KIRJALLINEN KYSYMYS 1201/2010 vp Audionomien koulutuksen kehittäminen ja ammatin laillistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen terveydenhuollon vahvuus on osaava henkilökunta, joka on saanut maailman kärkiluokkaa olevan koulutuksen. Audionomien ammattikunta edustaa yhtä huippuosaamisen sektoria, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Audionomit ovat peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja- ja/tai terveydenhoitajatutkinnon suorittaneita terveydenhuollon ammattilaisia. Audionomikoulutus järjestetään tällä hetkellä erikoistumisopintoina (60 op), mutta tämä koulutus ei vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Audionomien ammatin ongelmakohtana on se, että ammatti ei kuulu terveydenhuollon laillistettuihin ammatteihin. Audionomiyhdistyksen tavoitteet saada ammatillinen laillistus ja koulutus ajantasaisiksi ovat täysin linjassa ajankohtaisten terveydenhuollon ja vammaispolitiikan haasteiden kanssa. Sekä tietotekniikan kehitys että väestön ikääntyminen vahvistavat tarvetta ammatilliseen ja osaavaan kuulontutkimus- ja huoltotyöhön. Kuulo-ongelmat, kuten muidenkin aistien toimintaan liittyvät vauriot, lisääntyvät iän myötä, ja toisaalta tietotekniikan edistyminen lisää tarvetta koulutukselle, tutkimukselle ja ajantasaiselle ammattitaidolle. Audiologisen hoitotyön osaajia tarvitaan enenevässä määrin. Huonokuuloisten määrä on kasvussa ikähaitarin molemmissa päissä. Jonkinasteisen kuulon aleneman arvioidaan olevan noin 700 000 suomalaisella. Audionomeja tulee kouluttaa riittävästi tarpeeseen nähden. Joissain tapauksissa julkisella ja yksityisellä puolella on käytetty audionomin tehtävissä alalle kouluttamattomia henkilöitä. Potilailla on oltava oikeus luottaa siihen, että kuulonhuollon palveluja antaa alan ammattilainen. Alan vetovoimaa tulee lisätä hyvän ja laadukkaan terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että audionomien ammatti laillistetaan ja heidän koulutustaan kehitetään vastaamaan lisääntyviä kuulontutkimuksen ja kuulonhuollon tarpeita? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1201/2010 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että audionomien ammatti laillistetaan ja heidän koulutustaan kehitetään vastaamaan lisääntyviä kuulontutkimuksen ja kuulonhuollon tarpeita? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Audionomien koulutusta järjestetään ammatillisina erikoistumisopintoina ammattikorkeakouluissa. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Erikoistumisopintojen laajuus on 30 60 opintopistettä (VNA 352/2003). Audionomin erikoistumisopinnot ovat olleet pituudelta 60 opintopistettä eli kyseessä on pitkäkestoinen n. 16 kuukautta kestävä koulutus. Järjestämistään erikoistumisopinnoista ammattikorkeakoulu voi periä opiskelijalta enintään 250 euron maksun lukukaudessa (VNA 1230/2009 2 ). Koulutuksen kustannukset kattaa tällöin lukukausimaksua lukuun ottamatta koulutuksen järjestäjä eli ammattikorkeakoulu. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 24 a :n 1 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä pidetään ensisijaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontatehtävien hoitamiseksi. Viranomaisvalvonnan ja -ohjauksen tavoitteena on potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon laadun edistäminen. Rekisteriin on sittemmin kytketty erilaisia muita toimintoja ja merkityksiä, jotka eivät liity rekisterin alkuperäiseen ja varsinaiseen tarkoitukseen. Valviran ylläpitämässä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä eli Terhikki-rekisterissä on jo 39 ammattiryhmää, joista useisiin ei juuri koskaan kohdistu valvonnallisia toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. audionomien asemaan rinnastettavat optikot, ja monet muut nk. erityisammattiryhmät kuten puheterapeutit, ravitsemusterapeutit ja fysioterapeutit. Kansainvälisesti vertailleen Suomessa on jo nyt paljon säädeltyjä ja rekisteröityjä ammattiryhmiä, sillä muissa EU-maissa on vähemmän säädeltyjä ja rekisteröityjä ammatteja. Rekisteröitävien koulutusten määrää voidaan kokonaisuudessaan tarkastella Terhikki-rekisterin seuraavan uudistuksen yhteydessä. Potilasturvallisuuden ja laadun kannalta keskeistä on laadukas hyvä koulutus, joka audionomeilla pohjautuu ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tutkintoon. Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laillistus merkitään Valviran Terhikki-rekisteriin, joten kaikki audionomit ovat siten myös laillistettuja ja rekisteröityjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Tämän laillistuksen nojalla he ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heihin voidaan kohdistaa ammattihenkilölain mukaisia valvontatoimenpiteitä. Osaamistason ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarkoituksen mukaisin koulutuspolku on audionomeille ensin sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus eli sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ja sen lisäksi tarvittava täydennyskoulutus. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei sovellu erikoistavaksi koulutukseksi. Terveydenhuollon erityisosaamistarpeisiin vastaaminen (hoitajien lääkkeenmääräämiseen johtava koulutus, syöpähoito, työ- 2
