Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset kokeilut 2017-18 Tampereen kaupunkiseudun hakeutuminen pilotointialueeksi? Seutuselvitystyöryhmän pj., palveluyksikön johtaja Mika Itänen 1
Kokeilun tausta ja aikataulu Perustuu hallitusohjelman kirjauksiin: Hallitus valmistelee ratkaisuehdotuksen ja tarvittavat toimenpiteet työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Hallitus selvittää työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Hallituksen Työllisyyspaketti (4/2016): Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset kokeilut Kokeilut toteutetaan vuosina 2017-2018 Haku toteutetaan nopeasti, jotta mukaan tulevat kunnat/alueet pääsevät varhaisessa vaiheessa mukaan jatkovalmisteluun Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut haun. Hakuaika on lyhyt: 4.5.-31.5 ja päätökset kokeilualueista tehdään 23.6. mennessä. 2
Kokeilusta tiedetään tällä hetkellä: Julkilausuttuja tavoitteita: Kokeiluilla tavoitteena luoda työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan ("Suomen työllisyyspalvelun malli"). Kokeilussa valmistaudutaan vuoden 2019 jälkeiseen tilanteeseen, jossa työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla, ja jossa em. palveluja voidaan tuottaa yhteistyössä kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Toimintatapoja uudistavan asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilulla tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamiin nykyisiin kokonaiskustannuksiin verrattuna. Lainsäädännöllä mahdollistetaan se, että kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luovuttamista, kotoutusta sekä mahdollisesti myös koulutusta koskevasta lainsäädännöstä sen mukaan kuin kevään 2016 aikana erikseen linjataan. Odotettavissa on kuitenkin, että tulossa ei ole perustavanlaatuisia muutoksia julkisten työvoimapalveluiden velvoitteisiin ja byrokratiaan (aikataulu rajoittaa) Kokeilua koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2016 3
Kokeilusta tiedetään tällä hetkellä: ministeriön kuntiin toimittama hakukirje on liitteenä ja toimitettu kokousedustajille Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman Työllisyys ja kilpailukyky -painopistealueen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeilualueena voi olla kunta, kuntarypäs tai maakunta. Hakuaika 4.5.-31.5. Päätöksen tekee Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi -kärkihankkeesta vastuussa oleva ministeriryhmä viimeistään 23.6.2016. Kokeiluun valitaan enintään 11 kokeilualuetta. Niistä 2-3 maakunnallista, muut 3-8 pienempiä Kokeilussa mukana olevalla voi olla ensisijaisesti tuottamisvastuu Kokeilut voivat olla hyvin erilaisia esim. kohderyhmänä voivat olla kaikki työttömät tai jokin tietty kohderyhmä. 4
Tampereen kokeilu lähtökohdat Tausta: Tampere ja muut kuutoskaupungit ovat tukeneet vahvasti ajatusta kunnallisen työllisyydenhoidon kokeilusta Tampereen kaupunkiseutu ilmaisi kiinnostuksensa osallistua kokeiluun ja sen reunaehtojen valmisteluun (Seutuhallituksen kirje 29.9.2015 työ- ja elinkeinoministeri Lindströmille). Kannanotoissa on painotettu, että kuntien on voitava hyväksyä kokeilun reunaehdot (toimivalta, vastuu, resurssit, keinot) Kokeilun reunaehtojen hyväksyttävyys? Hakuvaiheessa ei ole vielä täyttä kuvaa ehdoista, ehdot hakijoille hakuvaiheessa väljät, ja ne tarkentuvat jatkovalmistelussa. Mukana olevat kunnat ovat jatkovalmistelussa mukana. Kokeilulaki tarvitaan, järjestämisvastuu vastuukunnalle olisi parempi kuin tuottamisvastuu, valtion kompensaatiota edellytetään resurssien ja rahoituksen suhteen kohderyhmän koon mukaisesti, pilotin johtaminen yksissä käsissä (kunnalla), työllisyydenhoito vahvistaa elinvoimakokonaisuutta, byrokratian vähentyminen ja laajat toimivaltuudet. Kokeilun alueellinen rajaus: Esitetään, että Tampereen kaupunkiseudun kunnat vastuukuntamallilla (Tampereen kaupunki vastuukunta) Kokeilun kohderyhmärajaus: Rajattu kohderyhmä vai koko työvoima- ja yrityspalveluiden asiakaskunta? Esitetään, että otetaan vastuulle koko työllisyydenhoidon kokonaisuus Tampereen kaupunkiseudulla (Tampereen pohjaesitys/ jory 4.5.). 5
