Eka Palvelut Ay. YRITYSPALVELU LYYTINEN OY Kuntoarvioinnit Asukastarvekyselyt Kiinteistönpidon talous ja tekniikka. Omaisuutenne edunvalvoja

Yritys- maailma Savo Joulukuu 4/2010 Eka Palvelut Ay Kaavintie 75, 73500 JUANKOSKI puh. 0400-883 159 kari.eskelinen@ekapalvelut.fi Autettua ja ohjattua asumispalvelua kehitysvammaisille henkilöille Haluamme tarjota pitkäaikaista asumista kehitysvammaisille. Kodinomaisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Teemme hoivatyötä käyttäen apuna eläimiä. Meillä on oma hevostalli, lampaita, kissoja ja koiria ym. pikku eläimiä. Green care- toiminta on toimintaamme ohjaava ajatus. (Hyödynnämme ympäröivää maaseutua ja eläimiä hoivapalvelun tuottamisessa) Meillä on yksikköjä sekä kaupungissa (Kuopio) että maaseudulla. PERHE- JA PALVELUKODIT SUOMALAINEN OY Rantaviita 2, 70420 KUOPIO, puh. 017-2829 231, 040-5560 480 Olipa kyseessä kokous, synttärit, häät tai muu perhejuhla, Kievarissa ne järjestetään ammattitaidolla ja savolaisella lupsakkuudella. Katso nettisivuiltamme tähtiesiintyjät sekä muut tapahtumat. Tervetuloa Ruukin Kievariin! Juankoskentie 10 73500 JUANKOSKI puh. 017-612 855 www.ruukinkievari.fi Omaisuutenne edunvalvoja YRITYSPALVELU LYYTINEN OY Kuntoarvioinnit Asukastarvekyselyt Kiinteistönpidon talous ja tekniikka Puh. 020 741 5161, fax 017 3621 223 os.: PL 56, 70101 Kuopio, email: ypl@ypl.fi www.ypl.fi KUOPIO VARKAUS JOENSUU

2 YRITYSMAAILMA JR-Mikron Pelle Peloton on omalla alallaan Kaavilta kotoisin olevaa Jouko Rautiaista voidaan pitää Pelle Pelottoman jälkeläisenä. Veri veti nuorukaista tietokoneitten, erilaisten tietokoneitten automaatioiden ja teollisuusjärjestelmien pariin. Koulupohjana oli hieman alaa sivuavat ammattikoulun sähköasentajan opinnot, mutta ensimmäiset työpaikat eivät ammattia koskettaneet muassa puu- ja metalliteollisuuden, energiateollisuuden (hakelämpöjärjestelmät) ja kiviteollisuuden aloilla, Rautiainen luetteli. Asiakkaita jopa ulkomailla. Olin tavallisena tuotantotyöntekijänä. Havaitsin muun muassa eräällä kotelointikonelinjalla selviä puutteita. Räpläsin ja parantelin linjastoa ja uuden ohjainjärjestelmäni avulla linjan kapasiteetti nousi huomattavasti. Oman työni ohessa kasailin jo erilaisia tietokonejärjestelmiä ja uudistin tuotantolaitosten ohjausjärjestelmiä. Kun sitten tuntumaa alkoi olla monelta sektorilta, uskalsin perustaa yrityksen JR-Mikro vuonna 1999, Jouko Rautiainen kertasi yrityksensä alkumetrejä. Yritys sijaitsee fyysisesti Juankoskella. Tänä päivänä työni on sekä uusien järjestelmien kehittämistä että jo olemassaolevien järjestelmien modernisointia. Vahvuuteni on se, että pystyn monen alan järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen ja samalla tehostamaan teollisuus- ja ohjausjärjestelmien toimintaa. Asiakkaani ovat suurelta osin yritysasiakkaita, jotka toimivat muun JR-Mikro toimii Juankoskella, mutta suurin osa asiakkaita on kuitenkin syntymäkunnasta Kaavilta. Nilsiän, Siilijärven, Kuopion ja esimerkiksi Kokemäen eri tuotantolaitosten tekniset järjestelmät ovat tulleet tutuiksi Jouko Rautiaiselle. Olin työtehtävissä eräässä suomalaisessa yrityksessä heidän Suomen tehtaallaan. Kaipa he havaitsivat taitoni ja kutsuivat uudistamaan tiettyjä linjoja myös Viroon, Rautiainen totesi. Myös uutta suunnitelmissa Pelle Peloton, Jouko Rautiainen ei tyydy ainoastaan vanhan modernisointiin vaan joskus hän suunnittelee aivan uuden laitteen asiakkaan tarpeiden mukaan. Työn alla on oma versio hiekkapuhallus-stensiilileikkurista. Se on helppokäyttöisempi ja vähentää työvaiheita teippileikkuriin verrattuna. Ja aina on miehellä mielessä jotakin uutta. Alku sujunut ihan mukavasti Kyllä noita työtehtäviä on riittänyt ja leipää olen syönyt. Yrityksen työtilannetta on tietenkin parantanut minun pikku hiljaa kasvava maineeni täällä. Koko ajan kuitenkin viidakkorumpu puhuu ja hommia kertyy. Jos joskus tuntuu hiljaisemmalta, teen sitten tavallista huoltokeikkaa, Rautiainen totesi. JR-Mikro Nilsiäntie 13 D 73500 Juankoski puh. 0400 676 061 jouko.rautiainen@jr-mikro.fi Juankoski on mahdollisuuksien kaupunki Juankoski on mahdollisuuksien kaupunki, jonka menestykseen kannattaa uskoa. Täällä tehdään joka sektorilla painokkaasti työtä, että voimme taata ihmisille hyvät elämisen, työn tekemisen ja yrittämisen mahdollisuudet, toteaa Juankosken elinkeinoasiamies Liisa Jokela. Teolliset perinteet luoneet työn tekemisen tahdon Juankosken vahvuus yritystoiminnan kehittymien ja uusien yritysten syntymisen kannalta ovat voimakkaat teolliset perinteet ja niiden muokkaama työn tekemisen tahto. Meillä on pätevää, ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, joka on tottunut teollisuustyöhön ja pystyy erilaiseen tuotannolliseen toimintaan. Olen kuullut yritysjohtajilta osaavasta työvoimasta luonnehdinnan, että Juankoskella ymmärretään mitä prosessin käynnissä pitäminen tarkoittaa. Kaupungin luonnonläheisyys, toimivat peruspalvelut, monipuoliset kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet sekä viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ovat hyvinvointitekijöitä, jotka luovat perustan myös elinkeinoelämän kehittymiselle. Ihmisille, jotka haluavat kokonaisvaltaista elämää, Juankoski on erinomainen paikkakunta asua ja yrittää. Elinkeinorakenteen monipuolistamisen eteen tehdään työtä RUUKIN SIIVOUSAPU Kotitaloudet ja laitokset puh. 044 508 7821, Aino Pasanen Pasalantie 79, 73710 Viitaniemi aino.pasanen@gmail.com Kaupungin elinkeinopolitiikan painopistealueita ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen erityisesti pk-yritystoimintaa edistämällä sekä tuotannollisessa toiminnassa että palvelualoilla. Kehitämme yritysten toimintaympäristöä ja niiden toimintaedellytyksiä sekä paikkakunnan vetovoimaisuutta. Kiinnitämme huomiota myös kaupungin sisäisiin prosesseihin niin, että yhteistyö elinkeinoelämän kanssa sujuu jouhevasti ja aktiivisesti. Juankoskella on yritysmyönteinen ilmapiiri ja pyrimme mahdollisimman joustavaan elinkeinopoliittiseen päätöksentekoon. Liisa Jokela kertoo, että 2009 kaupungin elinkeinoelämää tukevien toimintojen organisaatiomallia muutettiin niin, että perustettiin uusi elinkeinolautakunta, jolle määriteltiin kolme toimintalinjaa: maaseutuhallinto, joka vastaa viranomaistehtävistä eli maaseutuyrittäjien suorista tulotuista, lomatoimi sekä elinkeinojen kehittäminen, joka vastaa kaupungin kaikkien elinkeinojen ja toimialojen kehittämisestä. Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämiseen kuuluvat mm. yritysneuvonta, toimialakohtaiset kehittämistoimet erilaisten hankkeiden ja projektien avulla sekä yritysten yleisten toimintaedellytysten kehittäminen. Juankoski on jäsenenä myös seudullisessa kehittämisyhtiössä, joka on kaupungin tärkein seutukunnallisen elinkeinotoiminnan kehittämisen yhteistyökumppani. Koillis-Savon Kehitys Oy on Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Yhtiö tarjoaa yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville yritysneuvonta- ja kehittämispalveluita sekä toteuttaa yritystoiminnan ja alueen elinkeinoelämän edistämiseen tähtääviä kehittämishankkeita. Seudullisella yhteistyöllä on Juankoskelle suuri merkitys. Se konkretisoitui erityisesti kartonkitehtaan konkurssin myötä. Seudullinen kehittämisyhtiö on auttanut kaupunkia puuttumaan ripeästi tilanteeseen ja hakemaan uusia ratkaisuja yritystoiminnan kehittämiseen ja myös huolehtimaan työttömäksi jääneistä ihmisistä. Meillä on valmis organisaatio, josta on varmasti hyötyä myös noususuhdanteen aikana. Pidän Koillis-Savon elinkeinoelämän näkymiä myönteisinä: uutta yritystoimintaa on syntymässä ja yrityksissä on tekemisen henki, toteaa Liisa Jokela. Muuruveden Putaansaareen hoivaalan yrityspuisto YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE JA YKSITYISILLE turvakorttikoulutus tulityökurssit työturvallisuuskurssit SPR EA-kurssit Työturvallisuuskurssi ja SPR EA-kurssit käy kuljettajien jatkokoulutuspäiviksi Varsatie 8, 73500 Juankoski, 040 530 6588/ Petri Hautala, 050 412 4587/Jani Huovinen info@koillissavonkoulutus.fi, www.koillissavonkoulutus.fi Juice ja Juicen tori ovat Juankoskella ykkösiä! Muuruveden kylälle ollaan rakentamassa hoiva-alan yritysten yrityspuistoa. Kaupunki rakentaa alueelle hoivayrityksen toimitilat, jotka vuokrataan Juankosken Hoiva Oy:lle. Viime maaliskuussa aloitettiin ensimmäisen vaiheen rakentaminen. Sen aikana rakennetaan 36 asiakaspaikkaa ja kun toinenkin vaihe on valmis, asumis- sekä hoiva- ja hyvinvointipalveluita vanhuksille ja vammaisille tarjoavassa hoivakodissa on 70 asukaspaikkaa. Hoivakoti tulee alkuvaiheessa työllistämään 30 35 työntekijää. Yrityspuiston kokonaisinvestoinnit ovat tässä vaiheessa noin 3,5 miljoonaa euroa. Olemme saaneet siihen yhteiskunnan tukea Ele-keskukselta rakennemuutosrahoitusta ja Pohjois-Savon liiton kautta myös Euroopan aluekehitysrahaston tukea. Putaansaaren yrityspuistoon ollaan kehittämässä talonpoikaiseen kulttuuriin tukeutuvaa yrityspuistomallia, jossa Juankosken Hoiva Oy toimii veturiyrityksenä. Yrityspuisto tarjoaa myös pienemmille hoivaja hyvinvointialan yrityksille erinomaiset toimintaedellytykset. Ne voivat tarjota hoitokodille alihankintapalveluja ja kehittää omia palvelumallejaan. Yrityspuistoon rakennetaan myös noin kilometrin pituinen harrasterata, joka luo mahdollisuuksia esimerkiksi hevosharrastukselle ja erilaiselle terapiatoiminnalle. Uskon, että tulevaisuudessa yrityskeskittymä on tärkeä osa juankoskelaista yksityisten hyvinvointipalvelujen ja maaseutuyrittäjyyden kehittämistä, arvioi Liisa Jokela. Teollisuuden ja maatalouden kaupunki Juankoski on perinteisesti ollut erittäin voimakas teollisuuspaikkakunta. rautaruukkitoiminta aloitettiin jo 1700-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla Juankoski tunnettiin puujalostusteollisuudestaan. Puunjalostusteollisuudella on edelleen merkittävä asema kaupungin yritystoiminnassa. Metso Fabrics PMC Oy:n Juankosken tehdas valmistaa märkäviiroja paperikoneisiin ja työllistää nykyään noin 260 henkilöä. Kaupungissa on myös pienempiä puualan yrityksiä. Maatalous on myös erittäin merkittävä tukijalka kaupungin elinkeinotoiminnalle. Täällä on erittäin voimallisesti toimivia menestyviä maatalousyrityksiä. Juankoskella on myös runsaasti koneurakointia ja matkailutoimintaa harjoittavia yrityksiä.

