Talviolosuhteiden vaikutus Suomen ulkomaankaupan tarvitsemaan laivatonnistoon

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/5 Talviolosuhteiden vaikutus Suomen ulkomaankaupan tarvitsemaan laivatonnistoon Helsinki 5 ISBN 951-49-1-3 ISSN 1456-7814

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/5 Talviolosuhteiden vaikutus suomen ulkomaankaupan tarvitsemaan laivatonnistoon Helsinki 5 ISBN 951-49-1-3 ISSN 1456-7814

Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kaj Riska, Catherine Daley, Samuli Hänninen, Spiro Pahos, Janne Valkonen: VTT Julkaisun laji Merenkulkulaitoksen julkaisuja Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi TALVIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS SUOMEN ULKOMAANKAUPAN TARVITSEMAAN LAIVATONNISTOON Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan lisääntynyttä laivatonniston tarvetta talvikautena, kun laivaliikenne hidastuu jääolojen takia. Tavoitteena on pystyä ennustamaan lisätonniston tarve ankaran talven ankarimpana kuukautena maaliskuussa jotta katettaisiin ulkomaankaupan kuljetukset. Tutkimustyö on tehty kolmessa osassa, joista viimeisessä päästiin arvioimaan lisätonniston tarvetta. Kaksi ensimmäistä osaa on raportoitu erikseen ja tässä raportissa käsitellään tutkimuksen kolmatta osaa, lisätonniston tarvetta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikennerajoitusten asettamista jääolosuhteiden pohjalta. Tavoitteena oli kehittää jääolosuhteita kuvaava parametri, joka ottaisi huomioon tasaisen jään paksuuden lisäksi kuljetun matkan jäissä ja jääkentän valliintuneisuuden. Liikennerajoitusten perustaksi kehitettiin ekvivalentin jään paksuuden käsite, joka kalibroitiin annettuja liikennerajoituksia käyttäen. Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan tavarakuljetusmääriä Suomen satamiin. Tarkastelun pohjana oli Merenkulkulaitoksen tilastot marraskuulta joulukuuhun 3. Lopputuloksena oli satamaryhmä- ja kuukausikohtainen laskelma satamassa vierailleiden laivojen kantavuudesta ja lukumäärästä. Liikennetilastot osoittavat, että kuljetusmäärissä ei tapahtunut suurta pudotusta talvikuukausina poislukien nopeiden matkustaja-alusten liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Jos arvioidaan jäänmurtajan odotukseen kuluva aika ja myös matkanopeuden hidastuminen, voidaan päätellä, että muita irtolastialuksia tarvitaan eniten lisää (67 kpl maaliskuussa). Suhteellisesti eniten lisää tarvitaan irtolastialuksia, % maaliskuun laivamäärästä ja toiseksi eniten muita kuivalastialuksia, 14 % maaliskuun laivamäärästä. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia ja mahdollisessa jatkotutkimuksessa olisi tarkasteltava koko talven kuljetuksia, jolloin talven vaiheet ja myös eri liikennerajoitusten vaikutukset ja alusten todelliset reitit olisi otettava huomioon, alusten todellinen nopeus jäissä itsenäisesti ja sitten jäänmurtajan avustamana olisi tarkasteltava keskimääräisen nopeuden sijaan, tarkempi kuljetustarve olisi laadittava tarkastelemalla kunkin sataman kuljetuksia tarkemmin. Avainsanat (asiasanat) Itämeren jääolosuhteet, liikennerajoitukset, ulkomaankaupan kuljetukset, tonnistotarve Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/5 Kokonaissivumäärä Kieli 66 Suomi Jakaja ISSN 1456-7814 Hinta Kustantaja ISBN 951-49-1-3 Luottamuksellisuus

D-8 Tilaus: Merenkulkulaitos 14.1.3 TALVIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS SUOMEN ULKOMAANKAUPAN TARVITSEMAAN LAIVATONNISTOON Tutkijat: Kaj Riska, Catherine Daley, Samuli Hänninen, Spiro Pahos, Janne Valkonen Hyväksytty: Petri Varsta, TkT Professori Otaniemi 15.1.4 Laivalaboratorio TEKNILLINEN KORKEAKOULU

