Metsäalan perustutkinto
Sisällys 1. Lähtökohdat... 3 1.1 Alan kuvaus (eperusteet)... 3 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut... 4 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa... 4 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen... 5 2.1 Pakollinen tutkinnon osa... 6 2.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp... 6 2.2 Metsätalouden osaamisala, metsuri... 7 2.3 Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneen kuljettaja... 8 2.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, 30 osp... 8 2.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus, 55 osp... 9 2.3.3 Puutavaran autokuljetus, 55 osp... 10 Ammattitaitovaatimukset... 11 2.3.4 Koneelliset metsänparannustyöt, 55 osp... 12 2.3.5 Puutavaran lähikuljetus, 55 osp... 13 Ammattitaitovaatimukset... 13 2.4.1 Metsäkoneiden huolto, 35 osp... 14 Ammattitaitovaatimukset... 15 2.4.2 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, 50 osp... 16 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat... 17 2.6.1 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 15 osp... 17 Ammattitaitovaatimukset... 17 2.6.3 Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp... 18 2.6.4 Puun jatkojalostus, 20 osp... 19 2.6.5 Metsäenergian hankinta, 20 osp... 20 2.6.6 Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut, 20 osp... 21 2.6.9 Kalastusmatkailu, 10 osp... 21 2.6.12 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp... 22 2.6.13 Metsänparannuskoneen käyttö, 10 osp... 24 2.6.15 Energiapuun korjuukoneen käyttö, 10 osp... 26 2.6.16 Koneellinen puunkorjuu, 20 osp... 27
1. Lähtökohdat Metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Kansantaloudessamme yli neljännes nettovientituloista on peräisin metsäsektorilta. Alan keskeiset toiminnot ovat metsien hoito, puunhankinta, metsien monikäyttö ja metsien suojelu. Metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien tarpeen ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös metsureista on monin paikoin pulaa. Metsäpalvelujen tuottajat voivat työllistyä myös erä- ja luontomatkailun tehtäviin sekä toimia yrittäjänä. Perustutkinnon perusteista löytyy lisätietoja Opetushallituksen julkaisemista eperusteista. Tässä asiakirjassa on kuvattu metsäalan perustutkinnon 1) tutkinnon osien tarjonta 2) tutkinnon osien suorittamisjärjestys, 3) koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt 4) opiskelijan osaamisen arviointi. Näitä on tarkennettu koulutuksen järjestäjän pedagogisessa strategiassa ja sen liitteissä sekä oppilaitoskohtaisissa toteutussuunnitelmissa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti suoritetuksi. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). 1.1 Alan kuvaus (eperusteet) Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne ovat satojen vuosien ajan auttaneet pitämään maaseudun asuttuna sekä työllistäneet maamme väestöä. Metsät ovat myös olleet monien taiteilijoiden innoituksen lähteenä. Metsillä ja puilla on ollut aina tärkeä merkitys suomalaisten vanhoissa uskonnoissa ja uskomuksissa. Tämä seikka lienee osaltaan syynä siihen, että suomalaisten suhde metsiin on vieläkin läheinen ja lämmin. Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsäteollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. Metsäklusterilla tarkoitetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, alan kone- ja laitevalmistajien, metsäteollisuuden kemikaaleja valmistavien yritysten, automaatioyritysten, pakkausteollisuuden, graafisen teollisuuden, energiayritysten, logistiikka- ja konsulttiyritysten sekä niihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen muodostamaa osaamiskeskittymää. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden ohella metsäkoneiden valmistuksesta ja koneellisesta tavaralajimenetelmään perustuvasta puunkorjuusta on muodostunut yksi maamme huipputeknologian käyntikorteista maailmalla. Suomalaiset valmistavat esimerkiksi suurimman osan maailman puunkorjuukoneista ja muutkin metsäalan yrityksemme ovat teknologiajohtajia maailmalla. Metsäala on se metsäklusterin osa, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä. Se sisältää maamme tärkeimmän luonnonvaran, metsän, kestävän hoidon ja käytön. Nyt voimia yhdistetään huippuosaamisen keskittymäksi, jossa ovat mukana johtavat metsäteollisuusyritykset, koneja laitevalmistajat sekä alan yliopistot, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset. Metsäklusterin työpaikkoja on koko maassa noin 200 000 ja metsäteollisuudessa työskentelee noin 80 000 henkilöä. Metsäalalla työskentelevien määrä on noin 25 000. Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat metsäkoneenkuljettajat, metsurit, metsäkoneasentajat, puutavara-autonkuljettajat,
