Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2009

Kannen kuva: Kuvatoimisto Vastavalo/Tarmo Heinänen

Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2009 Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1

Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5 00410 Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) 53041 www.kuntoutussaatio.fi Helsinki 2009 Painopaikka: Yliopistopaino ISBN 978-952-5017-73-1 2

Esipuhe Kädessäsi oleva kirja esittelee Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hankkeita ja julkaisuja edellisen kirjan ilmestymisestä, vuodesta 2006 eteenpäin aina vuoden 2009 alkupuoliskolle asti. Kirja antaa kuvaa siitä, millaisten eri tavoin kuntoutukseen liittyvien asioiden parissa työskentelemme, mitä olemme vieneet ja viemme eteenpäin ja mitä olemme nähneet tärkeäksi kehittää ja tutkia. KTKK:ssa työskentelee kaikkiaan hieman yli 30 ihmistä ja erilaisia hankkeita on parhaillaan käynnissä suunnilleen saman verran. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus pyrkii toiminnallaan tuottamaan tietoa ja käytäntöjä, joilla on merkitystä kansalaisten työja toimintakyvyn ja elämänhallinnan kannalta. Tämän avulla voidaan edistää ihmisten työllistymistä ja valtaistumista, ehkäistä syrjäytymiseen johtavia prosesseja ja kehittää selviytymistä tukevia toimintaympäristöjä. Keskuksen toiminta jakautuu tutkimukseen, arviointiin ja kehittämistyöhön. Keskuksessa toimii myös kuntoutusalan kirjasto ja ylläpidämme kuntoutuksen ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelua (www.kuntoutusportti.fi). Tutkimus- ja kehittämistoimintamme on jakautunut kolmeen toimintalinjaan. Noudatamme tässä kirjassa myös samaa jakoa hankkeita esitellessämme. Ensimmäinen linja, Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen, pyrkii tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan tuottamaan tietoa ja toimintatapoja, joita voidaan käyttää toimivien ja oikeudenmukaisten kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä ja siten väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn edistämisessä ja väestöryhmien välisten erojen kaventamisessa. Toisen toimintalinjan, Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus, yleisenä tavoitteena on kehittää käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää väestön toimintakyvyn säilymistä sekä tuottaa ja koota tieteellisesti luotettavaa, kuntoutukseen sovellettavaa tietoa sairausryhmittäisestä kuntoutuksen menetelmistä. Tähän pyritään kehittämällä uusia toimintamalleja sekä selvittämällä niiden vaikuttavuutta. 3

Kolmannen toimintalinjan, Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisyn, tavoitteena on tuottaa tietoa ja käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää sosiaalista osallisuutta, työssä jaksamista ja jatkamista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja siihen johtavia prosesseja. Viime vuosina toimintalinjan painoalueita ovat olleet mielenterveyskuntoutuksen toimintamallien ja vaikeavammaisten kuntoutuksen toimeenpanon ja prosessien arviointi, syrjäytymisvaarassa olevien ja maahanmuuttajien kuntoutuksen ja työllistymisen erityiskysymykset sekä työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen liittyvät kysymykset. Pyrimme siihen, että keskuksen tuottamaa tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää paitsi tutkijayhteisössä myös muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa erityisesti kuntoutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa, asiakastyössä ja kuntoutuksen asiantuntijoiden koulutuksessa. Olemme aktiivisesti mukana kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisessä Suomessa. Tutkimus- ja kehittämiskeskus saa merkittävän osan toimintaresursseistaan Raha-automaattiyhdistyksen toiminta- ja projektiavustuksista. Muita tärkeitä rahoittajatahoja ovat Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto sekä ministeriöt (STM, TEM, OPM). Läheisiä yhteistyötahojamme ovat mm. yliopistot, THL, TTL, ETK, TSR, kolmannen sektorin järjestöt ja pääkaupunkiseudun kunnat. Tämä julkaisu antaa lukijalle yleiskuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnastamme sekä hankkeistamme. Jokaisen hankkeen kohdalla kerrotaan myös, ketkä siinä työskentelevät. Olkaa meihin yhteydessä, kehitetään kuntoutusta yhdessä. Helsingissä 28.2.2009 Ullamaija Seppälä tutkimusjohtaja 4