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3. LKENNERAJOITUSTEN ASETTAMINEN 4 3. LAIVALKENNETILASTOT 9 3.1 Liikennetilastot 9 3. Välittömät johtopäätökset liikennetilastoista 11 4. TALVEN VAIKUTUS MERIKULJETUKSN 1 5. YHTEENVETO 16 LÄHTEET 18 LTTEET 1. LASKELMAT EKVIVALENTISTA JÄÄNPAKSUUDESTA TALVINA 1986, 1987, 1988, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999,, 1 ja 3 JA VERTAILU LKENNERAJOITUSTEN PÄIVÄMÄÄRN. SUOMEN MERIKULJETUSMÄÄRÄT SATAMARYHMITTÄIN 3. LISÄTONNISTON TARVE SATAMARYHMITTÄIN KOLMEN ERILAISEN TALVEN VAIKUTUSSKENAARION MUKAAN

3 1. JOHDANTO Tutkimuksessa tarkastellaan lisääntynyttä laivatonniston tarvetta talvikautena, kun laivaliikenne hidastuu jääolojen takia. Tavoitteena on karkeasti pystyä ennustamaan lisätonniston tarve ankaran talven ankarimpana kuukautena maaliskuussa kattamaan ulkomaankaupan kuljetukset. Talvikaudella Itämeren jääpeite aiheuttaa laivaliikenteelle viivästyksiä ja myös suoranaisia esteitä. Viivästykset syntyvät laivojen pidentyneestä kulkumatkasta ja hidastuneesta nopeudesta jäiden aiheuttaman vastuksen takia, mitkä johtavat pidentyneisiin kulkuaikoihin sekä myös jäänmurtajan odotusajoista. Esteet puolestaan syntyvät siitä, että saadakseen jäänmurtaja-avustusta, aluksen on täytettävä liikennerajoitusten vaatimukset (minimi jääluokka ja kantavuus). Tutkimustyö on tehty kolmessa osassa, joista viimeisessä päästiin arvioimaan lisätonniston tarvetta. Kaksi ensimmäistä osaa on raportoitu erikseen ja tässä raportissa käsitellään tutkimuksen kolmatta osaa, lisätonniston tarvetta. Ensimmäisessä osassa arvioitiin liikennerajoitusten asettamista jääolosuhteiden pohjalta. Tavoitteena oli kehittää jääolosuhdeparametri, joka ottaisi huomioon tasaisen jään paksuuden lisäksi kuljetun matkan jäissä ja jääkentän valliintuneisuuden. Tästä osasta valmistui osaraportti (K. Daley: Use of Equivalent Ice Thickness in Winter Navigation Restrictions, TKK laivalaboratorio, S-5, 4). Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin tavarakuljetusmääriä Suomen satamiin. Tarkastelun pohjana oli Merenkulkulaitoksen tilastot marraskuulta joulukuuhun 3. Tilastot oli annettu kullekin satamalle erikseen jakaen laivat pääosin kymmeneen erilaiseen laivatyyppiin ja antaen kuljetusmäärän laivan kantavuutena jakaen lisäksi laivat eri jääluokkiin. Tehokkaan tilaston käsittelyn vuoksi satamat jaettiin kymmeneen satamaryhmään, joille tavallisesti annetaan yhteinen liikennerajoitus. Lopputuloksena tämän laajan tilaston käsittelystä oli satamaryhmä- ja kuukausikohtainen laskelma satamassa vierailleiden laivojen kantavuudesta ja lukumäärästä (S. Pahos & J. Valkonen: View of the Traffic in all the 3 Winter Ports in Finland, TKK laivalaboratorio, S-6, 4). Edelliset selvitykset muodostavat tämän tutkimuksen lopullisen raaka-aineen tonnistontarveselvitystä varten. Tässä raportissa on esitetty lyhyt yhteenveto edellä mainituista kahdesta ensimmäisestä selvityksestä ja sitten esitelty tutkimuksen pääasialliset tulokset. Tutkimustuloksia on pidettävä alustavina, ja seuraava vaihe tutkimuksessa olisi tilastollisen materiaalin tarkempi selvittäminen laivojen reitin, satamassa vierailleen laivoston kokoonpanon ja myös todellisen jäissäkulkukyvyn mukaan.