Kokeilun alueellinen rajaus Tampereen kaupunkiseutu on perusteltu kokonaisuus ottamaan (järjestämis)vastuu koko työllisyydenhoidosta: Luontainen työssäkäyntialue, mitä edellytetään myös hallitusohjelmassa. Olemassa oleva yhteistyö työllisyydenhoidossa (mm. TYP) ja laajemminkin muussa kaupunkiseudun kuntien välisessä toiminnassa. Kaupunkiseudulla on yhteistyörakenteita, jotka hyödyttävät kokeilua merkittävästi: esim. toisen asteen koulutuskuntayhtymä Tredu ja elinkeinoyhtiö Tredea, Tampereen kaupunkiseutu-kuntayhtymä sekä Osaamis- ja elinkeinolautakunta, jossa on mukana myös kaupunkiseudun kuntien edustus. Kaupunkiseudulla on noin 80 % Pirkanmaan työttömistä työnhakijoista ja haasteet kuntien kesken samankaltaiset. Kaupunkiseudun kunnat on erittäin vahva (370 000 asukasta, 15 000 yritystä) kokonaisuus, jolla on hyvät edellytykset työllisyydenhoidosta vastaamiseen ja sitenkin alueensa elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen. Yhteinen strateginen tahtotila on olemassa kaupunkiseutuyhteistyön syventämiseen ja edistämiseen. Toteutusmalli: vastuukunta (Tampereen kaupunki). Kuntien välisillä yhteistyösopimuksilla toteutettavissa. - Selkeästi parempi kuin maakuntamalli, jossa ei voida ottaa yhtä hyvin huomioon kaupunkiseudun näkökulmaa. 6
Kohderyhmärajaus. Esitetään, että kaikki työnhakija- ja työnantaja-asiakkaat ovat kaupunkiseudun kuntien vastuulla 2017-18 Huomioon otettavaa kun valitaan kohderyhmä: Kokeilun suuruus, hallittavuus ja toteutettavuus kahdessa vuodessa 2017-2018 (aika rajattu tässä vaiheessa hallituskauteen), Mahdollistaa ennen kaikkea pidemmän tähtäimen onnistumisen ja kokeilun onnistuessa sen pysyvän jatkumisen. Riittävän iso kokonaisuus, josta järjestämisvastuu annetaan kunnille Mahdollisuus tarttua työttömyyteen ajoissa vs. palvelun ulottaminen niihin, jotka joka tapauksessa kaupungin vastuulla Elinvoima- & osaava työvoima -kytkös: vahvistaa tulevaisuuden elinvoimakunta-ajattelua Yhteistyö TE-toimiston kanssa mahdollistaa paremman onnistumisen (valmisteluyhteistyö: saatava rakennettua syksyn aikana pilotin toimintamalli ja Te-toimiston osaaminen hyödynnettyä kokeilun toteutuksessa, merkittävä osa Te-toimiston henkilöstöstä ja resursseista kuntien käyttöön kokeilun aikana). Ensijaisena vaihtoehtona Tampereen kaupunki (jory 4.5.2016) esittää seutukunnille: Kaikki työnhakija- ja työantaja-asiakkaat ( vaihtoehto C) TE-toimiston kaikki tehtävät ja vastuut kaupunkiseudun osalta kokeilulle. Työnhakija-, työnantaja- ja yrityspalvelut. Tehtävät työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa. Edellytetään, että myös järjestämisvastuu - tai vähintäänkin erittäin laajat toimivaltuudet, jos ainoastaan tuottamisvastuu on mahdollista - on kokeilussa 2017-18 mukana olevilla kunnilla. 7
