Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009

2 Pääkirjoitus Turku 4.12.2008 Kevyempi vaihe asumisen kustannuspaineissa Uusia Vaso-asuntoja on jälleen rakenteilla Käymättä tässä maailmantalouden ilmiöihin syvällisemmin, voi todeta, että olemme voimakkaan noususuhdanteen jälkeen myös asumiseen vaikuttavissa kustannustekijöissä seesteisemmässä vaiheessa. Vuosi sitten kuluvan vuoden talousarviota tehdessä oli otsikoissa tieto tulevasta rajusta asumiskustannusten noususta. Ne aiheuttivat meillä Vasossa käyttövastikkeiden korotukseksi menneelle keväälle 6,6 %. Se oli paljon. Nyt ollaan onneksi toisenlaisissa tunnelmissa. Ensi vuosi näyttää selvästi helpommalta. Meillä keskimääräinen vastikekorotus tulee olemaan 0,7 %. Moni kiinteistöihin liittyvä hinta- ja verotekijä on yhä nousussa, mutta tulevia korotuksia on pystytty myös eliminoimaan omaa kustannusrakennetta läpi käymällä. Vasossa kaapelitv-hankinnan ja vakuutusten kilpailutus on helpottanut tulevan vuoden budjetointia. Useissa kohteissa vältytään kokonaan käyttövastikkeen korotukselta. Toivoa sopii, että kustannuksiin saataisiin palautettua vain verkkainen nousukehitys. Nolla-kehitykseen tuskin terveellä pohjalla toimivassa talousjärjestelmässä päästään. Asukasdemokratiassa on voimaa Kuluneiden viikkojen aikana on Vason kiinteistöissä pidetty kymmeniä asukaskokouksia. Paikalla on ollut enemmän tai vähemmän asukkaita käsittelemässä isännöitsijän kanssa ensi vuodelle toteutettavaksi ajateltuja töitä ja tulevaa budjettia. Sitä ennen on syksyn mittaan suunniteltu ja vaihdettu ajatuksia asukastoimikunnan ja isännöitsijän välillä. Perinteisesti asukaskokousten sarjan päättää Vaso-kokous, johon kutsutaan virallinen edustaja jokaisesta kohteesta. Tänä vuonna se pidettiin marraskuun 17. päivä. Paikalla oli edustajat 37:stä kiinteistöstämme. Osallistumisprosentti oli perinteistä luokkaa, 37 %. Vaikka nyt oli vaalikokous, myös Vason hallituspaikat olivat valittavina, ei osallistujamäärä tuntuvasti kasvanut. Toivoisi, että kohteiden kokouksiin ja Vaso-kokoukseen saapuisi laajempi joukko väkeä. Ei ole aivan poikkeuksellista, että isännöitsijä aivan yksin saapuu kokouspaikalle. Ja eipä kaikissa kohteissamme ole toimivaa asukastoimikuntaakaan. Kyseessä on kuitenkin asukkaalle merkittävä mahdollisuus vaikuttaa omassa lähipiirissä ja arjessa. Monien puheenvuorojen ja äänestystenkin täyttämä, yli kaksi ja puolituntinen Vaso-kokous oli jälleen vaikuttava tilaisuus. Yhtiön johto sai ottaa vastaan palautetta asukkailta, samoin kuin asukkaiden omat edustajat valitsijoiltaan. Avoin keskustelu on hyvä pohja viedä asumisoikeusjärjestelmää eteenpäin. Asukasdemokratiamme on meille Vasossa vahva voimavara, vaikka sitä ei aina kaikissa tilanteissa käytetäkään hyväksi. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Vaso on käynnistänyt uudisrakentamisen useam man vuoden tauon jälkeen. Ensimmäinen uudisrakennus on ensi vuoden lokakuun lopussa Raision keskustaan, osoitteeseen Keonpellonkatu 4, valmistuva kerrostalo. Lokakuun 2010 lopussa valmistuva Vaso/Keonraitti tulee olemaan alueen viimeinen talo. Tässä Optiplan-arkkitehti Juha Vesterin näkemys valmiista talosta. Vettä ehti virrata aika paljon Aura- ja Raisionjoessakin tässä välissä. Edelliset Vason uudishankkeet, Länsipuisto Turun Länsikeskukseen ja Keonrinne Raision keskustaan, valmistuivat vuoden 2002 lopussa. Myös ne molemmat olivat kerrostaloja. Pieni välivaihe oli, kun vuonna 2004 ostettiin Lounais-Suomen Asumisoikeusyhdistykseltä Jerenpihakerrostalo vuoden 1997 Raision asuntomessualueelta. Myös valtakunnallisesti asumisoikeusrakentaminen on päässyt uuteen vauhtiin muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Viime vuosina uusia aso-asuntoja on valmistunut vain muutama sata vuodessa, kun niitä vielä vuosituhannen vaihteen jälkeen tuli noin 3.000 asuntoa vuodessa. Tänä vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on myöntänyt lainavarauksen jo noin 2.700 asumisoikeusasunnolle. Taustalla on yleinen taloustilanne ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon seisahtuminen. Tästä syystä hyviä tontteja on tullut