4. LKENNERAJOITUSTEN ASETTAMINEN Tarkastellaan seuraavassa liikennerajoitusten asettamista nk. ekvivalentin jään paksuuden h eq perusteella. Ekvivalentin jään paksuuden tavoitteena on ottaa huomioon jääpeitteestä muutkin tekijät kuin tasaisen jään suurin paksuus. Tälläisiksi tekijöiksi valittiin jään valliintuneisuus ja kuljettu matka jäissä. Ekvivalentin paksuuden johdossa mukailtiin jään paksuuden ja laivan kulkeman matkan vaikutusta laivan kokemiin jääkuormiin (vrt. Daley 4). Lopulliseksi ekvivalentin paksuuden yhtälöksi johdettiin seuraava heq,6,36 H L = hi e 1 + H ln L *, missä L on jään reunan etäisyys satamasta [mpk], h i tasaisen jään paksuus, L * etäisyyden skaalaussuure (L * =5 mpk) ja H vakio, joka kuvaa jääkentän valliintuneisuutta. Ekvivalentin paksuuden määritelmän soveltuvuutta liikennerajoitusten antamiseen tarkasteltiin erilaisina talvina. Tarkastelussa laskettiin ekvivalentti jään paksuus ja verrattiin sitä tasaisen jään paksuuteen neljässä satamassa: Oulu, Vaasa, Helsinki ja Hamina. Laskelmien kaikki tulokset on esitetty liitteessä 1; seuraavassa on laskelmien tulos kolmena erilaisena talvena leutona, keskimääräisenä ja ankarana, kuvat 1 3. Kuva 1. Ekvivalentti jään paksuus (yhtenäiset viivat) verrattuna tasaisen jään paksuuteen (katkoviivat) kolmessa satamassa värikoodein (Helsingissä ei juuri ollut jäätä). Eri liikennerajoitusten antamishetki on merkitty täplällä ekvivalentin paksuuden kuvaajaan. Talvi 1995 oli leuto.

5 Kuva. Ekvivalentti jään paksuus (yhtenäiset viivat) verrattuna tasaisen jään paksuuteen (katkoviivat) neljässä satamassa värikoodein. Eri liikennerajoitusten antamishetki on merkitty täplällä ekvivalentin paksuuden kuvaajaan. Talvi 3 oli keskimääräinen. Kuva 3. Ekvivalentti jään paksuus (yhtenäiset viivat) verrattuna tasaisen jään paksuuteen (katkoviivat) neljässä satamassa värikoodein. Eri liikennerajoitusten antamishetki on merkitty täplällä ekvivalentin paksuuden kuvaajaan. Talvi 1986 oli ankara. Ekvivalentin paksuuden vertailu annettun liikennerajoituksen ajankohtana on esitetty Taulukossa 1. Jääluokka IB on vaadittu kun ekvivalentti jään paksuus on ollut keskimäärin n. 4 cm ja jääluokka IA kun sen on ollut keskimäärin 5 cm vaikka

