Salon liikuntaolosuhteiden nykytila ja kehitta misehdotukset tausta-aineistoa kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle
Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan Norra Veera Ehrlén
Esipuhe Salon kaupungin organisaatio palveluineen on murroksessa ja muutoksessa. Vuonna 2014 aloittavan uuden organisaation tavoitteena on olla nykyistä matalampi ja tehokkaampi. Samanaikaisesti tarkastellaan kriittisesti kaupungin palveluverkkoa ja päätetään mitä palveluja kaupunki pystyy vaativassa taloustilanteessa ylläpitämään. Kaupungin liikuntapalveluissa ei ole olemassa pidemmän aikajänteen toimintasuunnitelmaa kaupungin liikuntaolosuhteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyen. Keväällä 2013 aloitettiin keskustelut Valo ry:n (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) asiantuntijoiden kanssa laajan kaupunkitason liikuntaolosuhdeselvityksen tekemisestä eri käyttäjien näkökulmasta. Asia konkretisoitui kolmeen eri selvitykseen, joiden tulokset ja tulosten pohjalta tehdyt kehitysehdotukset ovat nyt valmistuneet ja ovat kaupungin käytettävissä tulevaisuuden päätöksenteossa sekä liikunnan pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmien luomisessa. Liikunta- ja Tiede-lehden päätoimittaja, professori Pasi Koski kirjoittaa lehden numerossa 4/2013 tiedolla johtamisesta. Tieto ei hänen mukaansa ole yksittäisiä faktoja siitä miten asiat ovat, vaan tieto on eri asioiden ja näkökulmien tunnistamista, oivaltamista ja hahmottamista. Kosken mukaan liikunnan saralla ns. mutu-johtaminen on tavallista. Tällöin oman näkökulman intohimoista kumpuava katse määrää päätöksenteossa. Ratkaisuja voidaan tehdä heppoisin perustein tai jopa ilman perusteita. Tiedolla johtaminen antaa varteenotettavan vaihtoehdon tämän tyyppiselle päätöksenteolle. Salossa tehdyt selvitykset ovat laajat valtakunnankin mittakaavassa, selvityksissä kartoitettiin koulujen ja päiväkotien pihat sekä suurimmat leikkipuistot ja eräät muut kohteet (kohteita yhteensä 107) lähiliikuntapaikkoina, liikuntaa järjestävien yhdistysten käyttämät liikuntapaikat ja -olosuhteet (vastaajina yhteensä 86 yhdistystä) sekä kaupungin asukkaiden (vastaajia 713) näkökulmia liikuntaolosuhteisiin omaehtoisen liikunnan näkökulmasta. Saatujen vastausten pohjalta Salo on laajan vastaajajoukon mielestä hyvä tai jopa erinomainen liikunta- ja urheilukaupunki. Liikkumattomuus uhkaa kuntalaisten työ- ja toimintakykyä sekä yleistä elämänlaatua. Päätöksenteon tulisikin tukea eri-ikäisten liikunnallisuutta nykyistä paremmin. Liikunnan tulisi läpäistä kaupungin organisaatio monin eri tavoin niin erilaisissa kaupunkitason suunnitelmissa ja strategioissa kuin myös käytännön toiminnassa. Liikuntaolosuhteiden tulee sopia eri-ikäisille ja -kuntoisille asukkaille ja elinympäristöä tulee kehittää liikkumiseen kannustavaksi. Terveyttä edistävän liikunnan järjestäminen kuuluu myös kaupungin tehtäviin. Haluan uskoa, että Valo ry:n asiantuntijoiden ja kaupungin eri toimijoiden kanssa tehty hedelmällinen ja toivottavasti edelleen jatkuva yhteistyö edesauttaa kaupunkia kehittämään liikuntaolosuhteitaan kuntalaisten tarpeiden mukaan ja tekemään oikeita ratkaisuja myös liikuntamahdollisuuksiin liittyvän palveluverkon suhteen. Hilpi Tanska Liikuntatoimenjohtaja (virkavapaalla 8.1 2014 alkaen) Salon kaupunki
Sisällys I TAUSTAOSIO 1 Prosessin kuvaus... 3 2 Salon liikuntaolosuhteiden nykytila... 6 2.1 Salon liikuntapaikkapalveluiden määrällinen tarkastelu... 6 2.2 Omatoimisen liikunnan olosuhteiden nykytila Salossa... 10 2.2.1 Lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätulokset... 10 2.2.2 Asukaskyselyn päätulokset... 13 2.3 Organisoidun liikunnan ja urheilun olosuhteiden nykytila Salossa... 19 2.3.1 Yhdistyskyselyn päätulokset... 19 2.4 Johtopäätökset Salon liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksista... 24 3 Valtakunnallista näkökulmaa Salon liikuntaolosuhteiden kehittämiseen... 26 3.1 Huomioita valtakunnallista liikunnan strategia-asiakirjosta... 26 3.2 Suomalaisen liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutostrendejä... 31 II KEHITTÄMISEHDOTUKSET 4 Ehdotukset liikuntapaikkasuunnitelman päätavoitteiksi... 35 5 Kattava lähiliikuntapaikkaverkosto... 37 5.1 Taustaa toimenpide-ehdotuksille... 37 5.2 Toimenpide-ehdotukset Salon lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi... 39 6 Liikuntaa tukeva kävely- ja pyöräilyverkko... 49 6.1 Taustaa toimenpide-ehdotuksille... 49 6.2 Toimenpide-ehdotukset Salon kävely- ja pyöräilyverkon kehittämiseksi... 52 7 Vetovoimainen Urheilupuisto... 53 7.1 Taustaa toimenpide-ehdotuksille... 53 7.2 Toimenpide-ehdotukset Urheilupuiston kehittämiseksi... 55 8 Ajanmukaistettu liikuntapaikkaverkosto... 56 8.1 Taustaa toimenpide-ehdotuksille... 56 8.2 Toimenpide-ehdotukset liikuntapaikkaverkoston ajanmukaistamiseksi... 58 9 Tarkoituksenmukainen liikuntapaikkojen käyttövuoro- ja maksupolitiikka... 59 9.1 Taustaa toimenpide-ehdotuksille... 59 9.2 Toimenpide-ehdotukset käyttövuoro- ja maksupolitiikkaan liittyen... 61 Tausta-aineistot... 62
1 Prosessin kuvaus Salon kaupunki on tilannut Valolta (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) Salon liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksen sekä kyseiseen kartoitukseen ja Valon asiantuntijanäkemykseen pohjaavat liikuntaolosuhteiden kehittämisehdotukset. Kartoitustulosten ja kehittämisehdotusten on tarkoitus muodostaa tausta-aineisto kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle. Valon osalta prosessissa asiantuntijoina ovat toimineet erityisasiantuntijat Reijo Ruokonen, Rainer Anttila ja Taneli Tiilikainen sekä Valon yhteydessä toimivan Suomen Kunto ja Virkistys Oy:n kehityspäällikkö Jan Norra ja suunnittelija Veera Ehrlén. Raportissa hyödynnetyn Tulevaisuusnavigaattorin on tuottanut Valon ennakointijohtaja Juha Heikkala. Salon kaupungin edustajina prosessin eri vaiheissa ovat olleet mukana alla mainitut henkilöt. Lisäksi prosessia ovat edesauttaneet kartoitusvaiheeseen osallistuneet useat paikallistason toimijat. Hilpi Tanska, liikuntatoimenjohtaja / Liikuntapalvelut Urpo Sorsa, liikuntapaikkamestari / Liikuntapalvelut Marko Mäkinen, järjestövastaava / Liikuntapalvelut Reino Laaksonen, liikuntalaitosten esimies / Liikuntapalvelut Terhi Sinnelä, tiedotussihteeri / Liikuntapalvelut Liisa Lavén, liikuntasihteeri / Liikuntapalvelut Petri Moilanen, sivistystoimenjohtaja / Sivistystoimen palvelukeskus Leila Hoikkala, varhaiskasvatusjohtaja / Sivistystoimen palvelukeskus Tommi Tuominen, opetustoimenjohtaja / Sivistystoimen palvelukeskus Tapio Järvinen, viheraluepäällikkö / Yhdyskuntatekniset palvelut Matti