tarjolle aso-järjestelmään. Käynnistämällä valtion tukemaa asuntotuotantoa saadaan myös ylläpidettyä työllisyyttä rakennusteollisuudessa ja siihen liittyvillä monilla muilla sektoreilla. Vaso järjesti viime talvena kilpailun, jolla etsittiin yhtiötä kiinnostavia hankkeita Turusta ja lähikunnista. Raisiossa juuri käynnistynyt 28 kerrostaloasunnon työmaa on kilpailun satoa. Tämän lisäksi Vasolla on eriasteisessa suunnitteluvaiheessa muutaman kiinteistön toteuttaminen. Kaikkiaan tällä hetkellä vireillä olevien, vuosina 2010 2011 valmistuvien hankkeiden asuntolukumäärä on noin 150 asuntoa. Raision jälkeen seuraavina ovat ensi keväänä Turussa Hirvensalon Kukolassa ja Kaarinan Vättilässä aloitettavat rivitalot. Keonraitti on alueen viimeinen rakennustyömaa Raision Keon alueelle käynnistyvän Vaso/ Keonraitiksi ristityn talon asunnot ovat moderneja keskusta-asuntoja. Niiden pinta-alat vaihtelevat välillä 41,0 77,5 m 2. Asuntotyypit ovat h+kk+s 3h+k+s -tyyppiä. Kaikissa asunnoissa on sauna, nettiyhteys ja parvekelasitus sekä laadukkaat pintamateriaalit. Julkisivusta tulee rapattu. Asuntojen markkinointi käynnistyy vielä tämän vuoden aikana. Talon rakentaa NCC Rakennus Oy. Kun talo noin vuoden päästä valmistuu, se on viimeinen talo Keon alueelle. Vason kiinteistökannassa se saa järjestysnumeron 100. Vaso/Keonraitin kokonaisarvo on 3,5 milj.euroa. Aso-järjestelmän mukaisesti siitä 15 % katetaan asukkaiden maksamina asumisoikeusmaksuina ja loput valtion takaamalla pitkäaikaisella korkotukilainalla. Käynnistysavustuksella iso merkitys Valtio myöntää tämän ja ensi vuoden aikana aloitettaville Ara-rahoitteisille hankkeille myös 10.000 euroa asuntoa kohti suhdannepoliittisena käynnistysavustuksena. Kaikkineen 280.000 euroa oleva avustus on Keonraitin rahoituksesta 8,1 prosenttia. Nykyisellä korkokannalla avustus keventää asukkaiden maksettavaksi tulevaa käyttövastiketta noin 0,55 euroa neliöltä. Asuminen uudessa rakennuksessa on arvokkaampaa kuin vanhemmassa. Keonraitin asumisoikeusmaksu tulee olemaan keskimäärin 310 euroa/m 2. Se on noin 50 euroa kalliimpi kuin vuosituhannen alussa rakennetuissa kohteissa. Vesiennakon ja muut Vasossa tyypilliset asiat sisältävä käyttövastike tulee Keonraitissa olemaan 9,90 euroa/m 2 /kk. Iida Ojanperän ensiesiintyminen Kotivasossa Tämän Kotivason kannen on tehnyt valokuvataiteilija Iida Ojanperä, 26 v. Iida on viime vuonna Turun Taideakatemiasta (AMK) valmistunut medianomi. Kuten moni muukin Turun seudulla, on myös Iida tullut tänne toisaalta. Iidan syynä muuttaa Turkuun pohjanmaalta Kaskisista oli opinnot. Kotivason uusi kuvittaja Iida Ojanperä haluaa kertoa ilosta ja onnen jakamisesta. Hän on saanut tehdä töitä omalla ammattialueellaan jo opintojen aikana ja jatkoa tuntuu olevan tiedossa. Iida on kuvittanut Turun Sanomiin juttuja, ollut opettajana aikuisille harrastajille tarkoitetulla kuvataidekurssilla, kuvittanut kirjoja ja tehnyt lavastemaalauksia Linnateatterin tuotantoihin. Hän on osallistunut näyttelyihin, joiden yhteydessä Iida painottaa erikoisalaansa, valokuvamaalausta taidelajina. Nuoresta iästä huolimatta CV:ssä on jo mittaa. Palkintoja on jo tullut ja töitä on päätynyt kokoelmiin. Yksi hänen töistään on esillä joulu-tammikuun ajan Puolassa Stalova Wolan kaupungin Museo Regionaalen yhteisnäyttelyssä. Turun taiteilijaseuran joulumyyjäisiin Suurtorin kupeeseen galleria Justiin häneltä on myös menossa töitä. Siis kiirettä riittää. Kotivason kansikuvalla Iida kertoo yhteistyöstä Kuvassa oli ensin nainen yksin, mutta sitten huomasin, että hän tarvitsee kaverin ja lopulta heille syntyi yhteinen lapio. Ihmisten välistä aitoa yhteistyötä ja onnen jakamista on tänä päivänä aivan liian vähän, Iida muistuttaa. Kuvasta löytyy myös leikkimielisyyttä Leikkimielisyys ei ole yksin lasten ilo. Sen takia piirsin kuvaan kaksi vanhempaa ihmistä, Iida kertoo ensimmäisen Kotivasossa julkaistun kuvansa taustoista. Pitkäaikainen piirtäjämme Jussi Juba Tuomola hyvästeli meidät viime kevään Kotivasossa. Iida Ojanperä jatkaa Juban työtä. Se tulee tietenkin näyttämään erilaiselta, mutta varmasti yhtä osaavalta ja mielenkiintoiselta.