metsäpalveluyrittäjät, metsänparannuskoneenkuljettajat, bioenergia-alan työntekijät (ml. turvekoneiden kuljettajat), taimitarhatyöntekijät ja metsäalan esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Eri selvitysten mukaan metsäkoneenkuljettajia, metsureita ja puutavara-autonkuljettajia sekä bioenergia-alan työntekijöitä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä kasvava määrä. 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Metsäalan perustutkinto sisältää neljä osaamisalaa, metsätalouden osaamisalan (metsurimetsäpalvelujen tuottaja), metsäkoneenkuljettajan osaamisalan (metsäkoneenkuljettaja), metsäkoneasennuksen osaamisalan (metsäkoneenasentaja) ja metsäenergian tuotannon osaamisalan (metsäenergiantuottaja). Kaikilla perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa omia opintojaan eri tavoin. Käytännössä opiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla erilaisia polkuja voimassa olevien tutkinnon perusteiden ja lukuvuosittain vahvistettavien toteutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan opiskelijan kanssa aina henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä. Jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto, jota kutsutaan kahden tutkinnon poluksi. Opinnot järjestetään yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa. Myös lukion oppimäärän suorittaminen on mahdollista. Lisäksi jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat halutessaan vahvistaa äidinkielen, vieraiden kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistaan sekä yleisiä opiskeluvalmiuksiaan joko opiskelemalla yhteisiä tutkinnon osia normaalia enemmän, suorittamalla ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja (Väylä-opintoja) tai valitsemalla opintoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tätä polkua nimitetään jatkoopintopoluksi. Työelämään suuntaavat opiskelijat voivat valita Taitajapolun eli huippuosaajaksi valmentautumisen. Laajennetun työssäoppimispolun valinneet opiskelevat normaalia enemmän työpaikoilla. Lisäksi osassa tutkintoja on tarjolla oppisopimustyyppistä opiskelua siten, että siinä yhdistyvät oppilaitosmuotoinen opiskelu ja oppisopimuksen turvin opiskelu ja työskentely työelämässä, esimerkkinä 2+1 -malli. Työelämään suuntaava opiskelija voi suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät kahden osaamisalan opinnot, jolloin kyseessä on laajennettu ammattipolku. Kansainvälisyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat painottaa opinnoissaan kansainvälisyyttä valitsemalla kv-polun. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa ulkomailla. Lisäksi yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjäksi aikoville on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun opinnot toteutetaan tutkinnon perusteiden ja tutkintokohtaisten opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi Nuori Yrittäjyys- ja osuuskuntatoiminta. 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työ- ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden tarpeiden lisäksi ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaa osaamisperusteisuuden periaate. Koulutus toteutetaan työelämän toiminta- ja työtehtäväkokonaisuuksien mukaisesti huomioimalla opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Ammatissa tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan ensisijaisesti tekemällä alan työtehtäviä sekä arvioimalla omaa ja myös muiden toimintaa ja tekemistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetushenkilöstön tehtävänä on luoda edellytykset oppimiselle ja valmentaa opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia alalla vaadittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Valmentavan työotteen lähtökohtana on, että tuemme ja ohjaamme opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena, joka haluaa oppia, kehittää ammatillista osaamistaan ja
itseään sekä tehdä vastuullisia valintoja omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Ammatillisen osaamisen ymmärrämme ammattiteorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy yksilön ja ryhmän sujuvana yrittäjämäisenä toimintana, käytännön taitoina (kykynä tehdä ja toimia) ja kykynä ratkaista ongelmia erilaisissa työtilanteissa. Valmentavan työotteen ydin on laadukas henkilökohtaistaminen, jossa opiskelija asettaa opiskelulle ja oppimiselle tavoitteita, laatii suunnitelmia, tekee valintoja ja arvioi opintojensa etenemistä ja oman osaamisensa kehittymistä. Dialogisen ja osallistavan henkilökohtaistamisen ja erilaisten vaihtoehtoisen opintopolkujen keinoin voimme tukea opiskelijaa vastuullisten valintojen tekijänä. Vastuullisten valintojen ohella valmentavan työotteen keskeinen elementti on läsnäolo, joka on ensimmäinen edellytys onnistuneelle kohtaamiselle ja kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle opetuksen ja ohjauksen arjessa. Kun kohtaamme yksilöt aidosti, kuulemme ja kuuntelemme kaikkia, kysymme ja keskustelemme, osoitamme välittämistä ja mahdollistamme luottamuksen syntymisen. Kolmas merkityksellinen valmentavan työotteen osatekijä on yhdessä tekeminen, joka pohjautuu tavoitetietoiseen henkilökohtaistamiseen. Se konkretisoituu yhteistoiminnallisena työskentelynä ja vertaisilta oppimisena niin opiskelun kuin opetuksen ja ohjauksenkin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Neljäs valmentavaa työotetta kuvaava elementti on mielekkään oppimisen ja osaamiseen kehittymisen mahdollistava monipuolinen työskentely erilaisissa oppimisympäristöissä. Olennaisinta on tarjota oppijoille mahdollisuus tavoitteelliseen ja ohjattuun sekä yhteisölliseen että itsenäiseen työskentelyyn, taitojen päämäärätietoiseen harjoitteluun ja ongelmanratkaisuun. Vuorovaikutteisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä opiskelijoilla on mahdollisuus saada rakentavaa palautetta osaamisestaan oppimisen eri vaiheissa ja mahdollisuus myös keskustella opettajien, työelämän edustajien ja toisten opiskelijoiden kanssa omasta osaamisestaan ja sen kehittymisestä. Monipuolinen työskentely eri oppimis-ja toimintaympäristöissä pohjautuu mielekkään ja käytännön oppimisen malleille, jossa olennaista on oppijan aktiivisuus, mahdollisuus toimia ja työskennellä yhdessä toisen kanssa aidoissa (työelämän) tilanteissa, tavoitteellinen vuorovaikutus, tekemisen pohtiminen ja opitun soveltaminen erilaisiin tilanteisiin. 