Nikander, viheraluesuunnittelija / Yhdyskuntatekniset palvelut Marja-Leena Laakso, puistomestari / Yhdyskuntatekniset palvelut Janne Lehto, kiinteistömestari / Yhdyskuntatekniset palvelut Prosessin kartoitusvaihe toteutettiin syksyn 2013 aikana ja kehittämisehdotusten sekä loppuraportin laadinta vuoden 2014 tammi-helmikuun aikana. Prosessin eri vaiheet on kuvattu kuviossa 1. Ensimmäisessä vaiheessa Salon kaupungin liikuntaolosuhteiden nykytilaa kartoitettiin kolmella sähköisellä kyselyllä. Kyselyistä kahdessa liikuntaolosuhteita tarkasteltiin kuntalaisten omatoimisen liikunnan näkökulmasta ja kolmannessa organisoidun liikunnan kannalta. Lähiliikuntaolosuhteiden nykytilaa kartoittava kysely suunnattiin kunnallisille päiväkodeille ja kouluille sekä kaupungin ylläpitämien leikki- ja liikuntapaikkojen vastaaville. Asukaskyselyssä kuntalaiset saivat puolestaan antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia liikuntaja ulkoiluolosuhteista omatoimisen liikunnan näkökulmasta. Kolmas organisoidun liikunnan olosuhteita kartoittava kysely kohdistettiin Salossa liikuntatoimintaa järjestäville yhdistyksille. 3
Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä tarkastelu toteutettiin kohdelähtöisesti. Nykytila-analyysissä olivat mukana kaikki Salon päiväkoti- ja koulupihat sekä liikuntapalveluiden ja puistoyksikön valintojen pohjalta lähiliikunnan kannalta relevanteimmiksi arvioidut leikki- ja liikuntapaikat. Tarkasteltavien liikuntapaikkojen joukossa olivat muun muassa osa kaupungin uimarannoista, frisbeegolfradat ja skeittipaikat. Vastaajina kyselyissä toimivat kunkin kohteen osalta sellaiset henkilöt, joilla arvioitiin olevan paras käsitys kohteen nykytilanteesta ja paikan toimivuudesta keskeisten käyttäjäryhmien kannalta. Päiväkotipihojen osalta kyselyt suunnattiin siten päiväkotien johtajille ja koulupihojen osalta koulujen rehtoreille. Vastaamisessa päiväkotien ja koulujen edustajilta toivottiin muuta henkilöstöä osallistavaa otetta. Leikki- ja liikuntapaikkojen osalta vastaajina toimivat asianomaisten hallintokuntien vastuuvirkamiehet. Kokonaisuudessaan kartoitus kohdistui 33 päiväkotiin, 33 kouluun ja 41 leikki- tai liikuntapaikkaan. Omatoimisen liikunnan olosuhteita kartoittava asukaskysely oli avoin vastattavaksi kaikille kuntalaisille. Kyselystä tiedotettiin muun muassa paikallisten tiedotuskanavien ja liikuntapalvelujen verkkosivujen kautta. Kyselyn tavoitteena oli koota yhteen asukkaiden arvioita Salon liikuntapaikkapalveluiden nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 713 henkilöä. Organisoidun liikunnan olosuhteita kartoittava yhdistyskysely suunnattiin Salossa liikuntatoimintaa järjestävien yhdistysten puheenjohtajille tai muille yhteyshenkilöille. Kyselyn tavoitteena oli koota yhteen salolaisten liikuntaseurojen ja muiden yhdistysten näkemyksiä Salon liikuntaolosuhteiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kyselyn vastaamisessa toivottiin niin kutsuttua asiantuntijamenettelyä eli yhdistyksen keskeisten toimijoiden osallistamista ja kuulemista vastausten tuottamisessa. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 86 yhdistystä, joista 60 oli varsinaisia liikunta- ja urheiluseuroja ja 26 muita yhdistyksiä. Sähköiset kyselyt Toimijaverkoston kuulemiset Loppuraportti Päiväkoti-, koulu- ja liikuntapaikkakyselyt Lähiliikuntaolosuhteiden kartoitus Asukaskysely Liikunta- ja ulkoiluolosuhteiden kartoitus kuntalaisten omatoimisen liikkumisen näkökulmasta Yhdistyskysely Liikuntaolosuhteiden kartoitus yhdistystoiminnan näkökulmasta Lähiliikuntaolosuhteiden työseminaari Kartoitustulosten läpikäynti Tulosten verifiointi ja aluevastaavien kuuleminen Yhdistys- ja asukasilta Yhdistys- ja asukaskyselyjen tulosten läpikäynti Yhdistysten edustajien ja asukkaiden kuuleminen Yhteenveto kartoitusvaiheen tuloksista sekä prosessissa tuotetuista kehittämisehdotuksista Kuvio 1. Prosessin kuvaus 4
Prosessin toisessa vaiheessa liikuntaolosuhteiden nykytilakartoituksesta saatuja tuloksia esiteltiin keskeisille toimija- ja sidosryhmille. Ko. tilaisuuksien tarkoituksena oli vuorovaikutteisesti täydentää kyselyissä saatua kokonaiskuvaa Salon liikuntaolosuhteiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lähiliikuntaolosuhteiden osalta tilaisuus toteutettiin työseminaarimuotoisesti 18.11.2013. Työseminaarissa arvioitiin kaupungin eri hallintokuntien edustajien toimesta erityisesti eri kohteiden kunnostustarvetta sekä kehityspotentiaalia lähiliikuntapaikkarakentamisen näkökulmasta. Arvioinnin taustana käytettiin tietoja muun muassa eri kohteiden saavutettavuudesta, tilallisista kehittämismahdollisuuksista sekä kohteen nykyisestä liikuntakäytöstä. Yhdistys- ja asukaskyselyihin liittyvä kuuleminen järjestettiin 4.12.2013 illalla kaikille liikuntayhdistyksille ja kuntalaisille vapaana asukastilaisuutena. Yhteensä tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä. Käsillä olevaan loppuraporttiin on koottu kokonaisnäkemys Salon kaupungin liikuntaolosuhteiden nykytilanteesta tehtyjen kartoituskyselyiden sekä niitä täydentäneiden keskustelutilaisuuksien pohjalta. Raportin tuottamisessa on lisäksi hyödynnetty muun muassa erilaisia Salon kaupungin strategia-asiakirjoja, ohjelmia, selvityksiä sekä kartta-aineistoja. Paikallistasoa yleisempää näkökulmaa raporttiin on tuotettu valtakunnallisen liikuntapaikkojen Lipas- tietokannan ja liikuntapaikkarakentamista linjaavien valtakunnallisten strategioiden sekä liikuntakulttuurin tulevaisuuden trendejä koskevien pohdintojen kautta. Raportissa esitettävät toimenpide-ehdotukset on tuotettu Valon asiantuntijoiden toimesta edellä kuvatun laajan tausta-aineiston pohjalta. Rakenteellisesti raportti rakentuu kahdesta osakokonaisuudesta. Ensimmäisessä Tausta-osiossa kuvataan Salon liikuntaolosuhteiden nykytila tehtyjen kyselyiden pohjalta sekä nostetaan esiin em. yleisempää valtakunnallista näkökulmaa edustavia kirjauksia ja huomioita. Raportin toinen Kehittämisehdotukset - osio pitää sisällään Valon asiantuntijoiden ehdotukset Salon kaupungin rakenteilla olevaan liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteen asetteluun liittyen sekä näitä tukeviksi keskeisiksi toimenpiteiksi. Raporttikokonaisuutta täydentää lisäksi erillisinä liitteinä jokaisesta kyselyosiosta tehty yksityiskohtaisempi osa-alueraportti.. 5