3 Luopuvan puheenjohtajan Aila Harjanteen terveiset asukkaille Tavoitteita saavutettu, työ jatkuu Aila Harjanne on ollut Vason puheenjohtajana kuusi vuotta. Kahden kauden mielenkiintoinen jakso päättyy vuoden vaihteessa. Tavoitteita on saavutettu, ja Harjanteen työ jatkunee varapuheenjohtajana. - Vuodet ovat kuluneet nopeasti, aivan kuin olisin aloittanut vasta tässä tehtävässä. Kun aloitin puheenjohtajana Pauli Komsin jälkeen, ykkösodotuksia olivat käyttöasteen nostaminen eli tyhjäkäynnin vähentäminen. Toinen tärkeä toive ja odotus oli laajakaistan saaminen kohtuuhintaan kaikille halukkaille. Kun Aila Harjanne valittiin Vason puheenjohtajaksi vuonna 2004, asumisoikeusasuminen ei ollut kovin suosittua eikä sitä tunnettu tarpeeksi. Talouden tasapainottaminen nousi ensimmäiseksi tavoitteeksi. - Vuosien varrella asumisoikeusasumisen luottamusta on monesti yritetty horjuttaa. Oma luottamukseni ei ole milloinkaan horjunut tähän asumismuotoon. Olen kuuden vuoden jälkeen vielä vahvemmin asumisoikeusasumisen kannattaja elämän eri vaiheissa. Aila Harjanne palauttaa mieleen vuosille 2007 2015 luotaavan Vason strategian linjauksia ja saavutuksia tähän päivään. Strategian tavoitteena on entisestään vahvistaa asumisen turvallisuutta ja herättää luottamuksen tunnetta: asiakasrehellisyys luo voimaa asiakastyytyväisyyteen. - Olemme yhdessä pystyneet luomaan varsinaisen menestysstrategian, jota olemme vuosittain tarkentaneet ja kirkastaneet sekä johtaneet siitä toteuttamisohjelmia. - Olen yhä uudelleen innostunut strategiamme sisällöstä. Erityisen ylpeä olen siitä tavasta, jolla strategia saatiin lopulliseen muotoonsa. Edellinen hallitus oli aloittanut strategiatyön, josta meidän oli helppo jatkaa. Sitä olivat miettimässä niin asukkaat, henkilökunta, isännöitsijät, toimiston väki kuin hallituskin. Hioimme, lisäsimme, arvioimme ja lopulta päätimme yhdessä strategiasta, ja yhdessä sitä on myös toteutettu. Uudistuotanto tervetullutta Aila Harjanne pitää ehdottoman tärkeänä uudistuotannon käynnistymistä, jotta Vaso pystyy vastaamaan yhä vaativamman asiakaskunnan tarpeisiin. Uudistuotannon aloittaminen on keskeinen strateginen saavutus. - Nyt olemme aloittaneet ensimmäisen uudistalomme Raisiossa, hyvällä paikalla keskustassa palvelujen välittömässä läheisyydessä. Seuraavaksi pääsemme aloittamaan Turussa kahdessakin eri kohteessa, ja neuvottelut Naantalin kanssa ovat pitkällä. Vasossa varaudutaan myös vanhan asuntokannan perusparannukseen niin suunnitelmien kuin taloudenkin kannalta. Kiinteistömanageerauksen käynnistäminen ja omaan osittaiseen isännöintiin siirtyminen on Vason historian yksi suurimmista päätöksistä. Kiinteistömanageeraus on keino vastata Vaso-strategian mukaisesta kiinteistöjen uudistamisesta ja markkinaarvon säilymisestä yhä tasapuolisemmin ja keskitetymmin. Peruskor jaustarve ja uudistamistarpeet lisään ty vät kiinteistöjen ikääntyessä. - Olemme vahvistaneet yhtiön omaa osaamista niin isännöinnin kuin peruskorjausten osalta uudella osaavalla henkilöstöllä. Peruskorjaus on lähtemässä käyntiin hallitun suunnitelmallisesti. Senioriasuminen lähellä sydäntä Työ vasolaisten parissa jatkuu: Aila Harjanne tullee jatkamaan hallituksen varapuheenjohtajana, sillä Turun kaupungin konsernijaosto on asettanut hänet tehtävään ehdolle. - Haluan erityisesti perehtyä Vaso-asumisen senioreille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Senioriasumista on selvitetty ja sen tuomiin haasteisiin ja hyviin puoliin on tutustuttu ja perehdytty vuosien varrella. Uskon uudisrakentamisen taas käynnistyttyä, että tälle asiakasryhmälle Vasolla on vielä paljon annettavaa. Aila Harjanne tuntee hyvin hallituksen tulevan puheenjohtajan, jonka kanssa hän työskentelee hyvässä yhteistyössä jo tälläkin hetkellä Turun Kiinteistöliikelaitoksen luottamushenkilöjohdossa. - Toivotan uuden puheenjohtajan tervetulleeksi Vasoon. Tämä tehtävä on paitsi erittäin mielenkiintoinen myös täynnä mahdollisuuksia. Vaso-henki menestysvaltti Aila Harjanne muistaa lämmöllä kahta puheenjohtaja kauttaan, jotka