Taulukkoliite. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 20. Taulukko 21. Taulukko 22.

Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite

Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Huoltotase, määrät Huoltotase, käyvin hinnoin Huoltotase, hinnat Kansainväliset hinnat Ulkomaankauppa, hinnat

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

Ennuste vuosille

1 Luottamuksellinen Kansantalouden osasto ENNRA602.TLI

TALOUSENNUSTE

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Talouden näkymät

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät vuosina

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Talouden näkymät

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Talouden näkymät vuosina

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomen Pankin ennusteita. kevät 1986

Suomen talouden näkymät

Maailmantalouden näkymät

Talouden näkymät

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Taloudellinen katsaus

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Talouden näkymät

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Taloudellinen katsaus

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Bruttokansantuotteen kasvu

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Taloudellinen katsaus

Postiosoite: TILASTOKESKUS puhelin: (09) telefax: (09)

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Talouskasvun edellytykset

JOHNNY ÅKERHOLM

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Talouden näkymät

SUOMEN PANKKI. ENNUSTE Luottamuksellinen LIITE 1 KUVIOT. Kansantalouden osasto SUHDANNE-ENNUSTE VUOSIKSI

Taloudellinen katsaus

Bruttokansantuotteen kasvu

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Ennusteen keskeisimpiä muuttujia. Huoltotase, määrät. Huoltotase, arvot. Huoltotase, hinnat. Ulkomaankauppa, määrät. Kiinteät investoinnit, määrät

TALOUSENNUSTE

ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2017

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO HPO.FI

Taloudellinen katsaus

Transkriptio:

1 ENNRA701.TLI Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 20. Taulukko 21. Taulukko 22. Taulukko 23. Taulukko 24. Taulukko 25. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Huoltotase, määrät Huoltotase, käyvin hinnoin Huoltotase, hinnat Kansainväliset hinnat Ulkomaankauppa, hinnat Ulkomaankauppa, määrät Kotitalouksien tulot ja kulutus Kiinteät investoinnit Tuotanto sektoreittain Työvoimatase Ansiotaso ja tuottavuus Keskeiset hinnat Yrittäjätoiminta: tuotanto, investoinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus Kotitalouksien tulot, kysyntä ja säästäminen Valtion menot Valtion tulot Valtion kassa-alijäämä ja rahoitus Kansantulo Veroasteet Maksutase Suomen Pankin tase ja raha-aggregaatit Pankkien tase Korot Julkisen talouden velka Ennustetaulukot ovat luettavissa myös sähköisessä muodossa. Lukuoikeuksien saamiseksi voit ottaa yhteyden Hanna-Leena Männistöön, puh. 2517 tai sähköpostiosoitteella MANNISTOHA

Luottam uksellinen 2 ENNRA701.TLI 1. EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA BKT, %-muutos Työlliset, %-muutos T:töttöm~saste, % Kuluttajahinnat, %-muutos (defl.) Asuntojen hintaindeksi z %-m uutos Sopimuspalkat, (yksityinen sektori), %-m. Ansiotaso, %-muutos Reaaliansiotaso, %-m uutos T:tön tuottavuust/o-muutos Tavaraviennin deflaattori, %-muutos Tavaratuonnin deflaattori z %-muutos Vaihtosuhde, %-muutos Suhteelliset vientihinnat, %-muutos M2, %-m uutos Markkinarahan korko (3 kk) JVK-korko {5v.} Veroaste, % BKT:sta (SNA) Valtion nettoluotoanto, % BKT:sta Julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta Kotitalouksien kulutusalttius, % Pääomatulojen osuus jalostusarvosta z teoll., % Vaihtotase z % BKT:sta 1995 1996 4.5 3.2 2.2 1.3 17.2 16.3 0.2 1.2-3.6 5.5 4.0 3.1 4.7 3.9 4.4 2.6 2.3 0.6 5.7 0.6 1.0 1.1 4.7-0.5-9.8-0.2 6.0-2.1 5.8 3.6 8.9 6.8 48.0 49.9-9.7-7.0-5.1-2.6 97.2 98.9 46.4 44.8 4.3 3.4 1997 1998 1999 4.6 3.3 2.9 2.7 1.7 0.6 14.6 13.7 13.5 1.0 2.3 2.1 11.4 10.2 10.1 1.3 2.7 2.1 2.9 4.4 4.3 1.9 2.1 2.2 2.2 2.6 2.4-2.9 0.8 1.1 0.7 0.9 2.0-3.6-0.1-0.9 4.7-0.5-0.4 2.5 3.0 5.1 3.2 3.4 3.5 5.6 5.5 5.6 49.3 48.7 48.6-5.7-4.8-4.1-2.0-1.1 0.2 98.8 99.3 100.1 44.2 44.5 44.4 3.0 3.4 3.6

3 ENNRA701.TLI 2. HUOL TOT ASE 1990-Mmk, määrät ja % muutokset 1995 1996 1997 Bruttokansantuote mh 498670 514820 538260 4.5 3.2 4.6 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 137328 144114 153439 6.9 4.9 6.5 Kokonaistarjonta 635998 658934 691699 5.0 3.6 5.0 Tavaroiden ja palvelusten vienti 174581 181 221 191 043 8.2 3.8 5.4 Kulutus 358391 370405 380489 3.1 3.4 2.7 Yksityinen kulutus 253935 262927 272864 3.7 3.5 3.8 Julkinen kulutus 104 456 107479 107625 1.7 2.9 0.1 Kiinteät investoinnit 80978 85267 95288 8.5 5.3 11.8 Yksityiset kiinteät investoinnit 67261 71541 79897 11.1 6.4 11.7 Julkiset kiinteät investoinnit 13717 13726 15391-2.8 0.1 12.1 Varastojen muutos ja tilastovirhe 22051 22045 24887-0.8 0.0 12.9 Varastojen muutos 6782 3235 6077-9.5-52.3 87.8 Tilastovirhe 15269 18810 18810 3.6 23.2 0.0 Var.muutos+til.v % ed.v.kok.k~s~nästä 0.0 0.0 0.4 Kokonaiskysyntä 635998 658934 691699 5.0 3.6 5.0 Kotimanen kokonaiskysyntä 461420 477717 500664 3.8 3.5 4.8 1998 1999 555840 571840 3.3 2.9 162366 170180 5.8 4.8 718206 742020 3.8 3.3 201 668 210514 5.6 4.4 388008 393099 2.0 1.3 279738 285767 2.5 2.2 108269 107331 0.6-0.9 106106 115922 11.4 9.3 90052 99401 12.7 10.4 16053 16520 4.3 2.9 22418 22488-9.9 0.3 3609 3678-40.6 1.9 18810 18810 0.0 0.0-0.4 0.0 718206 742020 3.8 3.3 516532 531509 3.2 2.9

4 ENNRA701.TLI 3. HUOL TOT ASE, käypiin hintoihin, Mmk ja %.. muutokset 1995 1996 1997 Bruttokansantuote mh 545770 569090 599370 6.8 4.3 5.3 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 161 079 172517 185327 7.4 7.1 7.4 Kokonaistarjonta 706849 741607 784 697 6.9 4.9 5.8 Tavaroiden ja palvelusten vienti 207242 217227 224048 13.5 4.8 3.1 Kulutus 415500 435840 452180 4.3 4.9 3.7 Yksityinen kulutus 295780 309926 325017 4.0 4.8 4.9 Julkinen kulutus 119722 125916 127163 5.0 5.2 1.0 Kiinteät investoinnit 83289 88025 100338 12.3 5.7 14.0 Yksityiset kiinteät investoinnit 68641 73332 83501 14.0 6.8 13.9 Julkiset kiinteät investoinnit 14649 14693 16837 4.7 0.3 14.6 Varastojen muutos ja tilastovirhe 813 509 8125-86.2-37.4 1495.3 Var.muutos+til.v % ed.v.kok.k~s:i!]nästä -0.8 0.0 1.0 Kokonaiskysyntä 706849 741607 784697 6.9 4.9 5.8 Kotimainen kokonaiskysyntä 499602 524374 560643 4.4 5.0 6.9 1998 1999 634450 667070 5.9 5.1 198601 212758 7.2 7.1 833051 879828 6.2 5.6 239250 253333 6.8 5.9 473210 491200 4.7 3.8 340737 355510 4.8 4.3 132478 135688 4.2 2.4 115789 130838 15.4 13.0 97643 111544 16.9 14.2 18146 19293 7.8 6.3 4785 4478-41.1-6.4-0.4 0.0 833051 879828 6.2 5.6 593784 626516 5.9 5.5