Sisällys 1 Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen 7 Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyys ja kuolleisuus Suomessa 1997 2006 7 Ikääntyvien 55 69-vuotiaiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen kehittäminen (IKKUNA-projekti) 8 Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tutkimusosuus 10 Itellan kuntoutuspalveluohjaus-intervention arviointitutkimus 11 Kunnon Polku -tuen arviointitutkimus 12 Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (KURRE-projekti) 14 Lukineuvola-hankkeen arviointi 15 MS-tautia sairastavat, työmarkkinoilla selviytyminen ja kuntoutustarve 16 Työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville -hankkeen arviointi 18 Muistiluotsi-ohjelman arviointi 19 SeniorForce 21 TUULI-hanke Arviointitutkimus kuntoutusmallin toimeenpanosta ja tuloksista 22 2 Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus 23 Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt: kehittämis-, koulutus- ja yhteistyöprojekti (JATS-projekti) 23 Kuntoutuksen tehtävät työikäisten kuntoutuksessa 25 Opi oppimaan Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin 27 Medikalisaatiota ja normalisaatiota Aikuisten oppimisvaikeudet hyvinvointivaltiossa 29 Miesten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen metabolisen oireyhtymän (MBO) seulontamenettelyn avulla 30 Naisten sydänterveyden edistäminen: Työterveyshuoltoon soveltuvan varhaiskuntoutusohjelman kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi 31 Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+) 34 Avokuntoutusmallin kehittäminen rinta- ja eturauhassyöpää sairastaville 35 Syöpäsairauden psyykkiset vaikutukset Syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa seurantatutkimus 37 5

3 Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy 39 Asiantuntemustiedon ja kokemustiedon ristivedossa Asiakkaiden käsityksiä ammattiavusta, asiakkuudesta ja vertaistuesta 39 Kelan mielenterveyskuntoutushankkeen arviointitutkimus 41 Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan toteutuksen ja hyvinvointivaikutusten arviointi 42 Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat suunnitelmat ja palvelut 45 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina 47 Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 48 Lapset ja nuoret kuntoutuksessa Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi 50 Psykoterapian vaikuttavuus työkykyyn ja koettuun hallintaan 52 Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina 52 Psykoterapeutit Suomessa 54 Työhön paluu 55 Pientyöpaikoilla uudistuminen PUNK 56 Työeläkekuntoutuksen toimivuus 58 Vaikeavammaiset kuntoutujat Kelan palveluissa 59 Vaikeavammaisten kuntoutujien elinolot, osallisuus ja kuntoutuksen hyödyt 61 Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa 62 Tuetun työllistymisen työkalupakki 63 Kuntoutussäätiön julkaisusarjojen raportit 2006-2009 65 6

1 Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus ja kuolleisuus Suomessa 1997 2006 (2008 2009) Occupational cause-specific incidence of disability pensions and mortality in 1997-2006 in Finland Työikäisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet sekä kuolleisuus on alentunut viime vuosikymmeninä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa muutokset ovat kuitenkin pieniä. Vuosina 2000 5 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuosittain 23000 27000 ihmistä. Vaikka vain osa työkyvyttömyys- ja kuolleisuuseroista on liitettävissä välittömiin ammattiin liittyviin altisteisiin, on tärkeää selvittää ammattiryhmien välisiä eroja terveydessä, työkyvyttömyydessä ja kuolleisuudessa, sekä näiden tekijöiden kehityksessä. Ammattiryhmittäisten työkyvyttömyyden alkavuus- ja kuolleisuustietojen yhtäaikainen tarkastelu antaa viitteitä ammattiin liittyvistä riskitekijöistä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joissa terveysriskit ovat suurimmat. Tutkimus toteutetaan kahtena erillisenä osatutkimuksena. Tiina Pensola Muu työryhmä Marika Jalovaara, Katrina Silfvast Yhteistyökumppanit Eläketurvakeskus, sosiaali- ja terveysministeriö Ulkopuolinen rahoitus Työsuojelurahasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys AINEISTO JA MENETELMÄT Ammattiryhmittäisen kuolleisuustutkimuksen tavoitteena on 1) tarkastella ja analysoida työllisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta ja 2) työttömien kuolleisuutta kuolemansyyn mukaan, 3) selvittää ammattiryhmittäin kuolleisuuden muutosta ja 4) työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden kuolleisuutta sekä 5) selvittää korkean ja alhaisen työkyvyttömyyden ja kuolleisuuden ammatit erikseen naisilla ja miehillä sekä eri ikäryhmissä Suomessa vuosina 1997 2006. Kuolleisuustutkimuksen perusaineistoina käytetään Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista koottua pitkittäistiedostoa, joka kattaa koko työikäisen Suomessa asuvan väestön. Ammattiryhmittäisessä työkyvyttömyyden alkavuutta koskevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja analysoida 7

1) ammattiryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sairausryhmän mukaan (työkyvyttömyyseläkediagnoosin perusteella), erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat muutokset a. mielenterveyssyihin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä (erityisesti masennus) b. tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä 2) ammattiryhmittäisiä eroja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eri sairausryhmissä erikseen naisilla ja miehillä. 3) ammattiryhmittäisiä eroja masennuksen takia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyvyttömyyden jatkuvuudesta erikseen naisilla ja miehillä. 4) iän, sukupuolen, koulutuksen, työuran katkonaisuuden (työttömyys ja työttömyysjaksot), työsuhteen ja työuran keston sekä ammattiaseman merkitystä ammattiryhmittäisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. 5) miten muille eläkkeille tai työttömyyteen siirtyminen vaikuttaa ammattiryhmittäiseen työkyvyttömyyteen ja sen alkavuuteen työuran loppupuolella (50 vuotta täyttäneillä). Tarkastelut tehdään erikseen naisille ja miehille ikäryhmittäin vuosina 1997 2006. Tutkimuksessa käytetään Eläketurvakeskuksen aineistoa. Avainsanat: työkyvyttömyys, kuolleisuus, terveyserot, ammatilliset riskit, mielenterveys, masennus, alkoholi, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kasvaimet Ikääntyvien 55 69-vuotiaiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen kehittäminen (IKKUNA-projekti) (2004 2008) Development of methods promoting working and functional capacity of persons aged 55 69 Väestön ikääntyminen tuo suuria haasteita työelämän ja koko yhteiskunnan toimivuudelle. Työikäisen väestön määrä vähenee ja keskiikä nousee. Ikääntyvää työvoimaa tarvitaan, koska työikään tulevia on vähemmän kuin eläkeikään siirtyviä seuraavat 40 vuotta. Tässä tilanteessa on tärkeää, että ikääntyvien työikäisten toimintakyky, työkyky ja työssä jaksaminen säilyvät ja ikääntyvät voivat jatkaa työs- 8

sään nykyistä pidempään. Paitsi yhteiskunnan, myös ihmisten itsensä ja heidän läheistensä kannalta on mielekästä, että myös eläkeikäisten toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. TAVOITE Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää ikääntyvien 55 69-vuotiaiden terveyttä, toimintakyvyn eri osa-alueita, työkykyä ja kuntoutustarvetta, 2) seuloa olemassa olevista kuntoutustavoitteisista projekteista parhaat käytännöt ikääntyvien toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä 3) kehittää ja testata toimintakokonaisuus, jolla pyritään vaikuttamaan ikääntyneiden a) työkykyyn ja -motivaatioon ja työssä jaksamiseen sekä b) vireyteen ja toimintakykyyn myös eläköitymisen jälkeen. AINEISTO JA MENETELMÄT Hanke jakautui aineiston ja menetelmien osalta seuraavaan kolmeen osaan: 1) 55 69-vuotiaiden terveyden, toimintakyvyn eri osa-alueiden, työkyvyn sekä kuntoutustarpeen kartoitus kolmella laajalla väestöaineistolla (Terveys2000, Vajaakuntoiset ja työ, Ikihyvä) 2) kirjallisuuskatsaus 55 69-vuotiaisiin kohdistetuista projekteista, kysely projekteille hyvistä käytännöistä sekä hyvistä ja huonoista kokemuksista projektien toteutuksessa 3) ikääntyville soveltuvan avovarhaiskuntoutusmallin kokeilu ja arviointi toimintakokonaisuuden löytämiseksi (pilottihanke). Tiina Pensola Muu työryhmä Aila Järvikoski, Veijo Notkola, Janne Jalava Raisa Hassinen, Hanna Kankainen, Hanna Rinne, Mirkka Vuorento, Arto Pietilä, Mikko Henriksson, Soili Järvilehto, Raili Heinonen, Pirkko Koskiniemi, Outi Reinola, Leena Tarkiainen Yhteistyökumppanit Mikael Fogelholm, Sanna Roine (UKK-instituutti), Tuija Martelin, Päivi Sainio (Kansanterveyslaitos) Ulkopuolinen rahoitus Raha-automaattiyhdistys TULOKSET Ikääntyvien työikäisten fyysinen terveys, fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky, erilaiset aistitoiminnot ja työkyky heikkenevät ikäryhmittäin. Väestöryhmittäiset erot ovat kuitenkin suuria: kaiken kaikkiaan ongelmia on enemmän ei-työllisillä. Noin puolet 63 67- vuotiaista selviäisi omassa työssään toiminta- ja työkykynsä perusteella. Noin neljännes selviytyisi erilaisten tukitoimien avulla ja arviolta neljännes on työkyvyttömiä. Työssä jaksamiseen vaikuttavat myös työmotivaatio, tehdyn työuran pituus ja raskaus sekä terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät kuten lihavuus, liikunta, humalahakuinen juominen ja unihäiriöt. Tehdyn pilotin mukaan työkykyyn ja työmotivaatioon on mahdollista vaikuttaa. Myös kognitiivisessa toimintakyvyssä ja liikunta-asenteissa saavutettiin muutoksia, jos ongelmat eivät olleet kehittyneet kovin pitkälle. Avainsanat: toimintakyky, muisti, kognitiivinen toimintakyky, työkyky, työssä jaksaminen, ikääntynyt, ikä, eläke, kuntoutus, kuntoutustarve 9

