KIRJALLINEN KYSYMYS 148/2012 vp Koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävän ohjelman maksullisuus Eduskunnan puhemiehelle Koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävä KiVa Koulu -ohjelma on otettu käyttöön noin 2 500 oppilaitoksessa. Kymmenesosa kouluista on edelleen ohjelman ulkopuolella. Ohjelma on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä ja siihen on käytetty opetusministeriön rahoitusta. Koulukiusaamisen vähentämisessä tehokkaaksi todettu ohjelma tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön kaikissa kouluissa. Jyrki Kataisen hallituskauden alkutaipaleella, syksyllä 2011 ohjelma on kuitenkin muutettu maksulliseksi uusille rekisteröityjille eli perusopetuksesta vastaaville kouluille. Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan ylimalkaisesti, että koulukiusaamisen vähentämiseksi tehtäviä toimia tehostetaan. Maksullisuus on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikki perusopetuksesta vastaavat koulut saadaan KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi ja onko koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävän ohjelman käyttöönoton maksullisuus perusteltua, jos tavoitteena on toimien tehostaminen? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2012 Lauri Heikkilä /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Heikkilän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 148/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikki perusopetuksesta vastaavat koulut saadaan KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi ja onko koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävän ohjelman käyttöönoton maksullisuus perusteltua, jos tavoitteena on toimien tehostaminen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetusta antavasta 2 876 koulusta peräti 90 prosenttia toteuttaa tällä hetkellä KiVa Koulu -ohjelmaa. Kyseinen mukana olevien koulujen määrä on kehittämishankkeiden näkökulmasta jo sinällään ainutlaatuisen kattava. Opetuksen järjestäjillä ja kouluilla oli kolmen vuoden ajan (vuodet 2009, 2010 ja 2011) mahdollisuus ottaa maksutta käyttöön tutkittuun tietoon pohjautuva aineisto, joka sisältää niin kiusaamista ennalta ehkäiseviä kuin siihen puuttumiseen tarvittavia työkaluja. Jokaisena edellä mainittuna vuonna jokaista koulua informoitiin kirjeitse tästä ilmaisesta ja ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. Opetusministeriö rahoitti KiVa Koulu -ohjelman kehittämistä ja käyttöönottoa vuosina 2006 2011. Turun yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sopivat vuonna 2011 siitä, että ohjelman käyttöoikeus siirtyy Turun yliopistolle siten, että yliopisto sitoutuu ohjaamaan tuloja KiVa Koulu -ohjelman kansalliseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Viimeisimmät tutkimustulokset antavatkin yliopistolle pohjaa ohjelman jatkokehittämiselle. Tulosten mukaan KiVa Koulu vähentää paitsi kiusaamista ja kiusatuksi joutumista, myös ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, samalla kun se lisää sosiaalisia taitoja sekä kouluviihtyvyyttä ja -motivaatiota. Lähtökohta on se, että opetuksen järjestäjiä ja kouluja ei pakoteta KiVa Koulu -ohjelman käyttäjäksi, vaan kyseessä on vapaaehtoinen menetelmällinen tapa vähentää koulukiusaamista. Opetuksen järjestäjillä ja kouluilla on erilaisia tapoja kehittää oppilaiden kouluhyvinvointia ja kiusaamisen ehkäisyä. Siihen ne ottavat kantaa esimerkiksi laatiessaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelmaa suojata oppilaita väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Edelliseen liittyen kouluterveydenhuollon säädösperustaa on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta vuosina 2009 2011. Terveydenhuoltolain mukaan kouluympäristön ja opiskeluyhteisön terveellisyys ja turvallisuus sekä hyvinvointi on tarkastettava joka kolmas vuosi laajassa yhteistyössä eri tahojen kesken ja puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) täsmentää terveydenhuoltolain säännöksiä. Kyseisen asetuksen mukaan kunnan velvollisuutena on viimeistään 1.1.2011 alkaen järjestää oppilaille määräaikainen terveystarkastus jokaisena kouluvuonna, 1., 5. ja 8. luokalla tarkastuksen on oltava laaja. Laajassa terveystarkastuksessa on selvitettävä vanhempien ja koko perheen hyvinvointia lapsen terveydentilan lisäksi. Oppilaalle ja hänen perheelleen on tarjottava monipuolista terveysneuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveysneuvonnan on myös ehkäistävä koulukiusaa- 2