Luottam uksellinen 5 ENNRA701.TLI 4. HUOLTOTASE, HINNAT, indeksi 1990 = 100 ja o/crmuutokset 1995 1996 1997 Bruttokansantuote mh 109.4 110.6 111.3 2.2 1.0 0.7 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 117.3 119.7 120.8 0.4 2.1 0.9 Kokonaistarjonta 111.1 112.6 113.4 1.9 1.3 0.8 Tavaroiden ja palvelusten vienti 118.7 119.9 117.3 5.0 1.0-2.2 Kulutus 115.9 117.7 118.8 1.1 1.5 1.0 Yksityinen kulutus 116.5 117.9 119.1 0.2 1.2 1.0 Julkinen kulutus 114.6 117.2 118.2 3.3 2.2 0.9 Kiinteät investoinnit 102.8 103.2 105.3 3.5 0.3 2.0 Yksityiset kiinteät investoinnit 102.0 102.5 104.5 2.6 0.4 2.0 Julkiset kiinteät investoinnit 106.8 107.1 109.4 7.7 0.2 2.2 Kokonaiskysyntä 111.1 112.6 113.4 1.9 1.3 0.8 Kotimainen kokonaiskysyntä 108.3 109.8 112.0 0.6 1.4 2.0 1998 1999 114.1 116.6 2.5 2.2 122.3 125.0 1.3 2.2 116.0 118.6 2.2 2.2 118.6 120.3 1.2 1.4 122.0 125.0 2.6 2.5 121.8 124.4 2.3 2.1 122.4 126.4 3.6 3.3 109.1 112.8 3.6 3.4 108.4 112.2 3.8 3.5 113.0 116.8 3.3 3.3 116.0 118.6 2.2 2.2 115.0 117.9 2.7 2.5 5. KANSAINVÄLINEN KEHITYS, ind.1990 = 100 ja o/crmuutokset 1995 1996 1997 Vientimarkkinoiden kasvu 132.8 139.9 150.1 10.4 5.4 7.3 Kilpailevat maailmanmarkkinahinnat 122.2 122.7 124.7-4.6 0.4 1.6 Kilpailijoiden teoll. tuott. vientihinta 123.3 127.8 131.3-6.7 3.7 2.7 HWWA Teoll. raaka-ainehinnat (pl. energia), FIM 116.8 109.0 107.9 0.4-6.7-1.0 HWWA Energia raaka-aineet, USD 78.8 91.0 91.2 Suomen Pankin valuuttaindeksi, 1982 = 100 7.9 15.4 0.3 111.6 115.3 115.7-9.4 3.3 0.3 USD-avistakurssi, FIM/USD 4.4 4.6 4.9-16.4 5.2 6.5 SP:n ulkom. nettos. valuuttaindeksin muutos -0.06 0.05 0.00 1998 1999 159.9 169.9 6.5 6.3 125.1 125.9 0.3 0.7 131.8 133.3 0.4 1.1 108.0 107.7 0.1-3.0 85.2 88.7-6.6 4.0 115.4 114.6-0.2-0.7 4.8 4.7-2.3-2.3 0.00 0.00

6 ENNRA701.TlI 6. ULKOMAANKAUPPA, HINNAT, ind. 1990 = 100 ja o/crmuutokset Vientihinnat 1995 1996 1997 1998 1999 Tavaroiden viennin hinta (SNA) 118.4 119.1 5.7 0.6 Palvelusten viennin hinta (SNA) 120.4 124.3 1.3 3.3 Tavaroiden ja palvelusten viennin hinta (SNA) 118.7 119.9 5.0 1.0 Tuontihinnat Investointitavarat (PNO =.1912) 114.3 115.8-4.7 1.3 Kulutustavarat (PNO =.2778) 120.6 121.7 Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet (PNO =.5310) -1.5 0.9 120.3 122.6 2.4 2.0 115.6 116.6 117.8-2.9 0.8 1.1 126.1 129.5 133.7 1.4 2.7 3.2 117.3 118.6 120.3-2.2 1.2 1.4 118.1 120.5 123.3 2.0 2.0 2.4 123.4 125.9 129.0 1.4 2.0 2.5 122.8 122.7 124.5 0.1-0.1 1.5 Tavaroiden tuonnin hinta (SNA) 117.2 118.4 1.0 1.1 Palvelusten tuonnin hinta (SNA) 117.9 125.2-1.8 6.2 Tavaroiden ja palvelusten tuonnin hinta (SNA) 117.3 119.7 0.4 2.1 119.2 120.3 122.7 0.7 0.9 2.0 127.0 130.1 133.8 1.5 2.4 2.8 120.8 122.3 125.0 0.9 1.3 2.2 Vaihtosuhde (SNA) 101.1 100.5 4.7-0.5 97.0 96.9 96.0-3.5-0.1-0.9 7. ULKOMAANKAUPPA, määrän o/o-muutokset Vienti 1995 1996 1997 1998 1999 Tavaroiden vienti (SNA) 7.6 4.7 Palvelusten vienti (SNA) 11.4-0.6 Tavaroiden ja palvelusten vienti (SNA) 8.2 3.8 5.2 5.6 4.5 6.4 5.6 3.8 5.4 5.6 4.4 Tuonti Tavaroiden tuonti (SNA) 4.7 8.9 Palvelusten tuonti (SNA) 15.8-9.2 Tavaroiden ja palvelusten tuonti (SNA) 6.9 4.9 5.1 5.4 4.4 12.4 7.4 6.4 6.5 5.8 4.8 Suhteellinen vientihinta -9.8-0.2 Vientimarkkinat 10.4 5.4 4.7-0.5-0.4 7.3 6.5 6.3

7 ENNRA701.TLI 8. KULUTUS, 1990-Mmk ja o/o-muutokset KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUSALTTIUS 1995 1996 1997 Yksityiset kulutusmenot 253935 262927 272864 3.7 3.5 3.8 Julkiset kulutusmenot 104456 107479 107625 1.7 2.9 0.1 Valtion kulutusmenot 33392 33668 33567-1.0 0.8-0.3 Kuntien kulutusmenot 68427 71222 71438 3.3 4.1 0.3 Sosiaaliturvarahastojen kulutusmenot 2637 2587 2621-3.3-1.9 1.3 Kulutusmenot 358391 370405 380489 3.1 3.4 2.7 Kotitalouksien (sis. VTV :t) käytettävissä 304425 313327 328891 oleva tulo 6.6 2.9 5.0 Käytettävissä oleva oleva reaalitulo 261354 265807 276130 6.3 1.7 3.9 Kulutusalttius z % 97.2 98.9 98.8 1998 1999 279738 285767 2.5 2.2 108269 107331 0.6-0.9 33500 33366-0.2-0.4 72138 71306 1.0-1.2 2631 2660 0.4 1.1 388008 393099 2.0 1.3 343052 355273 4.3 3.6 281646 285589 2.0 1.4 99.3 100.1 9. KIINTEÄT INVESTOINNIT, määrät, 1990-Mmk ja o/o-muutokset 1995 1996 1997 Yksityiset investoinnit 67261 71541 79897 11.1 6.4 11.7 Yksityiset tuotannolliset investoinnit 46867 51644 56474 18.9 10.2 9.4 Teollisuus 16569 19800 20660 31.6 19.5 4.3 Muu yksityinen sektori 30298 31844 35816 12.9 5.1 12.5 Asuinrakennusinvestoinnit 20394 19897 23422-3.4-2.4 17.7 1998 1999 90052 99401 12.7 10.4 63795 71092 13.0 11.4 23311 25818 12.8 10.8 40485 45276 13.0 11.8 26256 28310 12.1 7.8 Julkiset investoinnit 13717 13726 15391-2.8 0.1 12.1 Valtio 6521 6078 6613-7.4-6.8 8.8 Kunnat 6691 7122 8276 5.4 6.4 16.2 Sosiaaliturvarahastot 505 526 502-29.0 4.2-4.5 Kiinteät investoinnit 80978 85267 95288 8.5 5.3 11.8 16053 16520 4.3 2.9 6818 6982 3.1 2.4 8723 9019 5.4 3.4 512 519 1.9 1.4 106106 115922 11.4 9.3

8 ENNRA701.TLI 10. TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTOREITT A1N (ARVONLISÄ VS), 1990-Mmk 1995 1996 1997 1998 1999 Teollisuus 126348 129875 136685 143222 149419 9.6 2.8 5.2 4.8 4.3 Muu yksityinen sektori 235227 243426 256452 264662 272911 2.3 3.5 5.4 3.2 3.1 Julkinen toiminta 78293 79181 79656 80483 80261 1.0 1.1 0.6 1.0-0.3 Bruttokansantuote, th 439870 452480 472790 488380 502600 4.1 2.9 4.5 3.3 2.9 Välilliset verot miinus tukipalkkiot 58805 62342 65478 67465 69254 7.5 6.0 5.0 3.0 2.7 Bruttokansantuote, mh 498670 514820 538260 555840 571840 4.5 3.2 4.6 3.3 2.9 11. TVÖVOIMAT ASE, tuhatta henkeä, o/o-muutos (Työvoimatiedustelun mukainen) 1995 1996 1997 1998 1999 Työlliset 2068 2096 2 151 2188 2 201 2.2 1.3 2.7 1.7 0.6 Työtömät 430 408 368 348 343-5.7-5.2-9.9-5.4-1.4 Työvoima 2498 2504 2519 2535 2544 0.7 0.2 0.6 0.6 0.3 Työikäinen väestö 3839 3850 3855 3860 3864 0.4 0.3 0.1 0.1 0.1 Työvoimaosuus, % 65.1 65.0 65.3 65.7 65.8 0.3-0.1 0.5 0.5 0.2 Työttömyysaste, % 17.2 16.3 14.6 13.7 13.5

9 ENNRA701.TLI 12. ANSIOTASO JA TUOTTAVUUS, o/crmuutokset 1995 1996 Ansiotasoindeksi 4.7 3.9 Sopimuspalkat, yksityinen sektori 4.0 3.1 Teollisuus 5.1 2.4 Muu yksityinen sektori 3.5 3.4 Reaaliansiotaso 4.4 2.6 Koko talous Ansiotaso 4.7 3.9 Yksikkötyökustannukset 2.5 1.7 Työajan yksikköhinta 2) 3.7 3.4 Tuottavuus 2.3 0.6 Teollisuus Ansiotaso 7.1 3.6 Keskipalkka 1) 7.7 5.1 Yksikkötyökustannukset 4.3 3.6 Työajan yksikköhinta 2) 8.0 3.9 Tuottavuus 3.7 0.3 T~öntuoHavuus Koko talous 2.3 0.6 Teollisuus 3.7 0.3 Muu yksityinen sektori 2.1 0.8 Julkinen sektori -1.5 0.0 Yksikköt~ökustannukset Koko talous 2.5 1.7 Teo"isuus 4.3 3.6 Muu yksityinen sektori 2.0-0.6 Julkinen sektori 3.4 4.7 KeskiE!alkka 1} Teollisuus 7.7 5.1 Muu yksityinen sektori 3.4 3.5 Julkinen 1.4 5.4 Ansiotaso Teollisuus 7.1 3.6 Muu yksityinen sektori 4.2 4.2 Julkinen 3.3 3.9 1997 2.9 1.3 1.1 1.3 1.9 2.9 0.2 2.7 2.2 3.2 3.7-1.1 3.6 4.6 2.2 4.6 2.0 0.0 0.2-1.1 1.3 1.5 3.7 3.3 2.8 3.2 2.9 2.8 1998 1999 4.4 4.3 2.7 2.1 2.8 2.0 2.7 2.1 2.1 2.2 4.4 4.3 2.5 2.4 5.0 4.8 2.6 2.4 4.8 4.5 5.2 4.9 0.2 0.4 5.2 4.9 4.9 4.5 2.6 2.4 4.9 4.5 2.4 1.9 0.0 0.3 2.5 2.4 0.2 0.4 2.8 3.2 5.1 4.7 5.2 4.9 4.9 4.9 4.6 4.4 4.8 4.5 4.1 4.2 4.6 4.4 1) Keskipalkka = palkkasumma / palkansaajien tehdyt työtunnit 2) Työajan yksikköhinta = palkkasumma + sos.vak. maksut / palkansaajien tehdyt työtunnit