JULKAISUT Pensola T, Rinne H, Kankainen H, Roine S (2008) Työikäiset ikääntyvät. 55 69-vuotiaiden terveys, fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky sekä kuntoutustarve. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78/2008. Pensola T, Roine S, Vuorento M (2008) Iällä ei väliä: Hyvinvoivana ja vireänä töissä ja eläkkeellä. Loppuraportti Ikkuna-projektissa toteutetun 55 69-vuotiaiden avomuotoisen varhaiskuntoutusmallin toteuttamisesta. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 36/2008. Jalava J, Roine S, Hassinen R, Pensola T (2007) Hyvistä käytännöistä lupaaviin tuloksiin ja menetelmiin. Selvitys 55 69-vuotiaiden toiminta- ja työkyvyn edistämiseen keskittyneistä hankkeista ja hyvistä käytännöistä. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 34/2007. Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tutkimusosuus 2008-2010 Promoting well-being and work ability of entrepreneurs in SMEs A follow-up study Eila Okkonen (Suomen mielenterveysseuran koulutuskeskus) Kuntoutussäätiössä Tiina Pensola Muu työryhmä Mikko Henriksson Katrina Silfvast Ulkopuolinen rahoitus Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskus Suomen Mielenterveysseuran toteuttamassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeessa tavoitteena on kehittää ja kokeilla pk-yrittäjille soveltuvia heidän hyvinvointiaan ja henkistä jaksamistaan edistäviä toimintamuotoja. Keskeisiä toimintamuotoja ovat koulutus ja kiltatoiminta. Hankkeessa on myös tärkeää yrittäjien jaksamisen kartoittaminen ja hyvinvointia tukevan toiminnan edelleen kehittäminen. TAVOITE Hankkeeseen liittyvässä tutkimusosuudessa kartoitetaan Helsingin, Espoon ja Uudenmaan hyvinvointikiltatoimintaan osallistuvien yrittäjien jaksamista, hyvinvointia ja tuen tarvetta sekä arvioidaan, miten Kiltatoiminnalla voidaan vaikuttaa yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin. AINEISTO Pääasiallinen aineisto muodostuu toimintaan osallistuneiden yrittäjien kyselyistä, jotka kerätään kahdessa vaiheessa, ensimmäinen koulutusosuuden yhteydessä ennen varsinaista Kiltatoimintaa vuodenvaihteessa 2008 09 ja toinen vuodenvaihteessa 2009 10. 10

TULOKSET Aineistot analysoidaan ja raportoidaan yhdessä Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimustulokset yrittäjien jaksamisesta, hyvinvointia ylläpitävistä ja uhkaavista tekijöistä sekä mahdollisista hyvinvoinnin ja jaksamisen muutoksista hankkeen aikana sekä arviot toimenpiteistä ja keinoista, jotka voivat vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin valmistuvat vuonna 2010. Avainsanat: pk-yrittäjät, työhyvinvointi, hyvinvointi, jaksaminen, kuntoutus, kiltatoiminta Itellan kuntoutuspalveluohjaus-intervention arviointitutkimus (2008 2010) Evaluation of case management intervention within Itella Corporation Kuntoutussäätiön tekemässä Kunnon Polku -konsernituen arviointitutkimuksessa keskeisiä johtopäätöksiä olivat, että tuen avulla on pystytty merkittävästi vähentämään sairauspoissaoloja. Samalla tuen avulla on saatu myös merkittävät taloudelliset säästöt. Näiden keskeisten havaintojen pohjalta Kuntoutussäätiön asiantuntijat yhdessä Itellan edustajien kanssa pohtivat, miten työkyvyn tukemista ja työssä selviytymistä voisi vielä entisestään tehostaa. Itellan Työssä selviytymisen malli on hyvä esimerkki varhaisesta reagoinnista, mutta sen toimintaa haluttiin tehostaa. Erityisesti haluttiin tehostaa: 1) prosessia työntekijän kannalta: prosessin sujuvuutta työntekijän työkyvyn tuen tarpeen toteamisesta verkostoneuvotteluun, 2) jatko-ohjelman (joka päätetään verkostoneuvottelussa) työntekijäkohtaisuutta ja työssä jatkamisen tai työhön paluun tukimuotojen konkreettisuuttaammatillisen kuntoutuksen ohjelmien monipuolistamista työssä oppimis- tai uudelleenkoulutusohjelmin työeläkekuntoutuksena. Näiden ajatusten pohjalta päätettiin liittää kuntoutuspalveluohjaus osaksi Itellan Työssä selviytymisen mallia. Janne Jalava Muu työryhmä Tuomas Koskela, Mikko Henriksson, Tiina Pensola Yhteistyökumppanit Itellan työhyvinvoinnin vastuuhenkilöt, Itellakonsernin työhyvinvointisäätiö Ulkopuolinen rahoitus Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö 11