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen on työpaikalla, aidossa työympäristössä tapahtuva osa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen tarkoituksena on antaa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeleville mahdollisuus oppia osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta työelämässä, opettaa työelämän toimintatapoja, harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työtehtäviin ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat yhdessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavien opettajien kanssa kartoittavat sopivia työpaikkoja, varmistavat niiden soveltuvuuden, valmentautuvat mielekkäällä tavalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, vastaavat tarvittavien sopimusten tekemisestä, sopivat oppimisen dokumentoinnista ja arvioinnin käytänteistä sekä keräävät palautetta yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta PKKY:ssä on sitouduttu kehittämään työssäoppimisen käytänteitä ja laatua sekä lisäämään ammatillisen perustutkintojen osalta työpaikalla tapahtuva oppimisen määrää. Lisäksi olennaista on, että opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt järjestetään pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa työpaikoilla ja koulutamme työpaikoille työpaikkaohjaajat. Ammattiin opiskeleville tarjoamme mahdollisuuden valmentautua työpaikkaohjaajiksi opintojen aikana. Työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaamisessa hyödynnetään muun muassa sosiaalisen median tarjoamia välineitä ja sen dokumentointia tukevia ympäristöjä, sähköistä päiväkirjaa ja työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaajille suunnattu käyttöliittymää sekä verkko-opiskeluympäristöjä.
2.1 Pakollinen tutkinnon osa 2.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp, maasto-opetus, työssäoppiminen, yritysvierailut - Tulkitsee metsäsuunnitelmaa ja hyödyntää suunnitelmaa tarpeen ja kiireellisyyden perusteella, (puukauppa, metsänhoito) - Pystyy mittaamaan metsäsuunnitelman oikeellisuuden - Tekee manuaalisia metsänhoitotöitä (moottorisaha, raivaussaha, istutus työvälineet) työturvallisesti ja huoltaa manuaaliset työvälineet - Tutustuu työssäoppimisen avulla metsäalan toimijoihin (esim. metsänhoitoyhdistys) - Suorittaa kasvinsuojelulainsäädännön mukaisen tutkinnon suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä o opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Ammattiosaamisen näytössä/tutkintotilaisuudessa arvioidaan aina tutkinnonosan kriteerien mukaisesti puunkorjuuleimikon suunnitteluosaaminen. Lisäksi opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tulee suorittaa ennen ammattiosaamisen näyttöä/tutkintotilaisuutta seuraavat osaamiskokeet: Osaa paikantaa itsensä maastossa kartalle, osaa määrittää kasvupaikkatyypit, osaa metsän viljelytyöt, osaa mitata puustotunnukset luotettavasti, osaa tehdä taimikonhoitotyötä, osaa tehdä harvennushakkuuta, osaa mitata puutavaran laadun. Metsäkoulu (ISBN 978-952-6612-11-9 METSÄKUSTANNUS), Maastotaulukko (TAPIO), opettajan materiaali, internet. 1. EA 1 2. Paikantaa itsensä maastossa kartalle 3. Tunnistaa kasvupaikkatyypit 4. Mitata ja arvioida puuston 5. Osaa mitata puutavaran laadun
o tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot 2.2 Metsätalouden osaamisala, metsuri 2.2.1 Metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottaminen, 65 osp - puunmyyntisuunnitelman ja leimikkosuunnitelman tekeminen - metsänuudistamis- ja taimikonhoitotyömaan suunnittelu ja hinnoittelu - metsänuudistamistöiden (istutus, kylvö ja taimihuolto) tekeminen työmaaohjeen ja metsänhoitosuositusten mukaisesti ja työmaan omavalvonta - taimikon perkaus/harvennus raivaussahalla työmaaohjeen ja metsänhoitosuositusten mukaisesti ja työmaan omavalvonta - harvennushakkuu manuaalisesti hakkuuohjeen ja metsänhoitosuositusten mukaisesti sekä korjuujäljen tarkastus - metsäalan luonnonhoitokortin suorittaminen tai vastaava koe oppilaitoksessa - metsätraktorin käytön harjoittelu simulaattorilla ja harjoittelukentällä - raivaussahan ja moottorisahan päivittäisten ja viikoittaisten huoltojen tekeminen - työturvallisuusmääräysten mukaisten turvavarusteiden tehdä luonnonhoidon vaatimukset huomioon ottaen metsänhoito- ja puunkorjuutöitä käyttää hyväksi metsäsuunnitelmaa soveltaen metsänhoidon suosituksia ja metsälain säädöksiä uudistaa metsää, hoitaa taimikoita ja käsitellä kasvatusmetsiä suunnitella leimikoita- ja toteuttaa niiden puunkorjuun arvioida ja mitata eri työlajeissa tarvittavat puustotunnukset määrittää hakkuukohteen puutavarakertymän hehtaarikohtaisesti työskennellä lähikuljetuksen työtehtävissä kuljettajana hinnoitella työnsä Ammattiosaamisen näytössä/tutkintotilaisuudessa arvioidaan aina tutkinnonosan kriteerien mukaisesti Verkkokurssi Moodlessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2014. Hyvän metsänhoidon suositukset - MAASTOTAULUKOT Lisäksi suositellaan kirjoja: Rantala, S. (toim.) 2014. Metsäkoulu 8. painos. Metsäkustannus Oy:n julkaisuja.