10 ENNRA701.TLI 13. KESKEISET HINNAT, 1990 = 100 Yksityisen kulutuksen hinta Kuluttajahintaindeksi Pohjainflaatioindikaattori Asuntojen hintaindeksi Asumiskust. hinta kuluttajahintaindeksissä Nettohintaindeksi Verotariffi-indeksi Verotariffi-indeksi, välilliset verot Verotariffi-indeksi, tukipalkkiot Tuotannon hintaindeksit Yksityinen sektori - palvelukset - palvelukset plo asuntojen hall. ja vuokraus - kotimarkkinoilla myyty teollisuustuotanto - teollisuus Arvonlisäyksen deflaattorit BKT:n hinta, th Teollisuus Muu yksityinen sektori - josta asuntojen hall. ja vuokraus Julkinen toiminta 1995 1996 1997 116.5 117.9 119.1 0.2 1.2 1.0 112.0 112.6 113.8 1.0 0.6 1.1 111.3 111.5 112.4-0.1 0.1 0.9 66.6 70.2 78.2-3.6 5.5 11.4 61.8 55.8 57.1-1.0-9.8 2.4 106.5 106.1 107.1-0.1-0.4 0.9 131.4 135.9 138.2 4.9 3.5 1.7 120.8 123.4 124.8-1.2 2.1 1.2 81.4 76.3 73.6-24.7-6.2-3.6 107.6 107.6 108.0 1.4 0.0 0.3 106.3 106.5 107.6 0.3 0.2 1.1 104.5 104.5 105.4 0.2 0.0 0.9 105.8 105.0 104.9 1.1-0.8-0.1 109.8 109.4 108.5 3.2-0.4-0.8 108.3 109.0 109.5 2.3 0.7 0.4 103.2 103.9 101.7 3.7 0.6-2.1 108.1 107.9 109.7 1.3-0.2 1.7 135.3 139.1 143.0 1.4 2.8 2.8 116.7 120.9 122.2 3.9 3.6 1.1 1998 1999 121.8 124.4 2.3 2.1 116.9 120.0 2.7 2.6 114.9 117.4 2.2 2.1 86.2 94.9 10.2 10.1 61.6 67.5 7.9 9.7 109.8 112.5 2.5 2.5 142.5 146.8 3.1 3.0 128.3 131.7 2.8 2.7 72.5 71.6-1.5-1.2 110.1 112.1 2.0 1.9 110.2 112.6 2.4 2.2 107.9 110.2 2.3 2.2 106.4 108.0 1.4 1.5 109.9 111.3 1.3 1.3 112.2 114.6 2.5 2.1 102.4 102.6 0.7 0.2 112.8 115.7 2.8 2.6 147.4 150.6 3.1 2.2 127.7 133.3 4.5 4.3

11 ENNRA701.TLI 14. YRITTÄJÄTOIMINTA Yksit~isen sektorin tuotanto, määrän %-muutos Teollisuus Muu yrittäjätoiminta 1995 1996 4.8 3.2 9.6 2.8 2.3 3.5 1997 1998 1999 5.3 3.8 3.5 5.2 4.8 4.3 5.4 3.2 3.1 Kiinteät investoinnit z määrän %-muutos Teollisuus Muu yrittäjätoiminta 18.9 10.2 31.6 19.5 12.9 5.1 9.4 13.0 11.4 4.3 12.8 10.8 12.5 13.0 11.8 Bruttotoiminta~liiäämäz % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta 46.4 44.8 49.5 49.7 44.2 44.5 44.4 49.9 49.9 49.6 Yri~sten bruttokassavirta z % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta 37.4 39.1 14.1 12.6 37.4 38.8 39.3 13.3 13.9 14.3 Toiminta~liiäämä, % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoim inta 33.1 34.2 28.3 27.6 33.5 33.9 33.7 28.7 28.9 28.6 Yrit~sten luotot z % BKT:sta 54.3 55.3 53.0 49.5 46.4 Luotot arvonlisävksestä Teollisuus mk-määräiset valuuttamääräiset Muu yrittäjätoiminta mk-määräiset valuuttamääräiset 54.1 56.6 45.7 51.8 52.3 53.3 12.9 10.9 51.3 46.8 44.2 56.5 53.1 47.0 48.2 45.4 44.7 11.5 10.7 9.3 15. KOTITALOUKSIEN TULOT, KYSYNTÄ JA SÄÄSTÄMINEN 1995 1996 Käytettävissä oleva reaalitulo, %-muutos 6.3 1.7 Yksityinen kulutus, %-muutos 3.7 3.5 Asuntoinvestoinnit, %-m uutos -3.4-2.4 Pankkiluotot, %-muutos -4.4-2.1 Su[;![;!ea nettovarallisuus z %-muutos 0.3 11.6 Nettosäästämisaste, % 2.8 1.1 Pankkiluotot, % käytettävistä olevista tuloista 55.6 52.9 Pankkiluotot z % su[;![;!easta nettovarallisuudesta 35.2 30.9 1997 1998 1999 3.9 2.0 1.4 3.8 2.5 2.2 17.7 12.1 7.8 4.0 5.8 11.3 9.0 10.0 9.4 1.2 0.7-0.1 52.4 53.1 57.1 29.5 28.4 28.8

12 ENNRA701.TLI 16. VALTION MENOT, Mmk ja o/o-muutokset 1995 Korkomenot 25903 15.7 Tukipalkkiot 14179-6.0 Tulonsiirrot kotitalouksille 20813-2.2 Tulonsiirrot kunnille 39193 0.5 Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille 37795 1.4 Tulonsiirrot ulkomaille 6175 187.1 Käytettävissä oleva tulo + -4770-61.6 Kulutusmenot - 37867 0.9 Investointimenot - 7265-0.8 Kiinteän pääoman poistot + 3184 9.6 Valtion pääomansiirrot + -6222 73.9 Nettoluotonanto = -52940-8.6 Valtion menot 192228 5.2 1996 1997 30084 31 913 16.1 6.1 15314 14339 8.0-6.4 20423 21193-1.9 3.8 32466 26503-17.2-18.4 41022 39844 8.5. -2.9 6535 7569 5.8 15.8 6112 14727-228.1 141.0 39129 39666 3.3 1.4 6745 7498-7.2 11.2 3316 3414 4.1 3.0-3121 -5150-49.8 65.0-39567 -34173-25.3-13.6 191 219 190259-0.5-0.5 1998 1999 33584 34915 5.2 4.0 13802 13281-3.7-3.8 21692 22300 2.4 2.8 26982 28471 1.8 5.5 38902 38567-2.4-0.9 7917 8376. 4.6 5.8 20409 25325 38.6 24.1 41 122 42572 3.7 3.5 7991 8456 6.6 5.8 3536 3713 3.6 5.0-5300 -5450 2.9 2.8-30468 -27440-10.8-9.9 193756 198673 1.8 2.5

13 ENNRA701.TLI 17. VALTION TULOT, MMK ja %-muutokset 1995 1996 1997 Tuotannontekijätulot tulot 9219 8729 6461 32.1-5.3-26.0 Välilliset verot 75643 82605 88253 2.0 9.2 6.8 Arvonlisävero 36940 43083 46547-1.9 16.6 8.0 Välittömät verot 39100 47010 46739 16.4 20.2-0.6 Pakolliset maksut ja sakot 2852 2736 2902 6.9-4.1 6.1 Työnantajain todelliset ja laskennalliset 4941 4540 4593 sotumaksut -9.5-8.1 1.2 Vakuutettujen todelliset sotumaksut 1333 1331 1424 53.6-0.1 7.0 Muut tulonssiirrot 6200 4702 5715 510.8-24.2 21.5 Tulot yhteensä 139288 151 654 156089 11.6 8.9 2.9 1998 1999 5861 5880-9.3 0.3 92976 97529 5.4 4.9 49074 51494 5.4 4.9 48875 51319 4.6 5.0 3062 3221 5.5 5.2 4905 5205 6.8 6.1 1493 1566 4.8 4.9 6115 6515 7.0 6.5 163287 171233 4.6 4.9 18. VALTION KASSA-ALIJÄÄMÄ JA RAHOITUSLIIKETOIMET, Mmk 1995 1996 1997 Valtion tulot 139288 151 654 156089 Valtion menot 192228 191 219 190259 Valtion nettoluotonanto -52940-39567 -34173 Tuloylijäämä (kassaperusteinen) -50083-33775 -30542 - josta korjaustermi 2857 5791 3630 Finanssisijoitukset, netto -8841-3285 -752 Valtion asuntolainat, nostetut 3786 3633 4101 Asuntolainat, takaisinm aksetut (-) -3757-4100 -4081 Pankkituki, netto 8000 4000 0 Muut finanssisijoitukset z netto 812 1736 732 Nettorahoitustarve (-) -58924-37060 -31 294 Valuuttaluotot 5092-4220 -30000 Valtion kassa-aseman muutos 1017 3176 0 Markkal uotot 52812 38109 61300 1998 1999 163287 171 233 193756 198673-30468 -27440-26838 -23810 3630 3630-1403 -2779 4724 4779-4053 -2732 0 0 732 732-28241 -26589 0 0 0 0 28240 26590

