Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto
Millaista valmennusta ja tukea? 2 luku: Palvelutarpeen arviointi, palvelu-suunnittelu ja palveluiden toteutumisen arviointi yhdessä henkilön itsensä kanssa siten, että hän saa tarvittavan tuen. Tässä prosessissa löytyy vastaus, millaista valmennusta ja tukea kukin henkilö tarvitsee. Siksi sisältöä ei voi laissa yksiselitteisesti määritellä eli tarvitaan joustava palvelu. Lain turvattava jokaiselle vammaiselle henkilölle välttämättömät yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut. Siksi on tärkeää, että esityksessä säilyvät kaikki siellä nyt olevat palvelut ja niihin kaikkiin on yhtä vahva subjektiivinen oikeus.
Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea
Mihin valmennusta ja tukea on oikeus saada? 1. tiedollisten tai toiminnallisten tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen harjoittelemisessa; v 2. elämän muutostilanteissa; v 3. kommunikaatiossa; v 4. päätöksenteossa; taikka t 5. muussa tavanomaisessa elämässä suoriutumisessa. t
Valmennuksen ja tuen tarkoitus Valmennuksen ja tuen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja itsenäistä suoriutumista vahvistamalla henkilön omia voimavaroja.
Joustava yksilöllisten tarpeiden mukaan toteutettava palvelu Valmennuksen ja tuen tavoitteet ja sisältö sekä määrä, kesto ja toteutustapa määräytyvät vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja elämäntilanteen mukaan.
Palvelua voidaan antaa myös läheisille Valmennusta ja tukea voidaan antaa myös vammaisen perheelle tai muille hänelle läheisille henkilöille silloin, kun se on tarpeen vammaisen henkilön valmennukselle ja tuelle asiakassuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Kuinka palvelu toteutetaan? Valmennusta ja tukea annetaan joko henkilökohtaisena tai ryhmässä toteutettavana palveluna taikka muiden palvelujen osana.
Miksi valmennus ja tuki on tärkeä? Palvelu vastaa tarpeeseen uudistaa nykyisiä palveluita lakeja yhdistettäessä. Palvelulla on mahdollista vastata hyvin keskeisiin tuen tarpeisiin erilaisissa elämäntilanteissa. Palvelu tukee lain tarkoituksen toteutumista yhdenvertaisesti kaikille. Joustava palvelu toteuttaa lain tavoitetta järjestää yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaisille henkilöille.
Miksi valmennus ja tuki on tärkeä? Itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutuminen edellyttää monenlaisia taitoja, toimivaa vuorovaikutusta ja päätöksenteon tukea. YK-sopimus edellyttää itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tukemista eri keinoin. (art. 3,12,19) Kyseessä on suurempaa palveluntarvetta ja kustannuksia ennaltaehkäisevä sekä palveluntarvetta täsmentävä ja vähentävä palvelu.
Tarvitaan monipuolisen tuen mahdollistava palvelu Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain perusteella on myönnetty monia tärkeitä palveluita, joita kaikkia ei välttämättä ole mainittu nimeltä laeissa: Esimerkiksi asumisvalmennus ja -harjoittelu, asumisen ohjaus ja tuki, sopeutumisvalmennus, kommunikaation tuki, pistekirjoituksen ohjaus, liikkumistaidon ohjaus, kuntoutusohjaus, toiminnallinen valmennus ja työhönvalmennus. Ne on tärkeää sisällyttää uuteen lakiin, ettei menetetä toimivia hyviä palveluita. Jokaisen nimeäminen erillisenä palveluna on hankalaa. Siksi tarvitaan monipuolisen tuen mahdollistava palvelu.
Käytännön kokemuksia Valmennuksen avulla on mahdollista kartoittaa palveluntarve esim. henkilön muuttaessa pois kotoa. Käytännössä tuen tarve voi olla aluksi intensiivistä, mutta myöhemmin vain pientä tarkistusta edellyttävää. Hyvinkin pienellä harjoittelulla henkilö voi saada omia voimavarojaan käyttöön, koska esimerkiksi lapsuudenkodissa saatetaan auttaa asioissa, joissa ei oikeasti tarvitse apua. Jos on avustaja, ei välttämättä tule opeteltua tekemään asioita. Uuden tilanteen tai ympäristön haltuun ottaminen, jos on esimerkiksi näkövamma, hahmottamisen tai ymmärtämisen ongelma, edellyttää vahvaa tukea.
Käytännön kokemuksia Valmennus ja tuki tuo rakenteen arkeen ja yleensäkin elämään (kellonaika, vuorokausi- ja viikkorytmi) Joukkoliikenteen käyttö on monille henkilöille mahdollista, jos siihen saa aluksi tukea, kannustusta ja rohkaisua. Moni voisi asua itsenäisesti, jos saisi aluksi vahvempaa tukea. Valmennuksen ja tuen avulla tukea saa juuri niihin asioihin, joihin tarvitsee. Palvelusta hyötyvät monin eri tavoin vammaiset henkilöt (liikuntavammaiset, näkövammaiset, autismin kirjoon kuuluvat, aivovamman saaneet, sekä kehitysvammaiset henkilöt )
Käytännön kokemuksia Oman mielipiteen ilmaisemiseen ja itsemääräämisoikeuden käyttöön tarvitsevat monet vammaiset henkilöt tukea. Myös itsemääräämisoikeuteen liittyvien vastuun ja velvollisuuksien tunnistaminen edellyttää tukea. Henkilön opiskelujen onnistuminen uudella paikkakunnalla on voitu turvata valmennuksen ja tuen avulla (esim. uusien reittien opiskelu, ajankäytön harjoittelu, uudessa ympäristössä toimiminen, asioiden hoito). Lisäksi on myönnetty henkilökohtaista apua opiskelijaelämään ja kavereihin tutustumiseksi.