TAVOITE Toteutettavista kuntoutuspalveluohjausinterventioista tehdään myös arviointitutkimus, jossa tarkastellaan interventioiden toimintaa ja tehokkuutta työssä selviytymisen mallin laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: 1. Tehostaako Kuntoutuspalveluohjaus työntekijän työssä selviytymistä ja nopeuttaako se Työssä selviytymisen mallin toimintaa? 2. Auttaako Kuntoutuspalveluohjaus nostamaan Työssä selviytymisen mallin vaikuttavuutta? 3. Vähentääkö Kuntoutuspalveluohjaus sairauspoissaoloja perinteisiä menetelmiä tehokkaammin? 4. Miten Kuntoutuspalveluohjaus mahdollisesti vaikuttaa työntekijän koettuun terveyteen ja työkykyyn, jaksamiseen ja elämänlaatuun? 5. Minkälaisia polkuja työntekijöille syntyy kuntoutuspalveluohjauksen tuloksena? AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus suoritetaan prosessiarvioinnin lähestymistapoja käyttäen tilastojen, survey-kyselyjen sekä ryhmähaastattelujen ja työpajojen avulla. Avainsanat: Itella, kuntoutuspalveluohjaus, työssä selviytymisen malli Kunnon Polku -tuen arviointitutkimus (2007 2008) Evaluation of the Kunnon Polku programme Kunnon polku on Itellassa vuodesta 2004 käytössä ollut tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymistä keventämällä työkuormaa määräaikaisesti. Tuen avulla tehtävillä toimilla pyritään tukemaan yksilön työkykyä, vähentämään sairauspoissaoloja ja ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Kunnon Polku -tukea käytetään niissä työjärjestelyissä, joissa henkilöllä ei ole oikeutta saada tai ei olisi tarkoituksenmukaista hakea työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta. 12

TAVOITE Arvioinnin lähtökohtana ja perimmäisenä kysymyksenä on ollut, miten Itellan Kunnon Polku -tuki on vaikuttanut siihen osallistuneiden työntekijöiden työkykyyn, sairauspoissaolojen kehitykseen ja työssä jaksamiseen. Kunnon Polku -tuen vaikuttavuuden tarkastelun syventämiseksi tutkimuksessa muodostettiin verrokkiryhmä niistä työntekijöistä, jotka eivät osallistuneet Kunnon Polkuun, mutta joilla oli yhtä runsaasti sairauspoissaoloja ja jotka iän ja sukupuolen suhteen olivat mahdollisimman identtisiä verrattaessa osallistuneisiin. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu myös osallistuneiden omia kokemuksia Kunnon Polun tavoitteista ja sisällöstä sekä heidän tämänhetkistä elämänlaatuaan ja työkykyään. Myös verrokkiryhmältä kysyttiin mielipiteitä Kunnon Polku -tuesta, samoin kuin selvitettiin heidän elämänlaatuaan ja työkykyään heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Kunnon Polku -tuen taloudellista merkitystä kustannus hyöty-analyysin avulla. Janne Jalava Muu työryhmä Jukka Salomäki, Arto Pietilä, Tiina Pensola Yhteistyökumppanit Lisbeth Forsman- Grönholm, Pirjo Talvela-Blomqvist (Itellan henkilöstöyksikkö) Ulkopuolinen rahoitus Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoina 1) Itellan toimittamaa tilastoaineistoa, 2) Kunnon Polkuun osallistuneille ja verrokkiryhmälle suunnattua survey-kyselyä, 3) Itellan työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille järjestetyn tulevaisuusseminaarin aineistoa sekä 4) työhyvinvoinnin tematiikkaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Aineistoa täydennettiin vielä tutkimuksen lopulla muutamilla teemahaastatteluilla, jotka suunnattiin esimiehille ja työterveyslääkäreille. Näin ollen arvioinnissa on varsin kattavasti hyödynnetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja. Arvioinnin metodologisena lähestymistapana käytetään monimenetelmä- ja monitahonäkökulmaa, jossa arviointikohdetta tarkastellaan usean eri tiedonhankkimistavan ja tietolähteen avulla. Rinnakkaisten menetelmien ja lähteiden käyttäminen nostaa arvioinnin luotettavuutta sekä mahdollistaa monipuolisten havaintojen tekemisen empiirisestä todellisuudesta ja arviointikysymysten kattavan tarkastelun. Arvioinnin toisena metodologisena lähtökohtana on kehittävän arviointiotteen hyödyntäminen. Kehittävässä arviointiotteessa yhdistyvät tieteellinen ote ja arviointitulosten hyödynnettävyys. TULOKSET Tuen avulla vähennettiin sairauspoissaoloja merkittävästi. Lisäksi tukeen satsatut rahat saatiin 2,85- kertaisina takaisin, koska kohderyhmän sairauspoissaolot vähenivät niin merkittävästi. Parhaimpia tuloksia saatiin tuki- ja liikuntaelinsairaiden kohdalla. Tukijakso olisi 13