6 tietysti hajontaa esiintyy paljon. Näitä ekvivalentin paksuuden arvoja voidaan verrata esimerkiksi HELCOM:in Ice Expert Working Groupin antamiin suosituksiin liikennerajoitusten antamisajankohdaksi. Ice EWG suositteli, että vaaditaan jääluokka IB, kun tasaisen jään paksuus on 3 5 cm ja jääluokka IA Super, kun tasaisen jään paksuus ylittää 5 cm. Kuvasta 3 nähdään, että esimerkiksi Ouluun vaadittiin jääluokka IA, kun ekvivalentti jään paksuus oli 5 cm mutta tasaisen jään paksuus vain hieman yli 3 cm. Ekvivalentin jään paksuuden määritelmä näyttää siis toimivan. Taulukko 1. Ekvivalentti jään paksuus ajankohtana, jolloin eri liikennerajoitukset on annettu. Ekvivalentti jään paksuus eri liikennerajoitusten antamispäivänä [cm] Jääluokka I, IA, IB IA DWT 13 13 3 4 41,6 41,6 66,7 54,9 58,6 69,1 18,7 31,6 36,7 63, 47, 5,8 66,7 74,6 3,8 6,3 51, 1, 65,3 71,1 93,9 38,1 9,5 4,5 57,5 64,7 54,3 6,8 36,7 33,7 19, 4,8 44, 6,4 64,9 4,4 6,9 31,7 35,7 49,9 5,1 78,7 6, 13, 47,7 39,9 83,5 49,6 8,5,9 4, 4,7 36,1 18,9 88, 95, 33,3 17,5 35,8 3,9 49,1 49,4 87,1 13,4 17,3 5,7 34, 8,4 57,5,,9 34,1,6 46,7 58, 34,5 18,1 17,7 36,1 39, 65,6, 16,9 51,5 65,7 41,6 51,6 6,9,9 33, 37,1 3, 4,7 4,9 17, 44,7 6,9 54,6 1, 33,3 19,4 4, 4,4 18,4 5,3 53,1 56,9 19,6 5,1 5, 5,1 3,,5 18,5 41,7 7,1 5,9 49, 43,6 15,6 3,8 39,7 38,5 9,8 3,7 3,3 46,6 5,9 18, 75,5 31, 8,9 14,7 9,6 11,4 31,1 45, 8, 6, 43,7 Keskiarvo 7,4 5,5 41,6 41,1 5,3 61, 8,9 Hajonta 11,4 8,8 4, 34,1 16,4 11,7 14,9

7 Edellä johdettu ekvivalentin jään paksuuden lauseke on päätelty perustuen laivojen kokemiin jääkuormiin. Liikennerajoitukset toisaalta ottavat huomioon myös laivojen kulkukyvyn jäissä. Näin liikenne säilyy sujuvana, kun jäissä kulkuun huonommin soveltuvat alukset eivät enää liikennöi. Tätä varten tutkittiin myös hieman ekvivalentin jään paksuuden määrittämistä laivan kulkukyvyn pohjalta. Tätä varten tutkittiin laivan kulkuaikoja jäissä nk. transit simulointi ohjelman avulla. Ohjelma laskee laivan liikettä jääkentässä, jossa on tasaista jäätä ja valleja (La Prairie et al. 1995). Ohjelman avulla laskettiin laivan kulkuaika ilman jäänmurtajan avustusta tietyn pituiselle reitille - T(h i ) - olettaen jään olevan vain tasaista jäätä ja vastaavasti todelliselle valliintuneelle reitille T(H R ). Näiden kulkuaikojen suhteen avulla määriteltiin kulkuaikoihin perustuva ekvivalenttinen paksuus seuraavasti heq T(HR ) = hi. T(hi ) Tämän laivan itsenäisen purjehduksen kulkuaikaan perustuvan ja jääkuormitukseen perustuvan ekvivalentin jäänpaksuuden arvoja on esitetty kuvissa 4 6. Equivlent Ice Thickness, IA Class, Oulu, -3 6 5 4 h eq (cm) 3 ice load transit time 1 1.1. 15.1..1. 5.1. 3.1. 4.1.3 Date Kuva 4. Jääkuormitukseen ja kulkuaikaan perustuvan ekvivalentin jään paksuuden vertailu tyypilliselle IA jääluokan laivalle matkalla Ouluun talvella 3.