Kommunikaation tuki Valmennus ja tuki läheiselle on välttämätöntä, kun henkilö on vaikeasti kehitysvammainen tai vahvasti autistinen ja kommunikoi varhaisten taitojen varassa. Vammaisen henkilön itsemäärääminen toteutuu vain osaavien kumppaneiden taitojen avulla ja kautta. Sellaisten henkilöiden, jotka pystyvät kommunikoimaan jollakin toisella kommunikointikeinolla kuin puheella, lähi-ihmisiä tuetaan ja valmennetaan ei vain kommunikoinnin apuvälineen käyttöön pikaisesti (tämä kuuluu terveydenhuollon apuvälinepalveluprosessiin ja on heidän vastuullaan), vaan myös tukemaan kommunikointia kaikissa arjen tilanteissa. Muuten apuvälineiden (tai viittomien) käyttö jää vähäiseksi.
Oikeanlainen apu ja tuki tuo säästöjä Irlannissa on tutkittu, kuinka paljon henkilökohtaisen budjetoinnin eri muodot (hyvin joustava palveluiden järjestäminen) vähensivät yhteensä 12 henkilön tukituntien tarvetta vuodesta 2008 vuoteen 2013 Vähennys 15 % - 73 % Yksilölliset vähennysprosentit: 27, 64, 49, 27, 50 51, 69, 54, 20, 15, 39, 73 % Keskiarvo: tunnit vähenivät 44 %. Lähde: Animaten tutkimus Inclusion Irlannin toiminnasta (luento 12.10.2016)
Vastauksia lausuntopalautteeseen 72 % vastaajista piti tarkoituksenmukaisena, että palveluun on subjektiivinen oikeus. Yhdenvertaisuus edellyttää, että erilaisiin tarpeisiin vastaaviin palveluihin on yhdenvertainen subjektiivinen oikeus. Palvelun suuri ennaltaehkäisevä vaikutus. Sen avulla voidaan vahvistaa henkilön voimavaroja, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta ja mahdollistaa koko lain tarkoituksen toteutuminen.
Vastauksia lausuntopalautteeseen Toivottiin täsmennyksiä siihen, kenelle palvelua myönnetään, minkä sisältöisenä ja kuinka paljon. Kenelle: avun välttämättömyys rajaa avun saajia, kuten muissakin palveluissa. Sisältö: riippuu yksilöllisestä tarpeesta, mahdoton määritellä tarkasti menettämättä palvelulle tärkeätä joustavuutta. Kuinka paljon: Sitäkin on mahdoton ennalta määritellä laissa.
Vastauksia lausuntopalautteeseen Suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen, sosiaaliohjaukseen ja sosiaalityöhön pyydettiin täsmentämään. Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. 15 Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. 16 Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. 17
Vastauksia lausuntopalautteeseen Sosiaalityö ja sosiaalinen ohjaus ovat asiantuntijatyötä, joita tehdään asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeen mukaisen palvelukokonaisuuden rakentamiseksi asiakkaalle. Myös sosiaalista kuntoutusta tehdään sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin. Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus eivät ole asiakkaan arkeen tuotavia hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavia palveluita, kuten valmennus ja tuki on. Siksi on ehdottoman tärkeää, että valmennus ja tuki säilyy erillisenä omana palvelunaan vammaislainsäädännössä. Valmennus ja tuki on erottamaton osa palvelukokonaisuutta.
Vastauksia lausuntopalautteeseen Valmennuksen ja tuen suhdetta henkilökohtaiseen apuun pyydettiin selvittämään. Henkilökohtainen avun tarkoituksena on tukea henkilön omia valintoja. Valmennuksen ja tuen tarkoituksena on tukea henkilön omia voimavaroja vahvistamalla hänen itsemääräämisoikeuttaan, itsenäistä suoriutumistaan ja osallisuuttaan. Kumpikin palvelu toteuttaa lain tarkoitusta hyvin yksilöllisesti toteutettavana apuna tai tukena. Olennaista henkilökohtaisessa avussa on, että henkilö saa itse määritellä, mitä hän haluaa tehdä. Valmennuksessa on olennaista tavoitteellisuus. Palvelu on useimmiten määräaikaista. Ennen valmennuksen ja tuen toteuttamista on henkilön kanssa yhdessä sovittu, mihin tavoitteeseen valmennuksella pyritään. Se eroaa siksi sisällöltään henkilökohtaisesta avusta. Kuitenkin valmennusta voidaan käytännössä toteuttaa henkilökohtaisen avustajan tuella, mikäli vammaisen henkilön kanssa yhdessä on asetettu tavoite, jonka toteuttamisessa avustaja on tukena.