ovat olleet mielenkiintoisia ja mahdollisuuksia täynnä. - Mahtava Vaso-henki perustuu yhteisesti hyväksytyille arvoille, kuten palvelualttiudelle, asukasläheisyydelle ja luotettavuudelle. Vason toiminnassa korostuu asukkaiden oma-aloitteisuus ja yhteistoiminta yhtiön, asukastoimikuntien ja isännöitsijöiden kanssa. Asukasdemokratia on arkipäivää. - Asukasdemokratian toteuttamisessa olemme olleet edelläkävijöitä, mitä pidän ehdottomana valttinamme menestykseen. Näin olemme pystyneet luomaan ainutlaatuisen Vaso-hengen, jota jokainen mukana olija to teuttaa omalta osaltaan ja antaa sil le ilmeensä, Aila Harjanne sanoo. Hyvä yhteishenki näkyy ja tuntuu myös hallitustyöskentelyssä: hallitus on toiminut vastuullisesti ja erittäin sopuisasti, niin poliittisesti kuin onkin valittu. - Kertaakaan ei ole muistaakseni äänestetty, vaan asioista on otettu selvää ja asukkaiden etua on aina pidetty etusijalla. Kreulankartanon elämää kuvakirjana Lämpöä, huumoria ja hyvää mieltä Pelikentän rakentaminen asukkaiden yhteisenä ponnistuksena on tuottanut iloa ja ikimuistoisia hetkiä pihalentopallon parissa. Lämpöä, huumoria ja hyvää mieltä näin Nina Paju kuvaa kirjoittamaansa, pääosin kuvittamaansa ja kokoamaansa kuvakirjaa Kreulankartano 1991 2009. - Kamera on seurannut mukana pihatalkoissa, hän hymyilee. Yhteisöllisyys korostuu Kreulankartanon asukkaiden elämässä: talkoohenki on aina ollut vahvaa. Pihatalkoot, alueen kunnostustyöt omaksi iloksi, spontaanit kahvihetket, glögitilaisuudet ja nyyttikestit keräävät runsaasti osallistujia. Asukkaat ovat perustaneet kirjastonkin polkupyöräsuojaan joulukuussa vuonna 2007. Hetket asukastoimikunnan kokouksista, vierailuista Turun tuomiokirkon tornissa ja Kakolan uumenissa ovat taltioituina kirjan sivuille. Kreulankartanon voitto Vason pihakilpailussa vuonna 2006 oli kiitos asukkaiden yhteiselle ponnistukselle. Kirjassa palautuu mieliin palkintorahoilla ostetun pihakeinun rakentaminen, silppuriin sijoittaminen sekä pensaiden taimien ja muistopuun, ruusuorapihlajan, istuttaminen. - Yhdessä tekeminen ja oleminen on tärkeintä. Nyt muistot ovat samoissa kansissa. Asukkaat, jotka ovat muuttaneet jo pois, palautuvat mieleen kirjan sivuilla, Nina Paju sanoo. Valokuvia on kertynyt Nina Pajun arkistoon runsaasti pihatalkoista ja asukkaiden yhteisistä hetkistä. Etenkin pihatalkoista oli paljon kuvamateriaalia tarjolla, mutta yhtenä valintakriteerinä oli, että kuvissa olisi mahdollisimman paljon asukkaita. - Rakennusaikaisia kuvia olisi ollut mukava saada mukaan kuvakirjaan, mutta sellaisia ei löytynyt. Niitä jäin kaipaamaan, hän sanoo. Kuvakirjan kokoaminen kesti pari kuukautta. Kirja syntyi vähitellen, se valmistui kesäkuussa. Osa asukkaista tilasi oman kappaleen itselleen kymmenen kirjan painoksesta. Kreulankartano on Vason ensimmäinen kiinteistö. Arkkitehtitoimisto J. Eklund Ky suunnitteli yhtiön Halisten kosken rannalle. Kohde valmistui joulukuussa vuonna 1991. Halisten nykyinen kaava pohjautuu arkkitehti Benito Casagranden kaavaehdotukseen vuodelta 1985. Nina Pajun mielestä kuvakirjaa oli mukava koota. - Muistot tulevat elävänä mieleen. Osa asukkaista on jo muuttanut pois. Nina Paju muutti perheineen Kreulankartanoon vuonna 1999. Kuvakirja on samalla kirjoittajalleen asumisen kymmenvuotisjuhlajulkaisu. - Haimme asuntoa asumisoikeusrivitalosta, sellainen sattui olemaan vapaana Kreulankartanossa. Halukkaita oli useampikin, mutta meillä oli paras järjestysnumero, Paju muistelee. Nina Pajun mielestä ihaninta Kreulankartanossa on, että asukkaat välittävät toisistaan. Kesälomamatkalla naapurit huolehtivat kukkasista ja hoitavat ympäristöä. - Tulee turvallinen olo. Pajun mukaan Halinen on kiva paikka asua. Se sijaitsee lähellä luontoa ja keskustaa. Kauppakin on vieressä. - Hiihtämäänkin pääsee pellon poikki Aurajoen rantaan, jos lunta sataa. Kreulankartano voitti Vason pihakilpailun vuonna 2006. Väki kokoontui yhteen viettämään Kreulankartanon 10-vuotisjuhlia. Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa, ja tarjolla oli hyvää ruokaa ja seuraa.