JK Wood Oy laajentaa tuotevalikoimaansa Juankoskella toimiva JK Wood Oy painottaa tulevassa toiminnassaan yksityisille asiakkaille suunnattuja palveluita ja tuotteita. JK Wood panostaa kaarisiltatuotantoon. Meidät tunnetaan puun kuivauksen ammattilaisina, mutta me myös myymme saha- ja höylätavaraa. Valikoimaamme kuuluvat normaalin sahatavaran lisäksi mm. erilaiset hirsituotteet, tuppilaudat ja puusepän laatuinen sahatavara. Lisäksi teemme lattioita koivusta ja leveistä mänty- ja kuusilankuista, myös puun YRITYSMAAILMA 3 rungon muotoisia kartiolankkulattioita. Kertoo toimitusjohtaja Antti Pasanen. Kaarisiltoja ja hirsikehikoita Yrityksen toimintaan kuuluu myös kävelyreittien, puutarhojen, kesämökkien ja puistojen kaarisiltojen valmistus. Voimme toimittaa asiakkaille hirsikehikoita ja tarvittaessa myös valmiita hirsirakennuksia. Kehikot valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaan joko lamellitai massiivihirrestä. Erikoisuutena on liimattu haapahirsi. Siinä saadaan säilymään kaikki haavan hyvät ominaisuudet, mutta huonot ominaisuudet, kuten halkeilu ja kieroutuminen poistuvat. Erikoiskuivausten asiantuntija JK Wood Oy on 2005 perustettu yritys, joka kuivaa sahatavaraa alipainekuivaamolla. JK Woodin tuotevalikoimaan kuuluvat kartiomalliset lattialankut. JK Wood toimitti sahatavaran Muuruveden maneesin rakennushankkeeseen. Vuosittain kuivaamme noin 3000 kuutiota puuta. Pääasiallinen asiakaskuntamme koostuu kuivaustoiminnassa hirsitaloja puusepänteollisuuden parissa toimivista yrityksistä, mutta kuivaamme puuta jonkin verran myös yksityisasiakkaille. JK Wood pystyy toimittamaan kuivattua puutavaraa määrämittaisena ja lujuuslajiteltuna, mikäli asiakkaat niin haluavat. JK Wood pystyy myös erikoiskuivauksiin, jossa kuivataan esimerkiksi erityisen järeää puutavaraa tai puusepänteollisuudessa tarvittavaa erityisen tarkkaan kuivattua puuta. Kuivaamomme on 18 metriä pitkä, joten voimme kuivata myös pitkää tavaraa. Pitkiä hirsiä tarvitaan esimerkiksi käsin veistetyissä hirsitaloissa. Erikoistoimituksissa olemme hyvin joustavia ja kilpailukykyisiä, kertoo Antti Pasanen. JK Wood kuivaa varsin paljon Venäjältä tuotua puutavaraa. Juankoski on Niiralan rajanylityspaikan kulkureittien varrella, joten kuivaamme asiakkaillemme Venäjän puutavaraa, massiivihirsiä ja liimahirsien raaka-ainetta. JK Wood Oy Viemannintie 3 b 73500 JUANKOSKI puh. 050-546 9270 jk.wood@kolumbus.fi Rakennusarkki Ra Juha Rajahalme on asiantuntija vanhojen rakennusten kunnostamisessa Rakennusarkki RA Juha Rajahalme tuli tänä vuonna 15 vuoden ikään. Tällä hetkellä yrityksen kotipaikka on Juankoski, jonne yritys muutti 10 vuotta sitten Kuopiosta. Rakennusarkki RA Juha Rajahalme toimii vanhan ja uudemmankin rakennuskannan parissa ja tekee suunnittelutyötä yksityisille, kunnille, seurakunnille, yrityksille ja yhdistyksille. Juankoski on tarjonnut erittäin paljon työmahdollisuuksia vanhan rakennuskannan korjauksen saralta. Juha Rajahalme on sitä mieltä, että vanhoissa rakennuksissa on paljon potentiaalia uudistua. Rajahalme on muun muassa kunnostanut omaksi asunnoksi vanhan koulurakennuksen, joka oli varsin heikossa kunnossa. Rakennuksella oli ikää jo yli sata vuotta, mutta ihastuin kuitenkin siihen ja sen antamiin mahdollisuuksiin. Nyt remontti on tehty ja viihdyn siinä erinomaisesti ja antoihan se myös omakohtaisia kokemuksia, rakennusarkkitehdin koulutuksen saanut Rajahalme totesi. Myös työhuone 100 vuotta vanhassa rakennuksessa Yritykseni osallistuu vanhanrakennuskannan säilytykseen myös Juankosken ruukkialueella hyvin konkreettisesti, suunnittelutoimiston työhuone sijaitsee hiukan yli sata vuotta vanhassa Juankosken Seuratalossa, jonka olen hankkinut yritykseni käyttöön. (www. juankoskenseuratalo.fi) Tämäkin rakennus oli jo purkulistalla. Nyt taloa voi kuitenkin taas vuokrata perhejuhliin ja muihin tapahtumiin. Koko Juankosken vanha ruukkialue on erittäin mielenkiintoinen paikka juhlien ja tapahtumien pitopaikaksi. Tällaisten historialliset alueet ovat lähellä sydäntäni. Erilaisissa hankkeissa olen ollut johtamassa kunnostustoimia vanhalla ruukkialueella, mm. vanhaa kirkkoa (rak.1863), tehtaan vanhaa kartanoa (rak. 1826) ja koko ruukkialuetta on kunnostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana laajalti, Rajahalme kertoi. Remontteja yksityisille Yksi Rakennusarkki RA Juha Rajahalmeen sektoreista onkin yksityiset henkilöt ja heidän remonttitarpeensa. Muun muassa laajennusten yhteydessä usein asiakas haluaa järjestää tiloja kokonaan uuteen järjestykseen. Tässä vaiheessa ulkopuolinen suunnittelija tuo jo uusia ammattilaisen näkemyksiä esille. Suunnittelijan mukaanotto jo alkuvaiheessa auttaa monen karikon yli ja säästää varmasti virheratkaisuilta. Niissä tapauksissa, joissa kunnostukselle ei tarvitse hakea rakennuslupaa, riittää monesti pelkkä neuvontakäynti. Neuvontakäynnin aikana asiakkaan kannattaa testauttaa omat remonttiajatukset ammattilaisella. Vanhemmissa kohteissa voi olla jonkin näköisiä ongelmia esim. lahovikojen tai homevikojen suhteen. Nämä ongelmat on huomioitava aina remonttia suunniteltaessa, vaurioiden syyt tulee selvittää ja poistaa ennen kuin uutta lähdetään rakentamaan., Rajahalme tietää kertoa kokemuksestaan. Sisäilman kosteus huomioitava Eri- ikäisiin rakennuksiin on muodostunut omia perusvikoja väärin tehtyjen muutosten vuoksi. Yksi tärkeä tekijä on lisääntynyt sisäilman kosteus. Aikaisemmin rakenteet tuulettuivat paremmin ja vettä käytettiin asunnoissa vähemmän. Nyt esim. alakertaan rakennetusta saunatilasta voi nousta hyvin suuria määriä kosteutta muihin asuintiloihin. Esim. yläkerran heikosti eristetty yläpohja tai viileä porrastila ovat rakenteita, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä, mutta eivät kestä enää suurempaa kosteusrasitusta kuin muutaman vuoden. Työsarkana myös suojelukohteita Yhdistysten, kuntien ja seurakuntien kohteet ovat usein erilaisia suojelukohteita. Näiden kohteiden remontoinnissa on oltava tiiviissä yhteistyössä mm. museoviraston ja muiden viranomaisten kanssa. Rakennusarkki RA Juha Rajahalme onkin tehnyt tiivistä yhteistyötä näiden tahojen kanssa useissa kunnostushankkeissa. Vanhoihin kohteisiin saa tuntuviakin avustuksia. Uusien kiristyvien rakennusmääräysten noudattamista ei tarvitse näissä vanhoissa kohteissa käyttää, kunhan remontit tehdään ajoissa ns. huoltotoimenpiteenä. Joskus korjattavaa kuitenkin kertyy, tällöinkin tuleva käyttö ja näiden rakennusten historiallinen arvo kuitenkin vaikuttavat nykyisiin määräyksiin lieventävästi. Kunnostusten suunnittelussa on kiinnitettävä riittävää huomiota rakennusten perusrakenteisiin. Kalliit korjaukset menevät hukkaan, jos esim. runkoa, alapohjaa, vesikattoa, kosteuden Juankosken vanha kirkko (1863), kirkko on peruskorjattu kesäkirkoksi. hallinta maaperässä ja sisätiloissa sekä ilmanvaihtoa ei huomioida riittävästi, Rajahalme totesi. Vanhan ei kannata antaa rapistua Huonokuntoisina rakennukset jäävät tyhjilleen ja kylmillään ollessaan rakennukset rapistuvat, ainoana vaihtoehtona nähdään usein rakennusten purkaminen. Kunnossa pidetyissä ja järkevästi perusparannetuissa rakennuksessa voidaan järjestää aivan normaaleja toimintoja. Pienemmissä osissa tehdyt remontit tuovat työtä paikkakunnan pienyrityksille. Ongelmien kartoitus on usein salapoliisin työtä. Havaittuihin ongelmiin tulisi puuttua ajoissa. Varhainen puuttuminen esim. havaittuihin sisäilmaongelmiin kannattaa. Käyttäjien haastattelu on oleellinen osa kartoitusta. Ongelman syyksi voi lyötyä helpostikin korjattava vika, joka voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä normaalin käytön ohessa. Usein vakavatkin rakennusten ongelmat pystytään kartoittamaan suhteellisen nopeasti. Ensimmäisten selvitysten jälkeen tehdään jatkosuunnitelmat ja arviot vaurioiden laajuudesta. Tämän kartoituksen jälkeen tehdään realistinen suunnitelma rakennuksen tulevasta käytöstä ja korjausten laajuudesta, Rajahalme kertoi yrityksensä strategiasta. Koulutus alalle tärkeää Korjaussuunnitelmia tehdessä oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan luovat taloudellisesti järkevän korjausaikataulun, kustannusten hallinta on tärkeä osa suunnittelutyötä. Rakennusterveyshaittojen kanssa työskentely vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Rajahalme osallistuu parhaillaan Itäsuomen Yliopiston järjestämään rakennusterveysasiantuntija - koulutukseen. Koulutus tapahtuu työn ohessa ja varmistaa osaamistani erilaisten rakennusten terveyshaittaongelmien ratkaisussa, Rajahalme kertoi. Vanhojen rakennusten ongelmien kanssa välillä on haastavaa, mutta tunnen jollain tavalla kuitenkin olevani jopa kutsumusammatissa, Rajahalme totesi! Juha Rajahalme puh. 050-5211 749 www.rakennusarkki.fi

4 YRITYSMAAILMA Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy panostaa Green Care palveluihin Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy tarjoaa tasokkaita asumispalveluja kehitysvammaisille. Yrityksellä on kaksi palvelukotia: Perhekoti Suomalainen Kuopiossa ja Vilhola maaseudulla Riistavedellä. Kolmas palvelukoti Veeruska valmistuu Vilholan läheisyyteen. Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy panostaa erityisesti luontoon ja maaseutuympäristöön liittyviin Green Care palveluihin. Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy on syntynyt yhden naisen unelmasta. Hoiva-ala on aina kiinnostanut minua. Olen psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja ja olen hoitanut kehitysvammaisia jo ennen hoiva-alan yrityksen perustamista. Ehdin toimia toimeksiantosuhteessa perhehoitajana muutaman vuoden, ja kun toiminta alkoi laajeta vuonna 2001, muutettiin toiminta yritykseksi, jonka nimi oli Perhekoti Suomalainen Oy, sittemmin Perhe- ja Palvelukodit Oy. Hoiva-alalla ole toiminut kaiken kaikkiaan nyt noin 15 vuotta, taustoittaa toimitusjohtaja Vuokko Suomalainen. Koko Suomalaisen perhe on mukana yrityksessä. Ekonomi-mieheni vastaa taloudesta, joten voin itse keskittyä täysillä hoivatyöhön henkilöstön kanssa. Kolmesta pojastamme kaksi on kouluttautunut hoitoalalle ja työskentelee yrityksessä. Nuorin Perhekodin asukas viettämässä pikkujoulua Viken kanssa. on vielä koulussa. Perhekoti nuorille kaupungissa Kuopiossa sijaitseva 7-paikkainen Perhekoti Suomalainen on tarkoitettu nuorille kehitysvammaisille. Asukkaat ovat kiinteä osa perhettämme. Nuoret käyvät koulussa ja päivätoiminnassa tai työssä lähialueiden yrityksissä. Kodissa on omia virikeryhmiä, joihin nuoret voivat osallistua. Jokaisella on harrastuksia myös kodin ulkopuolella. Ohjelmassa on yhteisiä matkojakin. Käymme myös esimerkiksi teatterissa ja elokuvissa, Suomalainen kertoo. Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy:llä on Kuopiossa myös seitsemän tukiasuntopaikkaa. Vilhola on koti maalla viihtyville aikuisille Riistavedellä Savulahden kylässä noin 30 kilometrin päässä Kuopiosta sijaitseva Vilhola on 9-paikkainen autettua asumista tarjoava aikuisten kehitysvammaisten koti, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2007. Pienimuotoinen ja kodinomainen Vilhola sopii niille, jotka viihtyvät ja haluavat asua maaseudun leppoisassa, rauhallisessa ja turvallisessa ilmapiirissä, Suomalainen toteaa. Palvelukodin ympäristö on hyvin luonnonläheistä. Vesistökin on melkein vieressä. Vilholassa harrastetaankin paljon yhdessä luonnossa liikkumista, kalastusta ja puutarhanhoitoa. Myös erilaisia käsitöitä tehdään niin sisällä kuin ulkonakin. Kotien käytössä on Datsa- Myllyranta, joka on hoivayrityksen vapaa-ajan paikka Heinävedellä. Siellä kalastellaan, kuljetaan luonnossa, saunotaan, uidaan ja ollaan jouten. Kesäisin datsalla ollaan isolla porukalla, talvisin pikkuporukoissa kukin vuorollaan. Veeruska on uusi koti nuorille Vuokko Suomalainen ja Vikke. Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy:n toiminta on jälleen laajenemassa. Vilholan viereen nousee 10-paikkainen Palvelukoti Veeruska, joka on tarkoitettu nuorille asukkaille. Meillä kävi sellainen onni, että saimme ostetuksi noin 20 hehtaarin maatilan, jossa on järvenrantaa ja rantaniittyä sekä oma hevostalli hevosineen. Meillä on omasta takaa ratsastuksen ohjaajakin, Lähellä on myös koulu, jonka kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Tila tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Hoivayritys on ollut unelmani ja Veeruska on sen unelman huippu, Vuokko Suomalainen kuvailee. Vaikka Veeruska on unelman huippu, uusia suunnitelmia on vireillä. Samaan aikaan Palvelukoti Veeruskan kanssa rekisteröitiin myös Palvelukoti Juuliska. Hoivamaatalous tarjoaa paljon mahdollisuuksia Suomalaisen mukaan yrityksessä panostetaan nyt erityisesti hoivamaatalouteen, joka tunnetaan paremmin englanninkielisellä nimellä Green Care. Suomessa asia on vielä uusi. Muualla Euroopassa alaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa on käynnistetty viime vuosien aikana. Suomessakin MTT aloitti viime vuonna Green Care toiminnan vaikuttavuuteen liittyvän tutkimus- ja kehittämishankkeen. Suomalainen näkee hoivamaataloudessa paljon mahdollisuuksia. Green Care toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti luontoa - niin kasveja, eläimiä, hiljaisuutta kuin yhteisöllisyyttäkin. Näin voidaan lisätä sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Suomalainen muistuttaa, että hoivamaataloudella on tärkeä merkitys myös työllistäjänä. Olemme työllistäneet paikkakuntalaisia jo rakennusaikana, ja hoivahenkilökuntaa palkataan mahdollisuuksien mukaan aina lähialueelta. Kilpailutus ei sovi hoiva-alalle Perhe- ja Palvelukodit Suomalainen Oy:n koteihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä omaan kuntaan tai toimitusjohtajaan. Vuokko Suomalainen toivoo, että nykymuotoinen kilpailutus jäisi ikäväksi välivaiheeksi, ja muutkin asiat kuin mahdollisimman halpa hinta merkitsisivät jotakin. Kilpailutus ei mielestäni sovi hoiva-alalle lainkaan. Nyt tilanne on se, että pienet ja keskisuuret hoiva-alan yritykset, jotka tarjoavat yksilöllisiä palveluja kodinomaisissa ympäristöissä, jäävät isojen kansainvälisten toimijoiden jalkoihin. Itsemääräämisoikeutta olisi kunnioitettava. Valitettavasti sitä kuitenkaan loukataan pahastikin päätöksenteossa. Palvelusetelin käyttö olisikin toimiva ratkaisu monessa tilanteessa. Hyvinvointipolulta avaimet terveyteen Kanerva-KASTE kehitti Itä- ja Keski-Suomen väestölle helppokäyttöisen ja luotettavan terveystiedon lähteen. Kaneva-KASTE -hankkeen kehittämä terveysportaali www.hyvinvointipolku.fi on otettu käyttöön Itä- ja Keski-Suomessa. Tavalliselle ihmiselle uusi sivusto on paitsi oiva terveystiedon lähde myös nykyaikainen keino seurata omaa terveyttä ja hyvinvointia vähän samaan tapaan kuin pankkiasioita netissä. -Hyvinvointipolku on luotettava, ilmainen ja ei-kaupallisen terveystiedon kanava väestölle Itä- ja Keski-Suomessa, tiivistää asian hankejohtaja Heimo Lajunen. Polku avattiin viime keväänä, mutta sen toimintoja kehitetään jatkuvasti. Yhteistyötä sillä on esimerkiksi Duodecim Terveyskirjaston kanssa, minkä ansiosta portaali voi lähitulevaisuudessa tarjota ns. älykkäitä ominaisuuksia päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi diabetes-kohdassa on tarjolla konkreettinen syömistottumustesti. Tuloksen saa selkeänä väriesityksenä ja tarjolla on seuraavaksi muutoksen suunnittelulomake. -Portaali voi tulevaisuudessa kasvaa monien eri käyttäjäryhmien, esimerkiksi eri sairauksista kärsivien potilasryhmien ja potilasjärjestöjen tiedosto- ja keskustelufoorumiksi sosiaalisen median tapaan. Lajusen mukaan portaali on paitsi luotettava, puolueeton, helppokäyttöinen sairaanhoitopiireille lähes ilmainen tiedon lähde. Siinä on linkit muihin terveysportaaleihin sekä alueen palveluhakemisto. Hyvinvointipolun avulla kuka tahansa voi luoda itselleen hyvinvointikansion, jonka tärkeimmät tiedot voi tulostaa A4:n kokoiseksi terveyskortiksi. -Terveyskortin voi tulostaa vastaanotolle missä tahansa maailmalla, jos joutuu lääkäriin tai sairaalaan. Hyvinvointikansio toimii verkkopankin tunnuksilla ja on yhtä suojattu kuin verkkopankkikin. Lajusen mukaan hyvinvointiportaali on hyödyksi myös terveysalan ammattilaisille. Polulta löytyy Lääkeinfo ja apua ammattilainen saa myös etsiessään asiakkaalleen kansanomaista tietoa vaikkapa päihdeasioissa motivoidessaan asiakasta elämäntapamuutoksiin. Lajunen muistuttaa, ettei sivusto ole täysin valmis nyt avattaessa, vaan se on jatkuvasti kehittyvä ja täydentyvä väylä alan tiedon lähteille. Hyvinvointipolulle pääsee esimerkiksi tietokoneella varustetuista terveystietotuvista Jyväskylän seudulla, itsehoitopisteistä Pohjois-Karjalassa, terveyspisteistä Pohjois- Savossa ja hyvinvointipisteistä Itä-Savossa. www.hyvinvointipolku.fi -sivustolla on paitsi terveystietoa myös erilaisia terveyteen liittyviä testejä, palveluhakemisto, tilastoja, virikkeitä hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvinvointikansio. Sivuston terveystietoa osiosta on pääsy terveyskirjastoihin. Niistä löytyy tietoa terveydestä, sairauksista ja esimerkiksi lääkkeistä. Testit-osio tarjoaa erilaisia testejä ja haastatteluja, joiden avulla voi puntaroida omia elintapojaan ja miettiä, olisiko syytä muutoksiin. Sivustolla voi testata esimerkiksi diabetesriskinsä ja onnellisuutensa. Palveluhakemistosta löytyy tietoa terveysalan palveluista ja niiden tarjoajista. Mukana on myös liikunta- ja kulttuuripalveluja. Hyvinvointi-otsakkeen alta löytyvät terveyskortti ja terveyspäiväkirja. Niitä voi kukin ylläpitää itse. Terveyskortti on A4-sivun kokoinen, ja sen voi tulostaa mukaansa esimerkiksi lääkärinvastaanotolle tai tarvittaessa ulkomailla. Niiden käyttö edellyttää rekisteröitymistä samalla tavalla kuin omalle tilille pankissa. Tartu terveyteen -osiossa on eri ikäryhmille suunniteltuja terveysreseptejä sekä hoito- ja palvelupolkuja. Tilastoja-osioon tulee ajankohtaista tilastotietoa tavallisten ihmisten sekä kuntapäättäjien ja virkamiesten tarpeisiin. Sivuston on toteuttanut Kanerva-KASTE hanke, joka koordinoi elämäntapasairauksien ennaltaehkäisyä Itä- ja Keski- Suomen viiden sairaanhoitopiirin alueella. Sen omistaa KYServa -alue (Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue ja sen sairaanhoitopiirit). Sivustoa hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.