tunnistaa metsätyöhön ja - työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoida ja suojautua niiltä noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita suunnitella ja toteuttaa metsänhoitoja puunkorjuuprosessit sekä työntekijänä että yrittäjänä Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K & Väisänen, P. (toim.) 2014. Hyvän metsänhoidon suositukset - METSÄNHOITO. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja 2.3 Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneen kuljettaja 2.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, 30 osp, 2. vuosi, 3. vuosi (nuoriso) - Tulkitsee ja hyödyntää huolto- ja käyttöohjekirjoja varmistaakseen oikeanlaisen ja turvallisen huollon- ja ylläpidon - Tekee määräaikaishuoltoja ja ylläpitää työympäristöään - Määrittää vian mekaaniseksi, sähköiseksi tai hydrauliseksi - Osaa kysyä neuvoa tarvittaessa, maasto-opetus, työssäoppiminen, yritysvierailut tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen usein toistuvat huoltoja kunnossapitotyöt käsitellä huoltojätteet paikantaa metsäkoneen, kuormaauton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen ja mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriön Ammattiosaamisen näytössä/tutkintotilaisuudessa arvioidaan aina tutkinnonosan kriteerien mukaisesti ohjekirjan laajimmalla määräaikaishuollolla (Harvesteri, kuormatraktori, Kaivinkone, puutavara-auto). Lisäksi opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tulee suorittaa ennen ammattiosaamisen näyttöä/tutkintotilaisuutta seuraavat osaamiskokeet: Suoja- ja turvavarusteiden säilytys ja käyttö, osaa käyttää perustyökaluja, tunnistaa tärkeimmät nesteet ja voiteluaineet, hydrauliikkaletkun tunnistaminen (varaosa) ja vaihtaminen, hitsauskuntoon valmistelu, määräaikahuollot (päivittäinen ja viikko), vian määrittäminen ja korjaaminen.
tarkastaa ja tarvittaessa säätää toiminnon painetason ja/tai sähköiset arvot sekä varmistaa sen toimintakunnon metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen rakenteet, ominaisuudet ja varusteet metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden eri järjestelmien toimintaperiaatteet ja säädöt säätää metsäkoneiden, kuormaautojen ja kaivinkoneiden toiminnat kuljettajakohtaisesti lukea ja tulkita huolto- ja korjauskäsikirjoja myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Valmistajien käyttö- ja huolto-ohjekirjat, opettajan materiaali, internet Käyttöohjekirjan käyttö, yleismittarinkäyttö (jännite, virta, vastus ja piipparin käyttö) painemittareiden käyttö (ilma, hydrauliikka). Osaamiskokeita toistetaan pitkin koulutusta. 2.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus, 55 osp 2. vuosi, 3. vuosi, maasto-opetus, työssäoppiminen, yritysvierailut - Siipi (tai Woodforce) ohjelman käyttö puunkorjuun suunnittelussa - APT-tiedoston muodostaminen ja tarkistaminen korjuuohjeen mukaisesti - Varastopaikan ja ajouraverkoston suunnittelu ja merkkaaminen - Mittalaitteen toimivuuden tarkistaminen - Kalibroinnin Kuutioinnin tarkastaminen elektronisilla mittasaksilla (20 pölliä) ja tarvittaessa säätö - värimerkkauksen käyttäminen ja kantokäsittely - hakkuu työpisteittäin avohakkuulla ja harvennushakkuulla (Pitäsikö tätä kohtaa kirjoittaa auki enemmän: poistettavien puiden valinta, rungon apteeraus jne.) - Tuotantotietojen (PRD tai HPR) lähettäminen, mittaustodistuksen tulostus, mittalaitteen tarkastustietojen lähetys (KTR, HQC tai tuloste) - Työmaan aloittaminen ja lopettaminen mittalaitteella - Koneen kuljettajakohtaisten asetusten säätäminen
suunnitella ja toteuttaa koneellisen puutavaran hakkuun valmistaa puutavaraa koneellisesti mitata puutavaran laadun metsätyömaalla käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät huomioida työssään hyvän metsänja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset ja voimassa olevat säädökset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet tuntee koneellisen hakkuun ja puutavaran lähikuljetustyölajien kustannustekijät ja osaa laskea ne ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Ammattiosaamisen näytössä/tutkintotilaisuudessa arvioidaan aina tutkinnonosan kriteerien mukaisesti. Harvesterin käytössä arvioidaan työturvallista harvesterin käyttöä, työpistesuunnittelua, työpisteen toteuttamista, runkojen apteerausta, hakkuujäljen laatua. Tehokkuuden arvioinnissa käytetään hyväksi työssäoppimisen päiväkirjaa. Lisäksi opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tulee suorittaa ennen ammattiosaamisen näyttöä/tutkintotilaisuutta seuraavat osaamiskokeet: harvesterin käyttöön liittyvät osaamiskokeet (peruskone, hakkuupää, mittalaite, lisälaitteet, varusteet), työmenetelmien hallintakokeet ensisijaisesti maastossa videoituna harvennukselta ja avohakkuulta (tarvittaessa videokuvaa simulaattorilta), korjuujäljen laatumittaus, puunkorjuutyömaan suunnittelu (taitajatehtävä --> Siipi ohjelman käyttö) - Kokkarinen J. (toim.), 2012. Koneellinen puunkorjuu hallitusti hyvään tulokseen. Painokanava Oy. ISBN 978-951-673-200-1 - Siipi ohjelma (Woodforce), sekä korjuuohjeistus (AmoV ja Metsähallitus) - Koneiden merkkikohtaiset mittalaiteohjelmistot oheisohjelmineen - Metsähallituksen ympäristöopas - Simulaattorit, harvesterit lisälaitteineen 2.3.3 Puutavaran autokuljetus, 55 osp 2. vuosi, 3. vuosi Puutavara-auton liikenneturvallisuuden toteaminen. Tietoteknisten ohjelmien käyttö ajojärjestyksen ja toimituspaikkojen varmentamiseksi, puutavaralajien tunnistaminen, liikenne- ja työturvallisuuden huomioiminen tie- ja keliolosuhteiden mukaan, suoja- ja työturvallisuus varusteiden käyttö, kuorman tekeminen ja sidonta