8 Equivlanet Ice Thicnkess, IA, Vaasa, -3 6 5 4 h eq (cm) 3 ice load transit time 1 3.1. 9.1.3 19.1.3 9.1.3 8..3 18..3 8..3 1.3.3.3.3 3.3.3 Date Kuva 5. Jääkuormitukseen ja kulkuaikaan perustuvan ekvivalentin jään paksuuden vertailu tyypilliselle IA jääluokan laivalle matkalla Vaasaan talvella 3. Equivalent Ice Thickness, Class IA ship, Helsinki, -3 1 9 8 7 6 h eq (cm) 5 4 ice load transit time 3 1 3.1. 9.1.3 19.1.3 9.1.3 8..3 18..3 8..3 1.3.3.3.3 3.3.3 9.4.3 Date Kuva 6. Jääkuormitukseen ja kulkuaikaan perustuvan ekvivalentin jään paksuuden vertailu tyypilliselle IA jääluokan laivalle matkalla Helsinkiin talvella 3. Yllä olevista kuvista nähdään, että kaksi erilaista määritelmää antavat erilaisia tuloksia, mutta että tuloksien trendi on samanlainen ja vain tasoero erottaa ne toisistaan. Koska jääkuormitukseen perustuva määritelmä pohjaa laajaan mittausaineistoon ja myös koska sen antamat tulokset ovat samankaltaisia kuin HELCOM:in jäätyöryhmän suositukset, voidaan tämän määritelmän käyttöä puolustaa.

9 3. LAIVALKENNETILASTOT 3.1 Liikennetilastot Tonniston talviaikaisen lisätarpeen arvioimiseksi tarvitaan tietoa ulkomaan kaupan laivaliikenteestä. Tässä tutkimuksessa käytetään Merenkulkulaitoksen keräämää tilastoa vuodelta 3 laiva liikenteestä. Tilastossa on lueteltu jokainen laivakäynti Suomen satamiin (päivämäärä, laivan IMO-koodi, laivan nimi, laivan tyyppi, lippu, kantavuus). Toisena tilastona on käytetty laivan jääluokkaa; ja nämä yhdistämällä saatiin lopullinen käytettävä tilasto kunkin sataman liikenteestä kuukausittain jaettuna eri jääluokkiin ja laivatyyppeihin. Laivatyypit tilastoissa on jaettu yhdeksään pääluokkaan, joista kahdeksaa käytettiin tässä tutkimuksessa, taulukko. Tyypilliset irtolastialukset ovat bulkkialuksia (hiiltä yms.) ja tyypilliset muut kuivalastialukset kuljettavat esimerkiksi propseja. Taulukko. Laivatyyppijako MKL:n koodi Laivatyyppi 1 Matkustaja-alus Matkustaja-autolautta 4 Lastilautta (ro-ro) 5 Konttialus 6 Irtolastialus 7 Muu kuivalastialus 8 Säiliöalus 9 Muu Satamakohtaiset tilastot on annettu kutakin 3:a talvisatamaa kohti. Tämä määrä eri satamia koettiin liian suureksi ja siksi yhdistettiin eri satamia kymmeneen eri satamaryhmään. Valintaperuste satamaryhmissä oli se, että ko. satamille annetaan tavallisesti samat liikennerajoitukset. Käytetyt satamaryhmät on esitelty taulukossa 3. Taulukko 3. Tutkimuksessa käytetyt satamaryhmät no. Satamaryhmä Satamat 1 Pohjoinen satamaryhmä Tornio, Kemi, Oulu, Raahe Koillinen satamaryhmä Kokkola, Pietarsaari 3 Merenkurkun satamaryhmä Vaasa, Kaskinen 4 Selkämeren satamaryhmä Pori, Rauma, Uusikaupunki 5 Saaristomeren satamaryhmä Naantali, Turku 6 Eteläinen satamaryhmä Hanko, Koverhar 7 Läntinen Suomenlahti Inkoo, Kantvik 8 Helsinki Helsinki 9 Porvoo Porvoo (Sköldvik) 1 Itäinen Suomenlahti Loviisa, Kotka, Hamina