saanut kuitenkin joidenkin osallistujien kohdalla olla pidempi ja tukijaksolle osallistumista voisi joidenkin kohdalla aikaistaa. Avainsanat: työkyvyn parantaminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, työssä selviytyminen JULKAISU Jalava J & Salomäki J (2008) Määräaikainen työnkevennys työssä jaksamisen tukena. Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku -tuen vaikutuksista työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Kuntoutussäätiön työselosteita 2008. Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (KURRE-projekti) (2006 2009) Equity in the allocation of rehabilitation services in Finland Tiina Pensola Muu työryhmä Katja Kesseli, Hanna Rinne Ulkopuolinen rahoitus Kansaneläkelaitos Kuntoutusta koskevaa tietoa tarvitaan nykyistä enemmän sekä kuntoutusta koskevan päätöksenteon että käytännön kuntoutustyön tueksi. Kuntoutuksen kohdentumista ja kuntoutumiseen valikoitumisen prosesseja koskevan tiedon puute on todettu eri yhteyksissä. On katsottu, että kuntoutuksen kattavuudesta, kohdentumisesta ja mahdollisista väliinputoajien ryhmistä olisi saatava nykyistä selkeämpi kuva. TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on kuntoutuksen kohdentumisen ja kohdentumisen tasa-arvoisuuden selvittäminen sosiodemografisten ja sosioekonomisten tekijöiden, työmarkkina-aseman ja työhön liittyvien tekijöiden sekä alueellisten tekijöiden mukaan eri kuntoutuksen lakiperuste- ja sairausryhmissä 5 74-vuotiaassa väestössä. MENETELMÄT Tutkimusaineisto yhdistetään Kelan ja eri työeläkejärjestelmien kuntoutusrekistereistä ja siihen yhdistetään Tilastokeskuksen väestölaskenta-, koulutus- ja työssäkäyntirekistereistä tarvittavat sosiodemografiset, sosioekonomiset, työpaikka-, työhistoria- ja asuinpaikkatiedot. Menetelminä käytetään logistisia monimuuttujamenetelmiä. Avainsanat: kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kohdentuminen, tasa-arvo, sosioekonomiset erot, vaikeavammaiset 14