Ammattitaitovaatimukset kuormata ja kuljettaa ja varastoida puutavaraa puutavaraautoyhdistelmällä metsätyömaan metsävarastolta käyttöpaikalle tai välivarastolle suorittaa CE -luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen tehdä puutavara-auton tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyviä töitä tehdä puutavara-auton kuljettajakohtaiset säätötoimenpiteet tehdä puutavara-auton ja sen varusteiden käyttökunnon ylläpitoon liittyvät työt toimia puutavara-auton kuljettajana ottaen huomioon työturvallisuuden, tieliikennesäädökset, määräykset ja ohjeet sekä ympäristönhoidon vaatimukset käyttää auton nosturia tehdä perävaunun irrotuksen ja kiinnityksen sekä perävaunun kytkennän, ja muiden lisävarusteiden asentamisen asentaa ja käyttää puutavara-auton lisävarusteita pitää auton ja sen varusteet käyttökunnossa paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat tehdä puutavaran metsä-, väli- ja päätevarastoinnin työvaiheet käyttää puutavara-auton sähköisiä paikannus-, tiedonsiirto- ja kuljetuksenohjausjärjestelmiä noudattaa maasta puutavaraa vietäessä ja tuotaessa vaadittavien asiakirjojen, säädösten, määräysten ja ohjeiden sisällöt ja noudattaa niitä Ammattiosaamisen näytössä/tutkintotilaisuudessa arvioidaan aina tutkinnonosan kriteerien mukaisesti, onko osaaminen ammattitaitovaatimusten mukaista. Lisäksi opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tulee suorittaa ennen ammattiosaamisen näyttöä/tutkintotilaisuutta seuraavat osaamiskokeet, nosturin irrottaminen ja kiinnittäminen, perävaunun irrottaminen ja kytkentä, määräaikaiset huollot auton valmistajan ohjeiden mukaisesti, kuljettajaa koskevan lainsäädännön tunteminen, Oppimisen arviointia dokumentoidaan teoriakokeilla,
tietää puutavara-autoyrityksen tärkeimmät menestystekijät ja osaa laskea työnsä kustannukset 2.3.4 Koneelliset metsänparannustyöt, 55 osp 2. vuosi, 3. vuosi - Tulkitsee ja hyödyntää huolto- ja käyttöohjekirjoja varmistaakseen oikeanlaisen ja turvallisen huollon- ja ylläpidon - Tekee määräaikaishuoltoja ja ylläpitää työympäristöään - Määrittää vian mekaaniseksi, sähköiseksi tai hydrauliseksi - Osaa kysyä neuvoa tarvittaessa - Hallitsee eri muokkausmenetelmät, metsänviljelyn, ojituksen, kannonnoston, metsätienrakentamisen ja ottaa eri työtehtävissä huomioon työturvallisuuden, vesiensuojeluun ja ympäristösuojeluun liittyvät asiat - tiedonsiirtojärjestelmien käyttö suunnitella ja tehdä vähintään kolmen metsänparannustyölajin työt koneellisesti metsänparannustyömaalla. Näitä töitä voivat olla metsän ennallistaminen, koneellinen metsänviljely, maanmuokkaus, kannon nosto, metsäojitus sekä metsäteiden rakennus- tai kunnossapito tehdä metsänparannuskoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyvät työt tehdä koneen kuljettajakohtaiset säädöt ja koneen käyttökunnon ylläpitoon liittyvät työt ottaa huomioon työssään metsän- ja ympäristönhoidon säädökset ja muut vaatimukset tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, pitää koneen ja sen varusteet käyttökunnossa, tai Ammattiosaamisen näytössä/tutkintotilaisuudessa arvioidaan aina tutkinnonosan kriteerien mukaisesti täyttyykö ammattitaitovaatimukset, Lisäksi opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tulee suorittaa ennen ammattiosaamisen näyttöä/tutkintotilaisuutta seuraavat osaamiskokeet, kaivukoneiden määräaikaiset huollot, tietoteknisten järjestelmien osaaminen, vesien ja ympäristön suojeleminen Oppimisen arviointia dokumentoidaan teoriakokeilla,
paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat asentaa ja käyttää koneen lisävarusteita käyttää koneen tietokoneen perustoimintoja sekä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia tunnistaa metsänparannusyrityksen tärkeimmät menestystekijät ja osaa laskea työnsä kustannukset noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita voi painottaa ammattiosaamistaan suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen 2.3.5 Puutavaran lähikuljetus, 55 osp 1-3 vuosi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsätyömaalla. (pitäsikö tätä kirjoittaa auki, esim. kuorman keräämisen työmalli, varastoinnin suunnittelu jne.) Opiskelija pitää toimintakuntoisena ja huoltaa metsäkoneen sekä sen lisälaitteet ja varusteet. Opiskelija asentaa metsäkoneeseen tarvittavat varusteet. Opiskelija harjoittelee arvioimaan oman työnsä kustannukset Halutessaan opiskelija voi suorittaa kuljetusalan ammattipätevyyden. Opiskelija käyttää kuormainvaakaa ja tekee sen tarkastukset ja säädöt, sekä lähettää vaa an tuotantotiedot (PRL tai FPR) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla leimikon puunkorjuusuunnitelman sekä tekemällä lähikuljetuksen koneellisesti puunkorjuutyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa
suunnitella lähikuljetuksen osana puunhankintaprosessin logistista ketjua metsätyömaalla tehdä puutavaran lähikuljetuksen koneellisesti huomioida työssään hyvän metsänja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet laskea työnsä kustannukset voi painottaa ammattiosaamista suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen tutkinnon osan 2.6.12 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys. kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. - Kokkarinen J. (toim.), 2012. Koneellinen puunkorjuu hallitusti hyvään tulokseen. Painokanava Oy. ISBN 978-951-673-200-1 Simulaattorit, kuormatraktorit lisälaitteineen 2.4.1 Metsäkoneiden huolto, 35 osp Opiskelija määrittelee koneen toimintahäiriöitä sekä korjaustarpeita käyttäen apuna erilaisia mittauksia ja vianetsintäjärjestelmiä sekä hydrauliikka ja sähkökaavioita. Opiskelija vaihtaa ja korjaa koneen komponentteja. Opiskelija tekee vianmäärityksiä, huoltoja ja korjauksia metsätyömaalla. Opiskelija tekee yhden nykyaikaisen harvesterin hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testaa koneen toimivuuden Opiskelija käsittele syntyneet huoltojätteet asianmukaisella tavalla. Opiskelija lukee ja tulkitsee teknistä kirjallisuutta englanniksi.
Ammattitaitovaatimukset määritellä koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttöja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita määritellä korjaustarpeen metsäkoneiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tehdä komponenttien korjauksen tai vaihdon tehdä järjestelmän huollot ja korjaukset tehdä vianmääritykset, huollot ja korjaustyöt, hydrauliikan- ja sähköjärjestelmän sekä voimansiirron ja moottorin osalta metsätyömaalla tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tehdä hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käsitellä huoltojätteet tehdä yhden nykyaikaisen harvesterin hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testata koneen toimivuuden lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa määrittelemällä työmaaoloissa koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita. Lisäksi hän määrittelee korjaustarpeen. Ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa voidaan yhdistää metsäkoneiden huollon sekä kunnossapito-, ja korjaustöiden näyttö siltä osin kun se on näytön toteutuksen ja työelämän kannalta luontevaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Oppimisen arviointia dokumentoidaan teoriakokeilla, osaamiskokeilla ja sähköisillä välineillä (mm. video-,
2.4.2 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, 50 osp Opiskelija käyttää huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä Opiskelija tekee 1000 2000 tunnin määräaikaishuollon ja siihen liittyvät tehtävät. Opiskelija irrottaa, kunnostaa, asentaa koneen komponentteja. Opiskelija tekee korjaushitsauksia puikko- ja Mig-menetelmillä sekä huomio siihen liittyvät palo- ja työturvallisuus tekijät. Opiskelija tekee yksinkertaisia teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä. Opiskelija toimii asiakaspalvelutehtävissä. Opiskelija lukee ja tulkitsee teknistä kirjallisuutta englanniksi. Opiskelija käsittele syntyneet huoltojätteet asianmukaisella tavalla. tehdä metsäkoneen 1000 2000 tunnin määräaikaishuollon ja siihen liittyvät tehtävät irrottaa, kunnostaa, asentaa ja säätää moottoriin, voimansiirron hyväksikäyttöön, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmään kuuluvan komponentin tehdä metsäkoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyviä töitä tehdä koneen korjaushitsauksia puikko- ja Mig-menetelmällä tehdä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistuksen mukaiset työt tehdä yksinkertaisia, mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä työskennellä asiakaslähtöisesti ja mieltää metsäkoneasentajan työn asiakaspalveluksi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä metsäkoneen 1000 2000 tunnin määräaikaishuoltoon liittyvät tehtävät työmaaoloissa. Hän irrottaa, kunnostaa, asentaa ja säätää moottoriin, voimansiirtoon, hydrauliikkaan ja sähköjärjestelmään kuuluvan komponentin ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta ja kommunikoida myös kansainvälisellä kielellä käyttää huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käsitellä huoltojätteet. 