14 ENNRA701.TLI 19. KANSANTULO, Mmk ja o/o-muutokset 1995 Kotim aiset tuotannontekijätulot 396664 8.0 Palkat kotimaasta 218415 6.9 Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 63134 6.1 Toimintaylijäämä 115115 11.4 Tuotannontekijätulot ulkomailta, netto -21 242-9.3 Palkat ja sos.vakuutusmaksut. 36 ulkomailta, netto -14.3 Välilliset verot miinus tukipalkkiot 60682 4.0 Kansantulo 437140 8.7 Nettotulonsiirrot ulkomailta -1745-28.3 1996 1997 413306 435512 4.2 5.4 230858 242651 5.7 5.1 63703 65738 0.9 3.2 118745 127123 3.2 7.1-21 460-15776 1.0-26.5 48 50 33.3 4.2 66595 73251 9.7 10.0 459430 493980 5.1 7.5-4013 -5121 130.0 27.6 1998 1999 462472 486129 6.2 5.1 256482 270061 5.7 5.3 69925 74014 6.4 5.8 136065 142054 7.0 4.4-13235 -10686-16.1-19.3 50 50 0.0 0.0 78475 83513 7.1 6.4 528700 559940 7.0 5.9-5614 -6207 9.6 10.6 Kansantalouden käytettävissä oleva tulo 435400 8.9 Kotitaloudet 304425 6.6 Valtio -4770-61.6 Kunnat 82458 2.8 Sosiaal iturvarahastot 24980 6.6 Yritykset 26510 34.4 Rahoituslaitokset 1797-41.3 455410 488860 4.6 7.3 313327 328891 2.9 5.0 6112 14727-228.1 141.0 88509 85775 7.3-3.1 23980 25532-4.0 6.5 18379 23986-30.7 30.5 5103 9948 184.0 94.9 523100 553730 7.0 5.9 343052 355273 4.3 3.6 20409 25325 38.6 24.1 88567 92503 3.3 4.4 28377 31641 11.1 11.5 32184 37069 34.2 15.2 10511 11 919 5.7 13.4

15 ENNRA701.TLI 20. VEROASTEET Välittömät verot, % BKT:sta Välilliset verot,% BKT:sta SOTU-maksut, % BKT:sta Pakolliset maksut ja sakot, % BKT:sta VEROASTE, % BKT:sta!SNAl Ansiotulonsaajien Valtion keskimääräinen veroaste, % rajaveroaste (estimaatti), % Yhteensä keskimääräinen veroaste, % rajaveroaste (estimaatti), % Kunnallisveroäyrin keskihinta, p Yhtiöverokanta ALV-% Efektiivinen veroaste, muut hyödykeverot Efektiivinen veroaste z h:töd:tketuki(;!alkkiot Tukipalkkiot, % BKT:sta Valtion tulonsiirrot kotitalouksille, % BKT:sta Soturahastojen tulons. kotitalouksille z % BKT:sta 1995 1996 15.3 16.3 13.9 14.5 16.2 15.7 0.5 0.5 48.0 49.9 10.2 10.3 21.0 21.1 36.9 36.0 47.7 46.8 17.5 17.5 0.25 0.28 18.16 18.16 1.35 1.30 1.13 1.18 2.7 2.8 3.8 3.6 20.2 19.5 1997 1998 1999 15.5 15.5 15.5 14.7 14.7 14.6 15.4 15.3 15.4 0.5 0.5 0.5 49.3 48.7 48.6 9.5 9.5 9.7 20.0 20.1 20.2 34.7 34.4 34.6 45.3 45.0 45.1 17.4 17.4 17.4 0.28 0.28 0.28 18.16 18.16 18.16 1.30 1.30 1.30 1.06 0.97 0.90 2.5 2.3 2.1 3.5 3.4 3.3 18.6 17.7 17.3

16 ENNRA701. TLI 21. MAKSUTASE, Mmk Tavaroiden vienti (SNA) Tavaroiden tuonti (SNA) Kauppatase (SNA) 1995 1996 1997 172819 181 871 185902 125450 138138 146111 47369 43627 39789 1998 1999 197876 208978 155448 165527 42427 43448 Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Palvelusten tase (SNA) 34422 35356 38147 35630 34380 39218-1207 976-1070 41373 44355 43154 47230-1 781-2875 Tavaroiden ja palvelusten tase (SNA} TUulot ja tulonsiirrot, netto - pääomakorvaukset ulkomailta, netto, mmk (SNA) - nettotulonsiirrot ulkomailta, mmk (SNA) Vaihtotase Yksityisen pääom an nettotuonti Valtion ulkomainen lainanotto, netto SP:n valuuttavarannon muutos (lisäys -) 46163 44708 38719-22832 -25474-20898 -18800-18654 -12919-4032 -6819-7979 23330 19235 17821-24081 -40422 27607-729 7111-30000 1480 14077-15429 40648 40574-18848 -16893-10377 -7829-8471 -9064 21799 23681-21 799-23681 0 0 0 0 Rahoitusjäämät Kotitaloudet ja VTY:t Yritykset Rahoituslaitokset Valtio Kunnat Sosiaal itu rvarahastot Rahoitusjäämät, % BKT:sta Kotitaloudet ja VTY:t Yritykset Rahoituslaitokset Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Vaihtotase 15848 6008 4138 32787 19255 16666 2528 8760 8964-52940 -39567-34173 3494 3620-151 21613 21157 22375 2.9 1.1 0.7 6.0 3.4 2.8 0.5 1.5 1.5-9.7-7.0-5.7 0.6 0.6 0.0 4.0 3.7 3.7 4.3 3.4 3.0-1702 -7868 21201 19081 9187 11 172-30468 -27440-1538 503 25119 28234-0.3-1.2 3.3 2.9 1.4 1.7-4.8-4.1-0.2 0.1 4.0 4.2 3.4 3.6

17 ENNRA701.TLI 22. KESKUSPANKKIRAHA-ASETELMA 1995 Ulkomaiset netto saatavat 46782 Valuuttavaranto 48865 Muut ulkomaiset nettosaatavat -2083 Sijoitustodistukset -27090 Nettosaam iset rahoituslaitoksilta -8275 Nettosaam iset julkiselta sektorilta 1807 Yr~sten nettovelka Suomen Pankille 1892 Keskuspankkiraha 15116 1996 1997 34571 50000 36397 52098-1826 -2098-15530 -21420 4978-420 1906 6460 1692 1 136 27616 35756 1998 1999 50000 50000 52098 52098-2-098-2098 -21 420-21 420-465 -454 6460 6460 770 770 35345 35356 Liikkeessä oleva raha 15611 Pakolliset reservit 6530 Vapaat reservit 0 SP:n oma Eääoma ja muut erät netto -7025 Keskuspankkiraha 15116 16891 18724 6625 6917-721 0 4821 10115 27616 35756 19348 20060 7138 7485 0 0 8859 7811 35345 35356 Yleisön käteissuhde (c) 0.051 Pankkien varantosuhde (r) 0.022 Vähim mäisvarantovelvoitteet, % - likvideistä talletuksista 2.0 - muista talletuksista 1.5 - muusta kotim ~o:sta 1.0 Rahakerroin l/(c+r(l-c» 13.9 0.056 0.061 0.023 0.024 2.0 2.0 1.5 1.5 1.0 1.0 12.8 12.0 0.061 0.060 0.024 0.024 2.0 2.0 1.5 1.5 1.0 1.0 12.0 12.1 Raha-aggregaatit, Mmk Ml, Mmk 175920 %-muutos 14.0 M2,Mmk 303790 %-muutos 6.0 - josta pankkitalletukset, Mmk 291 390 %-muutos 5.6 M3,Mmk 329820 %-muutos 0.4 yleisöllä olevat sijoitustodistukset 26031 %-muutos -37.7 204830 231 310 16.4 12.9 297290 304590-2.1 2.5 283650 289130-2.7 1.9 325470 335720-1.3 3.1 28181 31138 8.3 10.5 244860 256350 5.9 4.7 313580 329590 3.0 5.1 297550 312940 2.9 5.2 343490 359130 2.3 4.6 29914 29543-3.9-1.2