1 Esimerkkejä tilastojen pohjalta johdetusta aineistosta on esitetty kuvissa 7-9. Täydelliset tilastot on esitetty liitteessä. Helsinki Port - 3 Type 1 Passenger ship 3 5 85 313 96 3 I 15 1 5 1 16 19 1 168 133 14 64 Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Kuva 7. Helsingin sataman matkustaja-alusliikenne vuonna 3 jaettuna kuukausiin ja laivojen jääluokkiin. 45 4 35 3 5 15 1 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 4 Ro-Ro ship 49 51 4 49 47 43 45 44 35 48 43 46 46 I 5 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Kuva 8. Selkämeren satamaryhmän ro-roliikenne vuonna 3 jaettuna kuukausiin ja laivojen jääluokkiin.

11 Combination Turku-Naantali Type 7 General cargo ship 14 1 33 37 9 1 8 6 4 18 16 13 19 31 7 7 3 I Super marras. joulu. tammi.3 helmi.3 maalis.3 huhti.3 touko.3 kesä.3 heinä.3 elo.3 syys.3 loka.3 marras.3 joulu.3 Kuva 9. Saaristomeren satamaryhmän muiden kuivalastilaivojen liikenne vuonna 3 jaettuna kuukausiin ja laivojen jääluokkiin. 3. Välittömät johtopäätökset liikennetilastoista Laivaliikennetiedon tilastolliseston käsittelyn pohjalta voidaan välittömästi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Nämä perustuvat mm. siihen, että talvella 3 annettiin kohtuullisen tiukkoja liikennerajoituksia; Ouluun IA 4 dwt, Vaasaan IA 3 dwt, Helsinkiin IA dwt ja Haminaan IA dwt. Seuraavat välittömät havainnot perustuvat liitteen tilastoihin: - Vain harvassa satamassa on havaittavissa liikennerajoitusten vaikutus. Suurin se on Helsingin satamassa matkustaja-alusten kohdalla johtuen Viron nopeakulkuisten alusten liikenteestä. Liikennemäärässäkään ei ole havaittavissa laskua talvikautena. Ainoastaan muiden irtolastialusten luokassa (7) on havaittavissa pieni pudotus talvella. - Ro-roalus- ja konttialusliikenteessä on vain IA ja IA Super-jääluokan aluksia. - Matkustaja-autolauttaliikenteessä on myös IB-jääluokan aluksia liikenteessä (Saaristomeren satamaryhmässä). - Irtolastialusten (6) ja muiden kuivalastialusten (7) ryhmissä on suurta vaihtelua kuukaudesta toiseen. Tämä ei kuitenkaan johtune talvesta. Kaikkiaan siis keskimääräisenä talvena kuten talvi 3 kaikkiaan Suomen merialueilla oli - talven vaikutusta merikuljetuksiin ei ole havaittavissa esimerkiksi laivamäärien vähenemisenä talvikuukausina. Tässä ei ole otettu huomioon muita talven aiheuttamia tekijöitä kuten mahdollista rahtitason muutosta. Tätä voisi jäljittää esimerkiksi tarkastelemalla sitä, muuttuuko kussakin satamaryhmässä vierailleiden alusten koostumus talvi- ja muiden kuukausien välillä.

