KIRJALLINEN KYSYMYS 572/2007 vp Vieraiden kielten opiskelun turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kansanedustaja Sari Sarkomaa ja kolme muuta kansanedustajaa tekivät 23.2.2005 hallitukselle kirjallisen kysymyksen (KK 108/2005 vp) vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksista. Kysymyksen perusteluissa todettiin mm. seuraavaa: "Nyt olemme tilanteessa, jossa vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet heikkenevät vuosi vuodelta. Kielivalinnat yksipuolistuvat, ja erityisesti saksan, ranskan ja venäjän osaajia on tulevaisuudessa liian vähän. Nyt jos koskaan tarvitsemme tietoa kielivalintoihin vaikuttavista tekijöistä." Opetusministeri Tuula Haatainen ei antanut selkeää vastausta silloisen hallituksen toimenpiteistä. Valtakunnallinen vastuu kehityksestä jäi kokonaan ilmaan. Ministeri siirsi vastuun kunnille ja koulutuksen ylläpitäjille. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea näin, vaan kehityksen kääntämiseksi oikealle uralle tarvitaan valtakunnallista vastuun ottamista ja ohjausta. Se on hallituksen tehtävä ja hallituksen vastuulla. Hallituksen vaihduttua ja mainitun kirjallisen kysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan otettua vastuulleen opetusministerin tärkeän ja vaikutusvaltaisen tehtävän on syytä uudistaa poikkeuksellisen tärkeät kysymykset ja saada niihin vastuulliset vastaukset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy selvittääkseen, miten perusopetuksen kielivalinnat ovat toteutuneet ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, että vieraan kielen opiskelu perusopetuksessa turvataan? Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 572/2007 vp: 2 Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy selvittääkseen, miten perusopetuksen kielivalinnat ovat toteutuneet ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, että vieraan kielen opiskelu perusopetuksessa turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) säädetään perusopetuksen yleisistä tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Asetuksen 7 :n 3 momentin mukaan oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Vuonna 2002 vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärää lisättiin aiempaan verrattuna (12 viikkotuntia). Sen avulla haluttiin monipuolistaa koulujen kieliohjelmaa. Oppilaat valitsevat useimmiten englannin ja toinen kotimainen kieli on pakollinen jokaiselle perusopetuksessa. Muutoksella pyritään myös vapaaehtoisen A-kielen tavoitetason nostamiseen. Vapaaehtoisen A-kielen tarjonnassa on eroja, jotka johtuvat opetuksen järjestäjien erilaisista painotuksista ja voimavarojen kohdentamisesta. Perusopetuksen tuntijakoa koskevassa asetuksessa säädetään opetukseen käytettävistä minimituntimääristä, joten perusopetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään lisätä vieraiden kielten opetusta kouluissaan käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja vieraiden kielten opetukseen. Kysymys on myös siitä, millaisen painoarvon kielten opiskelu sekä sitä tukeva toiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa ja miten tämä näkyy koulutuksen järjestäjien kielivalikoiman monipuolisuudessa. Perheissä vanhemmilla ja koulun arjessa opettajalla on suuri vaikutus siinä, millainen asenne ja motivaatio lapselle kehittyy vieraiden kielten ja kulttuurin opiskelua kohtaan. Opetushallitus vastaa perustehtävänään kieltenopettamisen kehittämisestä. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2007 2009 on sovittu, että Opetushallitus tehostaa toimenpiteitä kielten opetuksen kehittämiseksi ja oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalintojen monipuolistamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa. Opetushallituksen tehtävänä on kehittää varhain aloitetun sekä integroidun vieraiden kielten sekä toisen kotimaisen kielen oppimiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaaleja ja -välineitä. Tavoitteena on lisätä varhain aloitettua kieltenopiskelua ja kielellistä monimuotoisuutta. Opetusministeriö on osoittanut Opetushallitukselle lisäksi erillisrahoituksen koulutuksen järjestäjien tukemiseen kielten opetuksen strategian kehittämiseksi sekä toisen kotimaisen kielen kehittämishankkeeseen ja oppimistulosten arviointiin. Valtioneuvosto on päättänyt 5.12.2007 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2007 2012. Kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu harvinaisen vieraan kielen opetuksen kiinnostavuuden lisääminen koulun kerhotoiminnan kautta sekä kehittämällä