2 Salon liikuntaolosuhteiden nykytila Seuraavassa kuvataan tiivistetysti Salon kaupungin liikuntaolosuhteiden nykytilaa siten, kun se näyttäytyy tehtyjen selvitysten ja muun kootun taustamateriaalin valossa. Ensimmäiseksi liikuntaolosuhteiden nykytilaa hahmotetaan lyhyesti tilastollisten vertailutietojen kautta. Aineistona käytetään valtakunnallisen Lipas-tietokannan tietoja keskeisten liikuntapaikkatyyppien määrästä Salossa ja vertailuun soveltuvissa verrokkikaupungeissa Suomessa. Määrällisen tarkastelun jälkeen Salon liikuntaolosuhteiden nykytilaa tarkastellaan kuntalaisilta, yhdistystoimijoilta ja kaupungin henkilöstöltä kerätyn arviointitiedon valossa. Tässä tarkastelussa jaotteluna käytetään liikuntaolosuhteiden jakamista omatoimisen liikunnan olosuhteisiin sekä organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan olosuhteisiin. Omatoimisen liikunnan olosuhteilla tarkoitetaan sellaisia liikuntapaikkoja tai -ympäristöjä, jotka ovat lähtökohtaisesti eri-ikäisten kuntalaisten omatoimisesti käytettävissä ilman tarvetta jäsenyyteen liikuntaseurassa tai muussa yhdistyksessä. Organisoidun liikunnan ja urheilun olosuhteilla tarkoitetaan vastaavasti niitä liikuntapaikkoja ja -ympäristöjä, jotka ovat toimintaedellytyksinä liikunta- ja urheiluseuroille ja muille liikunta- ja urheilutoimintaa toteuttaville yhdistyksille. Omatoimisen ja organisoidun liikunnan olosuhteiden tarkastelu koostuu eri liikuntapaikkojen toimintojen, laatutekijöiden sekä käyttöjärjestelmän, kuten käyttömaksujen ja -vuorojen arvioinnista. 2.1 Salon liikuntapaikkapalveluiden määrällinen tarkastelu Valtakunnallisen Lipas -tietokannassa on saatavissa kuntien välistä vertailutietoa liikuntapaikkatyypeittäin. Tietokannasta saatavien tietojen luotettavuus on riippuvainen siitä, kuinka säännöllisesti kunnat vievät sinne omaa liikuntapaikkainfrastruktuuriaan koskevaa tietoa. Yleisimpien liikuntapaikkatyyppien osalta tiedot ovat varsin ajantasaisia. Seuraavassa esitetään joitakin keskeisimpiä tietoja Salon liikuntapaikkaverkostosta määrällisestä näkökulmasta sekä verrataan kyseisiä tietoja Mikkelin ja Kotkan vastaaviin lukuihin. Kyseiset kaupungin ovat asukasluvultaan Suomen kaupungeista lähimpinä Saloa (kaikissa asukasluku noin 55 000) ja siten lähtökohtaisesti hyviä vertailukohtia. Liikuntapaikkojen kokonaismäärän osalta voidaan todeta, että Lipas-tietokannan mukaan Salossa on yhteensä 297 liikuntapaikkaa, kun vastaava määrä Mikkelissä on 244 ja Kotkassa 200. Näiden tietojen valossa Salossa voidaan siten arvioida olevan määrällisesti erittäin laaja liikuntapaikkaverkosto. Oheisessa kuviossa 2 on esitetty joidenkin keskeisimpien perinteisten perusliikuntapaikkatyyppien määrällistä vertailua edellä mainittujen verrokkikaupunkien ja Salon välillä. 6
Jäähallit 2 2 2 Uimahallit 1 2 3 Liikuntahallit 3 3 3 Liikuntasalit Yleisurheilupaikat 3 7 17 31 36 38 Salo Mikkeli Kotka Kaukalot 21 26 30 Pallokentät 34 34 40 Kuntoradat 13 20 21 Kuvio 2. Salon liikuntapaikkojen määrällistä vertailua Kotkan Ja Mikkelin liikuntapaikkoihin (Lipas) Kuten kuviosta voidaan havaita, on Salossa verrokkikaupunkeja selvästi enemmän pallokenttiä, kaukaloita ja yleisurheilupaikkoja (=yleisurheilukenttiä tai harjoitusalueita). Erityisen selvä ero on yleisurheilupaikkojen osalta, joita Salossa on 17 ja vastaavasti Mikkelissä 7 ja Kotkassa vain 3. Edellä mainitut erot selittynevät pääosin sillä, että Salon nykyinen liikuntapaikkainfrastruktuuri on kyseessä olevien perusliikuntapaikkojen osalta perua kuntaliitoksia edeltävältä ajalta. Ainoa liikuntapaikkatyyppi, joita kuviossa 2 tarkasteluissa liikuntapaikkatyypeissä on kumpaankin verrokkikuntaa vähemmän, on uimahalli. Muiden isompien kunnallisten liikuntahallien osalta tilanne on verrokkikuntien välillä hyvin samankaltainen. Valtakunnallisten vertailutietojen näkökulmasta sen sijaan ns. lähiliikuntapaikkoja on Salossa selvästi verrokkikuntia vähemmän. Tähän liittyviä tietoja on koottu taulukkoon 1. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa ja käyttöön se on vakiintunut vasta 2000-luvun aikana. Lähiliikuntapaikalle ei ole olemassa tarkkaa ja yksiselitteistä määritelmää, mutta yleisemmin termillä viitataan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuskriteereissä kuvattuihin määritelmiin. Ko. määrittely on myös sen pohjana mitä tässä raportissa lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan. Tämän määrittelyn pohjalta lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia ja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka 7
sijaitsevat asuinalueilla käyttäjiensä helposti saavutettavissa paikoissa sekä ovat vapaasti eli ilman vuoroperusteisuutta ja maksua kaikkien käytettävissä. Em. lisäksi lähiliikuntapaikkojen määrittelyissä on eri yhteyksissä korostettu myös viihtyisyyden, ympärivuotisuuden ja esteettömyyden merkitystä hyvän lähiliikuntapaikan piirteinä. Kyseisten määrittelyiden mukaiset lähiliikuntapaikat ovat olleet vuodesta 2000 saakka valtion liikuntapaikkarakentamisessa painopistealueena ja niiden syntymistä on vauhditettu mm. korotetulla valtionavustusmahdollisuudella. Valtionavustuksilla tuettuja lähiliikuntapaikkahankkeita on 2000 -luvun aikana syntynyt kuntiin hieman yli 600, joista pääosa koulupihojen yhteyteen. Taulukossa 1 oleva vertailu osoittaa Salon olleen varsin passiivinen lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisessa. Taulukkoon 1 on koottu asukasluvultaan Saloa lähimpänä olevia kaupunkeja ja niissä toteutettujen lähiliikuntapaikkahankkeiden määriä. Tietolähteinä taulukossa on käytetty Lipas-tietokantaa sekä Valo ry:n kokoamia valtakunnallisia seurantatietoja lähiliikuntapaikkojen valtionavustuksista. Taulukko 1. Lähiliikuntapaikkamäärät asukasluvultaan 47 000 61 000 asukkaan kaupungeissa Suomessa Kunta & asukasluku Hankkeita kpl Kunta & asukasluku Hankkeita kpl Rovaniemi (61 000) 12 Mikkeli (55 000) 5 Seinäjoki (60 000) 11 Porvoo (50 000) 7 Kotka (55 000) 9 Lohja (48 000) 11 Salo (55 000) 5 Kokkola (47 000) 9 Salon osalta Lipas-tietokantaan on merkitty seuraavat lähiliikuntapaikat: Karjaskylän, Sirkkulan ja Ollikkalan koulujen pihat sekä Paukkulakodin senioripuisto ja Hakaniemenraitin lähiliikuntapaikka. Lukuun ottamatta Hakaniemenraitin lähiliikuntapaikkaa, on Salon kaupunki hakenut ja saanut valtionavustusta kaikkien kyseisten lähiliikuntapaikkojen toteuttamiseen. Edellä mainittujen lisäksi nykyisin Saloon kuuluva Pertteli on saanut avustusta lähiliikuntapaikkahankkeeseen vuonna 2004. Salon liikuntapalvelut ei kuitenkaan ole ilmoittanut kyseistä paikkaa Lipas-tietokantaan eikä siten katso sen kuuluvan enää Salon nykyiseen lähiliikuntapaikkaverkostoon. Kuvassa 2 on esitetty Salon nykyisten em. lähiliikuntapaikkojen sijoittuminen kaupunkirakenteeseen. Tarkasteltaessa alueellisesti Salon kaupungin nykyistä lähiliikuntapaikkaverkostoa voidaan sen todeta keskittyneen Salon kaupunkikeskustaa ympäröiville reuna-alueille. Sen sijaan vuoden 2008 kuntaliitoksia edeltävän kuntajaon mukaisissa kuntakeskuksissa ei ole nykyisellään yhtään varsinaista lähiliikuntapaikkaa, kuten ei myöskään Salon ydinkeskusta-alueella. 8