18 ENNRA701.TLI 23. PANKIT Yleisön pankkiluotot yhteensä Pankkiluotot kotitalouksille Pankkiluotot yrityksille Markkaluotot Valuuttamääräiset Pankkien kassat Valtion obligaatio- ja velkasit. lainat Pankkien reservit (pakolliset + vapaat) Yleisön markkatalletukset Yleisön hallussa olevat sijoitustodistukset Valtion kassa SP:n muut nettosaamiset rahoituslaitoksilta 1995 1996 1997 270670 265210 267900-6.8-2.0 1.0 169240 165680 172330-4.4-2.1 4.0 101 430 99527 95560-10.5-1.9-4.0 71156 74679 76189-0.6 5.0 2.0 30274 24848 19376-27.6-17.9-22.0 3210 3246 3276-8.4 1.1 0.9 57769 56759 56344 48.5-1.7-0.7 6530 5904 6917-19.7-9.6 17.2 291389 283645 289142 5.6-2.7 1.9 26031 28181 31 138-37.7 8.3 10.5 42242 39066 39066-2.4-7.5 0.0-1746 10882 6498-178.6-723.4-40.3 1998 1999 276620 298800 3.3 8.0 182240 202810 5.8 11.3 94382 95995-1.2 1.7 77896 77428 2.2-0.6 16485 18563-14.9 12.6 3322 3405 1.4 2.5 56254 56240-0.2 0.0 7138 7485 3.2 4.9 297554 312934 2.9 5.2 29914 29543-3.9-1.2 39066 39066 0.0 0.0 6673 7032 2.7 5.4 24. KOROT, % 3 kk korikorko (1) Markkinarahan korko {3 kk heliborl 5 v. markkinakorko (2) Valtion verollisen obligaation 4-5 v. korko {3l Pankkien keskimääräinen antolainauskorko Talletuspankkien uusien luottojen keskikorko Pankkitalletusten keskikorko Peruskorko 1995 1996 1997 6.0 4.4 3.2 5.8 3.6 3.2 8.9 6.8 5.6 7.9 6.0 4.8 8.1 6.5 5.5 7.5 5.5 4.8 3.1 2.1 1.5 5.2 4.4 4.0 1998 1999 3.4 3.5 3.4 3.5 5.5 5.6 4.8 4.8 5.3 5.2 4.8 4.9 1.4 1.5 4.0 4.0 (1) ecun korikorko, ennusteperiodilla Saksan 3 kk markkinakorko (2) korko S6015.MY, ennen vuotta 1988 verollisten kiinteäkorkoisten JVK:iden pörssituotto (pl. valtio, mat. 3-6 v.) (3) korko PV45.M, ennen vuotta 1986 RDEB

19 ENNRA701.TLI 25. JULKINEN VELKA 1995 Julkisen sektorin EMU-VELKA 321030.0 (ESA-määr.), Mmk - muutos, Mmk 16700.0 - % BKT:sta 58.8 1996 1997 334 500.0 351060.0 13470.0 16560.0 58.8 58.6 1998 1999 362710.0 373930.0 11 650.0 11220.0 57.2 56.1 Sulautuserä yhteensä, Mmk 93725.0 - muutos. Mmk 24337.0 109760.0 124760.0 16035.0 15000.0 136760.0 143760.0 12000.0 7000.0 Valtion velka, Mmk 371600.0 - muutos, Mmk 51 780.0 - % BKT:sta 68.1 407790.0 439650.0 36190.0 31860.0 71.7 73.4 465870.0 490570.0 26220.0 24700.0 73.4 73.5 Valtion velka, pl. budjettitai. velka 359310.0 valtion eläkerah. - muutos, Mmk 51790.0 - % BKT:sta 65.8 395490.0 421350.0 36180.0 25860.0 69.5 70.3 447570.0 472270.0 26220.0 24700.0 70.5 70.8 Valtion valuuttamääräinen velka, Mmk 172300.0 - muutos, Mmk -4260.0 175010.0 146570.0 2710.0-28440.0 145560.0 144670.0-1 010.0-890.0 Valtion markkamääräinen velka, Mmk 199300.0 - muutosi Mmk 56040.0 232780.0 293080.0 33480.0 60300.0 320320.0 345910.0 27240.0 25590.0

1 Kuvioliite Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kuvio 10. Kuvio 11. Kuvio 12. Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. Kuvio 17. Kuvio 18. Kuvio 19. Kuvio 20. Kuvio 21. Kuvio 22. Kuvio 23. Kuvio 24. Kuvio 25. Kuvio 26. Talouden keskeiset tasapainoluvut Kansainvälinen talous ja Suomi Kansainvälinen talous ja Suomi Kansainvälinen talous ja Suomi Kysyntä ja tarjonta Tuotanto toimialoittain Työvoimatase Vienti ja tuonti Ulkomaankauppahinnat Vaihtosuhde Kiinteät investoinnit toimialoittain Investointiaste toimialoittain Pääomakanta Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talous Kustannukset ja hinnat Ansiotaso Työkustannukset ja tuotannon hinnat Kuluttajahinnat Vaihtotase ja ulkomainen velka Säästämis- ja investointiaste Markkinakorot Pankkikorkoja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus

Kuvio 1. Talouden keskeiset tasapainoluvut Bruttokansantuote Työttömyysaste 6 20 4 2 14 0-2 8 4 6 8 0 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 89 90 91 92 93 94 95 18 16 12 10 6 4 2 96 97 98 99 Vaihtotase % BKT:sta 6 6 Pohjainflaatio 4 2 0-2 -4 5 4 3 2 0-6 -1 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Julkisen sektorin rahoitusjäämä 8 60 6 50 4 Julkisen sektorin emu-velka %BKT:sta 2 40 0-2 -4 20-6 -8-10 0 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 89 90 91 92 93 94 95 30 10 96 97 98 99

140 Kuvio 2. Kansainvälinen talous ja Suomi Bruttokansantuote Määrän indeksi, 1986=100 130 120 110 100 90 86 88 90 92 94 96 -Suomi EU 98 10 Bruttokansantuote Määrän prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä (tasoitus: 2 neljänneksen liu kuva keskiarvo) 5 o -5-10 86 88 90 92 94 96 98 -Suomi EU

240 Kuvio 3. Kansainvälinen talous ja Suomi Määrän indeksi, 1986=100 220 200 180 160 140 120 100 ~ V :""., ~ ~ 86 88 90 -Kilpailijamaiden tuonti (=kysynnän määrä),,"w. ~""':'""",,,' 92.:' /,"./,I',f"""'/"./" " V,p,e ~ /. ",.j' 94 96 98 Tavaravienti L e ",,,,4 " F 16 Suomen vientimarkkinat, kysynnän (=tuonnin) määrä Prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 12 8 4 o -4 86 88 90 92 94 96 98 -Kaikki alueet Suomen viennille tärkeät maat

8 Kuvio 4. Kansainvälinen talous ja Suomi Kuluttajahinnat Prosenttim uutos edellisestä vuodesta 6 4-2 o 86 88 90 92 94 96 98 -EU Suomi 120 Suhteelliset yksikkötyökustann ukset, Suom i/kilpailijam aat Indeksi 1982=100 100 80 60 86 88 90 92 94 96 98 -Samassa valuutassa Kansallisissa valuutoissa

Kuvio 5. Kysyntä ja tarjonta, volyymi-indeksi 1990=100 180 160 140 4 neljänneksen liukuva sum ma, indeksi 1990=100 Indeksi 1990=100 %-yks. '/ 12 9 v 6 3 o -3-6 40-9 86 88 90 92 94 96 98 -Vienti (vas. ast.) M_~'~'~"Yksityiset investoinnit (vas. ast.) - - Varastojen muutoksen vaikutus kok.kysynnän kasvuun (oik. ast.) 110 Indeksi 1990=100 110 105 100 95 90 85 bt ~ V'....",.,... ~./ b... j~ V """\."'\ \ A (f" '\'\'",,,, \,Af':# ',, 1 ' :f< r /"., /',/",../""'" 1 05 1 00 95 90 85 80 86 88 90 -Julkinen kysyntä 92 94 96 98 80 140 Indeksi 1990= 100 140 120 120 100 100 80 80 60 86 88 90 -BKT 92 """Tuonti 94 96 98 60

Kuvio 6. Tuotanto toimialoittain 160 140 120 100 80 4 neljänneksen liukuva summa, indeksi 1990=100......,,,... 4'... ~.... ~ ~ -.------ ~ I. ~. ~. ~ 60 86 88 90 92 94 96 98 -BKT tuotantokustannushintaan Teollisuus -Muu yksityinen sektori -Julkiset palvelut 1 5 1 0 Tuotannon määrä, olo-muutos vuosittain BKTth -5-1 0-1 5 1 5 1 0-5 -1 0-1 5 1 5 1 0-5 -10-1 5 1 5 1 0-5 -1 0-1 5 9 0 9 1 9 2 9 3 9 4 9 5 9 6 9 7 9 8 9 9

Kuvio 7. Työllisyys, työvoima ja työttömyysaste 2500 2400 2300 2200 Työlliset 1000 henkilöä, neljän neljänneksen liukuva keskiarvo./ r\ \ ~ \ \ / r- 2100 2000 \ ~ ""., 86 88 90 92 94 96 98 Työvoim aosuus 7~kr-------------.--------------r----------, 69 68 67 66 65 64 63 62 86 88 90 92 94 96 98 TyöUöm yysaste Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo 20% 15 10 5 J ~ ~ V / / ~ "" 1"--- o 86 88 90 92 94 96 98

Kuvio 8. Vienti ja tuonti Tavaroiden ja palvelusten määrä 180 160 140 120 100 80 60 Neljän neljänneksen liukuva k.a., indeksi 1990=100... " - I -.... l'.. / "...&. ~....-... - l' I. '=-: V.. -~ /' / V........... j.. -.,..,. - 86 88 90 92 94 96 98 -Vienti - - Tuonti " % BKT:sta, käyvin hinnoin 60 50 40 30 20 - - ---.... -~ ~ / V-... -- - ---. -- 10 o 86 88 90 92 94 96 98 -Vienti Tuonti

140 130 120 Kuvio 9. U Ikom aankauppahinnat Indeksi 1990=100... -........,, 110 100 90 80 90 92 94 96 98 -Tavaraviennin hintaindeksi, TK 1). -Tava ratu on n in h intain de ksi, TK 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) kahden neljänneksen liukuva k.a. Kuvio 10. Vaihtosuhde 110 Indeksi 1990=100, kahden neljänneksen liukuva keskiarvo 100 90 80 80 85 90 95 Tavarakaupan hintaindekseistä (TK)

Kuvio 11. Kiinteät investoin n it toim ialoittain 140 Neljän neljänneksen liukuva k.a., 1990=100 120 100 80 60 40 86 88 90 -Teollisuus --Asuntoinvestoinnit 92 94 96 98 '""'''=. Muu yksit. yrittäjätoiminta - - Julkiset palvelut Kuvio 12. Investointiaste toim ialoittain % BKT:sta kiintein hinnoin 15 Neljän neljänneksen liu kuva summa 10 5 o 86 88 90 92 -Teollisuus --Asuntoinvestoin nit -.. -.----- 94 96 98 "»'*'M~ Muu yksit. yrittäjätoim inta - - Julkiset palvelut