Aluetoimisto Joensuussa, Kuopiossa ja Varkaudessa PESTI Henkilöstöpalvelu Oy on lähellä asiakasta YRITYSMAAILMA 5 PESTI Henkilöstöpalvelu Oy on Itä-Suomessa paikallisesti toimiva, yrittäjävetoinen, luotettava ja asiakaskeskeinen palveluyritys. PESTI tarjoaa yrityksille ja yhteisöille joustavia henkilöstöratkaisuja ja työntekijöille monipuolisia työllistymismahdollisuuksia. Yrityksellä on aluetoimisto Joensuussa, Kuopiossa ja Varkaudessa. PESTI Henkilöstöpalvelu Oy:n tavoitteena on löytää oikeat tekijät oikeisiin töihin. Missiona on tuottaa asiakaskohtaisten ja sähköisten henkilöstöratkaisujen avulla parhaat edellytykset joustavaan ja kustannustehokkaaseen henkilöstöhallintaan. Palvelut ovat yksilöllisesti räätälöityjä henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluja sekä ulkoistamisratkaisuja. Joensuussa jo kymmenen vuotta toiminut PESTI Henkilöstöpalvelu Oy on alallaan maakunnan suurin toimija, jonka tavoitteena on olla koko Itä- Suomen suurin ja paras henkilöstöpalveluyritys. Savossa PESTI Henkilöstöpalvelut Oy on ollut parin vuoden ajan. Kuopion aluetoimisto avattiin vuonna 2008 ja Varkauden toimisto vuoden 2010 alussa. Kasvava asiakaskunta Kuopion aluetoimisto on 1.8.2010 alkaen toiminut uudessa paikassa osoitteessa Asemakatu 20. Toimistomme on nyt katutasossa, mikä lisää näkyvyyttämme, sillä tässä on vilkas autoliikenne ja paljon ohikulkijoita, toteaa henkilöstöneuvottelija Päivi Savolainen, joka aloitti työnsä Kuopion toimipisteessä 1.9.2010. Savolainen työskenteli aiemmin PESTI:n sisaryrityksen Suomen Myyntipalvelu Oy:n palveluksessa. Savolaisen mukaan Kuopion aluetoimiston asiakasmäärä on koko ajan kasvava. Henkilöstöpalvelut ovat vastaus työelämän muutoksiin. Olemme saaneet Kuopiossa paljon vakioasiakkaita, ja tarvetta tuntuu riittävän kentällä. Kokous- ja koulutustilaa vuokrataan Varkaudessa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Henkilöstöneuvottelija Anne Mykrä aloitti työnsä PESTI Henkilöstöpalvelut Oy:n Varkauden toimipisteessä 16.8.2010. Mykrä tuli uuteen työhönsä metsäteollisuuden palveluksesta. Varkauden toimisto muutti joulukuun alussa uusiin tiloihin. Osoite on edelleen sama Ahlströminkatu 25, mutta olemme siirtyneet kolmannesta kerroksesta katutasoon, Anne Mykrä kertoo. Uudet tilat soveltuvat Mykrän mukaan entistä paremmin PESTI Henkilöstöpalvelut Oy:n tarpeisiin. Remontoidussa huoneistossamme on nyt toimistotilojen lisäksi isot kokous- ja koulutustilat, joita vuokraamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Henkilöstövuokraus on helppo ja joustava ratkaisu monenlaisiin tilanteisiin PESTI Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja käyttävät Savossa etenkin teollisuusalan yritykset. Asiakkaina on myös mm. hoiva-alan sekä rakennus-, kiinteistö- ja palvelualojen yrityksiä. Henkilöstövuokraus on helppo tapa saada osaava tekijä nopeasti ja joustavasti, onpa kyseessä äkillinen sairaustapaus tai ruuhkahuippu, Mykrä selvittää. Koska meillä ei ole rekrytointirajoitusta, asiakas voi saada sopivan tekijän pysyväänkin työsuhteeseen, Savolainen lisää. Mykrä muistuttaa, että henkilöstövuokraus sopii mainiosti kaikkien toimialojen kaiken kokoisille yrityksille. Pienimmätkin yritykset voivat hyödyntää palvelujamme. Pienellä yrityksellä kynnys työntekijän palkkaamiseen voi olla korkea, mutta henkilöstövuokrauksen avulla on mahdollisuus saada lisätyövoimaa tai sijainen riskittömästi. Oikeat tekijät oikeisiin töihin PESTI Henkilöstöpalvelut Oy:llä on rekisterissään noin 4000 osaajaa Itä-Suomen alueella. Oikeat tekijät oikeisiin töihin löytyvät tarvittaessa hyvinkin pikaisesti. Kauttamme saa vaivattomasti ammattitaitoisen tekijän niin lyhyisiin kuin pitkäkestoisiinkin tehtäviin. Hoidamme niin haku- kuin valintaprosessinkin, minkä jälkeen esittelemme tehtävään sopivat ehdokkaat. Hoidamme valinnan jälkeen kaikki työnantajavelvoitteet, joten asiakkaalle tulee meiltä vain yksi ainoa lasku, Anne Mykrä selvittää. Henkilöstövuokraus on niin Varkaudessa kuin Kuopiossakin suosituin PESTI:n palveluista. Myös rekrytointipalvelun kysyntä kasvaa selkeästi koko ajan. Rekrytointipalvelumme sisältää työntekijän haku- ja valintaprosessin joko kokonaan tai PESTI Henkilöstöpalvelut Oy:n Savon alueen tiimi: Mervi Okkonen (vas.), Anne Mykrä ja Päivi Savolainen. osittain asiakkaan tarpeiden mukaisesti, Savolainen mainitsee. Tekijöille työtä ja toimeentuloa Työntekijöille PESTI Henkilöstöpalvelut Oy tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Töitä on tarjolla muutamasta tunnista vakituiseen työpaikkaan. Palvelu on työnhakijalle täysin ilmaista ja luottamuksellista. Kannattaa kirjautua hakijaksi, sillä näin tarjoutuu mahdollisuus saada jopa pysyvä työpaikka, Mykrä kannustaa. Henkilöstövuokrauksessa ja ulkoistamistilanteissa PESTI Henkilöstöpalvelut Oy toimii työnantajana. Noudatamme työehtosopimuksia ja tilaajavastuulakia. Työntekijämme ovat työterveyshuollon piirissä. Hoidamme aina kaikki velvoitteet asianmukaisesti, Savolainen painottaa. Paikallisuus tärkeä kilpailuvaltti PESTI Henkilöstöpalvelut Oy:n Varkauden ja Kuopion aluetoimistot tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta koko laajaa toimialuetta pystyttäisiin palvelemaan mahdollisimman hyvin. Päivi Savolainen ja Anne Mykrä pitävät tärkeänä kilpailuvalttina sitä, että PESTI Henkilöstöpalvelu Oy on paikallinen toimija, jolla on paikalliset kasvot. Koska tunnemme paikallista yritystoimintaa, pystymme palvelemaan asiakkaitamme tehokkaasti. Olemme saaneet hyvin jalansijaa Savossa ja uskomme, että palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden keskittyä omaan ydintoimintaansa. Pyrimme luottamuksellisiin, pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, ja toivotamme uudetkin asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan Itä-Suomen joustavimpiin henkilöstöpalveluihin. A-Kuivaus tuli Kuopioon ja löysi heti paikkansa A-Kuivaus Oy on vuonna 2003 Lahdessa perustettu kosteuskartoituksiin sekä rakenteiden kuivauksiin erikoistunut yritys. Seuraavana oli vuorossa Joensuu, johon yritys rantautui 2006. Uusin paikkakunta, missä A-Kuivaus vaikuttaa, on Kuopio. Tänä päivänä yritys työllistää jo lähes 20 henkilöä. Yrityksen toimialaa ovat kosteuskartoitukset ja -mittaukset, vesivahinkojen kuivaukset, irtoveden poisto, lämpökuvaukset, otsonointi, vuodon haku, rakennusaikainen kosteudenhallinta sekä muut rakenteiden ja ilman kosteuteen liittyvät työt. Rakenteiden ja tilojen kastumiseen voi johtaa useat eri syyt. Yleisimpiä syitä ovat tietenkin erilaiset putkivuodot, konevauriot, rakennusten ulkopuoliset vedet, roiskeet, lattiakaivojen vuodot, kattovuodot ja tietenkin rakennusvirheet. Mikäli vesivahinko tai muu kosteusongelma koettelee sinua, ota rohkeasti yhteys meihin. Suunnitellaan ratkaisu kosteuden lannistamiseksi, ei anneta sen lannistaa meitä, Kuopion toimipisteen vastaava Rauno Kumpulainen totesi. Kuivauspalvelut Usein vesivahinkokohteen kuivauksen aikana talossa tai huoneistossa voidaan asua. Kalusto ja kuivausletkut pyritään sijoittamaan ja asentamaan siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän asumista. Jokainen vesivahinkokohde on erilainen, jonka vuoksi kuivauksen asennus räätälöidään kohteeseen sopivaksi kosteuskartoituksen sekä alustavien pinnoitteiden poistojen ja purkutöiden jälkeen, Kumpulainen kertoi. Äkillisen vesivahingon sattuessa imuroimme tai pumppaamme irtoveden pois lattioilta ja muista tiloista, minkä jälkeen asennamme kohteeseen tilakuivauksen laskemaan tilan kosteutta sekä hoidamme tarvittaessa paikalle henkilöitä avaamaan rakenteita ja siirtämään ja varastoimaan irtaimistoa. Nopealla toiminnalla vesivahingon havaitsemisen jälkeen voidaan pelastaa arvokasta irtaimistoa ja säästää pelastettujen rakenteiden ja pinnoitteiden korjaustöissä huomattavasti, Kumpulainen jatkoi. Kuivausta seurataan säännöllisillä kosteusmittauksilla. Kuivaus lopetetaan kun rakenteen kosteuden todetaan olevan normaalilla tasolla tai vaihtoehtoisesti tasolla, joka sallii rakenteiden pinnoittamisen. Kuivauksen jälkeen laaditaan loppumittausraportti, johon kirjataan kohteessa suoritetut työt, kohteen pohjakuva kosteusmittauspisteineen, mittaustulokset sekä kuivauksessa käytetty sähkönkulutus Ajanmukainen mittauskalusto Käytössämme kosteusmittauksissa, kartoituksissa ja tutkimustöissämme on korkealuokkainen mittaus- ja tutkimuskalusto. Suuntaa antava kosteusmittaus tehdään pintakosteudenosoittimella, minkä jälkeen tarkempi rakenteiden kosteusmittaus suoritetaan rakennekosteusmittareilla rakenteisiin porattavien reikien kautta. Vesivahinkokohteissa kartoitettaessa kastunutta aluetta porataan mittausreiät ensisijaisesti kohtiin, joista ne eivät mittaukset jälkeen näy. Kosteusmittaukset ja kartoitukset Rakennustyömaalla suoritetut kosteusmittaukset ovat lähtökohta kaikille työmaan kosteudenhallintaan ja pinnoittamiseen liittyville jatkotoimenpiteille. Saatujen mittaustulosten perusteella tehtävät ratkaisut jatkotoimenpiteistä saattavat olla taloudellisesti ja aikataulunkin kannalta varsin huomattavia. Kosteusmittausten suorittaminen sekä mittaustulosten tulkinta vesivahingoittuneessa kohteessa sekä rakennustyömaan vaihtelevissa olosuhteissa vaativat todellista ammattitaitoa, Kumpulainen vakuutti. Kuopiossa koko ajan kasvua Kuopion toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä kaksi vakituista alan ammattilaista, joilla yhteistä kokemusta alalta on reilut 30 vuotta. Kumpulainen on työskennellyt alalla 20 vuotta ja Henri Laukkanen 10 vuotta. Lisäksi yhden työntekijän työsopimus on katkolla vuoden vaihteessa, mutta sitäkin todennäköisesti tullaan jatkamaan. Alkumetrit olivat meillä melko hiljaisia, mutta pikku hiljaa sana on alkanut kiiriä. Meillähän pienenä yksikkönä ammattitaito nousee markkinavaltiksemme yhdessä palvelualttiuden kanssa. Mehän teemme työn alusta loppuun, kartoitetaan, puretaan ja kuivataan, Kumpulainen kertoi ja toivotti kaikki tervetulleiksi Satulasepänkadulle. Kuopio Satulasepänkatu 6 70700 Kuopio Puh: 017 3622400 email etunimi.sukunimi@akuivaus.fi