Lukineuvola-hankkeen arviointi (2005-2008) Evaluation of Lukineuvola Project (Lukineuvola Dyslexia Service and Advice Centre) Lukineuvola-hanke oli jatkoa Lukibussi-tiedotuskampanjalle, jossa levitettiin tietoa aikuisten oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeuksia on monentyyppisiä ja ne voivat hidastaa ja vaikeuttaa myös aikuisten ihmisten opiskelua ja työssä selviytymistä. Oikeanlaisella tiedolla, suhtautumisella ja tukitoimilla heidän tilannettaan voidaan huomattavasti helpottaa ja ennalta ehkäistä tästä syystä johtuvaa syrjäytymistä. TAVOITE Lukineuvola-hankkeen tavoitteena oli luoda yhden luukun palvelupiste erilaisille oppijoille sekä kehittää ja kouluttaa paikallista palveluverkostoa. Sisäinen arviointi pyrki tukemaan hanketta tavoitteittensa saavuttamisessa arvioimalla toimintaa sekä laatimalla hankkeen käyttöön sopivia tiedonkeruun menetelmiä. Arvioinnin kohteena olivat mm. hankkeen järjestämät koulutukset, neuvolassa toimivan asiamiehen toimenkuvan kehittyminen, asiakaspalautteen kerääminen sekä verkostotyön kehittäminen. Seija Haapasalo Muu työryhmä Mika Ala-Kauhaluoma, Heidi Laurila Yhteistyökumppanit Opetushallistus (hallinnoija), Erilaisten oppijoiden liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry, Tampereen kaupunki, Vaasan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Ulkopuolinen rahoitus Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelma MENETELMÄT Hankkeen arvioinnissa hyödynnettiin monitahoarvioinnin metodia. Menetelminä käytettiin pääasiassa haastatteluja sekä lomakekyselyjä. Asiamiesten toimintaa seurattiin heitä haastattelemalla, koulutuksia ja verkostotyötä arvioitiin palautelomakkeilla ja asiakaspalautteita kerättiin sekä haastatteluin että palautelomakkeiden avulla. Raportissa keskitytään tarkastelemaan Lukineuvoloiden asiakaskuntaa ja hankkeen tuottamia palveluita. Lukineuvoloiden toimintaa arvioidaan asiakastyön tuloksellisuuden, rakentuneiden verkostojen ja ydintoimijoiden kokemusten kautta. Arviointitutkimuksessa tuotettiin myös yleisempää tietoa oppimisvaikeuksista ja niiden ilmenemisestä, oppimisvaikeuksisten tilanteesta sekä heille suunnatusta palvelujärjestelmästä. Lukineuvolat avasivat ovensa lokakuussa 2005 ja toimivat vuoden 2007 loppuun saakka. Lukineuvola-toimintaa kokeiltiin valtakunnallisesti neljässä eri toimipisteessä; Helsingissä, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa. Jokaisessa Lukineuvolassa keskeisenä toimija oli lukiasiamies, joka tuki myös ammattilaisia. 15

TULOKSET Lukinneuvolat tavoittivat erittäin laajan joukon ihmisiä ja kirjattuja yhteydenottoja kertyi vajaan kahden vuoden aikana 1700. Puolet kaikista neuvoloihin kohdistuneista yhteydenotoista tulivat lukiasiakkailta. Syrjäytyneitä, työttömiä ja miehiä hanke ei kuitenkaan tavoittanut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Ylivoimainen enemmistö asiakkaista oli sellaisia, jotka eivät olleet elämänsä aikana saaneet mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää palvelua. Lukineuvoloiden toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, mitkä eivät kuitenkaan vaikuttaneet asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen. Lukineuvolassa asioimisen hyödytti asiakkaita ja neuvolakäynnin jälkeen asiakkaiden työmarkkina-asemat olivat myös kohentuneet. Lukineuvola-hankkeessa korostui verkottuminen perinteisiin oppimisvaikeusalan toimijoihin kuten koulutussektoriin. Uusien yhteistyökumppaneiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa verkostotyö ei ollut yhtä tiivistä. Lukineuvola-hankkeen aikana nousi esille oppimisvaikeuksiin liittyvien palveluiden puute ja niiden alueellinen epätasa-arvoisuus. Alueellinen epätasa-arvo ilmeni myös Lukineuvoloiden toiminnan jatkumisessa: Tampereella ja Helsingissä Lukineuvoloiden kaltainen toiminta jatkui, mutta Vaasassa ja Joensuussa ei ollut konkreettista toimintamallia neuvolatyön jatkamiselle hankkeen päättyessä vuoden 2007 lopussa. Avainsanat: erilainen oppija, lukipalvelut, sisäinen arviointi JULKAISU Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S (2008) Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena. Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus. Kuntoutussäätiön työselosteita 35. Helsinki. MS-tautia sairastavat, työmarkkinoilla selviytyminen ja kuntoutustarve (2006 2008) People with multiple sclerosis Career maintenance, work ability and need for rehabilitation MS-tautia sairastaa Suomessa yli 6000 henkilöä. MS on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudin kulku on kuitenkin hyvin yksilöllinen, vaihteleva ja vaikeasti ennustettava. 1990- luvulla markkinoille tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet vähen- 16