Kuva 1. Salon nykyinen lähiliikuntapaikkaverkosto Kaupungin liikuntapalveluiden hallinnoimien varsinaisten liikuntapaikkojen lisäksi tärkeän osan kaupunkitasoisesta liikunnan infrastruktuurista muodostavat myös mm. kävely- ja pyöräilytieverkosto sekä esimerkiksi lapsiperheiden osalta myös kunnallinen leikkipaikkaverkosto. Leikkipaikkaverkoston laajuuden osalta tilanne on Salossa samantyyppinen kuin perusliikuntapaikoissa. Leikkipaikkoja on verrattuna edellä käytettyihin verokkikaupunkeihin Kotkaan ja Mikkeliin selvästi enemmän. Salon nykyisessä leikkipaikkaverkostossa on 95 leikkipaikkaa kun vastaava luku Kotkassa on 69 ja Mikkelissä 65. Kävely- ja pyöräilytieverkoston osalta määrällinen tarkastelu on varsin hankalaa selkeästi vertailukelpoisten tietojen puuttuessa. Vuonna 2011 Likesin julkaiseman Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen mukaan 50 000-150 000 asukkaan kaupungeissa on keskiarvoisesti n. 3.5m pyöräteitä asukasta kohden. Salossa kevyeen liikenteen väyliä on arviolta n. 173 km, mikä em. suhdelukuna tarkoittaa n. 2.5m / asukas. Tietojen vertailtavuuteen on kuitenkin syytä suhtautua varsin varauksellisesti. 9
2.2 Omatoimisen liikunnan olosuhteiden nykytila Salossa Omatoimisen liikunnan olosuhteiden nykytilaa Salossa tarkastellaan seuraavassa määrällisen arvioinnin sijasta käyttäjäkokemusten kautta. Arviointi pohjautuu asukaskyselyn ja lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätuloksiin. Yksityiskohtaisemmat tulokset kyselyistä on löydettävissä kyselyosioista tehdyistä erillisistä raporteista. 2.2.1 Lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätulokset Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä arvioitiin yhteensä 107 erityypistä liikunta- tai leikkipaikkaa. Varsinaisten edellä mainittujen lähiliikuntapaikkojen lisäksi arvioitavina olivat kaikki Salon päiväkoti- ja koulupihat, keskeiset leikkipaikat ja uimarannat sekä skeittipaikat ja frisbeegolfradat. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa nykytila-analyysi Salon lähiliikuntaolosuhteista sekä näkemystä lähiliikuntapaikkojen mahdollisista kehittämistarpeista ja -kohteista. Kohdevalinnoissa painottui lasten ja nuorten lähiliikuntaolosuhteet, kun sitä vastoin asukaskyselyssä fokus oli aikuisliikkujien olosuhteissa. Kyselyssä kartoitettiin laajasti kaikki arvioitavassa kohteessa olevat nykyiset liikuntamahdollisuudet sekä arvioitiin niiden riittävyyttä ja tasoa suhteessa kohteen nykyiseen pääkäyttötarkoitukseen. Arvioinneissa siten esimerkiksi päiväkotipihojen liikuntamahdollisuuksia arvioitiin päiväkotikäytön näkökulmista, ei lähiliikuntapaikkakäytön näkökulmasta. Lähiliikuntaolosuhdekyselyn päätulokset kyseisten kohteiden kokonaisarviontien osalta on esitetty toimintaympäristöittäin kuviossa 3. Kuten kuvio kertoo, selvässä pääosassa (75/107) kohteita on nykytilanne liikuntaolosuhteiden osalta arvioitu vähintään tyydyttäväksi. Vastaavasti kaikista arvioiduista kohteista hieman alle kolmasosa on sellaisia, jotka on arvioitu liikuntaolosuhteiden nykytilanteen osalta heikoksi tai erittäin huonoksi. 20 15 16 13 14 15 Hyvä tilanne 10 5 0 9 9 8 8 8 4 2 1 Päiväkotipihat Koulupihat Muut kartoitetut kohteet Tyydyttävä tilanne Heikko tilanne Erittäin huono tilanne Kuvio 3. Liikuntaolosuhteiden nykytilan kokonaisarvioinnit Salossa toimintaympäristöittäin tarkasteltuna 10
Tarkasteltaessa kuvion 3 tuloksia voidaan todeta, että päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden osalta tilanne on Salossa keskimäärin hieman parempi kuin koulupihoilla. Näiltä osin tulokset vastaavat valtakunnallisia tuloksia, joita on saatu Nuori Suomi ry:n vuosien 2004-2008 välillä julkaisemissa valtakunnallisissa päiväkoti- ja koulupihaselvityksissä. Vertailtaessa Salon päiväkoti- ja koulupihoja koskevia kokonaistuloksia vastaavasti muissa kunnissa tehtyihin vastaaviin lähiliikuntaolosuhdekyselyihin voidaan todeta, että tilanne on Salossa näitä vertailukuntia parempi sekä päiväkoti- että koulupihojen liikuntaolosuhteiden osalta. Valo ry:n käytössä olevassa vertailukelpoisessa kunta-aineistossa (5 kaupunkia / 125 päiväkotipihaa ja 117 koulupihaa) hieman yli puolet päiväkotipihoista on arvioitu heikoiksi tai huonoiksi kun Salossa vastaava osuus on alle kolmasosa. Koulupihojen osalta heikkoja ja huonoja koulupihoja on vastaavasti vertailuaineistossa lähes 60 % ja Salossa vain kolmasosa. Päiväkoti- ja koulupihojen lisäksi lasten lähiliikunnan kannalta keskeisiä toimintaympäristöjä ovat asuinalueilla sijaitsevat liikunta- ja leikkipaikat. Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä arvioitavina oli 41 keskeisintä Salon kunnallista liikunta- ja leikkipaikkaa. Myös näiden osalta tilanne oli pääosin varsin hyvä, sillä selvä pääosa arvioitiin liikuntaolosuhteiltaan vähintään tyydyttäväksi ja alle kolmasosa heikoksi tai huonoksi. Näiden osalta valtakunnallista vertailua ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä vertailukelpoisen aineiston puuttuessa. Lähiliikuntaolosuhdekyselyn edellä käsitellyt tulokset kertovat kaupunkitasoisesti siitä, että lasten ja nuorten merkittävät päivittäiset toimintaympäristöt, päiväkoti- ja koulupihat sekä keskeiset liikunta- ja leikkipaikat ovat Salossa liikuntaolosuhteiltaan varsin hyvätasoisia paikkojen nykyiset pääkäyttötarpeet huomioiden. Lähiliikuntaolosuhteiden osalta on kuitenkin erityisen tärkeää arvioida kaupunkitasoisen kokonaistarkastelun rinnalla nykytilannetta aluetasoisesti. Tästä lähtökohdasta lähiliikuntaolosuhdekyselyn kohdekohtaiset kokonaisarvioinnit on viety myös oheiseen karttapohjaiseen tarkasteluun (kuva 1). Lähiliikuntaolosuhteita alueellisesti tarkastellen voidaan todeta, että selvä pääosa arvioiduista kohteista sijoittuu luonnollisesti Salon keskusta-alueelle ja sen lähiympäristöön sekä suurimpiin taajamiin, erityisesti entisten itsenäisten kuntien kuntakeskuksiin. Alueellinen tarkastelu kertoo lisäksi siitä, että lähiliikuntaolosuhteiden nykytilan osalta heikoiksi ja hyviksi arvioidut kohteet jakautuvat pääsääntöisesti varsin tasaisesti Salon kaupungin keskeisille asuinalueille. Selvimpänä yksittäisenä poikkeuksena on Perttelin alue, jonka alueella pääosa kartoitetuista kohteista on arvioitu heikoiksi tai huonoiksi. Myös Salon keskusta-alueella sekä Halikon alueella heikoksi arvioitujen kohteiden suhteellinen osuus on hieman muita alueita korkeampi. Vastaavasti asukasmääriltään suurimmista alueista Perniön keskusta-alueella on heikoksi arvioituja kohteita suhteellisesti muita alueita vähemmän. 11