6 YRITYSMAAILMA Kunnon ruokaa, virkistävää viihdettä ja mukava yösija Ruukin Kievari vetää väkeä Juankosken keskustassa Tahkon vesireitin varressa sijaitseva Ruukin Kievari tarjoaa kunnon ruokaa, virkistävää viihdettä ja mukavan yösijan. Vappuna avatusta Ruukin Kievarista on ehtinyt jo tulla suosittu paikka, joka vetää väkeä niin läheltä kuin kauempaakin. Asiakkaat ovat ottaneet meidät todella hyvin vastaan. Kesä oli ihan loistava, sillä veneilijöitä kävi paljon. Kansaa saatiin liikkeelle kiitettävästi. Esimerkiksi kesän lauluillat, joissa oman kylän pojat soittivat, olivat suosittuja, iloitsee ravintoloitsija Tarja Iskanius. Myös nimekkäät esiintyjät vetivät väkeä. Heti ensi vuoden puolella on luvassa tähtiartisteja, kuten Kaija Kärkinen ja Ile Kallio, Skandinavian Hunks,Cat Cat ja Palava, Iskanius mainitsee. Yksityistilaisuuksia on ollut runsaasti ja pikkujoulujakin on pidetty. Ruukin Kievari sopii erinomaisesti niin perhejuhlien, kokouksien kuin yritystilaisuuksienkin pitopaikaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat 265-paikkainen ruoka- ja tanssiravintola sekä 80-paikkainen pub, jossa on karaokea perjantai- ja lauantai-iltaisin. Tukilla nuijittua härkee ja umpikieroo possuu Uudistetulta à la carte listalta löytyvät herkulliset annokset jokaiseen makuun. On alakupalat, piäruuvat ja jäläkkärit, on päevänkeittoo ja huikopalloo iliman vilskeitä, tukilla nuijittua härkee ja umpikieroo possuu, kievarin kylymee kyytii ja jäläkimakkeeta tuijjausta, Tarja Iskanius kuvailee. Pizzoja voi nauttia paikan päällä tai ottaa mukaan. Runsas lounas tarjoillaan noutopöydästä joka päivä klo 11 14. Lounaalla käyvät työmiehet ovat kiitelleet, että meillä on kunnon ruokaa, josta saa mahansa täyteen. Mieltä lämmittää sekin, kun ihmiset kaupungilla tarttuvat käsipuolesta, ja sanovat, että kylläpä teillä oli hyvää ruokaa. Perunat, kurkut, tomaatit, paprikat hankitaan paikallisilta tuotteilta. Tavoitteenamme on tarjota kohtuuhintaista, mutta maukasta ruokaa tavallisille ihmisille. Tarjontamme sopii hyvin lapsiperheillekin, joiden toivomme löytävän meidät entistä useammin, Iskanius sanoo. Ruukin Kievari tarjoaa myös mahdollisuuden paneutua ruoan ja viinin yhdistämiseen. Viinin ystäville tarkoitetun neljä iltaa kestävän kurssin vetäjänä on maankuulu viinimies Heikki Remes. Ensimmäinen maisteluilta oli marraskuun alussa, ja joulun alla perehdytään jouluviineihin. Kurssi jatkuu ensi vuoden puolella, jolloin vuorossa ovat pääsiäisviinit. Viinikurssi on herättänyt kovasti kiinnostusta, ja mikä ilahduttavinta, miehiä on mukana kiitettävän paljon. Uudelle ryhmälle näyttäisikin olevan tarvetta. Hotellihuoneita ja idyllinen retkeilymaja Ruukin Kievarissa voi majoittua mukavasti maalaiskaupungin keskustassa. Hotellissa on yhdeksän kodikasta kahden hengen huonetta. Jokaisessa huoneessa on televisio, suihku/ wc ja terassi järvinäkymineen. Pihapiirissämme on myös idyllinen vanhan ajan retkeilymaja, jossa on kaikki mukavuudet. Retkeilymaja sopii perheiden ja isompien ryhmien majoitukseen, Iskanius esittele. Majoituspalvelut ovat olleet kysyttyjä alusta lähtien. Majoituskapasiteettimme on ollut hyvin käytössä lomasesongin ulkopuolellakin, sillä meillä on asunut rakennusmiehiä, Iskanius mainitsee. Kievarin rannassa on vierasvenesatama, jossa veneilijät voivat yöpyä myös veneissään. Kesäisin meillä on avoinna kioski, josta niin veneilijät kuin muutkin asiakkaat voivat hankkia elintarvikkeita, virvokkeita ja jäätelöä. Täyden palvelun pitopalvelua Ruukin Kievarissa toimii myös täyden palvelun pitopalvelu. Catering-palveluamme voi tilata kaikenlaisiin tapahtumiin ja perhejuhliin. Toimitamme herkut paikan päälle ja huolehdimme tarvittaessa myös tarjoilusta, Iskanius lupaa. Iskaniuksen perheellä on vuosikymmenien kokemus pitopalvelujen järjestämisestä. Pitopalvelu-hautaustoimisto Iskanius oli käsite Juankoskella ja koko Koillis-Savon alueella vuosituhannen alkupuolelle asti. Samoja perinteitä kunnioittaen jatkamme Ruukin Kievarissa pitopalvelutoimintaa. Hillitön draivi päällä Ruukin Kievarin palvelutarjontaa kehitetään koko ajan. Työskennellessäni Tahkolla luksusmökkikylän toiminnanjohtajana sain hyvän verkoston, jonka kanssa voin tehdä yhteistyötä. Tavoitteena on muun muassa paikallishistorian jatahkon vesireitin hyödyntäminen. Tahkollahan on kesäaikaan varsin hiljaista, joten laivaliikenne toisi piristystä ja samalla asiakkaita meillekin, Iskanius visioi. Vaikka ajat ovat olleet paikkakunnalla ankeat, Ruukin Kievarin tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Ihmiset tarvitsevat elämäänsä vaihtelua ja iloa, ja niitä haluamme osaltamme olla tarjoamassa. Meillä on hillitön draivi päällä, joten eiköhän tässä yhtä ja toista vielä keksitä, Tarja Iskanius sanoo. Parha Oy, kokenut Savon moniosaaja ja rakentaja Parha Oy on Pertti Partasen aikaansaannos, mitä hän johtanut yhdessä vaimonsa Maijan kanssa yli 30 vuotta. Tänä aikana yritys on laajentunut pienestä keskisuureksi yritykseksi. Parha Oy on uudis- ja maanrakentamiseen sekä kuljetuspalveluihin erikoistunut yritys. Yrityksessä on menossa hallittu sukupolvenvaihdos Pertti Partasen siirrettyä toimitusjohtajan tehtävät pojalleen Aki Partaselle. Aki Partasen sisar Anu Turunen on hoitanut kolmisen vuotta juoksevat asiat. Nykyään Parha Oy työllistää 25-30 henkilöä. Aki Partanen on kasvanut käsi kädessä Parha Oy:n kanssa. Olin varmaan jo ensimmäistä kertaa töissä yrityksessä polvihousuiässä, mutta varsinaisesti työelämäni Parha Oy:ssä alkoi 1995, kun valmistuin rakennusinsinööriksi teknillisestä opistosta, Aki Partanen kertoi omasta historiastaan Parha Oy:ssä. Uudisrakentamista omille tonteille Uudisrakentaminen kattaa pääasiallisesti rivitalo- ja elementtituotannon. Parha Oy tekee rivitaloja, halleja sekä jonkin verran omakotitalokohteita. Toiminta keskittyy Pohjois-Savon alueelle. Kohteiden myynti tapahtuu sekä omana myyntinä että Kiinteistömaailman kanssa yhteistyössä. Tällä hetkellä meillä on menossa rivotalokohde Toivalassa, Haaparinteen asuntoalueella. Sinne valmistuu ensi syksynä 13 asuntoa. Kohde on meidän oma. Jännevirralla meillä on myytävä paritalo urakoitavana ja ensi kesänä pitäisi aloittaa uusi rivitalokohde Siilinjärvelle, Harjamäen asuntoalueelle, Aki Partanen valotti hieman jo tulevaisuutta. Elementtirakentaminen tuo kustannussäästöjä Parha Oy:n käytössä on elementtipöytäpari. Elementit tehdään suurelementteinä, mikä tarkoittaa, että yksi seinä saadaan tehtyä suoraan valmiiksi. Meillä on hyvät sisätilat, jossa elementit tehdään säältä suojassa. Elementtejä tehdään sekä omakotitaloihin että erilaisiin halleihin ja rivitalokohteisiin. Osa tuotannosta tehdään myös tilaustyönä asiakkaillemme, Aki Partanen totesi. Maanrakennus tukee rakennusosaamisen Maanrakennukseen Parha Oy laajensi vuonna 2005. Toiminta palvelee etenkin omia pohjatöitä, mutta koneita myös vuokrataan muiden käyttöön. Kalustollamme onnistuvat esimerkiksi metsätietyöt, rakennusten perustustyöt ja purkutyöt. Käytettävissä on tela-alustainen 17 ja 22 tonnin kaivuri ja 9 tonnin kumitelakone, pyöräkuormaaja ja 21- metrinen kurottaja, johon voidaan liittää henkilökori, vinssi ja muun muassa tavarakori. Kuljetuskalustoon kuuluu kaksi neliakselista kasettirekkaa, vaihtolavalla varustettu 4-akselinen k-auto sekä 4-akselinen lavetti. Meillä on tällä hetkellä erinomainen kokonaisuus, josta asiakas saa tarvitsemansa yhdestä paikasta. Se on yksi kilpailuetumme. Kannattaa pyytää tarjous. Toimitamme sorat, sepelit ja kuljetamme maa-ainekset. Soran sekä muun massan kuljetus onnistuu vaivattomasti. Kaikkea tätäkin kalustoa vuokrataan myös ulkopuolisille, Aki Partanen totesi. Parha Oy on vakaa perheyritys, jossa laatu hallitaan Ammattilaisista koostuva henkilökunta on laadun tae, Aki Partanen totesi. Meillä on todellinen ammattilaisten porukka, joka taipuu moneen tehtävään. Koko joukkueemme tulee myös hyvin toimeen asiakkaitten kanssa ja keskenämme olemme kuin samaa perhettä. Pysymme jalat massaa ja otamme oppia toisiltamme. Luotettavuus ja aikataulutukset ovat meille tärkeitä. Aikataulutuksissa ja työnjohdossa meillä on vastaava mestari Tuomas Markkanen. Hän pitää näpeissään meidän henkilökuntaamme hyvässä mielessä. Ja onhan meillä sitten tukenamme vielä isä Pertti Partanen, jonka kokemus ja suhteet ovat arvossa arvaamattomassa, Aki Partanen kehui henkilökuntaansa.

YRITYSMAAILMA 7 J. Rinta-Jouppi Oy on avannut Suomen nykyaikaisimman huoltokorjaamon Kuopiossa J. Rinta-Jouppi Oy tarjoaa nyt Kuopiossa entistä monipuolisempaa palvelua. Toiminnot kattavat nyt Ford,- Opel-, Chevrolet- ja Saab -myynti-, huolto- ja varaosapalvelut. Vaihtoautokauppaan erikoistunut J. Rinta-Jouppi Oy on toiminut Kuopiossa vuodesta 2003. Kolme vuotta sitten liike muutti Leväseltä nykyiselle paikalleen osoitteeseen Volttikatu 7, jossa vaihtoautojen rinnalle otettiin syksyllä 2009 uudet merkkiedustukset Opel ja Saab ja Chevrolet. Samalla käynnistyi huoltokorjaamotilojen rakentaminen. Uusi marraskuussa 2010 valmistunut huoltokorjaamomme on varusteltu nykyaikaisimmalla tekniikalla. Kyseessä on alueella merkittävä investointi, joka tehtiin siksi, että voimme tarjota automyynnin lisäksi muutkin autoiluun liittyvät palvelut. Jälkimarkkinointipalvelujen myötä henkilökunta on kasvanut pariinkymmeneen, kertoo paikallisjohtaja Juha Mik- konen. Syksyllä 2010 aloitettiin myös Ford henkilö- ja tavaraautojen myynti-, huolto- ja varaosapalvelut. Fordin edustus J. Rinta-Jouppi Oy:llä on ollut marraskuun alusta lähtien. Samaan aikaan aloitimme myös Opel-, Chevrolet- ja Saab -huolto- ja varaosapalvelut, Mikkonen mainitsee. Autokauppa kivijalka jatkossakin Mikkosen mukaan autokauppa ja etenkin vaihtoautokauppa ja ostotoiminta tulevat jatkossakin olemaan J. Rintajouppi Oy:n Kuopion liikkeen toiminnan kivijalka. Olemme siinä erittäin kilpailukykyisiä. Kuulumme Rin- ta-joupin ketjuun, jolla on liike lähestulkoon kaikissa keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa. Ostotoiminta on ollut aktiivista jo 50 vuoden ajan, joten sillä on pitkät perinteet. Toiminnot laajentuvat edelleen J. Rinta-Jouppi Oy vahvistaa autokaupan toimintojaan edelleen Kuopiossa. Joulukuussa 2010 on käynnistetty Volttikadulla laajennustyöt. Uudet tilat avataan keväällä 2011. Kasvava asiakaskunta Juha Mikkonen uskoo, että asiakaskunta kasvaa uusien palvelujen myötä entisestään. Myyntimme on noussut selvästi siitä lähtien, kun tulimme tälle liikepaikalle. Saman suunnan voi odottaa jatkuvan nyt, kun taantuman pohjakin näyttää olevan ohitettu.

8 YRITYSMAAILMA Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää liikenneyrittäjäkursseja Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää Kuopiossa aikuiskoulutuksena erilaisia liikenne-yrittäjäkursseja, joiden kautta opiskelija pääsee suorittamaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin eli entisen Ajoneuvohallintokeskuksen järjestämän liikenneyrittäjäkokeen ja hakemaan kuljetusalan yritystoiminnassa tarvittavaa liikennelupaa. Helmikuussa 2011 aloitetaan seuraava taksiliikenteen yrittäjäkurssi ja maaliskuussa tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, jonka osana voi suorittaa myös liikennetraktoriyrittäjäkurssin. Koulutussuunnittelija Sirpa Hietala suosittelee perheyrityksissä toimiville ja muille yrittäjäksi tai liikenteestä vastaavaksi henkilöksi aikoville ennakointia ja yrittäjäkurssin suorittamista hyvissä ajoin, ettei liikenneluvan hankkimisessa tule yllättävien tilanteiden takia vaikeuksia. Ennakointi on erittäin tärkeää. Hankittu ammattipätevyys liikennelupaa varten ei vanhene, joten lupaa voi hakea tai voi ryhtyä yhtiömuotoisen yrityksen liikenteestä vastaavaksi henkilöksi vuosienkin kuluttua opiskelun jälkeen. Liikennelupia myöntävä viranomainen on hakijan kotipaikkakunnan ELY-keskus ja sen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue. Aikaisemmin lääninhallitusten liikenneosastoilla toimineiden ylitarkastajien yhteystiedot löytyvät mm. ELY-keskusten www-sivuilta. Liikennelupaviranomaiseen kannattaa olla yhteydessä, jos liikenneyritystoimintaa suunnitteleva haluaa esimerkiksi tarkistaa oman yritystoiminnan osalta liikenneluvan tarpeellisuuden. Liikenneyrittäjäkursseja jo 20 vuoden ajan Savonia-ammattikorkeakoulu on kokenut liikenneyrittäjäkurssien järjestäjä. Vuodesta 1991 lähtien kursseille on osallistunut yhteensä yli 2000 opiskelijaa. Monet ovat perustaneet oman yrityksen ja joukkoon mahtuu myös paljon sellaisia, jotka ovat jatkaneet tai laajentaneet jo olemassa olevaa yritystoimintaa. Suurin osa opiskelijoista on ollut Itä-Suomesta, mutta osallistujia on ollut Lappia ja Etelä-Suomea myöten, Hietala toteaa. Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi Liikenneyrittäjäkursseilla perehdytään opiskeltaviin asioihin myös käytännönläheisten harjoitustehtävien avulla. Ammattimainen tavaraliikenteen harjoittaminen lukeutuu luvanvaraisiin elinkeinoaloihin, ja luvanhakijalta edellytetään vakavaraisuuden ja hyvämaineisuuden lisäksi liikenneyrittäjän ammatillista pätevyyttä. Koti- ja ulkomaan tieliikenteen harjoittaminen edellyttää yhteisölupaa, johon vaadittavan ammatillisen pätevyyden voi hankkia suorittamalla TraFin kokeen ja tavaraliikenteen yrittäjäkurssin. Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutukset järjestetään TraFin valvonnan alaisuudessa ja yhteistyössä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kanssa. Kurssin kohderyhmään kuuluvat kaikki yhteisölupaa hakevat, luvanvaraisen tavaraliikenteen toimialalle tulevat uudet yrittäjät tai yhtiömuodossa toimivan yrityksen liikenteestä vastaavaksi henkilöksi ryhtyvät, jotka eivät ole olleet kotimaan liikenneluvan haltijoita tai eivät ole suorittaneet liikenneyrittäjäkurssia. Kurssi sopii myös henkilöille, jotka eivät ole toimineet yhtiömuotoisen luvanhaltijan liikenteestä vastaavina henkilöinä. Neljä viikkoa kestävällä tavaraliikenteen yrittäjäkurssilla käsitellään muun muassa yritysrakenteisiin, kuljetuslupiin, vakuutuksiin, kustannuslaskentaan, verotukseen ja koti- ja ulkomaan liikennöintiin liittyviä asioita sekä perehdytään alan asetuksiin ja lakeihin. Kurssin pääasiallinen tarkoitus ei ole valmentaa TraFin koetta varten, vaan antaa osallistujille tarvittavat tiedot ja taidot kannattavan yritystoiminnan harjoittamiseen toimialalla. Laajasta kurssista on paljon apua erityisesti yritystoimintaa ohjaavien säädöksien tulkintaan, toteaa Hietala. Liikennetraktoriyrittäjäkurssi Osana tavaraliikenteen yrittäjäkurssia voi suorittaa suppeamman, kuusi päivää kestävän liikennetraktoriyrittäjäkurssin, jonka kautta pääsee suorittamaan Trafin liikenneyrittäjäkokeen ja hankkimaan liikennetraktorilupaan vaadittavan yrittäjän ammatillisen pätevyyden. Suoritetun liikennetraktoriyrittäjäkurssin voi myöhemmin täydentää tavaraliikenteen yrittäjäkurssiksi suorittamalla vain puuttuvat kurssipäivät ja suppeamman liikenneyrittäjäkokeen, kertoo Sirpa Hietala. Taksiliikenteen yrittäjäkurssi Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen on luvanvarainen elinkeino. Taksiliikenteen lupia on rajoitettu määrä ja niiden myöntämisessä ELY-keskus käyttää tarveharkintaa. Taksiluvan saannin pakollinen edellytys on TraFin myöntämä liikenneyrittäjän ammattipätevyys. Pätevyyden saa suorittamalla TraFin liikenneyrittäjäkokeen ja taksiliikenteen yrittäjäkurssin. Taksiliikenteen yrittäjäkurssit järjestetään Savonia ammattikorkeakoulussa Trafin valvonnan alaisuudessa ja yhteistyössä Suomen Taksiliiton kanssa. Seuraava Savonian järjestämä taksiliikenteen yrittäjäkurssi aloitetaan Kuopiossa 7. helmikuuta 2011. Kurssi on kolme viikkoa kestävä tiivis 120 opetustunnin kokonaisuus ja se suoritetaan päiväopiskeluna. Kouluttajina toimivat Suomen parhaat taksiliikennealan asiantuntijat. Kurssin loppukokeen järjestää TraFi, joka myös myöntää ammattitaitotodistukset liikennelupaa varten. Periaatteena on se, että taksiliikenteen yrittäjäkoulutus on samanlaista kaikkialla maassa. Koulutuksessa käytetään yhteistyössä Suomen Taksiliiton kanssa tehtyä kansiomateriaalia, joka käydään kurssien aikana läpi. Kurssit arvioidaan valtakunnallisesti ja Savonian koulutukset ovat menestyneet hyvin; osallistujat ovat olleet järjestelyihin, koulutuspaikkaan ja koulutukseen hyvin tyytyväisiä, kertoo yrityspalvelupäällikkö Markku Wulff Savonia-ammattikorkeakoulusta. Aktiivista ja hyvähenkistä opiskelua Taksiliikenteen yrittäjäkurssille pääsyn edellytyksenä on voimassa oleva henkilöauton ammattiajolupa sekä taksialan työkokemus. Kursseille osallistuu 20 30 henkilöä, joilla kaikilla on kokemusta alalla toimimisesta, joten aiheeseen paneudutaan tosissaan ja kurssilaiset oppivat paljon myös toisiltaan. Osallistujilla on erilaista kokemusta ja he puhuvat omasta alastaan, joten käydyt keskustelut ovat mielenkiintoisia. Ryhmien koko on vuorovaikutuksen kannalta sopiva ja niillä on hyvä ilmapiiri. Kurssihin kannattaa osallistua aktiivisesti, luennoilla on viisainta olla virkeänä ja hereillä ja mielellään kysyä kouluttajilta ja keskustella muiden kurssilaisten kanssa, jos joku asia on jäämässä epäselväksi. Monet käytännön ongelmat ovat ratkenneet juuri näin. Monipuolinen koulutus Monipuolisella kurssilla perehdytään taksiliikenteen teknisiin seikkoihin, kuten ajotietokoneiden ja tilausjärjestelmien hyväksikäyttöön, tilausten vastaanottamiseen ja laskutukseen. Asiakaspalvelu ja henkilö- ja vammaiskuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö, turvallisuusja työhyvinvointikysymykset kuuluvat myös kurssin sisältöön. Kun kyseessä on taksiliikenneyrittäjäkurssi, yrittäjyyteen liittyvillä seikoilla, kuten markkinoinnilla, hinnoittelulla, kustannuslaskennalla ja tarjousten tekemisellä sekä yrittäjyyslainsäädännöllä on koulutuksessa olennainen asema. Kun esimerkiksi vanhusten ja vammaisten kuljetusten tilaus- ja ostopalvelujen merkitys taksiyrittäjyydelle on kasvanut, kurssilla käydään läpi myös näitä seikkoja. Aikuisopiskelu on satsaus tulevaisuuteen Aikuisopiskelu liikenneyrittäjäkurssilla voi yllättää ja antaa kipinän jopa jatko-opinnoille. Jos edellisistä opinnoista on pitkä aika, on hyvä tietää, että aikuisena ymmärtää ja oppii uusia asioita aivan eri tavalla kuin nuoruusvuosina. Ja monet opiskeltavat asiat ovat tulleet tutuiksi työkokemuksen kautta, mikä helpottaa opiskelua ja liikenneyrittäjäkokeen suorittamista. Aikuisopiskelijat ovat yleensä hyvin motivoituneita opiskeluun ja osaavat ottaa kantaa ja antaa rakentavaa palautetta opiskeltaviin asioihin, varmistavat sekä Sirpa Hietala että Markku Wulff ja toivottavat uudet opiskelijat tervetulleiksi Savonian liikenneyrittäjäkursseille.

