Turkiselinkeinon biotaloushankkeet. Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska

Samankaltaiset tiedostot
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Tutkittua tietoa oletusten tilalle

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Maatalouden biokaasulaitos

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Sertifiointia vuodesta suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Siipikarjanlannasta biokaasua

Päätösseminaari. Kiertotalouden verkostoanalyysi BIOARVOLANTA- hankkeessa. Kari Tiilikkala. Kalajoki Luonnonvarakeskus

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

KIKY-Turkistuotannon kilpailukyky Kaustinen-Kalajoki-Kauhava

Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Kansainvälinen WelFur-hanke

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

1. Turkiselinkeino Yhteiskunnallinen merkitys

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Resurssiviisas Lapinjärvi

Biovakan yritysesittely

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Maitotilan resurssitehokkuus

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

KIKY-Turkistuotannon kilpailukyky Eläinterveys Jussi Peura Kaustinen-Kalajoki-Kauhava

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Kasvualustojen uudet raakaaineet

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Vastuullisuuskatsaus

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Teema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Vastuullinen turkiseläinkasvatus. Suomalaisilla tiloilla kasvatettua vastuullista luksusta

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUKSET

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

2016 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Hyvä paha kumppanuustilatutkimus tiedettä tilaolosuhteissa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Transkriptio:

Turkiselinkeinon biotaloushankkeet Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska 31.3.2016

Sisältö Turkiselinkeinon tutkimuksen tavoitteista yleisesti Biotaloushankkeiden lähtökohta Turkiselinkeinon biotalouteen liittyvän tutkimuksen tavoitteet Turkiselinkeinon biotalous-hankkeiden esittely

Tutkimuksen painopisteet 2016 Parempi pentutulos Tutkimustulosten hyödyntäminen Eläinten terveys Pentuekuolleisuuden periytyvyys Kestävä turkiseläin Pesäkoppitesti Parvovirusprojekti Tutkimustietokanta INRED (Interreg itämeri ohjelma) FENP projekti Turkiseläinten kasvatusajan ripuli Kestävät jalat Salmonella projekti Kettujen Infektiotaudit Helsingin yliopisto, STKL STKL, SLU, LUOVA STKL, LUOVA STKL STKL liitot(fi,se,dk,no),au,uv,luke,kpedu,nul,ku Helsingin yliopisto, STKL STKL, Evira, Helsingin yliopisto STKL,LUKE,LUOVA,Helsingin yliopisto Ruralia instituutti, teurastamot ja Valio + STKL Helsingin yliopisto, STKL Pentutuloksen ja nahan koo vaikutus tilan kannattav. Helsingin yliopisto, Sagafurs, STKL Tuotannon tehokkuus WebSampo projekti Tuotantotekniikan kehittäminen Sinikettujen rehuhyötysuhde (SOLAKKA aineistosta) Minkkien ruokintamenetelmien kehittäminen Sagafurs,LUKE,STKL STKL, useita laitevalmistajia LUOVA LUOVA,FFBA Ruokinnan optimointi Sinikettujen loppukasvatuksen ruokinnan optimointi LUOVA, STKL, Helsingin yliopisto Rehuraaka-aineiden aminohappokoostumuksen anal. LUOVA,Finfurlab,STKL Biotaloushankkeet Aurinkoenergian tuottaminen turkistiloilla Turkiseläinten lantamäärät BIokaasun tuottaminen kuivamädätyksellä tilalla BIOARVOLANTA hanke TURKISTEHO hanke LUKE, SYKE, STKL, Luova LUKE, SYKE, STKL, Luova KETEK,Meriläinen Kalajoen kaupunki,luke,stkl STKL,LUKE,SYKE, LUOVA Turkiseläinten hyvinvointi Welfur protokolla testiprojekti Supikoe Welfur III FurEurope,LUOVA Fur Europe,LUOVA,STKL,LUKE Fur Europe,LUOVA,STKL,LUKE

Biotaloushankkeiden lähtökohta: Turkiselinkeinon ympäristövaikutukset Turkiselinkeino tilasi 2011 MTT:ltä selvityksen turkiselinkeinon ympäristövaikutuksista Selvitykseen otettiin mukaan koko tuotantoketju pukineeksi saakka Vertailu keinoturkiksiin

Turkiselinkeinon ympäristövaikutukset Hiilijalanjälki Turkiksen suurempi hiilijalanjälki johtuu pääasiassa ilmaan haihtuvasta typpioksiduulista lannankäsittelyn aikana

Turkiselinkeinon ympäristövaikutukset Rehevöityminen Rehukalastuksen myötä itämerestä poistuu enemmän typpeä ja fosforia kuin turkiselinkeino tuottaa

Turkiselinkeinon ympäristövaikutukset Happamoituminen Turkiksen suurempi hiilijalanjälki johtuu pääasiassa ilmaan haihtuvasta ammoniakki lannankäsittelyn aikana

Turkiselinkeinon biotalouteen liittyvän tutkimuksen tavoitteet A. Typensidonta B. Lannan hyötykäytön tehostaminen (erityisesti fosfori) C. Energian tuotanto D. Taloudellisesti kannattavat prosessit E. Tiedon tuottaminen viranomaiskäyttöön 1. BIOARVOLANTA hanke (LUKE, Kalajoen kaupunki) 2. RAKET hanke (KETEK, Metener, yksityinen turkistila) 3. TURKISTEHO hanke (LUKE, SYKE, STKL, Luova) 6. Aurinkoenergia-hanke 7. Turkistilan ympäristönsuojeluohje (STKL) 5. Minkkien ja kettujen vuotuinen lannan määrä ja laatu (LUKE, SYKE, STKL, Luova, yksityinen turkistila)