Kohderyhmärajaus C: kaikki työnhakija- ja työnantaja-asiakkaat ovat kaupunkiseudun kuntien vastuulla (jatkuu) Volyymit ovat suuret. Koko ajan n. 65 000-70 000 työnhakijaa kaupunkiseudulla, joista työllisiä työnhakijoita on lähes puolet. Työnhakijajoukossa vaihtuvuus on kuukausittain n. 30%, mikä lisää vaikeuskerrointa. Kaupunkiseudun työttömistä 37 000 on pitkäaikaistyöttömiä tai niihin rinnastettavia n. 15 000, nuoria on 5 000 ja loput muita: tämä on n. 80 % kaikista Pirkanmaan työttömistä. Haasteet ja riskit ovat tässä vaihtoehdossa hyvin suuret, samoin mahdollisuudet. Nykytilanne eli kahden toimijan malli ei toimi ja siihen haetaan muutosta. Tanskan mallista (kunnallinen työllisyydenhoito) on saatu hyviä kokemuksia. Kun kokonaisuudenhallinta paranee ja siten myös vaikuttavuus, tehokkuus ja tulokset. Osaamiseen panostaminen vahvistuu. Riskejä ovat mm. taloudellinen riski ja resurssien riittävyys, kokonaisuuden haltuunotto lyhyessä ajassa ja muutoksessa onnistuminen, erittäin laaja tehtäväkenttä, suuri asiakasmäärä, jota on vaikea hallita ja palvella niin, että palvelu olisi nykyisiä massapalveluja parempaa ja vaikuttavampaa. Lain säätämisellä on kiire, jotta kokonaisuudistus mahdollistuu 2017 alusta. Mikäli kyseessä on tuottamisvastuu järjestämisvastuun sijasta, on kunnille saatava erittäin laajat toimivaltuudet ja vapaudet kokeilun aikana. Lisäksi valtion kompensaation suuruus kunnille tässä uudistuksessa on tärkeä tekijä huomioitavaksi. Kompensaationa kunnille on saatava merkittävä osa ko. kohdejoukon suhteessa valtion Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, käytettävissä olevista resursseista: varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla n. 80% kaikista Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (varovainen arvio on n. 50 M /v menoista, jos vertailuksi otetaan v. 2015) ml. vastaava osuus Te-hallinnon henkilöstöstä (n. 180 htv). Lisäksi tarvittaneen kunnan ylim. rahoituspanostusta nykyistä suurempana ainakin kokeilun ajan (nykyinen kaupunkiseudun kuntien panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta). Em. taloudelliset arviot ovat suuntaa antavia. Taloudellisia vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida täysin luotettavasti. Suomen taloudellinen tilanne (taantuma) ja sen myötä erittäin suuri työttömyys ovat riskitekijöitä, joita ei voi poissulkea. Talouskäänne (noususuhdanne) parempaan suuntaan pienentäisi taloudellistakin riskiä ja lisäisi työpaikkojen määrää. Taantuman jatkuminen pidempään tai talouden kääntyminen huonompaan lisäisi kuntien taloudellista riskiä ja näkyisi myös mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksissa negatiivisena kehityksenä. Mahdollisuudet: Vastuu työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä on kokeilussa kokonaisuudessaan yhdellä toimijalla, toisin sanoen valta, vastuu ja resurssit ovat samoissa käsissä. Järjestelmän yksinkertaistaminen ja prosessin kokonaishallinnan lisääminen parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta pidemmälläkin tähtäimellä. Samalla byrokratiaa voidaan vähentää ja kunnan keinovalikoimaa työllisyyspalveluissa vahvistaa ja monipuolistaa. Kunnille aikaansaadaan nykyistä merkittävästi paremmat mahdollisuudet toimia ajoissa ja vaikuttaa itse lopputulokseen kaikin käytettävissä olevin keinovalikoimin. Osaavan työvoiman saatavuus paranee, kun elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspalvelut ovat samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa ja synergiamahdollisuudet päästään hyödynnetään täysimääräisesti. Vahvistaa tulevaisuuden kuntaa: Kokeilun onnistuessa voitaneen jatkaa kunnallisen työllisyydenhoidon mallilla pysyväisluontoisesti: kuntien asema yhtäältä vahvoina työllisyyden ja elinvoiman edistäjinä ja toisaalta hyvinvoinninkin mahdollistajina on tältä osin turvattu, kun mm. sote-palvelut siirtyvät maakunnalle 2019. 18.5.2016