YRITYSMAAILMA 9 Pajarinki on nyt moderni ja tehokas konepajayksikkö Me olemme Pajarinki, savolainen konepajayhteisö - suomalainen, luotettava ja osaava konepaja. Pajaringin muodostavat Kiurumet, Pielamet ja Clevertek -liiketoiminnan ja tuoteoikeudet siirtyivät maaliskuussa Pajaringille. Pajarinki on nyt moderni ja tehokas yksikkö, joka koostuu asiansa osaavasta ja sitoutuneesta väestämme, yli 3000 neliön tuotantotiloistamme ja korkeasta työmoraalistamme toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi. Meillähän Pielanet oli laman ajan niin sanotusti uinumassa, mutta muun muassa talvivaaran kaivostoiminta oli syynä sen herättämiseen uudelleen ja Clevertekin oston myötä tehokkaaseen käyttöön, Heinonen jatkoi. Timo Heinonen iloitseekin, että näyttäisi siltä, että rautateollisuus olisi nyt selvässä kasvussa ja tilauskanta sitä myöten Pajaringillä hyvä. Kiuruvedellä meillä on ollut hieman tilanahtautta ja siksi keskitymmekin siellä pitkälti raskaaseen teräkseen. Meillä on töissä sillä 24 ammattimiestä, jotka pystyvät kaikkein vaativimpiinkin tehtäviin. Valmistimme esimerkiksi Finnairille 50 lastausvaunua. Suuret kokonaisuudet Vuonna 2009 valmistumme Mw Biopower Oy:n toimeksiannosta puhallinmoduulin voimalaitokseen. Valmistimme moduulin konepajalla ja suoritimme asennukset. Moduuli lähetettiin suoraan voimalaitostyömaalle Eurooppaan. Terästä moduuli söi yli yhdeksän tonnia. Olemme toteuttaneet Talvivaaran kaivoksella vaativia teräsrakenteita. Toteutimme putkisillan, junanpurkutasoja ja ylikulkusillan - käytimme projektissa yli 80 tonnia terästä. Toteutimme Sotkamossa Vapon lämpölaitoksen lentotuhkasiilon jalan. Konepajamme hoiti suunnittelun ja valmistuksen, erikoiskuljetuksen sekä nostotyöt ja asennuksen. Rakennelma on terästä, korkeus yhteensä 18 metriä. Vapo onkin yksi meidän suurimmistä asiakkaistamme. Olemme saaneet myös sertifikaatin laadustamme, Timo Heinonen totesi. Pielavedellä vahvuutena pölynpoistojärjestelmät Saimme Clevertekin myötä osaavan henkilöstön pölynpoiston tekniseen hallintaan isoissa laitoksissa. Toimitamme Clevertek-tuotteita teollisuuden ilmanvaihtoon. Clevertekin tuotteiden avulla työympäristö saadaan entistä puhtaammaksi ja hiljaisemmaksi. Lämpö ja pöly otetaan taiten talteen. Laadukkaan pintakäsittelyn ansiosta tuotteemme ovat kestäviä. Clevertekillä toteutetaan teolliset kohteet, joissa on korkea vaatimustaso ja joissa halutaan taata laitteistojen jatkuva toimivuus - ilman turhia seisokkeja. Clevertek takaa projektin nopean läpimenoajan ja ripeän asennuksen. Tavoitteessa pysytään saumattomalla yhteistyöllä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennuttajan kanssa. Ja kun projekti on valmis, me vastaamme järjestelmän toimivuudesta ja huollosta. Tätä olemme nyt pystyneet hyödyntämään sekä talvivaarassa että Iisalmen Lunawoodilla. Muitakin pieniä kohteita olemme jo urakoineet, Heinonen luetteli. Julkisivurakenteet myös Pielavedeltä Olemme erityisen tunnettuja laadukkaista julkisivurakenteistamme, joita olemme toteuttaneet muiden muassa Kajaanin ja Kuusamon kulttuuritaloihin sekä Kajaanin Prismaan. Julkisivurakentamiseemme kuuluvat muun muassa metalliovet mittatilaustyönä erilaisin profiilein, metalliset ikkunat lasituksineen, teräs- ja alumiinirakenteiset lasijulkisivut, alumiinirakenteiset katto- ja savunpoistoikkunat ja liiketilojen automaattiset liukuovet asennettuina, Heinonen kertoi. Heinonen kiitteli henkilökuntaansa Pajarinki työllistää tällä hetkellä yhteensä noin 40 työntekijää, joita Heinonen auliisti kiittelee. Meillä on mahtava henki porukassamme. Työntekijät ovat pitkäaikaisia ja vaihtuvuus erittäin pieni. Oikeastaan meiltä lähdetään ainoastaan eläkkeelle tai sitten vaimo vie mukanaan, Heinonen naurahti. Tuloskiinteistöt Oy tekee kovaa tulosta - lamakaan ei hidastanut kiinteistökauppaa Tuloskiinteistöt Oy LKV tarjoaa korkeatasoisia toimitila- ja sijoituskiinteistöjen välityspalveluja, toimitilojen vuokrausta, arviointia ja konsultointia koko Suomessa. Yritys on perustettu 1987 ja tällä hetkellä sen liikevaihto on noin 4 miljoonaa euroa. Tuloskiinteistöt Oy tekee yhteistyötä kansainvälisen Cushman&Wakefiel Oy:n kanssa. Yhteistyö on molemmin puoleista. Jos suomalainen yritys etsii toimi-, teollisuus- tai liiketilaa ulkomailta, ohjaamme hänet yhteistyökumppanimme luokse. Samoin tapahtuu toisin päin. Jos joku ulkomaalainen yritys etsii vaikkapa kauppapaikkaa Suomesta, me sen haemme, Matti Ahrelma kertoi. Tuloskiinteistöillä on Suomessa toimipisteitä Helsingissä kolme ja niiden lisäksi Turussa ja Oulussa omat toimipisteet. Suomessa Tuloskiinteistöt Oy työllistää 11 henkilöä. Cushman&Wakefiel Oy:n työntekijämäärä on noin 13.000. Yhtiömme pitkäaikainen kokemus ja ammatillisesti korkeatasoisen henkilökuntamme osaaminen takaavat asiakkaillemme parhaan lopputuloksen olipa kyseessä kiinteistön myyminen, ostaminen taikka vuokraus. Pitkän kokemuksen turvin tunnemme suurimmat kiinteistöjen omistajat ja sijoittajat, joten kosketuspintamme koko maassa on kattava, Ahrelma totesi. Markkinat ovat olleet vilkkaat Ahrelman mukaan markkinat kiinteistöalalla ovat tänäkin vuonna olleet hyvät. Ostajia on ollut jopa enemmän kuin myytävää. Mehän myymme ja vuokraamme teollisuus-, liike-, toimisto ym. tilaa. Myös maa-alueet kuuluvat meidän toimialueeseen. Tänäkin vuonna olemme myyneet kokonaisia kerrostaloja, joissa asuntoja on ollut yhteensä noin 600, Ahrelma luetteli. Ahrelma kehottaa sijoittajia harkitsemaan juuri nyt kiinteistöjen myymistä. Nyt on hyvä aika, koska korkotaso on alhainen ja tarjonta tulee lähiaikoina lisääntymään, Ahrelma tiesi kertoa. Leppävirralla vapaata teollisuustilaa yli 10 000 neliötä Leppävirralla vapautuu teollisuustilaa reilut 10.000 neliömetriä, kun Danfoss lopettaa siellä toimintansa. Tilat ovat kolmessa kiinteistössä ja ne ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Tilat ovat kiinnostaneet jo monia potentiaalisia yrityksiä, joten uskon kauppojen syntyvän varsin nopeassa tahdissa, Ahrelma totesi. Yhteystiedot: HELSINKI Tuloskiinteistöt Oy Erottajankatu 11 A 18 00130 HELSINKI Puh. (09) 6841 620 Fax (09) 6841 6226 TURKU Tuloskiinteistöt Oy Yliopistonkatu 21 20100 TURKU Puh. (02) 274 3500 Fax (02) 231 1363 OULU Tuloskiinteistöt Isokatu 16 B 14 90100 Oulu Puh. (08) 3121 680 Fax (08) 3121 680 Me olemme Pajarinki, savolainen konepajayhteisö - suomalainen, luotettava ja osaava konepaja Kiurumetin, Pielametin ja Clevertek-liiketoiminnan muodostama Pajarinki on moderni ja tehokas yksikkö, joka koostuu asiansa osaavasta ja sitoutuneesta väestämme, yli 3000 neliön tuotantotiloistamme ja korkeasta työmoraalistamme. Olemme yli kahdenkymmenen vuoden ajan toteuttaneet vaativia projekteja ja toimittaneet asiakkaillemme ympäri Suomen suuria teräsrakenteita, julkisivurakenteita ja ilmanvaihtoratkaisuja, joista pidämme huolen suunnittelun, tuotannon ja asennuksen jälkeenkin. Pajarinki Kiurumet, Metallitie 2, 74700 Kiuruvesi Puh: 017 754 551 Fax 017 754 552 Pajarinki Pielamet, Pajatie 7, 72400 Pielavesi Puh: 0400 372 087, www.pajarinki.fi