1 4. TALVEN VAIKUTUS MERIKULJETUKSN Tämän projektin tavoitteena oli arvioida keskimääräisen ja ankaran talven vaikutusta merikuljetuksiin. Talven 3 edellä esitetty analyysi osoittaa, että liikennerajoitukset eivät juuri muuta liikennemääriä tai profiilia keskimääräisenä talvena. Tämä johtunee siitä, että toisaalta laivakalusto on mukautunut talven vaatimuksiin, jolloin ympäri vuoden liikennöidään jäävahvistetulla tonnistolla ja toisaalta, että jäänmurtajapalvelut ovat riittävän tehokkaita keskimääräisenä talvena. Tämä johtopäätös tehtynä vain yhden talven pohjalta saa vahvistusta jos tarkastellaan useita edellisiä talvia, kuva 1. Esimerkiksi itäisen Suomenlahden satamaryhmässä ei ole havaittavissa merkittävää vähenemistä muiden laivojen kuin matkustaja-alusten määrässä. vessels 8 7 6 5 4 3 passenger ship or ferry number tanker number other number TOTAL number 1 Jan-97 Mar-97 Nov-97 Jan-98 Mar-98 Nov-98 Jan-99 Mar-99 Nov-99 Jan- Mar- Nov- Jan-1 Mar-1 Kuva 1. Loviisan, Kotkan ja Haminan laivaliikenne viiden talven aikana mitattuna laivakäynneillä (VTT ). Se, että kyse on sekä soveltuvasta laivakalustosta että hyvin toimivasta jäänmurtojärjestelmästä nähdään, jos tarkastellaan Pietarin talvikuukausien liikennettä, kuva 11. Pietari on tietysti Suomenlahden pohjukassa, jonne läntiset tuulet painavat Suomenlahden jäitä mutta tämä tekijä toistuu joka vuosi ja siksi kuljetusjärjestelmän voisi olettaa mukautuvan siihen maantiedettä ei voi muuttaa.

13 Port of St. Petersburg 1 9 8 7 6 5 4 3 1 Dec-95 Apr-96 Aug-96 Dec-96 Apr-97 Aug-97 Dec-97 Apr-98 Aug-98 Dec-98 Apr-99 Aug-99 Dec-99 Apr- Aug- Dec- Apr-1 port calls Kuva 11. Pietarin liikenne laivakäynteinä kuutena talvena (VTT ). Seuraavassa tarkastellaan siis ankaran talven vaikutusta Suomen merikuljetuksiin, koska keskimääräisenä talvena ei talven vaikutusta, ainakaan talven 3 perusteella, pysty havaitsemaan. Tilastollisen materiaalin määrän laajuuden vuoksi rajoitetaan tarkastelu vain maaliskuun kuljetuksiin ja tarkastellaan maaliskuuta 3 yhtenä kokonaisuutena. Ankaran talven määritelmä tässä tarkasteltavassa tapauksessa on se, että jään reuna on Gotlannin eteläkärjen latitudilla. Tälläisiä talvia oli vuosina 1963-198 noin joka kymmenes (Leppäranta et al. 1988). Jäätalvet 9-luvulla ovat olleet hieman mainittua tarkastelujaksoa leudommat ja keskiarvo viimeisen 15 vuoden ajalta antaisikin hieman pienemmän peittoisuuden ankarallekin talvelle. Suuruusluokkana kuitenkin tässä käytetty arvio ankarasta talvesta puolustaa paikkaansa. Keskitetään tarkastelu siihen, kuinka paljon lisätonnistoa tarvittaisiin kuljettamaan maaliskuun 3 rahtimäärät, jos otetaan huomioon talven vaikutukset. Talven vaikutus määritellään tässä joko tiukoiksi liikennerajoituksiksi tai laivojen kulkuajan pidentymiseksi. Kulkuajan pidentymiseen vaikuttaa kulkunopeuden hidastuminen jäissä ja jäänmurtajan odotus. Kulkuajan pidentymisen vaikutus lasketaan karkeasti olettamalla laivojen keskimääräiseksi matkaksi matka määräsatamaan Hollannista, ja laskemalla sitten avovesimatka-aika ja matka-aika, kun osa reittiä on jäissä. Ankarana talvena jääpeitteen ollessa laajimmillaan maaliskuun alussa matka jään reunasta satamaan vaihtelee satamaryhmittäin. Seuraavassa laskelmassa käytetään seuraavia matkoja jäiden läpi kuhunkin satamaryhmään, taulukko 4. Matka Gotlannin eteläkärkeen oletetaan 8 mpk:ksi. Lisäksi lisätonniston tarvetta arvioitaessa tarvitaan laivan nopeus avustettuna ja myös keskimääräinen jäänmurtajan odotusaika. Nämä arviot saadaan jäänmurtajatarpeen simuloinnista (Nokelainen et al. 4). Arvot vastaavat kovaa talvea ja tilannetta, että Perämerellä on 4 jäänmurtajaa, Selkämerellä 3 jäänmurtajaa ja Suomenlahdella jäänmurtajaa.