Ministerin vastaus KK 148/2012 vp Lauri Heikkilä /ps mista. Terveystarkastuksissa seurataan kiusaamista ja puututaan siihen. Hyvinvoinnin lisäämiseksi myös oppilas- ja opiskeluhuoltoa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa painottaen erityisesti toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuollon palveluja. Laki opiskeluhuollosta säädetään tulevaksi voimaan vuoden 2014 alusta ja lainsäädännön toimeenpanoon on varattu vuosille 2014 ja 2015 yhteensä 13 miljoonaa euroa vuosittain. Tavoitteena on lisätä palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 148/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Heikkilä /saf: Vad tänker regeringen göra för att se till att alla skolor som ansvarar för den grundläggande utbildningen börjar använda programmet KiVa Skola och är det motiverat att avgiftsbelägga införandet av programmet för minskning av mobbningen i skolan, om målet är att effektivisera åtgärderna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För närvarande genomförs programmet KiVa Skola i hela 90 procent av de 2 876 skolor i Finland som ger grundläggande utbildning. Den andel skolor som deltar är redan i sig unikt övergripande med tanke på olika utvecklingsprojekt. Utbildningsanordnarna och skolorna hade i tre års tid (2009, 2010 och 2011) möjlighet att avgiftsfritt införa det forskningsbaserade materialet, som innehåller både verktyg för att förebygga mobbning och verktyg som behövs för att ingripa i mobbning. Under vart och ett av dessa år fick varje skola skriftlig information om denna avgiftsfria och unika möjlighet. Undervisningsministeriet finansierade utformningen och införandet av programmet KiVa Skola åren 2006 2011. År 2011 kom Åbo universitet och undervisnings- och kulturministeriet överens om att användarrättigheten till programmet överförs på Åbo universitet så att universitetet förbinder sig att styra inkomster till den nationella utvecklingen och förvaltningen av programmet KiVa Skola. De senaste forskningsrönen ger universitetet grund för en fortsatt utveckling av programmet. Resultaten visar att KiVa Skola minskar inte bara mobbningen och risken för att bli mobbad utan också förekomsten av ångest och depression samtidigt som programmet ökar de sociala färdigheterna och trivseln och motivationen i skolan. Utgångspunkten är att utbildningsanordnarna och skolorna inte ska tvingas börja använda programmet KiVa Skola, utan det handlar om ett frivilligt metodologiskt sätt att minska mobbningen i skolan. Utbildningsanordnarna och skolorna har olika sätt för att främja elevernas välbefinnande i skolan och arbetet för att förebygga mobbning. De tar ställning till detta exempelvis när de i samband med läroplanen utarbetar en plan för att skydda eleverna mot våld, mobbning och trakasserier. Beträffande det föregående har social- och hälsovårdsministeriet stärkt rättsgrunden för skolhälsovården under 2009 2011. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska man genom vidsträckt samarbete mellan olika aktörer vart tredje år granska att skolmiljön och skolan är sund och trygg och präglas av välbefinnande och ska man varje år följa arbetet för att avhjälpa bristerna. Bestämmelserna i hälso- och sjukvårdslagen preciseras i statsrådets förordning om rådgivningsverksamhet, skol- och studerandehälsovård samt förebyggande mun- och tandvård för barn och unga (338/2011). Enligt förordningen ska kommunen senast från och med den 1 januari 2011 ordna återkommande hälsoundersökningar för eleverna varje skolår. I årskurserna 1, 5 och 8 ska undersökningen vara omfattande. I den omfattande hälsoundersökningen undersöks inte bara barnets hälsotillstånd utan också föräldrarnas och 4
Ministerns svar KK 148/2012 vp Lauri Heikkilä /ps hela familjens välbefinnande. Eleven och hans eller hennes familj ska erbjudas mångsidig hälsorådgivning utifrån det individuella behovet. Hälsorådgivningen ska också förebygga mobbning. I samband med hälsoundersökningarna följer man med mobbning och ingriper i den. För att öka välbefinnandet kommer också elev- och studentvården att utvecklas tillsammans med social- och hälsovårdsministeriet med särskild fokus på studentvårdstjänsterna för studerande på andra stadiet. Det stiftas en lag som gäller elev- och studentvård och som avses träda i kraft vid ingången av 2014. För genomförandet av lagstiftningen har det för 2014 och 2015 reserverats sammanlagt 13 miljoner euro per år. Avsikten är att tjänsterna ska bli planmässigare och i allt högre grad utvecklas i riktning mot förebyggande arbete och främjande av de studerandes välfärd och välbefinnande i ett helhetsperspektiv. Helsingfors den 22 mars 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5