TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ 31.3.2013 Seudullisen kotouttamisohjelman lähtökohdat Ohjelman laatimisen lähtökohtana on laki kotoutumisen edistämisestä ((1386/2010) ja valtion kotouttamisohjelma (vuosille 2012 2015) sekä Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma (vuoteen 2015 asti). Seudullinen kotouttamisohjelma kuten Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelmakin vahvistaa yleisiä maahanmuuttopolitiikkaa tukevia rakenteita, luo selkeän mallin Turun ympäristökuntien maahanmuuttotyölle sekä selkeyttää kuntien välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Kotouttamislain yhtenä tavoitteena on pakolaisten hallittu kuntiin sijoittaminen. Maahanmuuttajien palvelut ja pakolaisten vastaanotto ja asuminen ovat Turun seudulla keskittyneet Turkuun, jossain määrin myös Raisioon. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteena on pyrkiä alueella tasapuoliseen väestön kehitykseen. Näin ollen maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen ja pakolaisten vastaanoton laajentaminen Turun seudun ympäristökuntiin on välttämätöntä kotouttamisen tehostamiseksi. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti kaikkien Turun kaupunkiseudun kuntien tulee osallistua pakolaisten vastaanottoon. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti kuntien yhteistyötä on jo kehitetty. Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio ovat palkanneet yhteisen työntekijän (seutuohjaaja 2011) lisäämään valmiuksia pakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen. Ohjelman tavoitteet Seudullisen kotouttamisohjelman tavoitteet: 1) Laaditaan seudun kunnille yhteinen seudullinen kotouttamisohjelma, johon sisältyy kuntakohtaiset osiot. 2) Selkeytetään kuntien välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä siihen liittyvien kustannusten jakautumista kuntien välillä. 3) Kartoitetaan kotouttamistyön toimijat ja vahvistetaan niiden välistä yhteistyötä. 4) Pyritään kehittämään olemassa olevia palveluja kunnissa niin, että palveluissa huomioidaan maahanmuuttajat sekä luodaan toimiva malli maahanmuuttajien vastaanottoon. 5) Yhtenäistetään kuntien käytäntöjä maahanmuuttajatyössä. 6) Edistetään kunnissa kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssakäymistä ja lisätään monikulttuurisuustietoutta ja ehkäistään syrjintää. 7) Pyritään tuomaan esiin kansainvälistymisen mukanaan tuomat haasteet. Kuntien tilanteesta Kuntien maahanmuuttajatilanne vaihtelee maahanmuuttajamäärien ja kansallisuuksien mukaan. Vuonna 2012 Varsinais-Suomessa asui 23 868 vieraskielistä henkilöä, heistä suurin osa Turussa (15 609) ja Salossa (2 852). Pakolaisia vastaanottaneissa kunnissa maahanmuuttajamäärät ovat suuremmat (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio), kun taas muiden kuntien (Nousiainen Mynämäki, Masku, Paimio, Parainen, Rusko, Sauvo) maahanmuuttajamäärät ovat pieniä. Hankkeessa mukana olevissa kunnissa puhutaan kaikkiaan 68 eri kieltä. 1

Väestö kielen mukaan vuonna 2012 Väkiluku 31.12. Suomenkieliset Ruotsinkieliset Saamenkieliset Muut kielet yhteensä Kaarina 31 363 29 105 1 261 0 997 Lieto 17 023 16 439 207 0 377 Masku 9 671 9 460 98 0 113 Mynämäki 7 978 7 820 54 0 104 Naantali 18 824 18 304 249 2 269 Nousiainen 4 846 4 759 38 1 48 Paimio 10 591 10 349 96 0 146 Parainen 15 561 6 468 8 798 0 295 Raisio 24 562 22 893 356 6 1 307 Rusko 5 907 5 774 79 0 54 Sauvo 3 033 2 893 77 0 63 Turku 180 225 154 964 9 645 7 15 609 Erikieliset kunnissa 2011 (Tilastokeskus) Kunta albaniarabi bosn eesti eng espa italia kiina kurdi persi puol roma saksaserb soma thai turkk venäjävietnam Lieto 0 9 1 47 22 10 5 17 65 7 0 7 6 2 0 17 4 35 33 Kaarina 86 