tävät sairauteen liittyviä pahenemisvaiheita ja kliinisesti havaittavaa invaliditeettia. Kuitenkin MS-potilaiden työssä oloa koskevat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että varsin suuri osuus MS-tautia sairastavista siirtyy muutaman vuoden aikana työelämän ulkopuolelle. Alustavat tiedot ja kokemukset näyttävät Suomessa viittaavan samaan suuntaan. Suomessa ei ole juuri tutkittu MS-tautia sairastavien työurien pituutta ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tällä hetkellä ei ole myöskään käytettävissä systemaattisesti kerättyä ja ajankohtaista tutkimustietoa ammatillisen kuntoutuksen merkityksestä MS-tautia sairastavien kohdalla. Mika Ala-Kauhaluoma Muu työryhmä Heidi Laurila Yhteistyökumppani Suomen MS-liitto Ulkopuolinen rahoitus Raha-automaattiyhdistys TAVOITE Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisen sairauden, MS-taudin, vaikutusta ihmisen työkykyyn ja työhön osallistumiseen sairauden eri vaiheissa; millaisia ovat MS-tautia sairastavien työurat ja millaisia rajoitteita MS-tauti niille eri vaiheissa asettaa; millaista ammatillista kuntoutusta MS-tautia sairastaville on järjestetty, miten ammatillinen kuntoutus kohdentuu (keille ammatillista kuntoutusta annetaan) ja millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa sitä annetaan millaisia vaikutuksia kuntoutuksella nähdään olleen, ts. onko sen avulla pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavan työuraa. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus koostui valtakunnallisesta postikyselystä MS-liiton jäsenistölle. Poiminnassa käytettiin apuna liiton jäsenrekisteriä. Kyselylomakkeessa oli kysymyksiä jäsenistön työmarkkinatilanteesta, sosiaalisesta tilanteesta, koetusta elämänlaadusta ja työkyvystä sekä työssä selviytymistä vaikeuttavista tekijöistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös osallistumista työkykyä ylläpitävään ja ammatilliseen kuntoutukseen. Kyselyssä keskityttiin työikäiseen väestöön (otos N=768, vastausprosentti 71). Tutkimuskokonaisuuteen liittyi myös kvalitatiivinen osuus, jossa teemahaastateltiin kymmentä MS-tautia sairastavaa henkilöä, joiden työkyvyn säilyttämisessä tai palauttamisessa on onnistuttu. Ajatuksena oli, että tapauksia ja kuntoutusprosesseja kuvaamalla pystytään syventämään MS-tautia sairastavien työuria ja työssä selviytymistä. 17

TULOKSET MS-tautia sairastavat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja, verrattiinpa heitä sitten koko väestöön tai vajaakuntoisten eri ryhmiin. MS-tautia sairastavista perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu vain 13 prosentilta, kun vastaava osuus yli 15 vuotta täyttäneessä väestössä on 36 prosenttia. Tästä huolimatta MS-tautiin sairastuneista kokopäivätyössä on ainoastaan kolmannes ja osa-aikatyössä kuusi prosenttia. Yli puolet sairastuneista on eläkkeellä, joko työkyvyttömyyseläkkeellä (45 %) tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä (8 %). Noin puolet arvioi työkykynsä joko parantuvan tai pysyvän ennallaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Viidenneksellä MS-tauti ei aiheuta nykyisin lainkaan oireita, 55 prosenttia kokee oireet lieviksi ja loput (25 %) vaikeiksi. Reilu kolmannes (36 %) MS- tautia sairastavista sairastaa myös jotain muuta pitkäaikaissairautta. Ensimmäiset taudin oireet havaitaan keskimäärin 30-vuotiaana. Ensimmäisistä oireista varsinaiseen MS-diagnoosiin kuluu aikaa keskimäärin viisi vuotta ja tästä vajaan kuuden vuoden kuluttua siirrytään työelämän ulkopuolelle. Ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen oli hakenut vajaa puolet (48 %) kyselyyn vastaajista. Avainsanat: MS-tauti, ammatillinen kuntoutus, työssä jaksaminen JULKAISU Ala-Kauhaluoma M & Laurila H (2008) MS-tautia sairastavat suomalaiset Työssä selviytyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 13. Vammalan Kirjapaino Oy. Työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville -hankkeen arviointi (2008 2009) Work ability and rehabilitation of people with MS Evaluation of a pilot project Mika Ala-Kauhaluoma Vhteistyökumppanit Suomen MS-liitto, Kuntoutussäätiön kuntoutuspalvelukeskus Ulkopuolinen rahoitus Suomen MS-liitto MS-taudin yksilölliset ominaispiirteet ja toimintakyvyn vaihtelut sairauden eri vaiheissa vaativat kuntoutuskurssien järjestäjältä erityistä osaamista ja normaalista työkykyä ylläpitävästä (TYK) tai ammatillisesti syventävästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta (ASLAK) poikkeavaa työotetta. Kuntoutuspalvelujen tarve on pääkaupunkiseudulla suuri ja tarjonta vähäistä Uudellamaalla, missä asuu noin 1/4 MStautia sairastavista suomalaisista. 18