Arvioitaessa Salon lähiliikuntaolosuhteiden nykytilannetta kokonaisuudessaan lähiliikuntaolosuhdekyselyn ja siihen liittyneen muun tiedonkeruun pohjalta voidaan tilanteen Salossa todeta olevan kaksijakoinen. Toisaalta keskeiset lasten lähiliikuntaympäristöt, kuten päiväkoti- ja koulupihat sekä leikkipaikat, ovat liikuntaolosuhteiltaan valtakunnallisesti vertaillen varsin hyvätasoisia. Toisaalta Salon kaupunki on ollut varsin passiivinen varsinaisten lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamisessa ja siten kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto on määrällisesti ja alueellisesti varsin suppea. Näistä lähtökohdista Salossa voidaan siten todeta olevan selkeitä tarpeita lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämiseen ja täydentämiseen mutta myös erittäin hyvä pohja, jolta tähän tulevaisuudessa ponnistaa. Kuva 2. Lähiliikuntaolosuhdekyselyssä arvioitujen kohteiden kokonaisarvioinnit kartalla 12
2.2.2 Asukaskyselyn päätulokset Loka-marraskuun aikana toteutettuun kyselyyn vastasi 713 Salon asukasta. Selvä pääosa, 90 % vastanneista on työikäistä aikuisväestöä. Kyselyn perusteella Salon kaupungin aikuisväestön aktiivisimmin käyttämät liikuntapaikat ovat samoja, jotka nousevat esiin yleisissä valtakunnallisissa liikuntagallupeissa. Ylivoimaisesti eniten käytetty liikuntapaikka niin Salossa kuin muuallakin maassa on kävely- ja pyörätiet. Tehdyn asukaskyselyn perusteella lähes 80 % vastaajista käyttää niitä erittäin paljon (useita kertoja viikossa) tai melko paljon (useita kertoja kuukaudessa) omatoimisessa liikunnassaan. Korkealle aktiivisen käytön osalta nousevat Salossa myös ulkoliikuntaan ja ulkoiluun tarkoitetut kuntoradat ja ladut sekä uimarannat ja ulkoilualueet. Lisäksi merkittävä osa asukkaista käyttää aktiivisesti Salon uimahallia. Kaikkia edellä mainittuja käyttää omatoimisessa liikunnassaan erittäin tai melko paljon noin 40 % asukaskyselyyn vastanneista kuntalaisista. Keskeisimpänä näkökulmana asukaskyselyssä oli saada tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä nykyiseen Salon kaupungin tarjoamaan ja ylläpitämään liikuntapaikkaverkostoon. Kuvioon 4 on koottu kyselyn tulokset koskien vastaajien tyytyväisyyttä erityyppisiin Salon liikuntapaikkoihin. Yleisimmin asukkaat ovat tyytyväisiä kyselyn perusteella Salon uimahalliin. Vastanneista lähes 40 % oli uimahalliin erittäin tyytyväisiä ja noin kolmasosa melko tyytyväisiä. Vastaavasti lähes 70 % kuntalaisista oli tyytyväisiä Salon kävely- ja pyöräilyteihin, mutta näiden joukosta vain 16 % erittäin tyytyväisiä. Yli puolet kaikista vastanneista olivat vähintään melko tyytyväisiä myös Salon kaupungin kuntosaleihin, uimarantoihin, hiihtolatuihin, kuntoratoihin ja ulkoilualueisiin. Tarkasteltaessa vastaavasti sitä, mihin liikuntapaikkoihin oltiin yleisimmin tyytymättömiä omatoimisen liikunnan näkökulmasta, nousevat tuloksista esiin luistelualueet sekä koulupihat. Luistelualueisiin tyytymättömiä oli vastaajista lähes neljännes ja koulupihoihin viidesosa. Muiden liikuntapaikkatyyppien osalta tyytymättömien osuus vaihteli kymmenen prosentin molemmin puolin. Kokonaisuutena liikuntapaikkatyypeittäin tapahtuneesta tarkastelusta voidaan todeta, että asukaskyselyn perustella Salon asukkaat ovat varsin tyytyväisiä omatoimisen liikunnan kannalta keskeisimpiin liikuntapaikkoihinsa Salossa. Ja tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat juuri niihin paikkoihin, joita he käyttävät aktiivisimmin. 13
Kävely- ja pyöräilytiet 16% 53% 10% Kuntoradat 10% 49% 8% Hiihtoladut 11% 43% 7% Ulkoilualueet 8% 46% 7% Nurmikentät 28% 8% Hiekkakentät 30% 7% Luistelualueet 29% 18% Yleisurheilukentät 28% 9% Skeittipaikat 9% Koulupihat 22% 14% Frisbeegolfradat 13% Uimarannat 13% 47% 10% Uimahalli 37% 34% Jäähalli 12% 24% Kuntosalit 14% 41% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa arvioida Kuvio 4. Kuntalaisten tyytyväisyys Salon kaupungin erilaisiin liikuntapaikkoihin Kuvioon 5 on vastaavasti koottu tuloksia siitä, kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat Salon nykytilanteeseen koskien liikuntapaikkaverkoston erilaisia laatutekijöitä. Kyselyn perusteella asukkaat ovat yleisimmin tyytyväisiä Salon liikuntapaikkaverkoston laajuuteen, sillä lähes 75 % vastanneista on erittäin tai melko tyytyväisiä liikuntapaikkojen riittävyyteen ja lukumäärään. Selvä pääosa, yli 60 % vastanneista on tyytyväisiä myös Salon liikuntapaikkaverkoston monipuolisuuteen, käytettävyyteen ja esteettömyyteen sekä yleiseen laatutasoon. Vastaavassa määrin asukkaat ovat tyytyväisiä myös liikuntapaikkojen saavutettavuuteen sekä valitsevaan käytäntöön ja tasoon koskien liikuntapaikkojen käyttömaksuja. Eniten tyytymättömyyttä ilmenee puolestaan liikuntapaikkojen kunnossapitoa ja huoltoa sekä liikuntapaikkojen viihtyisyyttä ja esteettisyyttä kohtaan. Kunnossapitoon ja huoltoon tyytymättömiä oli kolmannes vastaajista ja viihtyisyyteen ja esteettisyyteen hieman alle neljäsosa vastaajista. 14
Lukumäärä ja riittävyys 23% 51% 7% Laatu 10% 55% 12% Monipuolisuus 16% 50% 14% Saavutettavuus 15% 48% 14% Käytettävyys ja esteettömyys 13% 49% 11% Viihtyisyys ja esteettisyys 9% 48% 19% Kunnossapito ja huolto 6% 43% 24% 9% Käyttömaksut 17% 43% 9% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa arvioida Kuvio 5. Salon liikuntapaikkaverkoston arviointi erilaisten laatutekijöiden näkökulmista Liikuntapaikkojen nykytilan arvioinnin lisäksi asukaskyselyssä kysyttiin vastaajien näkemystä siihen, mihin liikuntapaikkatyyppiin pitäisi heistä tulevaisuudessa kohdistaa erityisiä kehittämistoimenpiteitä omatoimisen liikunnan edistämisen näkökulmasta. Strukturoidussa kysymyksessä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousevat kävely- ja pyöräilytiet, jotka lähes 50 % kyselyyn vastanneista nostaa kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon (kuvio 6). Kävely- ja pyöräteiden ohella yleisesti erityisen tärkeänä kehittämiskohteena asukkaat pitävät koulupihoja. Ne kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon nostaa yli kolmannes vastaajista. Tärkeimpänä kehittämiskohteena kumpaakin pitää noin neljäsosa vastanneista asukkaista. Kuvioon 7 on vastaavasti koottu asukaskyselyn tulokset avoimesta kysymyksestä koskien vastaajan omaa tärkeintä yksittäistä kehittämisehdotusta. Yhteensä asukaskyselyssä kehittämisehdotuksia esitti 256 vastaajaa. Asukkaat kohdistavat eniten ideoita ja toiveita koulupihojen ja lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Esitetyistä toiveista 64 kpl kohdistui niihin. Toiseksi eniten asukkaiden omia kehittämistoiveita ja ideoita kohdistui latu- ja kuntarataverkoston kehittämiseen (54 kpl) ja kolmanneksi eniten kävely- ja pyöräilyteiden kehittämiseen (31 kpl). 15