10 YRITYSMAAILMA FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry:n vetoomus päättäjille UE-2020 VELVOITE PAKETTI VAUHDIT- TAA BIOENERGIAN KÄYTTÖÄ. Se vaatii kuitenkin vielä kannustavat lisäpanostukset etenkin nuorten metsien energiapuuhun ja kiinteistösektoriin sekä turpeen verottomuutta. FINBIO painottaa, että 70 % energiankulutuksesta on yhä tuontienergiaa. Lisäksi puolet energiastamme on yhä fossiilisia. Hallitus hyväksyi huhtikuussa RES-direktiivin mukaisen Uusiutuvan energian 2020-velvoite-paketin rahoitustarpeineen. Eduskunta myönsi 1.7. kahden lisäydinvoimalayksikön rakentamisluvan ja VM:n 2.7. lausunnolle julkistama hallituksen lakiesitys energiaverotuksen uudistamiseksi samoin kuin lakiesitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. MMM:n valmistelemat lakiesitykset laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamiseksi ja laiksi pienpuun energiatuesta ovat olleet juuri lausuntokierroksella ja tulossa eduskuntaan. UE-velvoitepaketti 2020 pikaisesti käyttöön ja rahoitustarpeet varmennettava budjetteihin Vetoamme, että paketti rahoituselementteineen käynnistetään pikaisesti. Se on toteutuessaan merkittävä valtiovallan poliittinen tahtotilan osoitus uusiutuvan energian velvoiteosuuden saavuttamiseen. Valtaosa uusiutuvien lisäyksestä kohdistuu bioenergiaan ja paketti mahdollistaa toteutuessaan työllisyyden ja yrittäjyyden huomattavan edistämisen ja myös uudenlaisten biojalosteiden ja erilaisten integraatiohyötyjen saamisen markkinoille. Uusi muuttuva sähköntuotannon tuki parantaa voimalaitosten maksukykyä energiapuusta ja hintavakaus lisääntyy. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön tuotannon (CHP) sekä pien-chp:n edistäminen tuotantotuilla on myönteistä. Eduskunnan on varmennettava, että uusiutuvan energian velvoitepaketti pitää valtion talousarvioissa. Seurantajärjestelmän avulla eduskunnan on voitava myös valvoa lisäystavoitteiden toteutumista ja pystyttävä reagoimaan mahdollisiin kiihdyttämistarpeisiin. Energiapuukäyttö vaikeuksissa Vaatii lisäpanostuksia nuoriin metsiin ja ensiharvennuksiin Uusiutuvan energian lisäyksestä 55 % kohdistuu puuenergiaan. Erityisesti uudella oikein kohdistetulla pienpuun energiatukilailla tulee olemaan oleellinen merkitys energiapuun käytön tavoitteellisessa lisäämisessä 25 TWh:iin vuoteen 2020. Pienpuuhaketuotannon tavoitteena on noin 5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020, mikä on kolmasosa metsähakkeelle asetetusta 13,5 milj.m3 vuotuistavoitteesta. Energiapuu-kannustimien suuntaaminen nuorten metsien ja ensiharvennuspuuhun turvaa paremmin energialaitosten puupolttoaineiden vakaan saannin ja vähentää nykyisiä ongelmatilanteita puunjalostusteollisuuden markkinasuhdanteista riippuviin sivuvirtoihin. Keskeisenä ongelmana on, ettei nuoren metsän puu tule riittävällä tasolla markkinoille, ja ensiharvennusrästit ovat jo vuosikymmeniä kasvaneet. Lausunnolla olleessa lakiesityksessä myönteistä on energiapuutukien ulottaminen myös hieman suurempirunkoisiin ensiharvennuksiin. Mutta nykyisen Kemeran noin 12 /k-m3 tukitason laskeminen 8,0 /k-m3:iin (lisäksi verolliseksi) ja energiakäyttöön luovutettavan erän minimikoon nosto 20 k-m3:sta 40 k-m3:iin ja tuen alaiselle energiapuuositteelle ehdotettu enimmäiskertymärajoite 50 k-m3/hehtaarille jarruttavat kuitenkin tietoisesti metsäenergian tavoiteltuja määrätavoitteita. FINBIO esittää, että energiaenimmäiskertymärajoitetta ei oteta käyttöön nuorten metsien hoitokohteilla, joissa jäävän puuston rinnankorkeusläpimitta on enintään 16 cm. Tuen rakenne olisi: 1.Jäävän puuston enimmäisrinnankorkeuskeskiläpimitan 16 cm ja sitä pienemmissä kohteissa, voimassa ovat nykyisen Kemeratuen tasoinen tuki, noin 12 /k-m3 sekä nuoren metsän hoidon pinta-alatuki säilytetään nykytasoisena (n. 250 /hehtaari). 2.16 cm ylittävillä ensiharvennuskohteilla pienpuun energiatuki olisi vähintään 8 /k-m3 ja tukikelpoisen energiapuun määrä voitaisiin näissä kohteissa rajata 50 k-m3 hehtaarilla. Jos lakiesitystä ei korjata rakenteellisesti edellä mainitun ehdotuksen mukaiseksi, FINBIO esittää Pienpuun energiatuki-lakiin seuraavaa: Nuoren metsän pinta-alatuki säilytetään nykykohteilla nykytasoisena. Pienpuun energiatuki säädetään tasolle 11 /k- m3 sekä hehtaarikohtainen tuen alainen enimmäiskertymä säädetään tasoon 80 k-m3/ha. Uudistettavan Kemera-lain tarkoituksena on puuntuotannon edistäminen ja metsien biologisen monimuotoi-suuden turvaaminen ja lakiesityksestä on poistettu energiapuuta koskevat tukiosat. Lakiesityksen sisältö ja tukitoimet ovat metsänhoidollisia tavoitteita tukevia. Siirtymäkauden säännökset tulee kuitenkin kirjata selkeästi lakiin. Niin kauan kuin nykyinen Kemera-laki on voimassa ja EU:n notifioinnit uusien Kemera- ja Pienpuun energiatuki-lakien osalta ovat vahvistamatta, siirtymäsäännökset ja tukimäärärahat tulee varmistaa sellaisiksi, että sovitut energiapuukaupat voidaan saattaa loppuun kaupan solmimishetkellä olevin tukiehdoin (pinta-ala, korjuu- ja haketustuki sekä edellisten toteutusselvitystuet). Kiinteistösektori jäänyt lähes huomiotta 30 % verovähennys hankintapääomaan. Kiinteistöjen lämmityksen vauhdittaminen uusiutuville vaatii valtiovallan tahtotoimia. Mm. pellettitavoite on asetettu minimaaliseksi, 2 TWh vuonna 2020. Reaalinen pellettitavoite on 7 TWh (1,5 milj. tonnia pellettiä), mikä vastaa yhteensä noin 90 000 pienkäyttäjän ja 4000 suurkäyttäjän lämpötarvetta. Todellisena edistävänä ratkaisuna on uusiutuvan energian laitteistojen hankintapääoman vähintään 30 %:n tulovero-vähennys pienkäyttäjillä uudis- ja saneerauskohteissa. Verovähennyksen piiriin pitää saada myös lisälämmityslaitteet kuten pelletti- ja klapitakat, ilmalämpöpumput jne. kuten on käytössä monissa jäsenmaissa. Liikenteessä nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun edistämistä verotusesteiden sijaan RES-direktiivin mukaisten biopolttoaineiden tuotantoon ja liikennekäyttöön yhä kohdistuvat hallinnolliset esteet on poistettava. Energiaverotuslaissa verotusporrastus fossiilisten ja biopolttoaineiden välillä on suurennettava, jotta se vaikuttaa markkinoilla. Myös päästöiltään puhtaimman polttoaineen biokaasun käyttöä on edistettävä kannustavin verotustoimin, eikä päinvastoin mm. esittää kaasuautoille jälleen käyttövoimaveroa. Biokaasun siirrossa voidaan hyödyntää maakaasuputkistoja ja jakelukonsepteja. Lisäksi biokaasun tuotantotukijärjestelmässä tulee toimijoille jättää valinnanvapaus hakeutuvatko he syöttötariffijärjestelmän vai investointitukijärjestelmän piiriin kokoluokasta riippumatta. Myönteistä on, että UE 2020-paketissa esitetään merkittävää tukirahoitusta tavoitellulle kolmelle biodiesel-laitokselle, samoin muutamalle kotimaisiin raakaaineisiin perustuvalle bioetanolilaitokselle. Maataloussektorille myönnetään valmisteveron palautus kevyen polttoöljyn käytöstä. Tämä pitäisi koskea myös biopolttonesteiden veronpalautusta, jos ne laitetaan veronalaisiksi. Myös esim. maa- ja metsätalouden työkonepolttonesteiden veronkorotus tulee kompensoida ammattimaisille koneyrittäjille ja turveurakoitsijoille näille maksettavilla valmisteveron palautuksina. Myönteistä uusiutuvan energian lisäystavoitteille on, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan tukea, joka tekisi puupolttoaineen polttamisen hiilikattiloissa kannattavaksi. Polttoturve on säilytettävä verottomana, se tukee tavoiteltua energiapuun lisäkäyttöä Esitetty turpeen verottaminen lämmöntuotannossa 1,9 / MWh ja veron nostaminen portaittain 3,9 euroon /MWh johtaa moniin negatiivisiin seurannaisvaikutuksiin energiateollisuudessa ja kansantaloudessa. Turpeen porrastettu verotus edellyttää EU-notifiointia, jonka lopputuloksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Mikäli EU ei hyväksy portaittaista turpeen veromallia, vero on välittömästi nostettava ehdotetulle tasolle 3,9 euro/mwh. Turve voidaan pitää kansallisen päätännän piirissä vain, kun sitä ei oteta verotettavien polttoaineiden listalle. Turve on tärkeä tuki- ja seospolttoaine puulle. Sen verotus johtaa lämpölaitosten lisäksi suunnitteilla olevien biovoimalaitosinvestointien lykkäytymisiin ja jopa peruuntumisiin, mikä jarruttaa myös puuenergian käytön lisäämistä ja uusiutuvien lisäystavoitteiden saavuttamista. Turvetta tarvitaan energialaitosten polttoainehuollon turvaamiseksi ja turve-puuseoksia laitosten teknisen toimivuuden parantamiseksi. Turpeen ja puun käytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Verotus aiheuttaa etenkin kivihiilen kasvavaa käyttöä. Esitetty vero heikentää kaukolämmön kilpailukykyä ja markkinaosuutta, sekä vähentää energiatehokasta CHP-yhteistuotantoa, mikä lisää kivihiileen perustuvaa lauhdetuotantoa. Hinnaltaan kilpailukykyisen kotimaisen turpeen verottaminen nostaa energiantuotantokustannuksia, kotimaisten polttoaineiden hintatasoa ja lopulta kaukolämmön hintaa. Turpeen verotuksen myötä kotimaisten polttoaineiden hintataso nousee, mikä aiheuttaa lisääntyvää puuenergian tukitarvetta myös Etelä-Suomen hiilivoimalaitoksissa, joissa on tarkoitus korvata osa hiilestä puulla. Turveala työllistää suoraan ja välillisesti 12 000 henkilötyövuotta ja tuottaa 120 miljoonan euron verotuotot. Työtuloveron, arvonlisäveron ja turvetuotannossa käytettyjen polttoaineiden verotuotto on 5 euroa/ MWh. Turveala tuottaa verotuloja myös sähköntuotannon polttoaineista, toisin kuin ulkomailla tuotetut kivihiili ja kaasu. Turpeen verottaminen johtaa turpeen käytön vähentymiseen vähintään kolmanneksella eli 8 TWh ja uhkaa välittömästi noin 2000 työpaikan menetystä eri puolilla Suomea. Perustellusti esitämme, että turve on säilytettävä myös jatkossa verottomana polttoaineena, kuten hallituksen UE 2020-velvoitepaketin yhteydessä sovittiin keväällä 2010. Lisätietoja Varapuheenjohtaja Tomi Salo 050 385 0330 Toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto 040 500 4779 FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry on alan valtakunnallinen toimialajärjestö, jossa on yli 100 organisaatiojäsentä sähkö-, lämpö- ja liikennesektoreilta. Se on myös Euroopan Bioenergiajärjestöjen (AEBIOM) pitkäaikainen hallitusjäsen. Yritysmaailma Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Email: joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: ilmoitus.sanna@yritma.fi ilmoitus.kari@yritma.fi Toimittajat: Sirpa Pitkänen Puh. 010 820 5705 Eino Maironiemi Puh. 010 820 5703 Tapani Kärkkäinen Puh. 010 820 5704 Ilmoitukset: Kari Koponen Puh. 010 820 5708 Tuomo Immonen Puh. 010 820 5710 Markku Oikarinen Puh. 010 820 5707 Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

YRITYSMAAILMA 11 Siemensin Energia ja ympäristöpalvelut panostaa kiinteistöjen energiatehokkuuteen Kuopion seudulla Siemensin tehtävänä on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta Kuopion seudulla. Energian säästöön liittyvät ratkaisut ovat Siemensille voimakkaasti kasvava liiketoimintaalue ja tulemme panostamaan sen kehittämiseen myös Pohjois-Savossa, kertoo Siemens Talotekniikan Energia ja ympäristöpalvelut-yksikön päällikkö Isto Hietanen. Kuopion toimipaikka hoitaa Siemens Talotekniikan Kuopion seudun ja Itä-Suomen toimintaa. Toimipaikassa työskentelee tällä hetkellä noin 10 työntekijää. Toimipaikka on tänä vuonna vahvistanut toimintaedellytyksiään ja resurssejaan rekrytoimalla uusia asiantuntijoita Energia ja ympäristöpalvelut-yksikköön. Pystymme nyt palvelemaan kiinteistönomistajia entistäkin paremmin ja haluamme toimia heidän yhteistyökumppaneinaan energia- ja ympäristöasioissa. Siemens on maailman johtava energiaurakoitsija maailmassa ja olemme kehittäneet tehokkaita työkaluja ja menetelmiä energiaprojektien toteuttamiseen. Meillä on globaalisti yli 20 vuoden kokemus tältä liiketoimintasektorilta ja siksi pystymme tarjoamaan asiakkaille Suomessa ainutlaatuisen toimintamallin. Energiatakuuprojekteissa Siemens takaa, että kiinteistön energiankulutus pienenee sovitulla osuudella. Jos säästö ei onnistu, Siemens maksaa asiakkaalle takaisin sovitun osan energiansäästöön tehdystä sijoituksesta. Ratkaisuja kiinteistöjen energiatehokkuuden maksimointiin Siemens Talotekniikka on Siemens-konsernin teollisuussektorin yksikkö, joka tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja rakennusautomatiikkaan, energiatehokkuuteen ja turvallisuuteen. Siemen Talotekniikan toimintaan kuuluvat rakennusautomaatiourakointi ja rakennusautomaatioon liittyvien komponenttien myynti ja rakennusten energiatehokkuus asiat sekä paloilmoitin järjestestelmät. Siemens Talotekniikassa toimii Energia ja ympäristöpalvelut-yksikkö, joka on keskittynyt kiinteistöjen energian säästöön liittyviin palveluihin ja ratkaisuihin. Toimintaan kuuluvat kiinteistöjen elinkaari-, käyttö-, ylläpito-, energia-, hälytys- ja tietopalvelut. Elinkaaripalvelut tarjoavat räätälöityjä ratkaisuja, jotka varmistavat sen, että järjestelmät ovat aina ajan tasalla ja rakennuksen käyttötoiminnot toimivat moitteettomasti. Hälytyspalvelut käsittelevät tapahtumat ja murto- ja palohälytykset ammattitaitoisesti häiriöiden ja vaurioiden estämiseksi ja mahdollisten riskien pienentämiseksi. Energiapalveluissa seurataan, analysoidaan ja optimoidaan rakennuksen energiankulutusta mukavuusoloista tinkimättä sekä autetaan saavuttamaan energiansäästöjä ja minimoimaan ympäristövaikutuksia. Käyttöpalvelut tarjoavat tukea järjestelmien käytössä sekä Siemens Talotekniikan Energia ja ympäristöpalvelut-yksikkö on keskittynyt kiinteistöjen energian säästöön liittyviin palveluihin ja ratkaisuihin. Toimintaan kuuluvat kiinteistöjen elinkaari-, käyttö-, ylläpito-, energia-, hälytys- ja tietopalvelut. apua kiinteistön hallinnassa. Järjestelmän toimintavarmuus-palvelu varmistaa, että toimintaan liittyvät tavoitteet saavutetaan. Ylläpitopalvelut tarjoavat ennalta estäviä ja korjaustoimenpiteitä, joilla aikaansaadaan ongelmaton, turvallinen ja tehokas järjestelmän toiminta. Tietopalvelut tarjoavat neuvontaa, koulutusta ja työkaluja, jotka auttavat rakennuksen järjestelmien hallinnassa ja käytössä. Siemens tarjoaa kiinteistönomistajille laajan valikoiman palveluratkaisuja, joista voidaan toteuttaa kunkin asiakkaan tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla toteuttava kokonaisuus. Lähtökohtana on aina kiinteistön energiatehokkuuden maksimointi ja merkittävin säästöjen saavuttaminen energiankulutuksessa, olosuhteiden laadusta tinkimättä. Energian kulutuksen kannalta on olennaista, että kiinteistöjä hoidetaan ja käytetään oikealla tavalla. Isto Hietanen kertoo, että Energia ja ympäristöpalvelut suorittaa kiinteistöjen valvontaa tehokkaiden etäkäyttöratkaisujen avulla. Kiinteistöjen toimintaa ja energiankäyttöä voidaan seurata tarkasti ja reagoida nopeasti mahdollisiin ongelmiin Kiinteistöjen ohjaamiseen on kiinnitettävä suurta huomiota. Kyse on sekä teknologiasta että kiinteistöjohtamisen asiantuntemuksesta. Asiantuntemusta ja pitkäjänteistä toimintaa Siemensin Energia ja ympäristöpalveluiden asiakaskunta on monipuolinen. Siihen kuuluu kiinteistöalalla toimivia yrityksiä, kiinteistönomistajia, kiinteistöjohtamiseen erikoistuneita yrityksiä sekä kuntien ja kaupunkien yksikköjä. Palvelutarjontamme sopii erilaisten kiinteistöjen ja kiinteistönomistajien tarpeisiin. Toimisto- ja liikerakennukset sekä julkisella puolella koulut, päiväkodit, palvelutalot, kuntien ja kaupunkien virastot, terveyskeskukset ja sairaalat sekä uimahallit ovat meidän vahvaa toimintakenttäämme. Asiakkaamme arvostavat Siemensin asiantuntemusta, pitkäjänteistä toimintaa ja kykyä kehittää kiinteistöjen toimintaa ja ylläpitoa tehokkaalla tavalla. Kiinteistöjen energiankäytön asiantuntija Energia ja ympäristöpalvelut on myös vanhojen kiinteistöjen energiankäytön asiantuntija. Energia asiantuntijamme tutkivat ja laskevat kunkin kiinteistön energiataseen, josta selviää millä tavoin rakenteet, komponentit ja muut ratkaisut kuluttavat energiaa. Tutkimusten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotukset, investointisuunnitelmat ja toteutusmallit energian säästämiseksi. Hyvällä ratkaisulla voidaan kokemustemme perustella saavuttaa kiinteistöistä riippuen 15 40 prosentin säästöt. Kun vanhoissa kiinteistöissä on vanhoja, paljon energiaa kuluttavia laitteita, ne vaihdetaan uuteen energiatehokkaaseen teknologiaan, jota käytetään oikealla tavalla. Näin saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Siemensin palveluihin kuuluu myös se, että me tarpeen vaatiessa rahoitamme asiakkaidemme energiahankkeita. Hietanen kertoo esimerkkinä Siemensin Energia ja ympäristöpalvelut-yksikön Pieksämäen kaupungille toteuttaman energian säästöhankkeen, jossa uusitaan sairaalan ja pääterveysaseman talotekniset järjestelmät. Uuden teknologian lisäksi Siemens hoitaa myös näiden kiinteistöjen seurannan ja käytön. Pieksämäellä toteutetaan laajasti meidän palvelutarjontaamme ja ratkaisujamme. Yhteystiedot Siemens Osakeyhtiö Energia & Ympäristöpalvelut Myyntipäällikkö Risto Korhonen 050 469 7689