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat 2.6.1 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen, 15 osp Opiskelija käyttää mitta- ja paikantamisvälineitä maastotyöskentelyssä. Opiskelija määrittää ja mittaa metsäsuunnitelman kuviolle tärkeimmät perustunnukset ja osaa tallentaa ne käyttökelpoiseen muotoon. Opiskelija työskentelee osana metsäsuunnitteluprosessia. Ammattitaitovaatimukset määrittää ja mitata metsäsuunnitelman kuvion perustietojen tärkeimmät tunnukset kerätä metsäsuunnitelmatietoja avustaa metsäsuunnittelussa päivittää metsäsuunnitelman kuviotietoja käyttää yleisimpiä tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmiä käyttää mitta- ja paikantamisvälineitä työskennellä metsäsuunnitteluprosessissa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa määrittämällä kuviotiedot maastossa, mittaamalla puuston ja määrittämällä kuvion toimenpidetarpeet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
2.6.3 Metsätraktoreiden käyttö, 15 osp Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsätyömaalla. Opiskelija tekee pieniä määräaikaishuoltoja ja korjauksia työmaalla sekä käsittelee syntyneet jätteet asianmukaisesti. Opiskelija harjoittelee arvioimaan oman työnsä kustannukset toimii puutavaran lähikuljetuksen työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä suunnitella ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsä- tai maataloustraktorilla tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteitä metsätyömaalla käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla laatia metsätyömaalle kuljetussuunnitelman tehdä kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille laskea puutavaran lähikuljetukselle taksan arvioida korjattavat puutavaramäärät lähettää korjuutiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja tekemällä puutavaran lähikuljetustöitä metsätai maataloustraktorilla metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita 2.6.4 Puun jatkojalostus, 20 osp Opiskelija valmistaa jatkojalosta rakennuspiirustusten tai suunnitelmien mukaisesti. Hän myös hinnoittelee ja markkinoi tekemänsä jatkojalosteen sekä osaa ottaa työterveyteen sekä työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön ja ohjeet huomioon. valmistaa jatkojalosteita rakennuspiirustusten tai suunnitelmien mukaan jatkojalostaa puutuotteita käyttäen siinä yleisimpiä koneita ja laitteita hinnoitella oman työnsä ja avustaa markkinoinnissa toimia puun jatkojalostuksen tehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä noudattaa metsä- ja puualan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja valmistamalla puun jatkojalosteen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
2.6.5 Metsäenergian hankinta, 20 osp Opiskelija valitsee sopivat metsäenergiakohteen ja valitsee sille sopivan korjuumenetelmän. Opiskelija valmistaa ja varastoi erilaisia energialajitteita sekä huoltaa käytettävää kalustoa. Opiskelija huomioi työskentelyssään huoltojätteiden asianmukaisen käsittelyn sekä työturvallisuuteen sekä ergonomian liittyvät ohjeet ja työskentelytavat. Opiskelija toimittaa ja hinnoittelee metsäenergiatuotteen asiakkaalle. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja toteuttamalla metsäenergialeimikon hankinnan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. valita oikean metsäenergiakohteen valita kohteelle tarkoituksenmukaisen korjuumenetelmän toimittaa metsäenergiatuotteen asiakkaille hinnoitella tuotteen valmistaa, käsitellä ja varastoida ergonomisesti oikein ja turvallisesti eri energialajitteita huoltaa ohjattuna energiayrittämisen yleisimmin käytettävää kalustoa ergonomisesti ja turvallisesti käsitellä huoltojätteet metsäenergiatyömaalla korjata, käsitellä ja varastoida metsäenergiaa työntekijänä tai yrittäjänä noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita
2.6.6 Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut, 20 osp Opiskelija käyttää kaatotyössä sekä kuntotarkistuksissa tarvittavia työkaluja. Opiskelija kaataa erikoispuita sekä tekee kuntokartoituksia sekä markkinoi omaa työtänsä. Opiskeli kiinnittää huomiota ergonomiseen sekä turvalliseen työskentelyyn. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja toteuttamalla erikoispuun kaadon. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. kaataa erikoispuita työntekijänä tai yrittäjänä markkinoida erikoispuiden kaato- ja hoitopalveluja käyttää kaatotyössä tarvittavia tärkeimpiä apuvälineitä ergonomisesti ja turvallisesti avustaa puun kuntokartoituksessa käyttäen siinä tarvittavia mittavälineitä tehdä tavallisimpia kaatotyön jälkitöitä, oksien haketusta ja kantojen jyrsintää kiivetä puuhun kiipeilyvälineillä helpossa kohteessa ergonomisesti ja turvallisesti käyttää nostolavaa ergonomisesti ja turvallisesti hoitaa erikoispuita ja erikoispuumetsää noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita 2.6.9 Kalastusmatkailu, 10 osp