Kävely- ja pyöräilytiet 26% 14% 8% Koulupihat 23% 6% 5% Uimarannat 8% 8% 9% Hiihtoladut 7% 8% 8% Kuntoradat 6% 7% 8% Nurmikentät 5% 5% 4% Luistelualueet 5% 7% 7% Yleisurheilukentät 5% 7% 5% Uimahalli 5% 7% 6% Liikuntasalit 5% 5% 6% Kuntosalit 4% 5% 5% Ulkoilualueet 4% 9% 9% Jäähalli Hiekkakentät Skeittipaikat Frisbeegolfradat 3% 3% Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Kuvio 6. Tärkeimmät erityisiä kehittämistoimenpiteitä vaativat liikuntapaikkatyypit Koulupihat ja lähiliikuntapaikat 64 Latu- ja kuntorataverkosto 54 Kävely- ja pyöräilytiet 31 Uimarannat ja uimahalli 24 (Jalka)pallokentät 24 Jääliikuntaolosuhteet 20 Kuntosalit 12 Liikuntapaikkojen käyttömaksut ja vuorovaraukset 8 Muu 35 Kuvio 7. Vastaajien omien kehittämisehdotusten kohdistuminen eri liikuntapaikkatyyppeihin (luokiteltu) 16
Salon liikuntapaikkaverkoston kehittämiseen liittyen asukaskyselyssä kysyttiin lisäksi vastaajien näkemyksiä kaupungin liikuntapalveluiden kaavailemiin tulevaisuuden liikuntapaikkahankkeisiin. Tähän liittyvät tulokset on esitetty kuviossa 8. Asukaskyselyssä yleisimmin myönteisesti suhtauduttiin Salon yleisen lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämiseen. Tätä erittäin tai melko tärkeänä kehittämiskohteena pitää 75 % asukaskyselyyn vastanneista. Erittäin tärkeänä sitä pitää neljäsosa vastanneista. Pääosa vastanneista pitää myös urheilupuiston yleisurheilukentän kaavailtua peruskorjausta ja Tupurin alueen kuntoreitistön kehittämistä melko tai erittäin tärkeinä kehittämiskohteina. Sen sijaan muita kyselyssä kysyttyjä mahdollisia tulevaisuuden hankkeita pitää vastanneista alle puolet erittäin tai melko tärkeinä. Salon yleisen lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen 42% 24% 7% Urheilupuiston yleisurheilukentän peruskorjaus 13% 29% 19% 8% Tupurin alueen kuntoreitistön kehittäminen 13% 19% 20% 13% Urheilupuiston lämmitettävän keinonurmen peruskorjaus 9% 13% 19% 28% Katsomon ja uusien puku- ja huoltotilojen rakentaminen 6% 25% 22% 15% Perttelin Kajalan / Inkereen alueen kehittäminen 6% 15% 16% 15% Perniön Melassuon alueen kehittäminen 5% 12% 14% 16% Erittäin tärkeä kehittämiskohde Melko tärkeä kehittämiskohde Ei kovinkaan tärkeä kehittämiskohde Ei lainkaan tärkeä kehittämiskohde En osaa arvioida Kuvio 8. Vastaajien näkemykset mahdollisiin tulevaisuuden liikuntapaikkahankkeisiin 17
Edellä esitetyt päätulokset asukaskyselystä kertovat, että kuntalaiset ovat Salon nykyiseen liikuntapaikkaverkostoon ja muihin liikuntaolosuhteisiin varsin tyytyväisiä. Tätä näkemystä vahvistaa kuviossa 9 näkyvät tulokset koskien vastanneiden asukkaiden tekemää kokonaisarviota Salosta liikunta- ja urheilukaupunkina omatoimisen liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Vastaava kysymys tehtiin myös yhdistyksille suunnatussa kyselyssä seuratoiminnan näkökulmasta (tämän tulokset seuraavassa osiossa). Kuten kuvio 8 kertoo, yli 90 % kyselyyn vastanneista kuntalaisista pitää Saloa nykyisellään erittäin tai melko hyvänä kaupunkina omatoimisen liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Huonon arvion nykytilanteesta antaa vain 7 % vastanneista kuntalaisista. Erittäin hyvä 27% Melko hyvä 66% Melko huono 17% Erittäin huono 0% Kuvio 9. Kokonaisarviot Salosta omatoimisen liikunnan harrastamisen näkökulmasta 18
2.3 Organisoidun liikunnan ja urheilun olosuhteiden nykytila Salossa Organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan nykytilaa Salossa kartoitettiin liikuntaseuroille ja muille liikuntaa toteuttaville yhdistyksille suunnatulla kyselyllä. Seuraavassa on esitetty kyselyn päätulokset tiivistetysti. Tarkemmin tulokset on kuvattu selvityksestä tehdyssä erillisessä raportissa. 2.3.1 Yhdistyskyselyn päätulokset Yhdistyskyselyyn vastasi 86 Salon kaupungin alueella liikuntatoimintaa toteuttavaa yhdistystä. Hieman alle puolet vastanneista yhdistyksistä oli yhden urheilulajin erikoisseuroja, noin viidesosa useampaa liikuntalajia tai urheilumuotoa toteuttavia yleisseuroja ja loput reilu neljäsosa liikuntaa päätoimintansa ohella toteuttavia muita yhdistyksiä. Kuviossa 10 on tarkasteltu sitä, kuinka suuri osa vastanneiden yhdistysten liikuntatoiminnasta tapahtuu Salon kaupungin hallinnoimilla liikuntapaikoilla. Kyselyn perusteella Salon kaupungin hallinnoimat liikuntapaikat ovat selvälle pääosalle yhdistyksiä pääasiallinen liikuntatoiminnan toteutuspaikka. Vastanneista yhdistyksistä vain noin 10 % ovat sitä vastoin sellaisia, joiden toiminta tapahtuu kokonaisuudessaan Salon kaupungin hallinnoimien liikuntapaikkojen ulkopuolella. Kaikki perustoiminta 39% Selvä osa perustoiminnasta 28% Noin puolet perustoiminnasta 8% Pieni osa perustoiminnasta 16% Ei mikään osa perustoiminnasta 10% Kuvio 10. Yhdistysten liikuntatoiminnan osuudet Salon kaupungin hallinnoimissa liikuntapaikoissa Kuvioon 11 on koottu erittelyä siitä, mitä Salon kaupungin liikuntapaikkoja yhdistykset käyttävät yleisimmin. Selvästi yleisimmin käytetty liikuntapaikkatyyppi on Salon koulujen liikuntasalit. Näissä liikuntatoimintaansa ainakin joltakin osin toteuttaa selvästi yli puolet kaikista vastanneista yhdistyksistä. Toiseksi yleisimmin käytetty liikuntapaikkatyyppi on Salon kaupungin liikuntahalli. Liikuntahalli on erityisen tärkeä liikuntaseuroille, mutta ei samassa määrin liikuntaa päätarkoituksensa ohella toteuttaville muille yhdistyksille. Näille yhdistyksille toiseksi yleisemmin käytetty liikuntapaikka on Salon uimahalli. 19
Salon koulujen liikuntasalit 57% Salon kaupungin liikuntahallit 38% Salon kaupungin kuntosalit ja budotilat 26% Salon ulkokentät 26% Salon kuntoradat ja ladut 22% Salon uimahalli 21% Salon luontoliikuntapaikat 20% Salon yleisurheilukentät 18% Salon kaupungin tanssitilat 11% Salon jäähallit 9% Salon uimarannat ja avantouintipaikat 7% Kuvio 11. Yhdistysten käyttämät Salon kaupungin hallinnoimat liikuntapaikat Keskeinen kysymys Salon liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoittamiseksi oli yhdistyskyselyssä se, kuinka tyytyväisiä liikuntaa toteuttavat yhdistykset ovat Salon kaupungin liikuntapaikkapalveluihin eri näkökulmista. Kuvioon 12 on koottu vastanneiden yhdistysten tähän liittyvät näkemykset. Käytössä olevien liikuntapaikkojen käyttökustannukset 67% 23% 8% Käytössä olevien liikuntapaikkojen saavutettavuus 58% 36% 6% Käytössä olevien liikuntapaikkojen laatu 46% 49% Käytössä olevien liikuntapaikkojen ja -vuorojen määrä 34% 53% 9% Käytössä olevat harjoitusajat ja -ajankohdat 29% 61% 8% Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Kuvio 12. Yhdistysten tyytyväisyys Salon liikuntapaikkapalveluihin Kyselyn perusteella yhdistykset ovat laajalti tyytyväisiä Salon liikuntapaikkoihin. Tyytymättömiä on kaikissa arvioiduissa osa-alueissa enintään noin 10 % kyselyyn vastanneista yhdistyksistä. Yleisimmin yhdistykset ovat tyytyväisiä arvioiduista osa-alueista liikuntapaikkojen käyttökustannuksiin ja saavutettavuuteen. 20
