet kysymykset: Lakiasiat 8 kysymystä. Lastensuojelu 10 kysymystä. Toimeentuloturva 3 kysymystä. Vammaispalvelu 10 kysymystä. Varhaiskasvatus 1 kysymys. Lähinnä kysymykset ovat tulleet Lapista. Moniammatillista osaamista kaivataan jatkossakin. Tarjoamme jatkomahdollisuutta konsultteina toimimiseen myös ensi vuodelle. Kirjalliset sopimukset? Allekirjoitukset työnantajilta. Suostumus työnantajalta mukana olemiseen. Ja myös siitä, että kuuluuko osana omaa työtä vai onko erikseen laskutettavaa. Laitetaan sopimuspohjat ensi vuoden osalta konsulteille tulemaan ja toivomme saavamme ne allekirjoitettuina takaisin. Markkinointi. Alkuvuodesta aktivoiduttava ainakin päihdetyön, toimeentuloturvan ja varhaiskasvatuksen osalta. Toimeentuloturvaan liittyvät kysymykset vähentyneet, mistä johtunee. Toukokuulla seuraava tapaaminen: 26.5.2008 Luultavimmin Rovaniemellä seuraava verkkokonsulttien kokoontuminen. Päihdetyön osalta ottamaan kantaa Arille, että kokoonnutaanko erikseen. Kaikille päihdetyön konsulteille on tullut sähköpostia aiheeseen liittyen. Muistion kirjasi: Maria Martin