25 32 74 63 17 6 28 25 44 6 15 17 21 8 35 9 159 80 Masku 0 2 1 16 9 2 5 0 4 1 2 6 4 0 0 10 3 10 0 Mynämäk 2 0 0 23 8 2 1 0 0 0 4 1 2 0 0 2 3 8 1 Nousiaine 0 0 0 6 3 1 0 0 1 0 0 0 3 0 0 8 0 12 0 Paimio 0 5 0 26 11 6 0 0 1 2 0 1 8 0 0 4 3 31 3 Raisio 150 38 150 92 37 18 12 24 47 25 27 8 20 118 23 31 9 157 13 Rusko 0 0 3 5 2 1 0 0 0 0 5 3 5 0 0 4 0 16 2 Sauvo 0 0 0 18 5 2 0 1 0 0 14 0 3 0 0 0 2 7 0 Parainen 19 7 0 37 30 8 3 4 6 1 8 4 16 7 1 24 0 20 2 Naantali 3 4 0 28 24 11 8 9 1 6 6 3 17 0 1 18 6 61 3 Yht. 260 90 187 372 214 78 40 83 150 86 72 48 101 148 33 153 39 516 137 Ohjelman laatiminen Turun seudun kuntien seudullisen kotouttamisohjelman valmistelu aloitettiin syksyllä 2010 Raision kaupungin aloitteesta. Hankkeeseen lähti mukaan yksitoista kuntaa: Raisio, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa/Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Rusko ja Sauvo. Hanke rahoitettiin kuntien väestöpohjaan perustuvilla kuntaosuuksilla ja Varsinais- Suomen liiton projektiavustuksella. Ohjelman valmistelua koordinoi ohjausryhmä, jonka edustajat olivat Kaarinasta, Liedosta, Naantalista, Raisiosta, Turusta, Varsinais-Suomen ELY- keskuksesta ja Varsinais-Suomen Liitosta. 2

Aluksi kartoitettiin kuntien palvelut maahanmuuttajille kuntakyselyjen muodossa (syyskuussa 2011 ja tammikuussa 2012) sekä tavattiin kuntien edustajia. Tammikuussa 2013 järjestettiin yhdessä ohjausryhmän ja kuntien edustajien kanssa seminaari, jossa työstettiin keskeisiä ohjelman kehittämistoimenpiteitä. Maahanmuuttajaedustajien kuulemiset toteutettiin 27.2.2013 Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Sondip ry:n kanssa yhteistyössä ja 25.3.2013 Länsi-Suomen inkeriläiset ja eestiläiset ry:n kanssa. Lisäksi seudullista kotouttamisohjelmaa esiteltiin 22.3.2013 Kaarinan kaupungin kotouttamisohjelman kuulemisen yhteydessä. Seudullisen yhteistyön kehittäminen Kuntien maahanmuuttajapalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää seudullisen ohjausryhmän asettamista, joka koordinoi seudullista yhteistyötä, seuraa seudullisen kotouttamisohjelman toteutumista ja päivittää ohjelman. Ohjausryhmään nimetään kunkin kunnan maahanmuuttajayhdyshenkilö, perusturvayhtymä Akselin (Nousiainen, Mynämäki, Masku), Turun kaupungin, Varsinais-Suomen ELY- keskuksen ja Varsinais-Suomen TEtoimiston sekä maahanmuuttajajärjestöjen edustajat. Seudullinen kotouttamisohjelma tulee toimimaan kunnille maahanmuuttajatyön runkona. Se selkiyttää kuntien välistä yhteistyötä ja työnjakoa, yhtenäistää kuntien käytäntöjä maahanmuuttajatyössä sekä antaa mahdollisuuden tiettyjen palvelujen seudulliseen toteuttamiseen ja sitä kautta säästää kustannuksia. Kuntien yhteistyöstä aiheutuvat kustannukset jaetaan väestöpohjaan perustuen ja/tai suoritehintaan perustuen palvelukohtaisesti sopimalla. Jos joku kunta ei vastaanota pakolaisia tai mahdollista maahanmuuttajien asumista, kustannukset ja vastaanottopalvelut siirtyvät käytännössä jonkun muun Turun seudun kunnan kannettavaksi, koska nämä henkilöt asuvat tällä alueella. Seudullisen kotouttamisohjelman kehittämistoimenpiteet 1. Kuntien maahanmuuttajapalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti pyritään hallittuun maahanmuuttoon sekä laajentamaan seudullista yhteistyötä. Nimetään seudullisen kotouttamisohjelman ohjausryhmä ohjelman seurantaan ja päivittämiseen. Kunnat nimeävät maahanmuuttajayhdyshenkilön, joka koordinoi maahanmuuttajatyötä kunnassa. Kunnat nimeävät maahanmuuttajayhdyshenkilöt kunnan eri hallinnonaloille kuntaan (sosiaali-, terveys-, opetus-, nuoriso-, liikunta-, asuminen ja joukkoliikenne). Säännöllisten seudullisten verkostotapaamisten järjestäminen sosiaali-, terveys- ja opetussektoreiden osalta. Selvitetään seutuohjaajan ohjaus- ja neuvontapalveluiden mahdollistaminen nykyistä laajemmille kunnille. Säännöllisten koulutusten järjestäminen kuntien maahanmuuttajayhdyshenkilöille Maahanmuuttajatietoutta lisäävien toimenpiteiden järjestäminen kunnissa ja kuntien yhteistyönä. 3