Kohdemärajaus: toissijaiset vaihtoehdot, jotka olleet valmistelun aikana myös esillä Toissijainen, valmistelussa esillä ollut vaihtoehto A: Etuus määrittää kohderyhmän - kaikki työmarkkinatukea saavat. Selkeä rajaus ja hallittava kokonaisuus ja mahdollisuus vaikuttaa nykyistä paremmin työllisyysasioissa ajoissa. Volyymi on noin 17 000 asiakasta Tampereen kaupunkiseudulla. Tämä on noin puolet koko maakunnan työttömistä. Monipuolinen asiakaskunta vastavalmistuneista nuorista pitkäaikaistyöttömiin. Osin mahdollisuus puuttua työttömyyteen heti alussa, osalla työttömyys erittäin pitkittynyt. TEtoimiston vastuulla muut työnhakijat sekä merkittävä osa yrityspalveluista; kokeilun myötä edellytykset yhteistyön tiivistymiseen. Riskit ovat pitkälti samat kuin vaihtoehdossa C:ssä, mutta hallitummat ja pienemmät mm. taloudellisen riskin osalta. Kompensaationa kunnille on saatava merkittävä osa ko. kohdejoukon suhteessa valtion Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, käytettävissä olevista resursseista: varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla väh. 50-60 % kaikista Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (varovainen arvio on n. 35-40 M /v menoista, jos vertailuksi otetaan v 2015 menot) ml. vastaava osuus Te-hallinnon henkilöstöstä (reilut 120 htv). Lisäksi tarvittaneen kunnan ylim. rahoituspanostusta nykyistä suurempana ainakin kokeilun ajan (nykyinen kaupunkiseudun kuntien panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta). Em. taloudelliset arviot ovat suuntaa antavia. Mahdollisuudet: Onnistuminen vaikuttaa kaupungin työmarkkinatukikustannuksiin (yli 300-1000 päivää työmarkkinatukea saaneet ja valuman ehkäisy), kun päästään kunnan keinoin vaikuttamaan selkeästi nykyistä aiemmin, vapaammin suuremmilla toimintavaltuuksilla ja yhdistettynä synergiahyötyihin, jotka saadaan kun elinkeino-, työllisyys- ja toisen asteen koulutuspalvelut ovat samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. Tämä vaihtoehto olisi ollut välivaihe C-vaihtoehtoon eli koko työllisyydenhoidon kokonaisuuden siirtymiselle kunnan vastuulle. Toissijainen, valmistelussa esillä ollut vaihtoehto B: Työttömyyden kesto määrittää kohderyhmän kaikki alle 25-vuotiaat kuuden (6) kuukauden työttömyyden jälkeen ja muut, kun työttömyyttä 12 kk yhtäjaksoisesti tai 16 kk:n aikana 12 kk. Kohderyhmän koko kaupunkiseudulla noin 15 000 Selkeä kokonaisuus ja mahdollisuus vaikuttaa ajoissa. Samat perusteet ja kompensaatio valtion puolelta tavoitteenakuin kohdassa kuin kaikkien työmarkkinatukilaisten kohdalla. Tietojärjestelmät eivät tue rajausta yhtä hyvin kuin A:ssa. Mahdollisuus vaikuttaa ajoissa. TE-toimiston rooli kuten A:ssa. Tämä vaihtoehto olisi ollut A-vaihtoehdon tavoin välivaihe C-vaihtoehtoon eli koko kokonaisuuden siirtymiselle kunnan vastuulle. 9
Tampereen kaupunkiseudun kokeilun sisältö Tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi, sujuvampi ja taloudellisesti tehokkaampi yhden toimijan vastuulla oleva työllisyydenhoidon kokonaisuus, jolla on tiivis yhteys paikalliseen elinkeinoelämään ja jossa työn tarjonta ja työnhakija kohtaavat tehokkaasti Tampereen kaupunkiseudulla. Elementit: Työpaikkojen ja -tilaisuuksien syntyminen Oleellista: Alueen elinvoima, uudet työllistävät alat, tekemätön työ, tunnistamattomat tarpeet/kysyntä, piilotyöpaikat, halu ja mahdollisuudet yrittää, palkkatyön ja sivutoimisen yrittäjyyden yhdistäminen Mitä voidaan tehdä lisää / toisin, mahdollisia uusia keinoja työpaikkojen luomiseksi. Byrokratian vähentäminen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Oleellista: Tieto kysynnästä ja tarjonnasta ja tarvittavien toimenpiteiden tunnistaminen Matching, rekrytoinnin tuki, koulutus ja osaamisen kehittäminen, vahvistaminen sekä ohjaus, tuki ja motivointi Aktivointi, kuntoutus, työelämävalmiuksien kehittäminen ja elämänhallinnan tuki Oleellista: Palvelutarpeiden tunnistaminen, katkeamattomat ja sektorirajat ylittävät palveluketjut, mahdollisuudet kuntoutua, kehittyä ja osallistua Yksilöllinen tuki ja ohjaus, tarvittaessa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut, työn tekemisen ja osallistumisen paikat, yhteisöllisyys 10