Ministerin vastaus KK 1201/2010 vp Päivi Räsänen /kd terveyshuolto, perioperatiivinen hoito) hoitotyössä on hoidettu erikoistumisopintoja ja muuta täydennyskoulutusta järjestämällä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot säilytetään laaja-alaisina tutkintoina. Vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy neljä miljoonaa euroa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen liittyvän korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarjontaan. Tämän lisäksi tämän koulutusmallin valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämistyö on käynnistetty. Tavoitteena on luoda teoreettinen ja toiminnallinen perusta korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppiselle täydennyskoulutukselle sekä korkeakoulutettujen erityispätevyyksille osana korkeakoulujen tarjoaman opetuksen kokonaisuutta. Vuonna 2010 rahoitettiin 1 241 korkeakoulutettujen oppisopimusta 35 eri koulutushankkeessa. Korkeakoulutettujen täydennys- ja lisäkoulutusta kehitetään parhaillaan, ja sääntelyn ja rahoituksen selkeyttämistä pohditaan vuoden 2011 kuluessa opetusministeriössä. Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2011 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1201/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att se till att audionomyrket legitimeras och att audionomutbildningen utvecklas till att svara mot de ökade behoven av hörselundersökningar och hörselvård? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Audionomutbildning ordnas som yrkesinriktade specialiseringsstudier vid yrkeshögskolorna. De yrkesinriktade specialiseringsstudierna är omfattande fortbildningsprogram som grundar sig på yrkeshögskoleexamen. Omfattningen av de yrkesinriktade specialiseringsstudierna är 30 60 studiepoäng (statsrådets förordning om yrkeshögskolor 352/2003). Specialiseringsstudierna för audionom har till sin längd varit 60 studiepoäng, det är alltså fråga om en långvarig utbildning som varar ca 16 månader. Enligt 2 i statsrådets förordning om avgifter som tas ut i yrkeshögskolornas verksamhet (1230/2009) kan för den specialiseringsundervisning som en yrkeshögskola ordnar en avgift på högst 250 euro per termin tas ut av studeranden. Kostnaderna för utbildningen täcks då med undantag av terminsavgiften av utbildningsanordnaren, d.v.s. yrkeshögskolan. Enligt 24 a 1 mom. i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården förs centralregistret över yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården i första hand i syfte att sköta tillsynsuppgifterna i fråga om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Målet med myndighetstillsynen och myndighetsstyrningen är att främja patientsäkerheten och kvaliteten på hälso- och sjukvården. Man har på ett senare stadium kopplat olika andra funktioner och betydelser till registret vilka inte har med registrets ursprungliga och egentliga syfte att göra. I det centralregister över yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, d.v.s. registret Terhikki, som förs av Valvira, finns redan 39 yrkesgrupper varav ett flertal så gott som aldrig blir föremål för tillsynsåtgärder. Som exempel på yrkesgrupper av detta slag kan nämnas optiker, som kan jämföras med audionomer, och ett flertal andra s.k. specialyrkesgrupper, såsom talterapeuter, näringsterapeuter och fysioterapeuter. I Finland finns det utifrån en internationell jämförelse redan för närvarande ett stort antal reglerade och registrerade yrkesgrupper eftersom det i de övriga EU-länderna finns färre reglerade och registrerade yrken. Antalet utbildningar som ska registreras kan i sin helhet granskas i samband med följande revidering av registret Terhikki. Med tanke på patientsäkerheten och kvaliteten är det viktigt med en högklassig och bra utbildning som för audionomer baserar sig på en yrkeshögskoleexamen för sjukskötare eller hälsovårdare. Legitimerade sjukskötare och hälsovårdare antecknas i registret Terhikki som förs av Valvira vilket således innebär att alla audionomer också är legitimerade och registrerade yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Med stöd av den här legitimeringen är audionomerna yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården på det sätt som avses i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. De kan alltså bli föremål för tillsynsåtgärder enligt lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. 4
Ministerns svar KK 1201/2010 vp Päivi Räsänen /kd För att säkerställa kompetensnivån och patientsäkerheten är det den mest ändamålsenliga utbildningsleden för audionomerna att initialt genomgå en sjukskötar- eller hälsovårdarutbildning, d.v.s. få en yrkeshögskoleexamen för social- och hälsovårdsbranschen, och därefter genomgå en nödvändig fortbildning. Högre yrkeshögskoleexamen är inte lämplig som specialiseringsutbildning. För att svara mot behoven av specialkompetens inom hälso- och sjukvården har man inom vårdarbetet ordnat specialiseringsstudier och dessutom övriga nödvändiga fortbildningar (utbildning som ger sjukskötare rätt att förskriva läkemedel, cancervård, företagshälsovård, perioperativ vård). Högre yrkeshögskoleexamina bibehålls som bredbasiga examina. I budgetpropositionen för 2011 ingår i anslutning till totalrevideringen av vuxenutbildningen ett anslag på fyra miljoner euro för ordnandet av fortbildning av läroavtalstyp för högt utbildade personer. Förutom detta har det även inletts ett rikstäckande forsknings- och utvecklingsarbete i anslutning till utbildningsmodellen. Målet är att skapa en teoretisk och fungerande grund för fortbildningen av läroavtalstyp för högt utbildade personer och för specialkompetenser för högt utbildade personer som ett led i den utbildningshelhet som högskolorna erbjuder. År 2010 finansierades läroavtal för 1 241 högt utbildade personer genom 35 olika utbildningsprojekt. Fortbildningen och tilläggsutbildningen för högt utbildade personer utvecklas som bäst och ett klarläggande av regleringen och finansieringen dryftas vid undervisningsministeriet under loppet av 2011. Helsingfors den 25 februari 2011 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5