12 YRITYSMAAILMA Yrityspalvelu Lyytinen Oy kiinteistöalan asiantuntijayritys aloitti toimintansa viime keväänä Kiinteistöjen pitkäjänteinen hallinta on olennainen osa kansallisomaisuuden ylläpitoa, johon kiinteistöjen omistajien, isännöitsijöiden ja kiinteistönhuoltoyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Konkreettisten huolto-ohjelmien laatimisesta on tässä työssä selkeää hyötyä, ne yhdenmukaistavat huoltotoimintaa ja tuovat siihen läpinäkyvyyttä. Toinen tärkeä seikka on se, että kiinteistöjen ylläpidossa otetaan riittävän pitkä 10 20 vuoden tarkastelunäkökulma, toteaa toimitusjohtaja Kalle Lyytinen. Kiinteistöalan asiantuntijayritys Yrityspalvelu Lyytinen on Kuopiossa toimiva kiinteistöalan asiantuntijayritys, joka on erikoistunut kiinteistöalan taloustekniseen konsultointiin. Toimintaan kuuluvat kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen sekä rakennusvarallisuuden strategiseen johtamiseen liittyvät tehtävät sekä kiinteistöjen käyttöön, ylläpitoon ja arviointiin liittyvät asiantuntijatehtävät. Teemme esimerkiksi rakennusten korjaussuunnitteluun ja investointikustannuksiin liittyviä selvityksiä, sekä ratkomme kiinteistönhuollon rakennusteknisiä ongelmia. Yrityksen toiminta on käynnistynyt myönteisesti. Tällaiselle toiminnalle tuntuu olevan Pohjois-Savossa selvää tarvetta. Varsinkin asunto-osakeyhtiölain muutos viime kesänä on lisännyt kiinteistöjen kuntoarvioiden tarvetta. Toisaalta rakennuskanta ikääntyy, jolloin peruskorjausten suunnittelu ja valvonta lisääntyvät ja kohtuuhintaisia asiantuntijapalveluita tarvitaan. Yrityksen asiakkaita ovat Kuopion ja sen lähialueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, isännöitsijätoimistot ja teollisuusyritykset. Yksi suurimmista asiakkaistamme on Teboil Oy, jolle olemme tehneet kiinteistöjen, prosessien ja petrokemian alan konsultointitehtäviä Tuore yritys, paljon kokemusta Suomessa ja ulkomailla Yritys on perustettu 27.4.2010, mutta perustajajäsenillä on runsaasti kokemusta sekä rakennusalalta että yritystoiminnasta. Rakennus- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri Kalle Lyytinen on toiminut kotimaassa ja ulkomailla rakennusalan yrittäjänä ja yrittäjä-osakkaana ja hänellä on paljon kokemusta myös yritysten perustamisesta, kiinteistöhallinnon ja rahoituksen eri tehtävistä. Rakennusala on tullut eri tehtävien kautta monipuolisesti tutuksi. Opiskelin Oulun yliopiston Rakennustekniikan osastolla ja Teknillisessä korkeakoulussa. Toimin valtion palveluksessa muutaman vuoden ja siirryin rakennus- ja maanrakennusalan konsulttitoimintaan kotimaassa. Siitä avautui yhteyksiä ulkomaille ja työskentelin norjalaisen yhtiön palveluksessa nelisen vuotta pääasiassa Pohjois- Euroopassa ja Aasiassa. Suomeen palasin muutama vuosi sitten ja toimin yrittäjänä pääkaupunkiseudulla. Olen kotoisin Savosta, joten yrityksen perustaminen Kuopioon tuntui luontevalta ratkaisulta. Viime vuosina olen hankkinut myös kauppatieteen koulutusta Kuopion yliopistossa sekä alan täydennyskoulutusta mm. Kiinteistöalan koulutuskeskuksen ja AmiEdun järjestämillä kursseilla. Kiinteistönhallinta on sekä teknistä että taloudellista toimintaa ja monien eri resurssien sekä tahtotilojen yhteen sovittamista. Työssä tarvitaan monipuolista ammattitaitoa. Jatkuva kouluttautuminen tuo uusia näkökulmia asioihin, auttaa tarttumaan haasteisiin kaavoihin kangistumatta ja etsimään tuoreita ratkaisumalleja ongelmiin asiakkaiden parhaaksi. Korjausrakentaminen lisääntyy Suomessa lähivuosina Kalle Lyytinen toteaa, että korjausrakentaminen on Suomessa vasta nyt nousemassa volyymiltaan uudisrakentamisen rinnalle. Esimerkiksi Ruotsissa kiinteistöjen ylläpitoon ja korjausrakentamiseen on kiinnitetty paljon enemmän huomiota. 1970 80-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä on kertynyt korjausvelkaa; suuret rakenneosat, esimerkiksi ulkovaippa, vesikate, ikkunat, ovet ja talotekniikka eli sähkö-, lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät ovat korjausten tarpeessa. Monien rakenneosien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30-40 vuotta, Suomessa tullaan peruskorjaamaan 10 15 vuoden aikana erittäin paljon. Korjausten suunnitteluun, budjetointiin ja kunnossapitoon pitää varautua pitkäjänteisesti. Se lisää myös kiinteistöjen kuntoarvioiden tarvetta. Tutkittuihin faktoihin perustuva kiinteistöjen kunnossapidon ja korjausten pitkäjänteinen suunnittelu, jossa otetaan huomioon koko kiinteistön elinkaari, takaa asiakkaillemme parhaan lopputuloksen. Esimerkiksi kiinteistöihin kohdistuvien korjausinvestointien suunnittelu ja oikea-aikainen kokonaisvaltainen toteutus lisäävät asumismukavuutta, säilyttävät kiinteistöjen arvoa ja tuovat pitkän ajan kuluessa myös taloudellisia säästöjä. Kiinteistöjen kuntoarvioiden, PTSohjelmien ja korjaustarveselvitysten laatija Kiinteistöjen kuntoarvioiden, PTS-ohjelmien ja korjaustarveselvitysten tekeminen on merkittävä osa Yrityspalvelu Lyytinen Oy:n työtä. Kalle Lyytisen mukaan asiantuntijan tekemillä kiinteistöjen kuntotarkastuksilla ja -arvioilla on painoarvoa kiinteistöalalla. Tämä on luottamuksellista toimintaa: kaikkien osapuolten pitää pystyä luottamaan tarkastajan ammattitaitoon. Olemme suorittaneet kuntoarvioijan pätevöitymiskoulutuksen ja siihen liittyvät näyttökokeet, samoin Talotekniikan TATE perusvalvojan koulutuksen ja meillä on paljon kokemusta rakennustekniikan alalta. Kuntoarvioiden pitää täyttää asiallisesti ja muodollisesti niille annetut määräykset. Kuntoarvioita tehdessä esitämme asiakkaille erittelyn siitä, mitä työ sisältää ja arvioiden jälkeen tarkan raportin kiinteistön kunnosta. Nykyään raporttiin kuuluu laajennettu energiatalouden selvitys, jossa tutkitaan kiinteistön veden, lämmön ja sähköenergian kulutusta ja etsitään vaihtoehtoja energiansäästöille. Asiakkaille esitetään myös investointilaskelmat säästötoimenpiteistä ja niiden takaisinmaksuaika. Kiinteistönhuoltoohjelma on hyvä työkalu Yrityspalvelu Lyytinen laatii myös konkreettisia, tarkasti määriteltyjä kiinteistönhuoltoohjelmia, joissa määritellään viikoittain, kuukausittain ja vuosittain tehtävät tarkastustoimenpiteet. Kiinteistönhuolto-ohjelma on hyvä työkalu isännöitsijöille, taloyhtiöiden hallituksille ja kiinteistönhuoltoyrityksille. Kaikki pysyvät selvillä siitä, kuinka kiinteistöä huolletaan, mistä muodostuvat huollon kustannukset ja mitä on tulevaisuudessa odotettavissa. Tarkistuslistat voidaan käydä läpi hallituksen kokouksissa esimerkiksi neljännesvuosittain ja jos ongelmia on, niihin voidaan puuttua nopeasti. Yrityspalvelu Lyytisen palvelut Kuntoarvioiden ja PTS-ohjelmien tekeminen. Kiinteistöjen huolto-ohjelmien laadinta ja ylläpito. Rakennuttajakonsultointi esimerkiksi pienurakoiden työselitykset ja valvonta. Laajennetut energiaselvitykset ja niihin liittyvät laskelmat. Teknis-taloudelliset kustannuslaskelmat esimerkiksi investointien takaisinmaksuajat. Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten konsultointityöt. Erilaiset kyselyt mm. asukastyytyväisyys ja -tarvekyselyt. Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö: Alan tuottavuus on parantunut Suomalaisessa infrarakentamisessa alan osatuottavuudet ovat kehittyneet, mutta kokonaistuottavuus on tilastojen valossa laahannut perässä. Tilastoissa on ollut myös harhaa: Rakennus- ja kiinteistöala teetti vuonna 2006 VTT:llä raportin alan tuottavuuden kehittymisestä, kun tuottavuuskehitys Tilastokeskuksen tilastoissa näytti miinusta vuosilta 1995-2003. Rakennus- ja kiinteistöalan raportti päätyi siihen, että maa- ja vesirakennusalan tuottavuus oli Tilastokeskuksen -3,2 prosentin sijasta +7 prosenttia vuosina 1999-2004. Tuottavuuden nostopaineet ovat edelleen suuret, muun muassa Liikennevirasto on pääjohtaja Juhani Tervalan suulla nostanut tuottavuuden kehittämisen ykkösasiaksi. Tuoreessa Infrarakentaja-lehdessä Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kehuu Tervalan toiveita oikeansuuntaisiksi. - Tämä tarkoittaa sitä, että innovoinnin mahdollistaminen tulee painottumaan Liikenneviraston hankintakäytännöissä. Kun katsotaan ajassa taaksepäin, on helpompi nähdä useita alan työskentelytapoja muuttaneita ja tuottavuutta lisänneitä innovaatioita. Hyvä esimerkki yksittäisestä tuottavuutta nostaneesta innovaatiosta on kauhanpyörittäjä. Muita hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi mobiilit murskauslaitokset, remixlaitteet asfalttialalla ja koneautomaatio ylipäänsä. Projekteissa innovaatioita tehdään päivittäin, mutta vasta aika näyttää kuinka suuriksi ne osoittautuvat, Syrjö mainitsee Infrarakentajassa. Urakoitsijoiden näkökulmasta oleellista on se, kuinka tilaaja käsittelee innovaatioita. Yrityksillä on myös pelkoja omien innovaatioiden päätymisestä tilaajan kautta kilpailijoiden hyödyksi. -Arjen innovaatioiden valuminen kilpailijoiden tietoon on vaikeampi estää. Sen sijaan pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena synnytettävät innovaatiot voidaan suojata esimerkiksi mallisuojilla ja patenteilla. Patentin hakeminen on pitkä ja kallis prosessi ja vaatii asiaan vihkiytyneen tekijän, kertoo Syrjö. - Esimerkin hakeminen matkapuhelinalalta alkaa olla jo hieman passé, mutta totuus on, että näillä yrityksillä innovaatiot ovat liiketoiminnan kovaa ydintä ja innovaatioiden suojaaminen keskeinen osa yrityksen strategiaa. Uskon, että myös infra-alalla kehitys tulee kulkemaan tähän suuntaan. On koko infra-alan etu, että yritykset kykenevät tekemään innovaatioillaan kannattavaa liiketoimintaa. Innovaatiomyönteinen ilmapiiri aikaansaa positiivisia kerrannaisvaikutuksia, joista hyötyy loppukädessä veronmaksaja. Lisätietoja: Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö Kuva: Tiina Holmström

YRITYSMAAILMA 13 Omni Yrityspalvelut kokonaisvaltaista tulevaisuuteen tähtäävää palvelua Omni Yrityspalvelut Oy:n vetäjä Pirjo Manninen on toiminut runsaat kaksi vuotta yrityspalveluyrittäjänä Kiuruvedellä. Aikaisempaa kokemusta alalta Mannisella on 10 vuoden ajalta tilitoimistoyrittäjänä Tampereella. Lisäksi Manninen on toiminut yli 10 vuotta muissa erilaisissa taloushallinnon- ja koulutustehtävissä muun muassa Kiuruveden kaupungin palveluksessa kehittämispäällikkönä. Pirjo Manninen on kehittänyt yrityksensä kokonaisvaltaista palvelua tuottavaksi tilinpitäjäksi, joka pystyy näkemään ja siten opastamaan asiakastaan kohti tulevaisuuden haasteita. Emme halua olla historiankirjoittaja, vaan olla ajan tasalla yrityksen arjessa. Aika tuntuu olevan otollinen yrittäjän kanssa rinnalla kulkijalle, ekonomin koulutuksen saanut Pirjo Manninen uskoo. Halu menestyä yrittäjän rinnalla Yrityksemme liikeideana on tarjota yrityksille talouspäällikkö- taloushallinto ja toimitusjohtajapalveluja, yrityskoulutusta ja konsultointia sekä suunnitella ja toteuttaa kehittämishankkeita. Palvelemme asiakasyrityksiä ammattitaidolla ja laaja-alaisesti ja palvelumme tuotetaan yksilöllisesti, korkeatasoisesti ja viiveettä. Panostamme asiakasyritystemme liiketoiminnan kokonaisuuden hallintaan, emme tyydy siihen mitä yrityksen rutiini kirjanpito tuottaa, vaan pitkäjänteisempään suunnitteluun ja eri osa-alueiden huomioon ottamiseen yrityksen menestystekijänä. Asiakkaan menestyminen on myös meille tärkeää, Manninen haluasi vielä painottaa. Jatkuvaa koulutusta Omni Yrityspalvelut antaa apua esimerkiksi budjetointiin, hinnoitteluun, investointien- sekä liiketoiminnan talous- ja rahoitussuunnitteluun. Tunnemme hyvin eri rahoitusmahdollisuudet yrityksen kehittämisen, käyttöpääoman tai investointien rahoittamiseksi. Lisäksi meiltä löytyy asiantuntemusta suhdannelainojen hakemiseen sekä yrityssaneerauksiin. Palvelun laatua kehitämme yrittäjän ja henkilökunnan jatkuvalla koulutuksella muuttuvassa tietovirrassa. Minun lisäksi yrityksessä työskentelee tradenomi Maria Mikkonen. Hänellä on runsaan 6 vuoden kokemus toimisto- ja tilitoimistotyöstä. Merkonomi Tarja Siidorov on suorittanut MJK oikeusopinnot ja ulkoisen laskentatoimen opinnot. Hänellä on runsaan 20 vuoden kokemus tilitoimistotyöstä. Assistenttiharjoittelijana meillä aloitti ylioppilas Jaana Manninen. Lisäksi käytössämme on laaja osaamisverkosto, Pirjo Manninen kertoi. Tietotekniikka yhä tärkeämpi osa Nykyaikaisen tilitoimiston yksi edellytys on tietotekniikan hyväksikäyttö. Siinä uskoisin, että olemme edelläkävijöitä alueellamme (sähköinen laskutus, laskujen vastaanotto jne). Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus katsella itse omia taloustietojaan järjestelmässämme tai tehdä osia niistä esim. laskutus, ostolaskujen kirjaaminen tai maksatus. Lähiaikoina palveluvalikoimamme laajentuu sähköiseen asiakirjahallintaan, jolloin tallentamamme asiakirjat ovat asiakkaan katseltavissa ja ovat helposti löydettävissä sekä tarvittaessa edelleen lähetettävissä sähköpostina, Pirjo Manninen paljasti. Uudet toimitilat vuoden loppuun Pirjo Manninen on varmasti luonut useimmat asiakassuhteensa tietenkin ammattitaitonsa, mutta myös oman iloisuutensa ja sympaattisen luonteenlaatunsa ansiosta. Hänen kanssaan on varmasti helppo toimia, kun varastosta löytyy vielä hulppea määrä huumoria. Melkoista urheiluahan tämä välillä on. Kehittely ja suunnittelu eteenpäin ovat tärkeitä. Vuoden vaihteessa Kuntoarvio ajan tasalla 41 prosentilla taloyhtiöistä Kuntoarvio on ajan tasalla Uudellamaalla 58 prosentilla taloyhtiöistä, muualla Suomessa vain joka kolmannella yhtiöllä. Kuntoarvion tekeminen on nyt ajankohtaista, kun taloyhtiöt valmistelevat uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimia viiden vuoden korjaustarveselvityksiä. - Korjaustarveselvitystä ei voi tehdä ilman kuntoarviota tai muita asiantuntijaselvityksiä, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Kehitettävää on myös kuntoarvioiden laadussa, sillä vain reilu kolmannes isännöitsijöistä on selkeästi tyytyväisiä kuntoarvioihin. Kuntoarvioihin tyytymättömiä on 15 prosenttia isännöitsijöistä. Puolet isännöitsijöistä suhtautuu kuntoarvioihin neutraalisti tai ei osaa arvioida niitä. 61 prosenttia isännöitsijöistä kertoo kuntoarvioiden hintojen nousseen selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistön kunnon arviointiin liittyviä palveluita on isännöitsijöiden mielestä saatavilla varsin hyvin. Vain joka kymmenes isännöitsijä arvioi, että palveluiden saatavuus on heikko. Puolet isännöitsijöistä ennustaa, että kuntoarvioiden laadintapalveluita tulee lisää. Muualla maassa tosin uskotaan palveluiden lisääntymiseen selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla. Energiapalvelut harvalla käytössä Energiakatselmuksen on toteuttanut 14 prosenttia taloyhtiöistä ja erillisen energiatodistuksen on laatinut 16 prosenttia yhtiöistä. Merkittävä osa isännöitsijöistä ei osaa ottaa näiden palveluiden laatuun lainkaan kantaa. - Energia-asioihin panostaminen on taloyhtiöissä vielä harvinaista, Heikkilä kommentoi. Energiakatselmuksiin selvästi tyytymättömiä on 18 prosenttia isännöitsijöistä ja erillisiin energiatodistuksiin tyytymättömiä on 17 prosenttia isännöitsijöistä. Tiedot käyvät ilmi Isännöintiliiton teettämästä kyselystä, johon vastasi 194 isännöitsijää. Kysely tehtiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, osana taloyhtiöiden strategioiden kehityshanketta. Kyselyn toteutti Promenade Research Oy. Asunto-osakeyhtiöt Suomessa 80 000 asunto-osakeyhtiötä 2 000 000 asukasta 300 000 hallituksen jäsentä 2 000 isännöitsijää 800 isännöintiyritystä Lisätiedot Raportti kyselyn tuloksista Isännöintiliitto, toimitusjohtaja Tero Heikkilä, puh. 0400 160 342 www.isannointiliitto.fi www.kotitalolehti.fi Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Isännöintiliitossa on mukana 300 isännöintiyritystä ja 22 yhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa 40 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli miljoona suomalaista. Tilitahko Oy on auktorisoitu tilitoimisto ja vahva osaaja. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä tarpeenne! Pisantie 2 A 7, 73300 Nilsiä puh. 017-463 1900, www.tilitahko.fi muutimme isompiin toimitiloihin Kiuruveden keskustaan, Torikatu 6:een, Manninen lopetti. Palveluvalikoimaamme kuuluu: tilitoimisto-, talouspäällikköja toimitusjohtajapalvelut yritystoiminnan kehittäminen hankesuunnitelmat kustannusten kartoitus rahoituksen hakeminen Tili-Eliisa Ky Palvelumme ovat monipuolistuneet ja kustannustehokkuus lisääntynyt uuden yhteistyötahon ja tietojärjestelmän myötä Tilitahkon kanssa yhteistyössä. maksatushakemuksissa avustaminen neuvontapalvelut yrityksille ja yrittäjäksi aikoville liikeidean testaukset liiketoimintasuunnitelmat kannattavuuslaskelmat rahoitus yrityskaupat yritysten perustamiset yritysmuodon muutokset kriisi/kasvuyritysten tervehdyttäminen ja kehittäminen Tilitahko on Taloushallintoliiton jäsen