Tampereen kaupunkiseudun kokeilun sisältö Keinot: Ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien hyödyntäminen työllisyydenhoidon palveluissa ja esim. maahanmuuttajien kotoutuksessa Elinkeino- ja yrityspalveluiden rooli vahvasti mukana ja niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ennakkoluulottomasti mm. yritysten kasvun mahdollistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden linkittäminen tarpeen mukaan (mm. kuntouttava työtoiminta säilyy kunnan työllistämisvälineenä, monialaisen tuen työllistämispalvelut, yhteinen palveluarviointi) Kokonaisvastuu määritellyistä asiakasryhmistä (kaikki työttömät työnhakijat ja työnvälitys kunnalla.) ja tähän liittyen laajat toimivaltuudet toimia Kaupungin hankintojen hyödyntäminen (mukaan työllisyyskriteerit) Yhteistyö ja kumppanuudet (työnantajat, työmarkkinajärjestöt, 3. sektorin toimijat, koulutustoimijat) Perustulokokeilun tai osallistavan sosiaaliturvan linkitys kokeiluun, jos mahdollista TE-hallinnon työvoimapoliittisen palvelut kuntien käyttöön (joustava hyödyntäminen kokeilulainsäädännön mahdollistamina.) Palvelulupaus: Panostetaan vahvaan alkuun, tarjotaan palvelua kaikille. Vastuunotto isosta asiakasmäärästä, monimuotoisesta asiakaskunnasta ja laajasta tehtäväkentästä edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista uudelleen organisointia ja toiminta-ajattelua (toiminnan ja palveluprosessien uudistamista, palvelutarjonnan kehittämistä ja lisäämistä, henkilöstön määrän ja osaamisen kasvattamista. Tavoitteena vaikuttava työllisyydenhoito ja elinvoiman vahvistaminen. Eurovaikutukset ja taloudelliset arviot ovat vielä suuntaa antavia. Taloudellisia vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida täysin luotettavasti. Kaupunkiseudun kuntien käyttöön tarvitaan ainakin kokeilurajauksesta riippuva osuus TE-hallinnon henkilöstöstä ja palveluresursseista. Mahdolliset taloudelliset riskit. (Ks. C-vaihtoehto: koko kokonaisuus kunnalle, TE-resursseista n. 80% ja n. 180 htv.). Lähtökohta on kuntien nykyiset työllisyydenhoidon resurssit. Kaupungin panostuksia tarvittaneen nykyistä enemmänkin työllisyyttä edistäviin palveluihin sekä asiakaspalveluhenkilöstöön, jotta onnistutaan muutoksessa. Kokeiluille ei ole tulossa valtion kohdennettua muuta erillisrahoitusta. Eu:n rakennerahastorahoitusvarojen käyttö on mahdollista. 11
Jatkotoimenpiteet Ministeriön haku on auennut 4.5. (kuntien kirjaamoihin tieto saapunut hakuehdoista ja aikataulusta) ja päättyy 31.5. Valmisteluneuvottelut Neuvottelut kaupunkiseudun kuntien kesken pilottiin hakeutumisesta ja keskeisestä sisällöstä Pirkanmaan TE-toimiston kuuleminen/ informoiminen Toteuttaja- ja yhteistyötahojen kanssa, toteutuu viimeistään jatkovalmisteluissa Poliittinen käsittely ja päätöksenteko kaikissa kunnissa ennen hakemuksen jättämistä Hakemuksen jättäminen 31.5.2016 mennessä Ministeriön päätökset 23.6.2016 mennessä. Jos Tampereen kaupunkiseutu pääsee mukaan: Jatkovalmistelut, joissa ovat kokeilukuntien edustajat mukana, ministeriö ohjaa valmistelua. Tarvittavat lainmuutokset eduskunnassa syksyn aikana ja kuntien saamista valtioresursseista neuvotteleminen (valtion kompensaatio). Toimeenpanon ja budjetin valmistelu Tampereen kaupunkiseudulla vastuukunnan eli Tampereen johdolla. Uudistus astuu voimaan 1.1.2017. Pilotti 2017-18. 12