4 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 Vason strategia 2007 2015 mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa Turun talousalueella laadukkaita ja viihtyisiä asuntokäytössä olevia kiinteistöjä, joista asuntojen hallintaoikeuksia luovutetaan asukkaiden käyttöön asumisoikeussopimuksilla. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja alan etujärjestöjen kanssa jatketaan asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä vahvana kolmantena vaihtoehtona asuntomarkkinoilla. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Luotettavuus Kilpailukykyisyys Yleistä Yhtiössämme toteutettiin vuonna 2008 merkittävä muutos, jolloin noin puolet omistuksessamme olevista kiinteistöistä siirrettiin omaan isännöintiin. Sitä varten perustettiin kiinteistöjohtamiseen oma yksikkö ja muokattiin hallinnon toimitilat uusiksi. Nämä toimenpiteet olivat merkittäviä osia Vason strategia 2007 2015 toteuttamisessa. Strategian keskeinen tavoite on yhtiömme palveluketjujen laadun varmistaminen ja parantaminen. Toinen keskeinen strategiamme mukainen tavoite on uudistuotannon käynnistäminen. Käynnistimme vuoden 2008 lopussa tarjouskilpailun asumisoikeuskiinteistöjen toteuttamisesta. Kilpailun tulosten perusteella ensimmäinen uudishanke käynnistyi vuoden 2009 lokakuussa. Vallitsevan taloussuhdanteen johdosta asuntorakentaminen painottuu ainakin lähikuukausina valtion tukemaan tuotantoon. Myös Vasossa on suunnitteilla vuodelle 2010 strategiaamme kirjattuja laajemmin aloitettavia hankkeita, joiden yhteydessä käytetään hyväksi tarjolla olevia meitä kiinnostavia tontteja sekä rakennusalan alentunutta hintatasoa. Vason uudistuotanto on suhdannetilanne huomioiden taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 4,2 prosenttia vuoden 2009 toisella neljänneksellä vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Asuinkerrostalojen indeksi nousi vastaavana aikana 6,2 %. Vastaavana aikana kuluttajahinnat nousivat vain 0,3 %. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista on vuodessa eniten kallistunut kaukolämpö 19,0 %. Työkustannukset nousivat 6,4 %, hoitokustannukset 5,9 % ja muut kustannukset 5,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 4,5 %. Koko maan keskivuokra oli kesäkuussa 9,86 /m 2 /kk. Rakennuskustannukset kokonaisuutena laskivat syyskuusta 2008 syyskuuhun 2009 2,2 %, vaikka rakentamisen työkustannukset nousivat 2,6 prosenttia. Käyttövastikkeiden muutokset tulevat olemaan Vasossa maltillisia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yleinen kustannustason nousu ja muut tekijät aiheuttavat käyttövastikkeisiin 1.3.2010 keskimäärin 0,7 % korotuksen. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä 0,06 /m 2 /kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 8,80 /m 2 /kk. Useassa kiinteistössä jatketaan nykyisellä käyttövastikkeella. Keväällä 2009 tilanne oli toinen, kun korotusprosentti oli 6,6 ja keskikorotus 0,54. Vuoden 2009 päättyessä asuntomarkkinat, kuten muukin talous on odottavassa vaiheessa. Vuoden takaisen globaalin rahamarkkinoiden kriisin lopulliset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Korkotaso on hyvin alhaalla. Vallalla on paljon epävarmuutta ja työttömyyden odotetaan seuraavan vuoden aikanakin vielä lisääntyvän. Käännös parempaan on kotimaisessa taloudessa odotettavissa vasta kun vienti ulkomaille käynnistyy. Vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa ei ole tapahtunut Turun seudulla merkittävien kohteiden aloituksia vuoden 2009 aikana. Sitä vastoin valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) myöntämään korkotukirahoitukseen perustuvaa tuotantoa on tulossa merkittävä määrä. Turun seudulle on myönnetty syyskuun 2009 loppuun mennessä Ara-korkotukilainavarauksia 813 asunnon aloittamista varten. Koko maassa on joko aloitettu tai aloitetaan lähikuukausina 12.000 Ara-lainoitetun asunnon rakentaminen. Yleinen taloustilanne on vaikuttanut myös asumisoikeusasuntojen markkinatilanteeseen niin, että toiminta-alueemme kuntiin tulevien hakijajononumeroiden hakemusten määrä aleni noin 30 % vuoden 2008 lopulla. Uusia hakemuksia jäi tulematta lähinnä perhehakijoiden osalta. Perheiden valmius tehdä asuntoasioissaan ratkaisuja pysähtyi. Tilanne korjaantui jo kesän 2009 aikana lähes vuoden 2008 vastaavan ajan tasolle. Vason jo valmiina olevasta asuntokannasta vapautuvien asuntojen kysyntä on kokonaisuutena pysynyt hyvänä ja asukkaiden vaihtuvuus maltillisella, noin 18,5 prosentin tasolla, myös vuoden 2009 aikana. Koko vuoden 2009 käyttöaste ei tule paljoa jäämään edellisen vuoden 99 prosentin ennätystasosta. Käyttöasteen uskotaan pysyvän korkealla tasolla myös vuoden 2010 aikana. Vuoden 2009 alussa Vason omistuksessa on 2.392 huoneistoa 99:ssä kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 35 on kerrostalo- ja 64 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2010 alkaessa Vasolla on käynnissä yksi uudisrakennushanke, 30. lokakuuta valmistuva 28 asunnon kerrostalo Raision keskustassa. Ara:n myöntämiä korkotukilainavarauksia on neljän kohteen aloittamiseksi, joihin tulee noin 130 asuntoa, valmistuen lähinnä vuoden 2011 aikana. Yhtiön perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Saman ikäisenä voidaan myös pitää koko asumisoikeusjärjestelmää Suomessa. Vason perustava kokous pidettiin 17.1.1990 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 14.3.1990. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä. Kesäkuussa 2009 perustettiin Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry. yhteistyöorganisaatioksi maamme aso-yhteisöille. Yhteistyön odotetaan tuottavan tuloksia aso-järjestelmän yhteismarkkinoinnin ja paikallisten sekä valtiollisten asuntoviranomaisten suuntaan tapahtuvan edunvalvonnan rintamalla. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 20:nen toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toimintaalueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Talousarvio 2010 Liikevaihto Talousarvio 2010 Tulosennuste 2009 Talousarvio 2009 Tilinpäätös 2008 Vastikkeet 16 374 907,96 15 509 421,93 16 293 541,22 14 814 288,78 Vuokrat 177 018,00 732 842,71 241 311,00 821 810,43 Käyttökorvaukset 814 762,63 794 511,26 801 492,51 755 493,49 Liikevaihto yhteensä 17 366 688,59 17 036 775,90 17 336 344,73 16 391 592,70 Muut kiinteistön tuotot 5 609,00 1 746,40 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 497 020,00 440 680,00 476 270,00 414 226,40 Eläkekulut 94 536,00 86 100,00 92 215,00 82 866,11 Muut henkilösivukulut 16 718,00 16 465,00 20 155,00 16 717,16 Henkilöstökulut yhteensä 608 274,00 543 245,00 588 640,00 513 809,67 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 6 046 429,00 5 929 715,00 5 954 387,00 5 789 199,78 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto 269 032,39 286 455,80 290 978,61 435 717,61 Käyttö ja huolto 798 642,62 772 030,32 785 580,36 761 722,07 Ulkoalueiden huolto 115 310,00 132 160,00 116 702,00 121 255,51 Siivous 120 193,16 125 217,00 118 333,88 119 155,46 Lämmitys 2 049 266,10 1 994 781,00 2 019 024,63 1 635 617,75 Vesi- ja jätevesi 820 215,72 761 472,00 762 759,04 705 374,78 Sähkö 280 330,30 291 916,43 278 272,22 242 211,41 Jätehuolto 354 942,44 340 442,00 319 560,32 283 763,45 Vahinkovakuutukset 76 505,40 134 676,76 126 308,69 123 628,71 Vuokrat 38 276,00 32 620,00 37 976,00 36 358,06 Kiinteistövero 384 033,60 368 549,00 371 559,25 356 614,10 Korjaukset 1 203 914,12 968 213,50 1 135 597,72 1 166 551,34 Muut hoitokulut 761 930,29 752 486,96 763 548,60 725 915,00 Kiinteistön muut hoitokulut yht. 7 272 592,14 6 961 020,77 7 126 201,32 6 713 885,25 Luottotappiot 3 217,63 14 171,88 Muut kiinteistön kulut 83 900,00 76 715,00 82 475,00 53 994,05 Liikevoitto (tappio) 3 355 493,45 3 534 906,76 3 584 641,41 3 308 278,47 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotto muista pysyvien vast.sijoituksista 126 940,00 128 062,00 157 745,00 228 879,08 Korkotuotot konsernilta 1 500,00 35 670,00 25 500,00 43 337,03 Muut korkotuotot 129 532,18 204 617,00 114 532,00 343 605,71 Muut rahoitustuotot 500,00 350,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut 2 975 929,63 3 128 967,14 3 192 159,02 3 235 514,57 Rahoitustuotot ja -kulut 2 717 957,45 2 760 118,14 2 894 382,02 2 619 342,75 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 637 536,00 774 788,62 690 259,39 688 935,72 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut. 585 086,00 557 912,00 557 912,00 688 935,72 Tuloverot Edellisten tilikausien alijäämä 52 450,00 132 347,39 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 216 876,62 0,00 0,00 Yhtiön organisaatio, hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Uusi hallituksen toimikausi alkaa vuoden 2010 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä 51 kiinteistön isännöinnistä. Ostopalveluna hankitaan noin puolet kiinteistöjen isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä rakennuttamiseen liittyvät toiminnot kokonaan. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydes- Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä Asuntopäällikkö ja kaksi asuntoneuvottelijaa Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Toimitusjohtaja Hallintopäällikkö ja kaksi kirjanpitäjää Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti sä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivasolehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa.