Kuvio 13. Pääomakanta Nettopääom akanta 110 Indeksi 1990= 100 100 90 80 / ~... ~ Y---- ---.......... ---... ~ " 70 60 80 85 90 95 -Teollisuus Muu yksityinen sektori 160 Tuotannon määrä suhteessa nettopääomakantaan Indeksi 1990=100 140 120 100 80 80 85 90 95 -Teollisuus Muu yksityinen sektori

Kuvio 14. Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen %-muutos 8 Käytettävissä oleva reaalitulo, netto 6 4 2 o -2-4 -6 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 leliii Kulutusmenot, määrä %-muutos 8 -Säästämisaste 6 4 2 o -2-4 -6 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 % muutos 30 IEliiIAsuntoinvestoinnit, määrä (vas. ast.) -Velkaantumisaste (oik. ast.) 110 20 100 10 90 o 80-10 70-20 60-30 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 50

Kuvio 15. Yritykset Pääom atulojen osuus jalostusarvosta 55 % 50 45....-... ~ I, 40 35 30 80 85 90 --Teollisuus - - Muu yksityinen sektori 95 BruUovelat suhteessa tuotannon jalostusarvoon 220 % 180 140 100 60 ~/ --- --. r--... I \. ----/..., \ ~ ~ ~......, ".. ~.....-- ~... -..... -.... --.. 20 80 85 90 95 -Teollisuus Muu yritystoiminta 16 12 8 4 o Kiinteät investoinnit suhteessa BKT:hen %,.....,...... -.. - -,.. -- -....,.................... -. -.... -... "'-,. '..... ~...... ~ - 80 85 90 95 -Teollisuus Muu yritystoiminta

Kuvio 16. Julkinen talous Rahoitusjäämä 10 % BKT:sta 5 0-5 -10 " -, I -15 80 85 -Koko julkinen sektori 90 95 Valtiontalous Velka 80 % BKT:sta 60 f-, ~ " ".. -.. -- --- 40 20 o.... -~.-- -... ::---./,. 1- -.... -., j' 80 85 90 -Koko julkinen sektori (EMU-velka) 95 Valtiontalous

Kuvio 17. Kustannukset ja hinnat 15 Tuontihinnat, kahden neljänneksen liukuva k.a. % 10 5 o -5-10 -15 86 88 90 92 94 96 98 12 % 8 4 0-4 -8 86 88 90 92 94 96 98 -Ansiotasoindeksi '#,<w<'yksikkötyökustannukset. neljän nelj. liukuva k.a. 10 % 8 6 4 2 0-2 86 88 90 92 94 96 98 - Kuluttajahintaindeksi ww, Pohjainflaatioind ikaattori

Kuvio 18. Yksityisen sektorin ansiotaso Muun yksityisen sektorin ansiotaso 15 _Liukuma fill lij Sopim uspalkkaindeksi, %-m uutos ed. v:sta - Reaaliansiotaso % 10 5 o -5 86 88 90 92 94 96 98 15 leo llisuuden ansiotaso _Liukuma l1llelj Sopim uspalkkaindeksi, %-m u utos ed. v:sta - Reaaliansiotaso % 10 5 o -5 86 88 90 92 94 96 98

Kuvio 19. Työkustannukset ja tuotannon hinnat Teollisuus 15 %-muutos ed. vuoden vast. nelj., 4 nelj. liu kuva k.a. 10 5 o -5-10 86 88 90 92 94 96 98 -Yksikkötyökust. - - Arvonlis. deflaattori -Tuotannon hinta Palvelu sektori 15 %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 10 5 o -5-10 86 88 90 92 94 96 98 -Yksikkötyökust. - - Arvonlis. deflaattori -Tuotannon hinta

Kuvio 20. Kuluttajahinnat Pohja inflaatio in d ikaatto ri 8 % -m u utos edellisen vuoden vastaavasta ne Ijän neksestä 6 4 2 o -2 86 88 90 92 94 96 98 8 K u luttajah intaindeksi %-m uutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 6 4 2 o -2 86 88 90 92 94 96 98

Kuvio 21. Vaihtotase ja ulkomainen velka Vaihtotaseen pääerät, m rd. mk 60 Neljän neljänneksen liukuva summa 40 20 o -20-40 91 92 93 94 95 96 97 98 99."',1 Vaihtotase --Kauppatase - - Palvelutase -Pääomankorvaukset ja tulonsiirrot Vaihtotase ja kauppatase % BKT:sta 10%r----------.-----------.-----------.----------~...... - -- 5 o -5-10 80 85 90 95 -Vaihtotase Kauppatase 200'10 150 100 50 o U Ikom ainen velkaantuneisuus.. I... "......,.. I... I... - ~-... 1 ~... I.... I..... - I.... -......... -,.. v -... -- 80 85 90 95 -Ulkomainen nettovelka I BKT Ulkomainen nettovelka I vienti

Kuvio 22. SÄÄST ÄM1S- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOSÄÄSTÄMISEN JA BAUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT:STA, % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = AAHOITUSJÄÄMÄ okr-----.------.-----.------r-----.------.-----.r-~% 32 ~KOJO KANS~NTALOUJ -= 32 - VAIHTOTASEEN AUJÄÄMÄ - ~ \ - 2a~----~+-~~~~----~~--~-----+-----+--1-2a =- ~.' INVESTOINNIT -= 24~h=--~HW~+-~**ft-----+-----;-----~-----r~24 20 ~11llJnrr ~.I.1JI.I.I SÄÄSTÖ" '4flTffHITIl,lll-= 20 16 =- YRIJYKSET " ;111' ~1l irirrrrm ~ 16 =--_ INVESTOINNI1f I r ~ -= 121-----br1fHAI'1+HH+ 11I IHHH-H+l+PrI----.:, J.!:.::1.l~I.I.lJ_ F -.+,'1+11' 1H+H+~~.,f.HHH.,1TTrrr#H+f.lrrlml--l- 12 ~jlllm nl.l.ljjpll~l1.~~.lli, ;1"111 IIJJJ 1ll11111Hlll-= 8~~~r-----~~ffffi~~~'*~~~~=;----~~8 ~ SAÄSTÖ ffilw ~ -= 41- - 4 1- - t- - 01- - 0 1- - r- KOTITALOUDET - 121- I - 12 1- INVESTOINNIT - 8::-l'Th. 1...-11' llh ~illnnnn rlll' -= a 1- IJJ11~1!tLll.[~111111 tili' ~lil1llll1l1h, Irrfn' - 4r l-~s~ml~~ö~~~v~ -~~1~~~~hTfmwfll1il~III1~1IlTlII~,u~=~~rI~1ff-3 r LLO - 4 1- - t- - 01- - 0 1- - t- JULKINEN SEKTORI (ML SOTU-RAHASTOT) - 12~1------+----~------r-----+-----~-----+-----+---~12 1- - t- - al- - 8 4 Fffllllllrr rnfrrll rl-~säästö -= t 4 INVESTOINNIT 'lll1j ID.II UllllllUJlW-= 0 f-- - _4 1- - -4 1_ - f-- - -a~i------4------+-----4------+------~----~-----+~- -8 1_ f-- 4f- - RAHOITUSLAITOKSET - -4, ', ' 'LlJllTTrT' '..a.:11lft rr II ',,, INVESTOINNIT SÄÄSTÖ... r=, ' ' lhlhiill 1'1' -rnlltttt ITITlrrnllH IH\ - 0 I - -4 1986 88 90 92 94 96 98 - -

16 Kuvio 23. Markkinakorot %,. ~~... " " A 14 "., " 12 10 8 6 4 2 o ~ V 90 92 \ \, 1\ j "'... " ~ " " " 94 96 "-. ----------- -Valtion pitkä obligaatiokorko - - Markkinarahan korko 98 16 Kuvio 24. Pan kkikorkoja % 14 #.. 12 10 8 6 4 2 o - -.. -- -,. Ä ti!6 ",l~'~~#%<"";//" '\\\ "~ ~f/'m4 '\""."",,,,,,, I!"~,\: ", ~,),,\ ~ I""'~:~h'~,,;~ --.. -. ------- ""V;~' W '\"""'\'~, h,., 90 92 94 96 98 -Antolainauksen keskikorko - - Uusien luottojen korko '="'~"'" Uusien luottojen korko reaalisena 1) 1) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä,.,,,m,,,,

Kuvio 25. 40 % Ra h a-agg regaatit 30 20 10 o -10 86 88 90 92 94 96 98 -M1 M2 -M3 Kuvio 26. Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus 40 r~.-.- ~ r- -,r- -, ~ 30,., 20 10 o -10 86 88 90 92 94 96 98 - Markkatalletu kset Markkaluotot

Ennusteraportti 1/97:8 Kansainvälinen talous vuosina 1 997-1999 Suomen Pankki Vain virkakäyttöön Suomen Pankissa.