Kummankin osa-alueen osalta erittäin tyytyväisiä on selvästi yli puolet vastanneista yhdistyksistä. Pienin erittäin tyytyväisten osuus liittyi käytössä olevien liikuntapaikkojen ja vuorojen määrään sekä käytössä oleviin harjoitusaikoihin ja -ajankohtiin. Näihin erittäin tyytyväisiä oli noin kolmannes yhdistyksistä, mutta toisaalta varsinaisesti tyytymättömiäkin vain hieman yli 10 %.. Salon liikuntaa toteuttavat yhdistykset siten ovat yleisesti ottaen hyvinkin tyytyväisiä kaupungin nykyisiin liikuntapaikkapalveluihin. Tätä tulosta vahvistaa myös yhdistysten itse antama kokonaisarvio. Kyselyssä yhdistyksiä pyydettiin arviomaan Saloa kokonaisuudessaan liikunta- ja urheilukaupunkina organisoidun seura- ja yhdistystoiminnan tarpeiden näkökulmista (vastaavat tulokset omatoimisen liikunnan osalta esitettiin asukaskyselyn tulosten yhteydessä). Lähes kaikki vastanneet yhdistykset pitävät Saloa erittäin tai melko hyvänä liikunta- ja urheilukaupunkina (kuvio 13). Ainoastaan muutama yksittäinen yhdistys arvioi Salon heikoksi tai erittäin huonoksi liikunta- ja urheilukaupungiksi. Erittäin hyvä liikunta- ja urheilukaupunki 38% Melko hyvä liikunta- ja urheilukaupunki 58 Melko huono liikunta- ja urheilukaupunki Erittäin huono liikunta- ja urheilukaupunki 1% 2% Kuvio 13. Yhdistysten kokonaisarviot Salosta organisoidun liikuntatoiminnan tarpeiden näkökulmasta Nykytilanteen arviointien lisäksi yhdistyksiltä kysyttiin heidän toiveitaan liittyen yhdistysten liikunta- ja toimintaolosuhteiden kehittämiseen tulevaisuudessa. Yhdistyksillä oli mahdollisuus kysymyksessä esittää sanallisesti kolme tärkeintä kehittämistoivetta Salon kaupungille. Kehittämistoiveita kysymykseen esitti 57 yhdistystä. Saadut vastaukset on luokiteltu ja niistä tehdyt luokittelut on esitetty kuviossa 14. Yleisimmin yhdistysten esittämät tulevaisuuden kehittämistoiveet kohdistuivat kyselyssä kaupungin yleiseen liikuntapolitiikkaan, eli esimerkiksi niihin perusperiaatteisiin, joilla liikuntapalveluita tuotetaan tai tuetaan. Yleisimpiä näihin perusperiaatteisiin liittyviä toiveita yhdistyksillä olivat mm. se, että kaupungin liikuntapaikkapalveluita tuotettaisiin myös tulevaisuudessa alueellisesti tasa-arvoisesti tai se, että yhdistysten tuottamalle liikuntatoiminnalle olisi Salossa riittävästi tiloja käytössä myös tulevaisuudessa. Myös kaupungin liikuntatoimintaan liittyvän avustus- ja tukipolitiikan tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden kehittämiseen liittyviä toiveita oli merkittävä osa liikuntapolitiikkaan luokitelluista yhdistysten toiveista. 21
Kaupungin liikuntapolitiikkaan yleisesti liittyvät toiveet 19 13 6 Liikuntapaikkojen kunnostamiseen, huoltoon ja välinehankintoihin liittyvät toiveet 10 5 3 Käyttövuoroihin tai vuorovarausjärjestelmään liittyvät toiveet 9 8 1 Liikuntapaikkahankkeisiin liittyvät toiveet 8 7 4 Käyttömaksuihin liittyvät toiveet 7 2 2 Muut kehitystoiveet 4 2 1 1. toive 2. toive 3. toive Kuvio 14. Yhdistysten esittämät kehittämistoiveet luokiteltuina (kappalemäärinä, ei % -osuuksina) Liikuntapoliittisiin yleisperiaatteisiin liittyneiden vastausten isosta osuudesta huolimatta pääosa yhdistyksiltä saaduista toiveista liittyy luonnollisesti konkreettisempiin yksittäisiin kehittämistoimenpiteisiin. Merkittävä osa kehittämistoiveista kohdistuu erityisesti yhdistyksen oman liikuntamuodon kannalta keskeisiin liikuntaolosuhteisiin. Osa näistä kehittämistoiveista on pienimuotoisempia liikuntapaikkojen huoltoon, kunnostamiseen tai välinehankintoihin liittyneitä toiveita, osa hieman laajempia oman yhdistyksen liikuntamuodon liikuntapaikkahankealoitteita. Myös Salon liikuntapaikkojen käyttövuoroihin sekä niiden hallinnointiin liittyvän Timmi -varausjärjestelmään liittyviä kehittämisehdotuksia sisältyy yhdistysten tulevaisuuden toiveisiin. Kaikki kyselyssä saadut yksittäiset kehittämistoiveet toimitetaan prosessin loppuraportoinnin yhteydessä Salon liikuntapalveluiden käyttöön. Salon liikuntaolosuhteiden tulevaisuuden kehittämiseen liittyen yhdistyksiltä kysyttiin myös näkemyksiä Salon liikuntapalveluiden kaavailemiin mahdollisiin tulevaisuuden kehittämishankkeisiin. Kysymys oli identtinen asukaskyselyn vastaavaan kysymykseen. Kuviossa 15 on esitetty yhdistysten näkemykset kysyttyihin hankekokonaisuuksiin. Kyselyn perusteella yhdistykset pitävät erityisesti Salon lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä tärkeänä toimenpiteenä. Yli 80 % vastanneista yhdistyksistä kokee sen erittäin tai melko tärkeänä tulevaisuuden kehittämiskohteena. Selvä pääosa vastanneista yhdistyksistä näkee myös urheilupuiston yleisurheilukentän peruskorjauksen tärkeänä. Lähes 70 % vastanneista yhdistyksistä pitää sitä vastaavalla tavalla melko tai erittäin tärkeänä kehittämiskohteena. Vähiten tärkeinä tulevaisuuden kehittämiskohteina vastanneet yhdistykset pitävät puolestaan Perttelin sekä Perniön alueille kaavailtuja mahdollisia liikunta-aluehankkeita. Yli 70 % yhdistyksistä pitää kyseisiä hankkeita vain vähän tai ei lainkaan tärkeinä. 22
Salon yleisen lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen (esim. koulupihojen kunnostaminen alueellisiksi lähiliikuntapaikoiksi) 35% 49% 14% 3% Urheilupuiston yleisurheilukentän peruskorjaus 12% 55% 25% 8% Tupurin alueen kuntoreitistön kehittäminen (esim. takalenkin valaistus ja ratapohjat) 12% 33% 36% 19% Urheilupuiston lämmitettävän keinonurmen peruskorjaus 12% 24% 43% 21% Perniön Melassuon alueen kehittäminen (esim. keinonurmi ja lähiliikunta-alue) 7% 21% 49% 23% Katsomon ja uusien puku- ja huoltotilojen rakentaminen Urheilupuiston yleisurheilukentän ja keinonurmen väliin 4% 33% 47% 16% Perttelin Kajalan / Inkereen alueen kehittäminen (esim. keinonurmi ja lähiliikunta-alue) 4% 18% 51% 26% Erittäin tärkeä kehittämiskohde Ei kovinkaan tärkeä kehittämiskohde Melko tärkeä kehittämiskohde Ei ollenkaan tärkeä kehittämiskohde Kuvio 15. Yhdistysten näkemykset mahdollisiin tulevaisuuden liikuntapaikkahankkeisiin Liikuntaolosuhteiden arviointien ja kehittämistarpeiden kartoittamisen lisäksi yhdistyskyselyssä selvitettiin sitä, miten Salossa toimivat yhdistykset suhtautuvat erilaisiin kunnallisten liikuntapalveluiden säästö- ja tehostamiskeinoihin. Kyselyn perusteella Salon liikuntaseurat ja muut yhdistykset suhtautuvat tehostamistoimenpiteistä myönteisimmin siihen, että