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 1. BIOARVOLANTA Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Hankkeen tavoittee: a) Tuoda turkistuotanto kiertotalouden piiriin b) Kehittää teknologia, jolla voidaan vähentää turkistarhojen päästöjä: ravinteet, kasvihuonekaasut ja hajut, TYPPI! c) Kehittää biohiilen käyttöteknologiat tarhoilla; hiilen ja turpeen seos sekä levitystekniikka d) Kehittää lannan hiilineutraalia kompostointitekniikkaa e) Tuotteistaa tuotantoeläinten lannoista orgaaninen lannoite, high value - tuote f) Tuottaa alueellista liiketoiminta ja lisäarvoa käyttämättömille biomassoille, poistaa turkislanta jätemäärittelyn mukaisesta luokittelusta g) Parantaa turkisten LCA -arvoja ja turkistuotannon yleistä hyväksyttävyyttä

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 1. BIOARVOLANTA Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Hankkeen osiot: a) Biologinen tutkimusosa, jolla tuotetaan koko toiminnan dataperusta (LUKE) b) Liiketaloudellinen osa, jolla tuotetaan tieto alueellisesta konseptista, toimijoista, rooleista, materiaalivirroista sekä kytkennästä alueen muihin hankkeisiin, jotka tuottavat turvetta, haketta ja siitä hiiltä, lantoja; kompostointi, orgaanisten lannoitteiden tuotekehitys, markkinointi ja myynti (Kalajoen kaupunki)

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 2. RAKET Tilakohtaisen energiantuotannon ja jätteiden hyötykäytön edistäminen turkiseläinten lantaa hyödyntämällä Hankkeen tavoitteet: a) Edistää turkistilan lannan hallittua hyötykäyttöä b) Parantaa tilakohtaista, omavaista energiantuotantoa c) Selvittää turkiseläinten lanna kaasuntuotantopotentiaali erityisesti kuivamädätys tekniikalla

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 2. RAKET Tilakohtaisen energiantuotannon ja jätteiden hyötykäytön edistäminen turkiseläinten lantaa hyödyntämällä Hankkeen toteuttaja: Teknologiakeskus KETEK Oy Muut yhteistyökumppanit: Metener Oy Meri Turkis Oy

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 2. RAKET Tilakohtaisen energiantuotannon ja jätteiden hyötykäytön edistäminen turkiseläinten lantaa hyödyntämällä

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 3. Minkkien ja kettujen vuotuinen lannan määrä ja laatu Hankkeen tavoite Tavoitteena on määrittää minkkien ja kettujen vuotuinen laskennallinen lannan määrä: a) Laskennallinen osio, joka hyödyntää normilantajärjestelmää ja aikaisemmin tehtyjä minkkien ja kettujen ruokintatutkimuksia b) Käytännön yhden vuoden mittainen seurantakoe (lannan kertyminen ja lannan kemiallinen koostumus) turkistiloilla

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 3. Minkkien ja kettujen vuotuinen lannan määrä ja laatu Hankkeen toteuttajat LUKE SYKE STKL Kannuksen tutkimustila Luova Oy Yksityinen turkistila

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet 3. Minkkien ja kettujen vuotuinen lannan määrä ja laatu Hankkeen budjetti

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet (Tulossa olevat) 4. Ympäristöministeriön Turkistalouden ympäristösuojeluohjeen tuotantoa kuvaavan osion laatiminen STKL saanut ympärisöministeriöltä tarjouspyynnön osion laatimisesta ja on valmis osion laatimaan ja valmistelee tarjouksen tehtävästä

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet (Tulossa olevat) 5. TURKISTEHO Tehoa turkislannan hyödyntämiseen Hankkeen tavoite Fosforin mahdollisuudet: Maailman varat rajalliset Logistisesti helpompi saattaa oikeille markkinoille? Zeoliitin lisäys turkiseläinten rehuun: Pienemmät kasvihuonepäästöt? Pienemmät ammoniakkipäästöt? Terveysvaikutus? Kärpästorjunta?

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet (Tulossa olevat) 5. TURKISTEHO Tehoa turkislannan hyödyntämiseen (hakemus jätetty helmikuu 2016) Hankkeen toteuttajat LUKE SYKE STKL Kannuksen tutkimustila Luova Oy

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet (Tulossa olevat) 5. TURKISTEHO Tehoa turkislannan hyödyntämiseen (hakemus jätetty helmikuu 2016) Hankkeen kustannukset

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet (Tulossa olevat) 5. TURKISTEHO Tehoa turkislannan hyödyntämiseen (hakemus jätetty helmikuu 2016) Hankkeen rahoitus Maaseuturahasto Pohjanmaan ELY 76 % E-Pohjanm. ELY 16 % P-Pohjanm. ELY 10 % STKL 76 % Eco Concept Earth 24 %

Turkiselinkeinon biotalous hankkeet (Tulossa olevat) 6. Aurinkoenergian tuottaminen? Turkistiloilla 4 milj. m 2 Kattopinta-alaa > Kattokulma optimaalinen aurinkoenergian tuottamiseen

Kiitos!