1 ENRA701 B.wpd Kansainvälinen talous vuosina 1997-1999 1 Yhteenveto talouskasvu USA:n talouskasvu jatkuu potentiaalisen kasvun uralla Japanin talous notkahtaa tilapäisesti kuluvana vuonna finanssipolitiikan kiristämisen seurauksena Euroopassa talouskasvu elpyy vuonna 1997 edellisen vuoden hitaan kasvun jälkeen. Kasvua tukee keveähkönä säilyvä rahapolitiikka ja valuuttakurssimuutokset inflaatio pysyy hallituna tärkeimmissä teollisuusmaissa. Euroopassa inflaatio vaimenee lievästi kuluvana vuonna, mutta kiihtyy hieman vuosina 1998 ja 1999. Lievä hintojen nousun kiihtyminen kuluvana vuonna USA:ssa aikaansaa paineita rahapolitiikan kiristämiseen EMU-konvergenssi on korkojen ja inflaation osalta hallinnassa. Sen sijaan julkisen talouden kriteerien täyttämisessä on suuria vaikeuksia useimmilla EU-mailla. Kansainvälisen talouden suhdannenäkymät ovat kaikkiaan varsin valoisat. USA:ssa kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisen vahvana. Samalla työttömyysaste alenee edelleen ja kapasiteetin käyttö aste nousee. Inflaation odotetaan kiihtyvän lievästi kuluvana vuonna, jolloin rahapolitiikkaa kiristetään. Julkisen talouden alijäämä supistuu voimakkaasti ennustevuosien kuluessa. Japanin talouskasvu hidastuu tuntuvasti kuluvana vuonna finanssipolitiikan kiristämisen vuoksi. Kasvua tukee kuitenkin dollarin suhteen heikentynyt jeni. Kasvu kiihtyy selvästi vuosina 1998 ja 1999 osaltaan Japanin pankkisektorin vaikeuksien väistyessä ja rakenteellisten uudistusten parantaessa sektorin kilpailukykyä. Euroopan suurissa maissa suhdannenäkymät ovat selkeästi parantuneet viime vuoden lopulta alkaen. Saksassa ja Ranskassa kasvu voimistuu kuluvana vuonna 2.5 prosentin tuntumaan, jolla tasolla se jatkuu vuosina 1998 ja 1999. Isossa Britanniassa talouden kasvu jatkuu myönteisenä ennustehorisontin loppuun. EMU-Iähestymiskriteerien mukainen julkisen talouden tasapainon saavuttaminen kuluvana vuonna on kuitenkin ongelmallista useimmissa EU-maissa. Varsinkin Saksalla on suuria vaikeuksia täyttää sekä julkisen sektorin alijäämää että velkaa koskevat kriteerit.

2 ENRA701 B.wpd Hintojen nousu on ennusteperiodilla rauhallista Euroopassa ja Japanissa, mutta kiihtyy lievästi USA:ssa ja myöhemmin myös Euroopassa. Maltillisista inflaationäkymistä huolimatta lyhyiden korkojen ei enää odoteta laskevan, vaan nousevan lievästi kuluvan vuoden loppupuolella ja vuonna 1998. Edellytykset teollisuusmaiden vakaalie talouskasvulie ennusteperiodin aikana ovat suotuisat. Lyhyiden korkojen lievästä noususta huolimatta pitkät reaalikorot ovat kuitenkin ennusteperiodilla historiallisesti verrattain alhaisella kasvua tukevalla tasolla. Julkisen talouden vakauttaminen paitsi EU-maissa myös USA:ssa ja Japanissa vähentää paineita rahapolitiikan kiristämiseen. Kireänä pysyvän finassipolitiikan seurauksena teollisuusmaiden julkisen talouden alijäämät supistuvat tuntuvasti. Viime kuukausina voimakkaasti Saksassa ja Ranskassa kasvaneen työttömyyden odotetaan alenevan hitaasti ennusteperiodilla. 2 Lähtökohtatilanne Kansainvälisen talouden suhdanteita leimasi vuonna 1996 kaksijakoisuus. Yhdysvalloissa talouskasvu jatkui jo pitkään suhteellisen voimakkaana samalla kun inflaatio pysyi maltillisena. Japanin talous sen sijaan alkoi osoittaa vuoden 1996 loppupuolella huomattavia heikkouden merkkejä, jotka suureksi osaksi johtuivat laimeasta kotimaisesta kysynnästä. Myös Euroopassa talouskasvu oli heikkoa viime vuonna ja erityisesti vuoden lopulla. Kuluvan vuoden alussa kasvu USA:ssa on jatkunut potentiaalisella urallaan samalla kun inflaatio on pysynyt maltillisena. Viimeaikainen dollarin vahvistuminen lisää kasvua Euroopassa ja Japanissa ennusteperiodilla. Euroopassa vientivetoisen talouskasvun ennustetaan nopeutuvan tänä vuonna koko alueella. Nopeinta kasvua ennustetaan Irlannille ja Suomelle, kun taas Italia ja Sveitsi kasvavat EU:n keskimääräistä kasvua hitaammin ennusteperiodilla. Talouden suhdanneodotukset ovat kohentuneet tuntuvasti viime vuoden keväästä lähtien sekä EU-maissa että niiden ulkopuolisissa maissa (kuvio 1.) Kuluttajien luottamus on parantunut selvästi niin USA:ssa kuin EU-maissa keskimäärin (kuvio 2). EU-maiden odotukset ovat olleet optimistisempia ns. reuna-alueilla kuten Suomessa ja Irlannissa ja vähemmän optimistisia suurissa maissa Saksassa ja Ranskassa. Näyttääkin siltä, että mm. Saksan viimeaikaiset talousindikaattorit kuten kasvava työttömyys (viiveinen suhdanneindikaattori) ja teollisuustuotannon notkahdus loppuvuodesta antavat hieman liian synkän kuvan talouden tilasta.

3 ENRA701 B.wpd Kuvio 1. G3-maiden suhdanneindikaattorit 120 -Japani, 90=100 (vasen asteikko) - - USA, 90=100 (vasen asteikko) --Saksa, 1 OO=normaali (oikea asteikko) ~------~------~------~~------~-------r------~ 120 110 100 ~------4--------+--~~~~--~~~~~---+-------+ 100 ~... \.......... II... --. ~--~--4-------~~------~------4-=-~---+-------+ 80 90 ~----~4+--+----+--------~------1--------+--------+ 60 80 92 93 94 95 96 97 Kuvio 2. Kuluttajien luouam usindeksi 40 - USA (vasen ast.) - - EU (oikea ast.) 1990=100 % 125-5 120-10 115-15 110 105, 94 95 96 97-20 -25

4 ENRA701 B.wpd 3 Ennusteoletukset Lyhyiden korkojen ennusteet (taulukko 1) perustuvat arvioihin rahapolitiikan reaktioista talouden tasapainottomuuksiin ja erityisesti inflaatioon. USA:n tasaisen talouskasvun vuoksi Fedin odotetaan nostavan lievästi Fed Funds ohjauskorkoaan (helmikuussa 5.25 %) vasta kuluvan vuoden loppupuolella ja vielä marginaalisesti vuoden 1998 alussa. Japanissa lyhyiden korkojen oletetaan niinikään nousevan tämän vuoden lopulta alkaen taloudellisen kasvun alkaessa kiihtyä. Manner-Euroopassa ja erityisesti Saksassa rahapolitiikkaan ei oleteta muutoksia kuluvan vuoden aikana, koska kasvunäkymät ovat vakaat eikä inflaation odoteta kiihtyvän. Vasta vuoden 1998 aikana Saksan lyhyiden korkojen odotetaan nousevan, mutta hyvin hitaasti. Ennusteessa oletetaan nimellisten valuuttakurssien vahvistuvan suhteessa USA:n dollariin. Dollarin oletetaan heikkenevän korkoeron seurauksena vuoden 1997 ensimmäisen neljänneksen jälkeen noin 6 % suhteessa Saksan markkaan ja noin 12 % suhteessa Japanin jeniin vuoden 1999 viimeiseen neljännekseen mentäessä. Taulukko 1. LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eurokorko ka 1996 01 02 03 USA 5.3 5.4 5.5 Saksa 3.4 3.3 3.2 Japani 0.6 0.6 0.6 Ranska 4.5 4.0 3.9 Englanti 6.2 6.0 5.8 Ruotsi 7.9 6.3 5.3 Suomi 4.2 3.8 3.5 1997 04 01 02 03 5.5 5.5 5.5 5.7 3.2 3.2 3.2 3.2 0.4 0.5 0.5 0.5 3.5 3.3 3.3 3.3 6.2 6.3 6.3 6.3 4.5 4.0 4.0 4.0 3.1 3.1 3.2 3.2 1998 1999 04 01 02 03 04 01 02 03 5.7 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 3.2 3.3 3.3 3.4 3.5 3.5 3.5 3.5 0.9 0.9 1.1 1.1 1.1 1.1 1.1 1.1 3.3 3.3 3.3 3.4 3.5 3.5 3.5 3.5 6.3 6.4 6.4 6.4 6.4 6.4 6.4 6.4 4.0 4.0 4.0 4.0 4.0 4.0 4.0 4.0 3.2 3.3 3.3 3.4 3.5 3.5 3.5 3.5 04 5.8 3.5 1.1 3.5 6.4 4.0 3.5 PITKÄ NIMELLlSKORKO va II' lon 0 br II!laatlo 'krk 0 0 USA 6.4 7.1 7.1 Saksa 6.1 6.3 6.2 Japani 3.1 3.2 2.8 Ranska 6.9 6.8 6.2 Englanti 8.1 8.3 8.2 Ruotsi 8.6 8.4 8.1 Suomi 7.5 7.3 7.0 6.4 6.4 6.3 6.3 5.9 5.6 5.5 5.5 2.6 2.5 2.5 2.5 5.9 5.5 5.3 5.3 7.6 7.2 7.0 7.0 7.0 6.4 6.3 6.3 6.4 6.0 5.8 5.8 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 5.5 5.5 5.5 5.5 5.5 5.5 5.5 5.5 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 5.3 5.3 5.3 5.3 5.3 5.3 5.3 5.3 7.0 7.0 7.0 7.0 7.0 7.0 7.0 7.0 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 6.3 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 6.3 5.5 2.5 5.3 7.0 6.3 5.8 VALUUTTAKURSSIT SUHTEESSA USA'n DOLLARIIN DEM 1.468 1.523 1.497 1.530 1.656 1.647 1.638 1.628 1.618 1.609 1.599 1.590 1.581 1.573 1.564 1.555 Jpy 105.7 107.5 109.0 112.8 121.8 120.3 118.8 117.3 116.0 114.6 113.3 112.0 110.8 109.5 108.3 107.1 FRF 5.034 5.159 5.094 5.175 5.592 5.563 5.534 5.502 5.471 5.438 5.406 5.375 5.345 5.316 5.287 5.258 GBP 0.653 0.656 0.643 0.611 0.613 0.614 0.615 0.616 0.617 0.618 0.619 0.620 0.621 0.621 0.622 0.623 SEK 6.780 6.734 6.634 6.683 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 7.302 FIM 4.532 4.720 4.535 4.587 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932 4.932