liikuntaseuroille tulisi nykyistä enemmän vastuuta käyttämiensä liikuntapaikkojen valvonnasta ja ylläpidosta (kuvio 16). Tätä kannatettavana keinona pitää yli kolmannes ja harkittavana keinona yli puolet vastanneista yhdistyksistä. Pääosa yhdistyksistä pitää lisäksi vähintään harkittavana keinona liikuntaseurojen roolin kasvattamista liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina sekä liikuntapaikkojen käyttömaksujen käyttöönottoa aikuisliikkujille. Sen sijaan selvästi kielteisimmin yhdistykset suhtautuivat liikuntapaikkaverkoston karsimiseen ja tiivistämiseen. Yli 60 % yhdistyksistä pitää tätä keinona, jota ei missään tapauksessa tulisi käyttää. Liikuntaseuroille nykyistä enemmän vastuuta omien liikuntapaikkojen valvonnasta ja ylläpidosta 37% 57% 6% Liikuntaseuroille nykyistä suurempi rooli omien liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina 22% 61% 17% Kaikkiin kaupungin ylläpitämiin vuoroperusteisiin liikuntapaikkoihin ja -tiloihin käyttömaksut 19% 44% 38% Kaupungin ylläpitämän liikuntapaikkaverkoston karsiminen ja tiivistäminen nykytilanteeseen verrattuna 35% 62% Kannatettava keino Harkittavissa oleva keino Ei missään tapauksessa käytettävä keino Kuvio 16. Yhdistysten näkemykset kunnissa käytettyihin liikuntapalveluiden säästö- ja tehostamiskeinoihin 23
2.4 Johtopäätökset Salon liikuntaolosuhteiden nykytilan kartoituksista Edellä on esitelty päähuomioita Salon kaupungin liikuntaolosuhteiden nykytilanteesta prosessissa koottua tausta-aineistoa hyödyntäen. Seuraavassa on saadusta aineistosta nousevat keskeiset johtopäätökset Valon asiantuntijanäkemykseen pohjaten. 1. Salon kaupungilla määrällisesti laaja liikuntapaikkaverkosto Lipas-tietokantaan pohjaavat vertailutiedot kertovat, että Salon kaupungin nykyinen liikuntapaikkaverkosto on valtakunnallisesti vertaillen laaja. Esimerkiksi useita perinteisiä ulkoliikuntapaikkatyyppejä, kuten yleisurheilukenttiä, jääkiekkokaukaloita ja pallokenttiä on asukasluvultaan samankokoisiin kaupunkeihin (esim. Kotka ja Mikkeli) verrattuna määrällisesti selvästi enemmän. Myös liikuntapaikkojen kokonaismäärä, 297 liikuntapaikkaa on valtakunnallisesti korkea asukasmäärään suhteutettuna. Laajan liikuntapaikkaverkoston taustalla on merkittäviltä osin kuntaliitoksia edeltävän kuntarakenteen tuottama liikuntapaikkainfrastruktuuri, ei nykyisen kaupunkirakenteen pohjalta suunniteltu liikuntapaikkaverkosto. 2. Keskeiset käyttäjäryhmät varsin tyytyväisiä Salon nykyisiin liikuntaolosuhteisiin Tehtyjen arviointikyselyiden perusteella niin liikuntaa toteuttavat yhdistykset kuin alueen asukkaat sekä esimerkiksi päiväkodit ja koulut ovat varsin tyytyväisiä nykyisiin liikuntaolosuhteisiinsa. Tätä kuvastaa muun muassa se, että yhdistyskyselyyn vastanneista 86 yhdistyksestä vain muutama yksittäinen yhdistys arvioi Salon liikuntaolosuhteet nykytilaltaan huonoksi organisoidun liikuntatoiminnan toteuttamisen kannalta. Asukaskyselyssä vastaavalla tavalla kriittisiä omatoimisen liikunnan näkökulmasta on vain 7 % vastanneesta 713 kuntalaisesta. Lisäksi Salon päiväkoti- ja koulupihat on kyselyissä arvioitu selvästi valtakunnallisia keskiarvoja paremmiksi liikuntaolosuhteiltaan. Salon liikuntapaikkaverkoston voidaan siten arvioida olevan laajuuden ohella myös varsin laadukas ja hyvin keskeisiä käyttäjäryhmiänsä palveleva. 3. Kävely- ja pyöräilytiet tärkeimmät aikuisväestön liikuntapaikat Salossa Asukaskyselyn tulokset osoittavat kävely- ja pyöräilyteiden olevat aikuisväestön tärkeimpiä liikuntapaikkoja Salossa. Lähes 80 % Salon asukkaista käyttää niitä melko tai erittäin paljon omatoimisessa liikunnassaan. Kävely- ja pyöräilytiet nousevat myös kärkeen tärkeimpien kehittämiskohteiden valinnassa. Lähes puolet asukaskyselyyn vastanneista nostaa niiden kehittämisen kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon. Lisäksi asukkaat antavat asukaskyselyssä runsaasti kommentteja ja kehittämisehdotuksia Salon kävely- ja pyöräteiden parantamiseksi. 24
4. Lähiliikuntapaikkojen kehittämiselle selkeästi tarvetta ja yleistä kannatusta Salon kaupungin liikuntapalvelut on alustavasti kaavaillut yhdeksi tulevaisuuden kehittämistyön painopisteeksi Salon lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä. Liikuntapalveluiden painopistevalinta saa yhdistys- ja asukaskyselystä vahvaa tukea, sillä sekä yhdistykset että kuntalaiset pitävät lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä yleisemmin tärkeänä toimenpiteenä. Lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistarpeeseen viittaa myös se, että asukaskyselyssä eniten kehittämistoiveita kohdistui juuri tähän osa-alueeseen. Lähiliikuntapaikkojen kehittämistarvetta puoltavat lisäksi Salon nykyisen lähiliikuntapaikkaverkoston määrällinen ja alueellinen suppeus, sillä nykyisellään varsinaisia lähiliikuntapaikkoja on koko Salon kaupungin alueella vain 5 kappaletta. 5. Liikuntaseuroissa valmiutta suurempaan vastuuseen käyttämiensä liikuntapaikkojen osalta Salon kaupungin liikuntapalveluiden kasvaneisiin säästö- ja tehostamistarpeisiin liittyen liikuntaa toteuttavilta yhdistyksiltä kysyttiin näkemyksiä erilaisista mahdollisista tehostamiskeinoista. Selvästi suopeimmin liikuntaseurat ja muut yhdistykset suhtautuivat ajatukseen liikuntaseurojen nykyistä suuremmasta vastuusta käyttämiensä liikuntaolosuhteidensa valvojina ja ylläpitäjinä sekä myös mahdollisesti liikuntapaikkahankkeiden toteuttajina. Edellä mainittuihin keinoihin selkeästi kielteisesti suhtautui yhdistystoimijoista vain selvästi alle viidesosa. Seurojen em. valmiuden todentaminen edellyttää aktiivista kaupungin ja yhdistyen välistä vuoropuhelua tulevaisuudessa. 6. Liikuntapalveluiden strategiselle kehittämiselle vahvaa tilausta Yhdistyskyselyssä nousi yksittäisten seuratasoisten olosuhdeongelmien ja kehittämistoiveiden ohella vahvasti esiin myös Salon kaupungin yleiseen liikuntapolitiikkaan liittyviä huolia ja kehittämistoiveita. Erityisesti nämä kohdistuivat liikuntaseurojen toiminta-avustuksiin, liikuntapaikkojen käyttövuoroihin ja - maksuihin sekä liikuntapaikkapalveluiden alueelliseen tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Yhdistyskyselyn perusteella voidaan siten arvioida, että Salon kaupungin liikuntapalveluiden strategiselle kehittämiselle, jossa mm. kaupungin tuottamien erilaisten liikuntapalveluiden ja avustusjärjestelmien tavoitteita ja perusperiaatteita kirkastetaan, olisi vahvaa tilausta yhdistyskentässä. Myös valtakunnallisessa ohjausjärjestelmässä lähitulevaisuudessa tapahtuvat muutokset, kuten liikuntalain uudistuminen, tuonevat lisäpontta ko. tyyppiselle kunnallisten liikuntapalveluiden päivitystyön tarpeelle. 25