RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUKSET

Transkriptio

1 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUKSET Hallitusohjelma - Vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2025 asti Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

2 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUS Maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, 6,5 milj, (2017: 3 M ) Koordinointi: Var-ELY, Uud, Sat-Ely, EPO-ELY, POP ja PPM-Ely Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 12,4 milj sekä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön II-kärkihanke Innovaatiot, ravinteiden kierrätys, jalostusarvo, uusi liiketoiminta, vientipotentiaali Maaseutuohjelman ympäristökorvaukset n. 1,6 mrd Valumavesien hallinta, suojavyöhykkeet, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, lietelannan käyttö, ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrätys

3 Manner-Suomen maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus Tavoitteena erityisesti lannan ja muiden maatalouden ravinnevirtojen täysimääräinen hyväksikäyttö. Rahoituksella edistetään uusien käytäntöjen syntymistä tai pysyväisluonteisen yhteistyön aikaansaamista. Suunnattu rannikkoseuduille ja erityisesti alueille, joilla vesistöjen tila on määritelty hyvää huonommaksi. Hankkeiden tulee olla toiminnallisesti ja vaikutuksiltaan laajoja ja niihin tulisi osallistua useampia toimijatahoja, kuten neuvonta, tutkimus, koulutus/oppilaitokset, viljelijät ja yrittäjät. Hankkeisiin voi kytkeytyä myös suoria yritysten investointeja. Toteutusalueet: Varsinais-Suomi, Uusimaa, Satakunta, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Jatkuva haku, seuraava valintajakso päättyy Lisätietoa: Maaseutu.fi -> Tuemme näitä -> Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Koordinointi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Seppo Jaakonmäki & Mirja Koskinen Maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja Ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus

4 Erillisrahoituksen hankkeet Siipikarjanlannan käytön tehostaminen (TEHOLANTA) TTS, Luke, SYKE Päästösäästö - luonnonhumuksen vaikutukset maaperän kasvukuntoon ja ravinteiden pidätyskykyyn Vapo Oy, Humuspehtoori, Soilfood Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi LAURA OAMK OSMO, Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon HY, ProAgria Tyrnävän biopilotti Tyrnävän kunta, Luke, Jahotec Qvidjan mallimaatila, bio- ja puukaasulaitos Qvidja Kraft Ab Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon vesistöt hyvään tilaan (UusiRaHa) Luke, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, MTK, SLC Tehoa turkislannan hyödyntämiseen (TURKISTEHO) Turkiseläinten kasvattajaliitto, Luke, Syke HYKERRYS Hyvän sadon kierrätyslannoitus HY, Soilfood, HSY

5 OSMO osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon parantamiseen Viljelijät, tutkijat, yritykset ja neuvojat työskentelevät yhdessä maan kasvukunnon parantamiseksi Osaamisryhmät, koetilat, koulutus- ja pellonpiennarpäivät Varsinais-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa Toteuttajat HY:n Ruralia-instituutti ja ProAgria Budjetti n Katso esittelyvideo: youtu.be/gsxa4kxpah4

6 Teholanta Siipikarjanlannan käytön tehostaminen Tuottajien aloitteesta koko elinkeino mukana Tavoitteena monistettavat ja tiloilla suoraan käyttöönotettavat esimerkkiratkaisut Energiaratkaisuista testauksessa poltto ja biokaasutus TTS, Siipikarjaliitto, Luke, SYKE, Jamk Budjetti n Katso esittelyvideo: youtu.be/erb51jmcpxg

7 Qvidjan mallimaatila Energiaomavaraisen mallimaatilan demonstraatio Bio- ja puukaasutuotantoon perustuva tuotantolaitoskokonaisuus Biokaasu biometaaniksi liikennekäyttöön, käsittelyjäännöksestä orgaanisia lannoitevalmisteita Qvidja Kraft Ab, Lue lisää:

8 HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 milj. euroa Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan Puu liikkelle ja uusia tuotteita metsästä Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin

9

10 MINKÄLAISIA MENETELMIÄ? Separointia Materiaalivirtojen lajittelua tai yhdistämisiä Prosessiteknisiä ratkaisuja Haitta-aineiden minimointia tai vähentämistä Biohajoavuuden parantamista tai säilöntaratkaisuja Kemian ja mikrobiologian sekä olosuhteiden optimoinnin avulla tapahtuvaa prosessien tehostamista Agronomisia sovelluksia Digitalisaation hyödyntämistä tiedonkulussa Sivu 10

11 TULOKSENA Vähemmän ympäristöhaittoja (N,P,S) Kaupallisia kierrätyslannoitteita Säilyviä, levitettäviä, oikea koostumus ja liukoisuus, käsiteltävyys Sivuvirroille lisäarvoa Jäte-> sivuvirta-> energia-> rehu-> elintarvike- > lääke-> jne Palvelumalleja, innovaatioita, osaamista Verkostoja, alueellisia symbiooseja Vientimahdollisuuksia Sivu 11

12 Taustatietona apuna: Lynet-selvitys 6/2017 Biomassa-atlas kesä 2017

13 Statistics + Map service: Biomass atlas

14 HANKEKOORDINAATTORIN APU Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Biomassa Idea! Hanke koordi naatt orit Rahoitusneuvonta Partnerit Rahoituskanavan valinta Toteutus Raati -päätös Sivu 14

15

16 KIITOS! MIKKO.RAHTOLA(AT)LUKE.FI MMM.FI/RAVINTEETKIERTOON Sivu 16 * Photo Mikko Rahtola

17

18 BIG ISSUES: ENERGY, FOOD SECURITY, JOBS AND SOIL CARBON In Finland energy self sufficiency is now only 30 %!! With the help of renewables it can be rised up to % + recycled nutrients Yearly only 4 increase to soil carbon will be enough to prohibit climate change Wood pulp, biochar etc new jobs prospected by 2025 with bioeconomy Sivu 18

19 TWO DIFFERENT LEVELS Agroecological symbiosis- Agrohubs Industrial symbiosis