Ministerin vastaus KK 572/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd koulujen, kulttuurikeskusten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Koulujen ja oppilaitosten kielivalikoiman ja kieliopintojen jatkumon toteutumista on tarkoitus selvittää osana valmistelevia toimia koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista. Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa. Suomi on hyväksynyt myös kansallisiin koulutusjärjestelmiin sekä kielipolitiikkoihin perustuvan Euroopan Komission kielten opetuksen toimintasuunnitelman, jonka suosittamia toimenpiteitä toteutetaan Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tavoitteena on äidinkielen lisäksi kahden tai useamman kielen opetuksen edistäminen sekä elinikäisen kielenopiskelun tukeminen. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 572/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att utreda hur språkvalen i den grundläggande utbildningen har utfallit och vilka åtgärder har vidtagits för att trygga studierna i främmande språk i den grundläggande utbildningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I statsrådets förordning (1435/2001) föreskrivs om de allmänna målen för den grundläggande utbildningen och om hur den tid som används för grundläggande utbildning skall fördelas mellan undervisningen i olika ämnen, ämnesgrupper och elevhandledning (timfördelning). Enligt förordningens 7 3 mom. skall eleven läsa minst ett språk enligt lärokursen för A-språket och minst ett språk enligt lärokursen för B-språket. Eleverna skall ges möjlighet att läsa ett eller flera främmande språk som valfritt ämne. År 2002 utökades timantalet i det frivilliga A- språket jämfört med tidigare (12 årsveckotimmar). Med detta ville man göra skolornas språkprogram mångsidigare. Eleverna väljer oftast engelska medan det andra inhemska språket är obligatoriskt för alla i den grundläggande utbildningen. Genom ändringen strävar man också efter att höja målnivån för det frivilliga A-språket. Utbudet av det frivilliga A-språket varierar på grund av skillnader i utbildningsanordnarnas prioriteringar och resursallokering. I förordningen om timfördelningen i den grundläggande utbildningen föreskrivs om minimiantalet timmar som skall användas för undervisningen, vilket innebär att en anordnare av grundläggande utbildning själv kan besluta utöka undervisningen i främmande språk i sina skolor genom att använda timmar avsedda för valfria ämnen för detta eller genom att utöka undervisningstimmarna i främmande språk. Det är också frågan om vilken vikt språkstudierna samt den verksamhet som stöder språkstudierna ges i valet av värderingar inom det lokala beslutsfattandet och hur detta syns i utbildningsanordnarens språkutbud och dess mångsidighet. I familjerna och i skolans vardag kan föräldrarna respektive lärarna i hög grad påverka barnets attityder och motivation när det gäller studier i främmande språk och kulturer. En av Utbildningsstyrelsens grundläggande uppgifter är att svara för utvecklandet av språkundervisningen. I resultatavtalet mellan undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen för 2007 2009 har avtalats att Utbildningsstyrelsen effektiviserar åtgärderna för att utveckla undervisningen i språk och erbjuda eleverna och studerandena i den allmänbildande utbildningen mångsidigare språkval. Utbildningsstyrelsens uppgift är att utveckla inlärningsmiljöer, undervisningsmetoder, arbetssätt och läromedel som lämpar sig för inlärning och undervisning i språk från tidig ålder, för integrerad inlärning och undervisning i främmande språk samt för inlärning och undervisning i det andra inhemska språket. Målet är att utöka språkstudier som inleds i tidig ålder och bredda den språkliga mångfalden. Undervisningsministeriet har dessutom anvisat Utbildningsstyrelsen separat finansiering för att understödja utbildningsanordnarna i arbetet att ut- 4
Ministerns svar KK 572/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd veckla en strategi för språkundervisningen, för ett utvecklingsprojekt som gäller det andra inhemska språket samt för utvärdering av inlärningsresultaten. Den 5 december 2007 fattade statsrådet beslut om utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2007 2012. Enligt utvecklingsplanen skall man göra det attraktivare för skolelever, bl.a. med hjälp av klubbverksamhet i skolorna, att studera ett sällsynt främmande språk. I samma syfte utvecklas samarbetet mellan skolor, kulturcentra och organisationer. Avsikten är att kartlägga utbudet av språk i skolor och i läroanstalter och följa upp hur språkstudiernas kontinuum verkställs. Detta sker som en del av de förberedande åtgärderna för att revidera de riksomfattande målen för utbildningen och timfördelningen samt grunderna för läroplanen. En grundläggande faktor när det gäller internationell kompetens är goda och mångsidiga språkkunskaper. Grunden för detta läggs i den grundläggande utbildningen. Finland har också godkänt Europeiska kommissionens handlingsplan för språkinlärning, som baserar sig på de nationella utbildningssystemen samt språkpolitiken. De åtgärder som rekommenderas i handlingsplanen genomförs inom ramen för de ekonomiska resurserna i Europeiska unionens program för livslångt lärande. Målet är att förutom i modersmålet främja undervisningen i två eller flera språk samt att stödja livslånga språkstudier. Helsingfors den 9 januari 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5