5 ENRA701 B.wpd 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vuosina 1997-1999 Talouden kasvun ennustetaan elpyvän Euroopassa noin 2.5 prosenttiin kuluvana vuonna edellisen vuoden hitaan jakson jälkeen (taulukko 2). Vuosina 1998-1999 EU-maiden kasvu vielä hieman nopeutuu. Talouden kasvua tukevat alhainen korkotaso ja valuuttakurssien muutokset. EU-maissa ja erityisesti Saksassa ja Ranskassa inflaatio pysyy maltillisena kuluvana vuonna, mutta ennusteperiodin loppuvuosina hintojen nousuvauhdin ennustetaan kiihtyvän erityisesti EU:n reunavaltioissa. Maailmantalouden suhdanteet jatkuvat ennusteperiodilla suotuisina. Euroopan ulkopuolisten alueiden, kuten Pohjois-Amerikan, Aasian ja useiden kehitysmaiden kasvu on Euroopan keskimääräistä kasvua nopeampaa. Myös monissa Suomelle tärkeissä idäntalouksissa kasvu on lähtenyt tai on lähtemässä käytiin. Taulukko 2. Ennusteen keskeiset muuttujat 1993-99 Bruttokansantuote Inflaatio (1) USA Japani Saksa Ranska Italia UK USA Japani Saksa Ranska Italia 1993 2.3 0.1-1.2-1.3-1.2 2.1 2.6 1.2 4.0 2.2 5.1 1994 3.5 0.7 3.0 2.8 2.7 3.8 2.4 0.7 2.9 2.1 4.5 1995 2.0 1.3 2.1 2.2 2.6 2.5 2.4-0.4 1.9 1.6 5.6 1996 2.3 3.4 1.4 1.4 0.7 2.2 2.1 0.2 1.8 1.9 4.4 1997 2.3 2.2 2.5 2.8 1.5 2.8 2.5 1.7 1.9 2.2 3.9 1998 2.2 3.4 2.5 2.7 2.8 3.1 2.2 2.0 1.9 2.1 4.7 1999 2.5 3.2 2.3 2.4 3.3 2.6 2.7 2.0 2.3 2.2 5.0 G7 EU OECD UK 3.4 2.5 2.6 2.9 2.6 2.6 3.2 Maailman- Teollisuus Suomen BKT YKD (1) BKT YKD (1) BKT YKD (1) Teollisuus- Raakakauppa tuotteiden vienti- tuotteiden öljyn hinta viennin markkinat vientihinta USDIb määrä dollareina 1993 4.2 3.0 1.0 1.0 2.7-0.5 4.0 1.0 2.9-8.6 16.6 1994 11.0 9.3 10.9 2.9 2.2 2.9 3.3 2.7 2.4 3.0 15.8 1995 10.0 8.9 10.4 2.0 2.0 2.5 3.0 1.9 2.3 11.6 17.2 1996 5.3 4.2 5.4 2.2 2.0 1.6 2.8 2.4 2.1-1.5 20.2 1997 8.9 7.5 7.3 2.4 2.4 2.5 2.6 2.4 2.4-3.5 20.2 1998 8.1 6.1 6.5 2.6 2.4 2.9 3.0 2.8 2.4 2.8 18.9 1999 8.4 6.6 6.3 2.6 2.7 2.8 3.3 2.8 2.8 3.4 19.7 1) YKD = yksityisen kulutuksen deflaattori.

6 ENRA701 B.wpd Kuvio 3. Bruttokansantuote G7-maissa, 1994-99 Määrän prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta 4.5,------,----.,.------r---...,-----,------, 4 ~--~~+_----+-----~------~------+----~ 3.5 I------J-----I-cib+--\-----+_---- j------_+_------_+ --- j 3 ~~~~~----+------j-~-=~~----+--------j 2.5 PA~---+~r--+_P\;;:_/_fJ.:j.~~_*~~;t:;;;;;~... 2 ~~--_+-4~~~~~~---~_r~---_+ --- j 1.5 I---+----_+----+"'-""'+--'--I- j-----_+_----_+ --- j 1 I----------+--~~~~--j------+------+-------j 0.5 I--------_+-----\-i~'--- j----_+_-----_+ --- j 1994 1995 1996 1997 1998 1999 -G7 -USA - - - Saksa -Ranska Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Maailmankauppa kasvoi viime vuonna arviolta 5.3 %, mikä on 2.5 %-yksikköä alempi kuin syksyn 1996 ennusteessa oletettiin (kuvio 4). Kaupan kasvu hidastui varsinkin Kaakkois-Aasian maissa Kiinassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Syitä hidastumiseen olivat näiden maiden kireä rahapolitiikka sekä EU-maiden heikko kysyntä. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan lähes 9 % tänä vuonna ja hieman hitaammin ennusteperiodin loppupuolella. Kauppaa vauhdittavat kehittyvien maiden nopea bkt:n ja ulkomaankaupan kasvu. Teollisuustuotteiden maailmankaupan kasvu jää hieman alle koko maailmankaupan kasvun 1997-1999. Teollisuustuotteiden USD-määräisten vientihintojen ennustetaan laskevan edelleen tänä vuonna, mutta kääntyvän nousuun vuonna 1998 US-dollarin arvon heikkenemisen myötä. US-dollarimääräiset teollisuuden raaka-ainehinnat (pl. energiatuotteet) laskivat viime -vuonna 11.3 %. Lasku johtui mm. dollarin vahvistumisesta suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin ja selluhinnan 20 % pudotuksesta vuoteen 1995 nähden (kuvio 5). Tänä vuonna hintojen ennustetaan nousevan noin 1 % ja runsaat 2 % vuosina 1998-1999. Raaka-öljyn dollarimääräinen hinta pysyy vuonna 1997 ennusteessa vuoden 1996 keskimääräisellä tasolla, joka oli 20 USD per tynnyri ja laskee yli 6 % vuonna 1998, jonka jälkeen se nousee jälleen noin 4 % kysynnän voimistuessa.

7 ENRA701 B.wpd Kuvio 4. Kansainvälinen kauppa, 1985-99 15 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 10 5 o,,. " 1985 1990 1995 --Maailmankauppa - - Suomen vientimarkkinat.. -- Kuvio 5. Raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden maailmanm arkkinahinnat dollareina, 1985-99 120 1990=100 100 80 60,,,,,,..,, -,...-. -. - 40 1985 1990 1995 -Teollisuustuotteiden vientihinta - - Teollisuustuotteiden raaka-aine hinta (pl. energia)

8 ENRA701 B.wpd USA Viimeisimpien talousindikaattoreiden mukaan USA:n talouskasvu kiihtyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällöin bkt kasvoi 3.9 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kasvun taustalla oli sekä viennin että kulutuskysynnän lisääntyminen. Kolmannella neljänneksellä vastaava kasvu oli 2.1 %. Huolimatta kasvun kiihtymisestä Yhdysvaltain talouskasvu näyttää jatkuvan tasapainoisena, mihin viittaa työvoimakustannusten ja hintojen maltillinen nousu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sekä kuluvan vuoden alussa. USA:n tuottajahinnat laskivat tammikuussa 0.3 % ja edelleen helmikuussa 0.4 % edellisestä kuukaudesta. Vastaavasti kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0.1 %. Kuluttajahintojen vuosimuutos tammikuussa oli 2.5 %. Dollarin viimeaikainen vahvistuminen vähentänee inflaatiopaineita lähiaikoina. Maan rahapolitiikassa ei odotetusti tapahtunut kiristymistä helmikuussa ja yliyön korko pidettiin ennallaan. USA:n vuoden 1997 kasvuennustetta on laskettu hieman verrattuna osaston syksyn ennusteeseen (taulukko 3). Sen sijaan vuosina 1998 ja 1999 kasvun ennustetaan olevan ripeämpää. USA:n kasvun odotetaan jatkuvan hallittuna lähellä potentiaalisen kasvun uraa, jonka arvioidaan olevan runsas 2 %. USA:n työttömyysaste aleni hitaasti viime vuoden loppupuolella 5.5 prosentin tasolta alimmillaan 5.2 prosenttiin syys-lokakuussa. Samalla kapasiteetin käyttöaste on kohonnut verrattain korkeaksi viime vuosiin nähden, mutta vain lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa. Vaikka palkkakustannusten kasvu kiihtyi viime vuoden aikana ei tämä ole heijastunut inflaation kiihtymisenä, mikä viittaa siihen, että vakaa inflaatio saattaa olla saavutettavissa korkeamman kapasiteetin käyttöasteen vallitessa kuin lähimenneisyydessä. Hintojen (yksityisen kulutuksen deflaattori) nousun odotetaan kiihtyvän 2.1 prosentista vuonna 1996 2.5 prosenttiin vuonna 1997, mikä on rahapolitiikan kiristymisoletuksen taustalla. USA:n julkisen talouden alijäämän supistumisen odotetaan jatkuvan ennustehorisontin kuluessa. Jo ensi vuonna alijäämä olisi alle 1 prosentin bkt:sta, kun vielä vuonna 1992 se oli lähes 5 %. Mikäli budjetin tasapainoa koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan merkitsisi tämä finanssipolitiikan kiristämistä ennusteperiodin loppupuolella. Vaihtotaseen alijäämä puolestaan supistuu hitaasti pysytellen kuitenkin sitkeästi vajaan 2 prosentin tasolla bkt:sta.