Valtion korvausten (pakolaiset, inkeriläiset) hakemiseen liittyvän järjestelmän luominen kuntaan ja vastuutahon nimeäminen Vieraskielisten tilastoinnin ja asiakasseurannan kehittäminen kunnissa. Kuntien kotouttamisohjelman laatiminen ja päivittäminen. 2. Alkuinfo, ohjaus ja neuvonta Turun kaupungin Infotorin palvelujen ostaminen. Selkokielisten oppaiden laatiminen eri kielillä kuntien eri sektoreille (esim. sosiaali-, terveys-, opetus- ja asuminen). Kirjastojen yhteistyön ja roolin kehittäminen tiedottamisessa. Kuntien internet-sivuille monikulttuurisuusosion kehittäminen. 3. Alkukartoitus Alkukartoitus ostetaan tarvittaessa Turun työväenopiston Luupista. 4. Tulkkaus Kunnille järjestetään koulutusta tulkin käytöstä. 5. Varhaiskasvatus Suomi toisena kielen opetuksen järjestäminen kunnassa Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Erikielisen materiaalin hankkiminen kirjastoihin hyödyntämällä VASKIyhteistyötä kuntien välillä ja näin tuetaan mm. vanhempia lasten oman äidinkielen oppimisessa. Kuntien varhaiskasvatukseen luomien hyvien työkäytäntöjen levittäminen kuntien välillä ja näin yhtenäistämällä toimintamalleja kunnissa. - Käytetään tarvittaessa tulkinpalveluja - Luodaan alkukeskusteluun vanhempien kanssa monikulttuurisuusosio - Laaditaan Monikulttuurisuuden käsikirja päiväkodeissa työskenteleville - Varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma toimivat samalla lapsen kotoutumissuunnitelmana - Laaditaan selkokielinen/kuvitettu opas maahanmuuttajille, josta selviää tärkeimmät päiväkotiin liittyvät asiat. Kuntien opetus/sivistysyhdyshenkilöiden verkostotapaamiset. 6. Perusopetus Hyödynnetään jatkossa video-opetusta aiempaa enemmän uskontojen opetuksessa ja oman äidinkielen opetuksessa. Tällöin oppilaat voisivat saada opetuksen omassa koulussaan. Tarvittavat laitteet ovat jo monissa kouluissa olemassa. Yläkouluikäisten kohdalla selvitetään joustavan perusopetuksen (JOPO)- mallin soveltumista erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajaoppilaille myös muissa seudun kunnissa. Hyödynnetään Monikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulu (MOPED)-hankkeen tuloksia ja nettisivustoa( www.moped.fi).vaikka itse hanke on päättynyt, nettisivusto on yhä käytössä ja sitä voitaisiin jatkossakin hyödyntää yhtenä julkaisufoorumina. Valmistavaa opetusta toteutetaan seudullisesti osassa kuntia yhteistyössä kuntien kesken tai ostamalla palvelun Turusta. Opetus/sivistyssektorien verkostotapaamiset. 4

7. Perusopetuksen jälkeinen koulutus ja aikuisväestön koulutus Alueella toimivien yleissivistävien oppilaitosten (kansanopistot, työväenopistot) yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Kuntien ja TE-toimistojen yhteistyö työvoimaan kuuluvien kotoutumiskoulutukseen pääsyn edistämisessä. 8. Suomen kielen opetus Oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten suomen kielen opetuksen järjestäminen opetustoimen ja kansalaisopiston/työväenopiston yhteistyönä tai kuntien yhteistyönä. Työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten suomen kielen opetuksen järjestäminen kunnan sosiaalitoimen, työväenopiston/kansalaisopiston ja päivähoidon tai järjestöjen kanssa lähipalveluna huomioiden lastenhoidon järjestäminen. Iäkkäiden suomen kielen opetuksen järjestäminen lähipalveluna vanhustenhuollon, työväenopiston ja eläkeläisyhdistysten ym. järjestöjen kanssa yhteistyössä. Muun aikuisikäisten suomen kielen opetuksen järjestäminen opetustoimen ja kansalaisopiston/työväenopiston yhteistyönä. 9. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnat nimeävät sosiaali- ja terveyspalveluihin maahanmuuttajayhdyshenkilöt. Maahanmuuttajayhdyshenkilöt koulutetaan maahanmuuttaja-asioihin ELYkeskuksen ja seutuohjaajan toimesta. Säännöllisten seudullisten verkostotapaamisten järjestäminen sosiaali- ja terveystoimen yhdyshenkilöiden kesken. Selkokielisten oppaiden laatiminen sosiaali- ja terveyspalveluista maahanmuuttajille ja työntekijöille. 10. Työllistäminen Kunnat ja TE- toimisto kehittävät yhdessä kotoutumissuunnitelmien laatimiseen liittyvät työkäytännöt. Maahanmuuttajanuorten huomioiminen osana nuorisotakuun toteuttamista. Nuorten ohjauksessa ja etsivässä nuorisotyössä huomioidaan maahanmuuttajanuoret. Kielikoulutuksen järjestäminen ei-työvoiman piirissä oleville (työväenopistot/kansalaisopistot). Yhteistyö yrittäjien ja oppilaitosten kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa (työpajat) huomioidaan maahanmuuttajat. Työharjoittelupaikkojen osoittaminen maahanmuuttajille. Yrittäjyysneuvonta (Turun seudun kehittämiskeskus, Potkuri). Maahanmuuttajien rekrytoinnin kehittäminen kunnassa. 11. Asuminen Julkisen liikenteen kehittäminen kuntien sisällä ja seudullisesti edistämään maahanmuuttajien lähipalveluiden käyttöä. Asuntopoliittisessa ohjelmassa huomioidaan riittävä vuokra-asuntojen tarjonta. Maahanmuuttajat saavat tietoa ja ohjausta asunnon hankinnassa ja asumisessa. 5

Hankitaan asumiseen liittyvää erikielistä materiaalia. 12. Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut Maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen lisääminen erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta kunnissa ja kuntien yhteistyönä. Erikielistä materiaalia hankitaan kirjastoihin hyödyntämällä kirjastojen VASKI yhteistyötä (esim. kotiäideille, ym.). Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaaminen. Tilojen tarjoaminen eri väestöryhmien kohtaamisille. Järjestetään kuntien henkilöstölle koulutusta eri kulttuureista Pelisääntöjen luominen nuoriso-, liikunta-, opetus- ja varhaiskasvatuspalveluissa puuttumalla loukkaavaan ja rasistiseen kielenkäyttöön. Maahanmuuttajien kuulemistilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. 13. Pakolaisten vastaanotto kuntaan Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin nimetään maahanmuuttajayhdyshenkilöt (sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, lääkäri), jotka koulutetaan maahanmuuttajaasioihin. Työntekijä voi olla myös kiertävä. Selvitetään seutuohjaajan ohjaus- ja neuvontapalvelujen mahdollistaminen nykyistä laajemmille kunnille. Hyödynnetään pakolaisia vastaanottaneiden kuntien työkäytäntöjä. 14. Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy Suunnitelman laatiminen hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja rasismin ehkäisemisestä ja sen sisällyttäminen kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Monikulttuurisuutta ja vuorovaikutusta edistävien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Eri kulttuureihin liittyvän koulutuksen järjestäminen kuntien henkilöstölle. Maahanmuuttoon ja eri kulttuureihin liittyvän tiedon jakaminen kuntalaisille. Asennetyön tekeminen ja loukkaavaan ja rasistiseen kielenkäyttöön puuttuminen. Maahanmuuttajien omien järjestöjen toiminnan tukeminen (esim. avustukset). Tilojen tarjoaminen eri väestöryhmien kohtaamisille. Tarjotaan maahanmuuttajille tietoa osallistumismahdollisuuksista, otetaan maahanmuuttajat mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun. Maahanmuuttajien kuulemistilaisuuksien järjestäminen. 6