14 YRITYSMAAILMA Verotilin valuviat korjattava! Viime aikojen yksi suurimmista haasteista yritysten taloushallinnossa on ollut vuoden alusta käyttöönotettu verotili, jolla uudistettiin oma-aloitteisesti maksettavien verojen ilmoitus- ja maksumenettely. Arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksu ovat näitä verotilimenettelyyn kuuluvia oma-aloitteisia veroja, joten yritystoimintaa harjoittavat verovelvolliset ovat käytännössä saaneet kokea verotilimenettelyn ihanuuden ja kurjuuden näin järjestelmän ensivaiheessa. Ideana verotili on hyvä. On maksajakohtainen reskontra, josta selviää maksettavaksi ilmoitetut verot, niiden katteeksi maksetut määrät ja saldotilanne. On hyvä, että maksettavia ja yritykselle palautettavia veroja voi kuitata keskenään. On myös hyvä, että arvonlisäverojen palautuksen voi periaatteessa saada takaisin jo seuraavassa kuussa, mikä on erityisesti vientiyritysten intressissä. Idea on hyvä, mutta käytäntö on osoittanut, että järjestelmässä on parannettavaa. Yritykset ovat olleet hämmentyneitä tiliotteille ilmestyneistä maksuhuomautuksista ja viivästysseuraamuksista, vaikka ilmoitukset piti olla annettu ja maksut maksettu. Maksukehotukset ja muut ilmoitukset ovat ikävällä tavalla horjuttaneet luottamusta myös tilitoimistojen työhön ja ammattitaitoon. Missä sitten vika? Verojen kuittaamismenettely ei toimi odotetusti On käynyt niin, että negatiivisen yritykselle palautettavan arvonlisäveron kuittaaminen maksettavista ei ole onnistunut odotetulla tavalla. Yritys haluaa kuitata palautettavan maksettavasta ja maksanut niiden erotuksen, järjestelmä ei sitä ymmärrä vaan ilmoitettu negatiivinen vero palautetaan ja loppujen lopuksi yritys maksaa veroa liian vähän. Yrityksen verotilille tulee merkintä miinussaldosta ja maksumuistutus soppa on valmis. Jotta homman saisi hoidettua kohdalleen, ilmoitettavat tiedot pitää antaa tiettyinä päivinä ja tietyssä järjestyksessä, kuittaustahtoa ei siis voi muulla tavoin ilmaista. Tietoja ei siis voi antaa ennakolta ja haluamanaan päivänä - silloin, kun tiedot ovat yrityksessä valmiina annettavaksi. Asia, mitä kukaan ei osannut pelätä ja minkä osalta Verohallinto antoi ohjeistusta vasta kevään kuluessa. Käsittelyajat ja muut ongelmat Markku Ojala Arvonlisäveron palautukset ovat ruuhkautuneet Verohallinnon selvittelyihin niiden oikeellisuudesta, eikä ennuste käsittelyaikojen lyhentymisen osalta ole positiivinen. Ensi huhtikuussahan rakennusalalla otetaan käyttöön ns. käänteinen arvonlisävero. Siinä aliurakoitsija ei maksa veroa, mutta voi vähentää hankintojen veron. Se merkitsee arvonlisäpalautusten ja sitä kautta selvittelytyön määrän kasvua ja lopulta käsittelyaikojen venymistä ennestään ellei mitään tehdä. Ongelmia on ollut myös tiliotteiden luettavuudessa. Tiliotteesta välittyvä päällimmäinen viesti lukijalle saattaa olla, että veroa on maksamatta ja että maksu on tehtävä viipymättä. Otteen tekstiosa antaa vasta rauhan lukijalleen tapaus onkin käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Verohallinto selvittää yritykselle tulevan arvonlisäveron palautuksen oikeellisuutta ja tästä syystä sitä ei ole merkitty tiliotteelle. Jos yrittäjällä on puhtaat jauhot pussissa, ei mitään maksusuoritusta tarvita tiliotteen kehotuksista huolimatta vaan tilanne oikenee, kun oikeus palautukseen on varmistettu ja palautus kirjattu verotilille. Mutta se teksti. Eikö järkevämpää olisi merkitä tiliotteelle näkyvästi ja ensimmäiseksi, että asian käsittely on kesken. Oletuksena kai sentään voidaan pitää, että yrittäjä ilmoittaa ihan aidosti oikeat tiedot yrityksensä maksettavista veroista ja palautuksista. Ongelmia maksujen hallinnan kannalta on aiheuttanut se, että verotilille on putkahdellut esim. tuloverojen palautuksia, mikäli yritys on antanut ilmoitukset maksettavista veroista hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja sattumalta siinä kohtaa, kun veronpalautukset maksetaan. Lisäksi sentinkin miinussaldo verotilillä saattaa aiheuttaa koko veronpalautuksen esim. tuhansien eurojen kirjaamisen verotilille. Verotilille tulee näissä tapauksissa veronpalautus ja yrityksen myöhempi oma maksu. Tilillä saattaa tällöin olla tukevasti rahaa, kun veronpalautuksen siirtymistä ei ole ymmärretty ottaa maksettaessa huomioon tilin katteena. Haaste on siinä, että omia maksuja ei saa Verohallinnolta takaisin ellei ole tehnyt niitä erehdyksessä. Rahojen takaisin hakeminen vaatiikin sitten oman menettelynsä. Nämä ovat yksittäisiä esimerkkejä niistä käytännön ongelmista, joita verotilimaailmassa on kohdattu. Ongelmiin onkin syytä tarttua rivakasti ja menettelyä korjattava yritysten arkeen paremmin sopivaksi - ensi kevättäkin ajatellen. Idea on hyvä - mutta valuviat on korjattava. Kuka sitä nyt rikkinäistä huolii. AUKTORISOITU TILITOIMISTO Tilitoimisto Sirpa Hämäläinen Oy Savontie 26 B 29, 78300 VARKAUS Puh. (017) 551 3607 Fax (017) 551 3605 S-posti: sirpa.hamalainen@tilitshamalainen.fi TILIFAVORA Kyllikinkatu 1 78850 VARKAUS puh. 017-5566 287, 0400-674 254 fax 017-5566 287 vesa.hiltunen@tilifavora.fi www.tilifavora.fi Taloustohtoripalvelu pienyrittäjälle Visma Services Teemuaho Oy Puijonkatu 30, 70110 KUOPIO Puh: 029 0030 307 Fax: 029 0030 378 Taloustohtoripalvelumme sisältää pienyrittäjän kirjanpito- ja palkanlaskenta-aineiston sähköisen käsittelyn tilitoimistoissamme sekä sähköisen raportoinnin ja arkistoinnin netin kautta. Toimintatapamme mahdollistaa edullisemmat hinnat. Taloustohtoripalvelu sisältää pienyrittäjän päätöksiä tukevan havainnollisen raportoinnin nykytilanteesta. Taloustohtoripalvelu ennakoi myös pienyrittäjän liiketoiminnan tulevaisuutta jatkuvilla tilinpäätösennusteilla. Taloustohtoripalvelumme pienyrittäjän palkanlaskenta jaksotukset kuukausittain sähköinen raportointi netin kautta Teemuahon kehittämä Navita Web -raportti pienyrittäjän kuukausiraportti ja tilinpäätösennuste keskeisistä avainluvuista kilometritolpat graafisina kuvaajina ajantasaista ja havainnollista tietoa yrittäjän liiketoiminnasta Kampikuja 4, 78200 VARKAUS Puh: 029 0030 316 Fax: 029 0030 387

SOININEN JARMO OY YRITYSMAAILMA 15 Koiravedenkatu 13 B 8, 70800 Kuopio Maalinsekoituslaitteiden ja sävytyskoneiden ASENNUS HUOLTO VARAOSAPALVELUT LAPINLAHDEN TILI Oy Kirjanpidot Veroasiat Isännöinti Palkanlaskenta Yritysten perustaminen Tilitoimistopalvelut (017) 821 6900 Isännöintipalvelut (017) 821 6950 Fax (017) 821 6953 Asematie 8, LAPINLAHTI E-mail: lapinlahdentili@lapinlahdentili.inet.fi www.lapinlahdentili.fi PERHEKOTI SATUNIEMI Niemenmutka 19, 74700 KIURUVESI Puh. 017-759 333, 0400-847 980 fax 017-759 335, www.satuniemi.com satuniemi@co.inet.fi 040 516 1621, jarki77@jippii.fi Päivärinteenkatu 13, 74120 Iisalmi Puh 044-081 2239 Fax 017-812 239 velimatti.lappalainen@atkpalveluvml.fi www.atkpalveluvml.fi KoneNeliö Oy Matti 040 724 1205 Jari 040 514 7276 SÄHKÖ JA TELEKAAPELOINTI info@konenelio.com www.konenelio.com Viuluniekantie 6, 71800 Siilinjärvi www. lvisavo.fi HUOLTO LVI-huolto, asennus, mittaus ja säätö Viemärien ja putkistojen avaukset ja sulatukset sekä kuvaukset URAKOINTI Lämpö Vesi ja viemäri Ilmastointi Mittaus ja säätö Puh. 017-581 0213, fax 017-581 0214 Saamaislahdentie 18, 70420 KUOPIO RAKENNUS-PEKKA OY Yrittäjäntie 7, 72600 KEITELE Puh. (017) 852 501 Fax. (017) 851 051 rakennuspekka@co.inet.fi Pekka Saastamoinen 0400 179 773 Niilo Saastamoinen 0400 331 133 40 VUODEN KOKEMUKSELLA kalliolouhintaa Betonipiikkausta Injektointia p. (017) 364 8254, 040 543 2236 fax (017) 364 8134 KONEPAJA puh. 040 5563 625, 040 5386 510 www.tuometall.fi Sähkö ja Metallityöt Puh: 050 501 8991 jani@savonjtservice.fi Pekkolankatu 19 78400 Varkaus Varkauden Jäähdytyslaite puh. 0500 372 702 Pajakalliontie 23 A, 78710 Varkaus FIN-, EURO- JA KERTAKÄYTTÖLAVOJA Savon Kuormalava Ky Kuljetuksia täysperävaunulla Puh. 0500 571 457, 0400 571 457 savon@kuormalava.inet.fi

16 YRITYSMAAILMA MYYDÄÄN / VUOKRATAAN LEPPÄVIRRALTA: Teollisuustalotie 2 ja 4 muodostavat yhden kokonaisuuden, mutta ovat myös myytävissä erikseen. Kiinteistöt sijaitsevat vain kivenheiton päästä viitostieltä. Kiinteistöllä on reilusti piha- ja paikoitusalueita. Teollisuustalotie 2 Teollisuusrakennus n. 5.100 m 2. Omalla tontilla n. 20.443 m 2. Tontilla sijaitsee myös kevyt pressuhalli. Kiinteistöstä löytyy sosiaalitilat. Hallissa on siltanostureita. Valmistunut 1984. Teollisuustalotie 4 Teollisuusrakennus n. 4.647 m 2. Omalla tontilla n. 16.550 m 2. Kiinteistössä myös toimistotilaa. Yksi lastauslaituri sekä siltanostureita. Kiinteistö on uudehko ja hyvässä kunnossa. Valmistunut 2003. Teollisuustie 15 Tontti 4.682 m 2. Tontilla sijaitsee tomistorakennus 945 m 2, jonka kunto on heikko. Juankosken kaupunki toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Haaparinteeltä loppuvat tontit, tule nyt ja tee varaus. Uudiskohde As.Oy Siilinjärven Haaparinteentie 5, Toivala 2 kpl 2h+k+s 52,5 m 2 124.000 1 kpl 2h+k+s 58,5 m 2 131.600 1 kpl 3h+k+s 79,0 m 2 173.800 3 kpl 3h+k+s 80,5 m 2 175.000 1 kpl 3h+k+s 81,5 m 2 177.000 2 kpl 4h+k+s 94,0 m 2 205.000 Laadukkaasti varusteltu rivitaloyhtiö, kaikilla huoneistoilla oma autokatospaikka ja yhtiöllä oma tontti. Asunnot valmistuvat syksyksi 2011. Myytävänä myös: Paritalo Jännevirta 2 kpl 5h+k+s 153 m 2 + autokatos. TULOSKIINTEISTÖT OY LKV www.tuloskiinteistot.fi Tukkitie 1 2001 valmistunut edustava kesämökki. Huoneistoala 160 m 2, kerrosala 175 m 2. Tilava ja tyylikäs mökki josta kauniit näkymät järvelle. Läheisen hotellin palvelut ovat myös käytettävissä. Mökki sijaitsee kunnan vuokratontilla (420-416-3-253). Maanvuokrasopimus voimassa 31.12.2050 saakka. Tuloskiinteistöt Oy Erottajankatu 11 A 18, 00130 Helsinki puh. (09) 6841 620, fax (09) 6841 6226 email: etunimi.sukunimi@tuloskiintietot.fi Kalle Jaskara 050 3240 404 kalle.jaskara@tuloskiinteistot.fi Matti Ahrelma 0400 320 999 matti.ahrelma@tuloskiinteistot.fi KIP-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI järjestetään torstaina 20.1.2011 klo 12-16 Iisalmessa Kulttuurikeskuksen Karl Collan -salissa Juontajana Kolmen Kopla ohjelman Rouva Patentti! Tilaisuudessa esitellään KIP:n hyvät käytännöt: - kysyntälähtöiset innovaatiopalvelut ja innovaatiokoordinaattoritoiminta - Itä-Suomen jätesuunnitelman kehittäminen Robust Portfolio Modeling (RPM) menetelmällä - Tulevaisuuden tuotteet toiminta. Lisäksi puhumassa ovat pääomasijoittaja Curt Lindbom aiheesta Miten edistää yrittäjyyttä Suomessa? ja Suomen Keksijäin Keskusliiton toiminnanjohtaja Maunu Korpela aiheesta Keksijöiden haasteet innovaatioiden viidakossa. Päivän aikana on mahdollista tutustua KIPhankkeessa mukana olleisiin yrityscaseihin! lisätiedot:http//kip.savonia.fi Pääurakoitsija: Parha Oy / Myynti: Parha Oy Pertti Partanen 0400 577 681 Aki Partanen 0400 879 597 Anu Partanen 040 485 3317 www.parha.fi