Opiskelija käyttää, huoltaa ja kunnostaa tyypillisimpiä kalastusvälineitä. Opiskelija suunnittelee ja hinnoittelee kalastustapahtuman ja toimii sen oppaana sekä käsittelee tapahtumassa syntyvät huoltojätteet. suunnitella ja hinnoitella kalastusmatkailutapahtuman toimia kalastusmatkailutapahtuman oppaana työskennellä kalastusmatkailussa työntekijänä tai yrittäjänä käyttää tyypillisimpiä kalastusvälineitä huoltaa ja kunnostaa kalastusvälineitä kalastuksen aikana käsitellä huoltojätteet kalastaa alueensa yleisimmillä kalastusmenetelmillä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja hinnoittelemalla kalastusmatkailutapahtuman asiakasryhmälle sekä toimii tyypillisessä kalastusmatkailuympäristössä tapahtuman oppaana. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 2.6.12 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp
Opiskelun kesto on 280 h, josta henkilökohtaista ajo-opetusta on 20 h. Nopeutetussa koulutuksessa kesto on 140 h, josta ajo-opetusta on 10 h. Opetukseen sisältyy sekä teoriaa että käytännönharjoituksia. Opiskelija tai tutkinnon suorittajan on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vaatimusten mukaisesti sellaisena kuin se on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön (laki 273/2007 ja asetus 640/2007). Asetuksessa 640/2007 on määritelty mm. tarkemmin määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppi-aineissa. Tämän perustason ammattipätevyyteen liittyvän koulutustason keston on oltava 280 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asian-omaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Perustason ammattipätevyyden koskevaan nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut testiajoneuvojen vaatimukset. Direktiivin mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. Oppiaineluettelon osat 1.1 1.2 1.3 2.1 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 ja 3.6 ovat pakollisia kaikille direktiivin mukaisille tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille ja osat, 1.4; 2.2; ja 3.7 ovat pakollisia suoritettaessa tavaraliikenteen ammattipätevyyttä ja osat Koe suoritetaan, kun säädetty opetus on saatu. Koe saadaan suorittaa vaiheittain kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa tai ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkintosuorituksen yhteydessä, kun kysymys on mainittu lain 15 :n 1 momentin mukaisesti järjestettävästä kokeesta. Koe on kirjallinen. Koe saadaan järjestää suullisesti ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkinnon yhteydessä tai jos se erityisestä syystä, kuten kokelaan lukihäiriön vuoksi, katsotaan tarpeelliseksi. Kokeen on sisällettävä vähintään yksi kysymys oppiaineiden jokaista tavoitetta kohden. Kokeen kaikista kysymyksistä pitää olla yhteensä vähintään 75 % oikein. Kokeen kieli on suomi tai ruotsi, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvasta muuta johdu. Kokeen arvioijalla on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus ja ammattitaito.
1.5 1.6 2.3 ja 3.8 suoritettaessa henkilöliikenteen ammattipätevyyttä. 2.6.13 Metsänparannuskoneen käyttö, 10 osp Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa yhden metsänparannustyölajin. Tämän lisäksi hän tekee usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat. Opiskelija käyttää työssä tarvittavia metsänparannuskoneen lisävarusteita sekä käyttää koneen toimintoja sekä tiedonsiirtoon liittyviä tekniikan sovelluksia. toimia yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana suunnitella ja tehdä yhden metsänparannustyölajin työtä metsänparannustyömaalla pitää metsänparannuskoneen käyttökunnossa käyttää konetta ja tehdä usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käyttää työssä tarvittavia metsänparannuskoneen lisävarusteita käyttää keskeisimpiä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
2.6.14 Metsäkoneen käyttö, 10 osp Opiskelija suunnittele ja tekee puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti sekä käyttää koneen tietoteknisiä ohjausjärjestelmiä sekä tiedonsiirtoon liittyviä sovelluksia. Opiskelija tekee keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa mahdolliset korjattavat viat. Opiskelija asentaa ja käyttää työssä tarvittavia lisävarusteita. suunnitella ja tehdä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti tehdä metsäkoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä, kuljettajakohtaisia säätöjä sekä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä metsätyömaalla noudattaa eri työvaiheissa työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja -ohjeita, sekä ottaa huomioon työssään ympäristöhoidon säädökset ja muut vaatimukset metsässä tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat asentaa ja käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja tekemällä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti metsätyömaalla. Lisäksi hän tekee koneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyvät työt, kuljettajakohtaiset säädöt sekä koneen käyttökunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. - Kokkarinen J. (toim.), 2012. Koneellinen puunkorjuu hallitusti hyvään tulokseen. Painokanava Oy. ISBN 978-951-673-200-1 Simulaattorit