5 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Käyttövastikkeet 2010 Vastike 1.3.2010, sis.veden /jyv.m 2 /kk Vastikkeen muutos 1.3.2010, sis. veden /m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 8,40 0,00 Aisarivi 8,83 0,12 Siirintähti 8,44 0,09 Uunilintu 8,19 0,09 Siirinkaari 9,00 0,12 Siirinkartano 8,99 0,09 Kuuanpuisto 8,58 0,05 Ukko-Kauris 9,08 0,16 Kuuanhovi 8,33 0,05 Markonpiha 8,76 0,10 Keonrinne 9,38 0,04 Jerenpiha 8,93 0,06 Raision Puisto I, kt 9,11 0,00 Keskusrivi, kt 8,86 0,05 Raision Puisto II, kt 8,84 0,00 NAANTALI Haikarinlinna 8,84 0,05 Orkonkatu 7 8,88 0,05 Tammistonpuisto 8,86 0,05 Keijulinna I ja II 8,97 0,00 Suopellonrivi 9,07 0,09 Sinipiianrivi 8,55 0,00 Tiroli 9,16 0,06 Iltarusko 9,75 0,07 Alppi, kt 9,37 0,05 Kauppilanrinne, kt 9,02 0,05 KAARINA Hovineito 8,31 0,08 Hovipoika 8,81 0,12 Hoviherra I 8,97 0,00 Hoviherra II, kt 9,08 0,00 Hoviherra III, kt 9,21 0,06 Beatankuja 8,76 0,05 Olavintytär 8,37 0,00 Vaakunarivi 8,67 0,16 Mattelmäenrinne 8,67 0,10 Verkamestari 8,73 0,15 Karakatu 3-4-5 8,65 0,08 Lankarivi 9,21 0,05 LIETO Liedon Lehdokki 8,30 0,15 Liedon Lemmikki 8,18 0,16 Liedon Kaunokki 8,41 0,08 Taatilankeidas 8,98 0,16 Taatilankeidas II, kt 8,94 0,10 TURKU Auringonpuisto 8,06 0,08 Lipunkantajanpuisto 8,25 0,00 Kartanonlehto 8,17 0,05 Haritun Helmi 8,95 0,09 Puistokenttä 8,59 0,00 Haritun Hovi 9,26 0,07 Kielo 8,71 0,04 Päivänkakkara 8,81 0,07 Kurjenpolvi, kt 8,67 0,03 Kissankello, kt 9,21 0,08 Kankaristonrivi 8,75 0,05 Waistenrivi 9,12 0,07 Kukkamaaria, kt 9,10 0,06 Kreulankartano 8,91 0,08 Myllymatinsato 8,93 0,05 Sinitaivas 9,00 0,10 Kappakuja 8,59 0,00 Metsärinne 8,55 0,05 Puutakuja I ja II 8,45 0,07 Puutakuja 3 8,27 0,06 Metsäniitty 8,35 0,08 Metsäkukka 8,59 0,04 Tavast. Mamselli 8,39 0,03 Kesäpouta 9,02 0,17 Pääskynpesä 8,81 0,09 Pyynpää 9,35 0,08 Pääskykallio I 8,99 0,07 Pääskykallio II 8,80 0,03 Suvipolku 8,86 0,00 Tavast. Emäntä, kt 8,47 0,11 Viiripuisto 9,07 0,08 Kartanonviheriö 8,15 0,00 Isotalo 8,31 0,09 Rauhankatu 8 10,19 0,20 Reelinkikatu 5 9,39 0,08 Ahterikatu 10 9,52 0,05 Rauninaukio 9,82 0,14 Ilkanterassi, kt 9,76 0,12 Länsipuisto 9,34 0,09 Hirvilaakso 9,17 0,03 Kukolankaski 9,40 0,06 Myrskylä 8,06 0,00 Puhuri 8,35 0,00 Laitainen 8,68 0,00 Merituuli, kt 8,52 0,30 Katavanranta 8,77 0,05 Havulanrivi 8,66 0,08 Länsipirtti/Länsikivi 8,58 0,03 Ragnarinkivi 8,47 0,05 Ragnarinkaari 8,14 0,03 Paletti 8,34 0,05 Pastelli 8,93 0,07 Pihapolku 8,60 0,21 Kotimetsä 8,74 0,00 Kontio 8,63 0,00 Töpöhäntä 8,80 0,18 PIIKKIÖ Kototuomola 8,90 0,17 Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa vuonna 2008 laajennetussa ja uudistetussa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä toimivia asukastoimikuntia aktivoidaan kohteiden isännöitsijöiden ja koko Vason asukaskuntaa edustavan kuusitoistajäsenisen yhteistyöelimen, Yten, kautta. Asukkaita laajemmin koskevista kysymyksistä neuvotellaan ja päätetään yhteistyöelimen kanssa. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Vasokokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä sellaiseksi, että tietojärjestelmien kehityksen avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Vapautuvien asuntojen markkinoinnille haetaan uusia muotoja kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Asiakaskontaktit syntyvät entistä runsaammin internetin kautta. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös Oikotie.fi ja Etuovi.com -palveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry. on perustamassa internet-portaalin www.asumisoikeus.fi, jonka kautta voidaan tehdä koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjata sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Sen sisältö tulee ensi vuonna keskittymään uudistuotannon markkinointiin. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 51 kiinteistömme isännöinti. Sen osuutta laajennetaan kesään 2010 mennessä ottamalla omaan isännöintiin seitsemän Turun Hirvensalossa sijaitsevan kiinteistön isännöinti. Muutos tapahtuu nykyisellä henkilökunnalla henkilökohtaisia tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Ostopalveluna hoidetaan tämän jälkeen 41 kiinteistön isännöinti. Se on järjestetty kahden isännöintiyrityksen kanssa. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnin kilpailutus pidettiin viimeksi vuonna 2006. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Toistaiseksi viimeisin uudisrakennuskohteemme on valmistunut vuoden 2002 lopulla. Sen jälkeen on ostettu vuonna 2004 yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Asuntorakentamisen mark kinoilla tapahtuneet muutokset, kysyntätekijät ja aso-järjestelmään tulleet, mm. seniorikansalaisia houkuttelevat muutokset, puoltavat uudistuotannon jatkamista. Samaan suuntaan vaikuttavat myös omistajakuntiemme kannanotot, mm. Turun asunto- ja maankäyttöohjelma 2009 2013, jossa Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on 1.200 asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Vuoden aikana tehdään vanhempiin kiinteistöihimme kohdistuvia kuntoarvioita. Niiden osana tehdään myös suppea energiakatselmus. Nämä molemmat antavat perustietoa kiinteistöjemme teknisestä kunnosta tulevia uudistustoimenpiteitä varten. Kuntoarvioiden ja energiakatselmusten kustannusten kattamisessa käytetään hyväksi tarjolla olevia ympäristöministeriön myöntämiä avustuksia. Ensimmäiseksi valmistunut kiinteistömme saavuttaa 20 vuoden iän vuoden 2011 lopulla. Tätä ennen tullaan tekemään myöhemmin valittavassa pilottikohteessa perusteellinen selvitys kiinteistön uudistamis- tai perusparannustarpeesta, toteutuskeinoista kustannuksineen sekä kustannusten rahoitusmalleista. Selvitys tehdään yhteistyössä asukashallintoa koko Vasossa edustavan Yten ja ko. kiinteistön omien asukkaiden kanssa. Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 1 megan perusnopeudella. Palvelun toimittaa Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta. Valokuituyhteys on tulossa yhä useampiin kiinteistöihimme, jolloin nopeus on asukkaan pyynnöstä korotettavissa 24 megaan asti, aivan uusimmissa kiinteistöissä jopa 100M-kaistaan. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys, joka on noin puolen kuukauden käyttövastikkeen suuruinen. 10-hyvitystä korotetaan vuonna 2010 4,40 euroon/m 2 (+10 %). Toivomme, että palkkio käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi hankkimalla kanta-asiakaskortin Vason Vihreä Kortti kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimpien asumisoikeussopimusten lähestyessä 20 vuoden ikää ryhdymme valmistelemaan näille uskollisille asukkaillemme asiakasetua, joka on merkittävämpi kuin kymmenvuotisesta sopimuksesta saa. Siirrymme vuoden 2010 alussa kokonaan sähköiseen ostolaskujen kirjanpitoon. Oman isännöinnin osalta jo vuoden 2009 keskushallinnon ja kiinteistöjen hankintojen laskutus on hoidettu sähköisesti. Paperillakin tulleet laskut on muutettu digitaalisiksi. Muutos tehostaa hallintoa kokonaisuutena, mutta tuo mukanaan tuntuvia muutoksia kohdekohtaisten valvojien tarkastustyöhön. Enää ei ole laskumappeja tarkastettavaksi, vaan tarkastukset järjestetään valvojille tilinpäätöksen jälkeen myönnettävillä nettikäyttäjätunnuksilla. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Yhteistyötä jatketaan myös muiden asumisoikeusasuntoja tuottavien ja omistavien yhteisöjen kanssa. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Naantalin kaupunki on varannut Vason käyttöön Soinisten alueelta tontin, jolle käynnistämme energiatehokkaan pientaloalueen suunnittelun. Hankkeeseen liittyen jätettiin yhteistyössä Aran ja Rakli ry:n kanssa rahoitusanomus Tekes-projektiksi lokakuussa 2009. Tekesin rahoituspäätöstä odotetaan vuoden 2010 alussa. Projektissa tutkitaan Ararahoitteisen hankkeen kokonaisvaltaista toteutusta niin, että lopputuotteen energiatehokkuus ja koko elinkaaren aikaiset alhaiset ympäristöpäästöt toteutuvat. Projektissa lähdetään liikkeelle tontin asemakaavoituksesta ja toteutetaan koko rakennuttamisprosessi uudella tavalla. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja rakennuttamisessa käytetään hyväksi Raklin kehittämää Hankintaklinikka-metodia. Siinä suunnittelu, teknologiatoimittajat ja toteutus kytketään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteen, jotta vähäpäästöisyyden ja energiatehokkuuden tavoitteet toteutuvat. Soinisten pientaloalueellemme on asetettu tavoitteeksi energiatehokkuudessa ns. passiivitalon taso. Haluamme olla viemässä eteenpäin toimialaamme omilla konkreettisilla toimenpiteillä