14 Taulukko 4. Jään peittämä matka jään reunasta kuhunkin satamaryhmään. Satamaryhmä Matka jään reunasta satamaan L ice [mpk] Keskimääräinen avustusnopeus V ice [solmua] Keskimääräinen jäänmurtajan odotusaika T odotus [h] Pohjoinen satamaryhmä 55 9,8 13,3 Koillinen satamaryhmä 47 9,8 13,3 Merenkurkun satamaryhmä 38 9,8 11, Selkämeren satamaryhmä 6 9,8 9, Saaristomeren satamaryhmä 4 8,8 9, Eteläinen satamaryhmä 1 8,8 9, Läntinen Suomenlahti 4 8,5 4,3 Helsinki 7 8,5 4,3 Porvoo 9 8,5 4,3 Itäinen Suomenlahti 34 8,5 4,3 Tarkastellaan nyt kolmea eri skenaariota: 1. Asetetaan ankarat liikennerajoitukset; vaaditaan Perämerelle jääluokka IA Super ja muualle IA (kaikissa kokoluokissa). Arvioidaan aluksien kulkuajan pidentymistä käyttäen keskimääräisiä avustusaikoja ja matkaa jään reunasta. Oletetaan avovesimatkan pituuden olevan L OW =8 mpk. Satama-ajaksi oletetaan T lastaus =1 h. 3. Otetaan jäiden hidastavan vaikutuksen lisäksi huomioon jäänmurtajan odotusaika. Tilastoista saadaan keskimääräinen laivamäärä per aikayksikkö kullekin satamalle ja kullekin laivatyypille ja tätä sataman sykliä sitten hidastetaan edellä mainituilla oletuksilla siten, että lastimäärä ja myös laivojen lukumäärä pienenee tarkasteltavana kuukautena suhteen K = matka aika avovedessä matka aika jäissä = LOW / VOW L / VOW + Tlastaus + Lice / Vice + Tlastaus + Todotus, missä avovesinopeudeksi V OW on oletettu 15 solmua ja kokonaismatka on L = L OW + L ice. Tuloksissa on myös erotettu pelkästään jäänmurtajan odotuksesta tulevan tonnistotarve (vähentämällä tulokset kummankin tekijän mukana ollessa ja vain hidastuneen nopeuden vaikutuksesta) vaikka tämä suure on hieman keinotekoinen, koska silloin oletettaisiin laivan odottavan jäänmurtajaa mutta kulkevan reitin avovesinopeudella. Kaikki laskelmien tulokset on esitetty liitteessä 3. Tuloksista huomataan välittömästi, että tiukentuneet liikennerajoitukset vaikuttavat pääosin irtolastialusten ja muiden kuivalastialusten ryhmiin. Näissä ryhmissä on

15 eniten aluksia, joiden jääluokka on Perämeren liikenteessä korkeintaan IA ja muilla merialueilla alla IA jääluokan. Lisäksi vielä lauttaliikenteessä Saaristomerelle on IB jääluokan aluksia, joiden tilalle tarvittaisiin suurehko määrä korvaavaa tonnistoa tiukkojen liikennerajoitusten aikaan. Kulkuaikojen pidentymisen vaikutusta tarkastellessa havaitaan, että usein toistuvassa liikenteessä näyttää tarvittavan lisää kalustoa. Tämä on kuitenkin lähtöoletuksista johtuva harha, koska tämä liikenne on pääsääntöisesti Viroon tai Ruotsiin suuntautuvaa, joten se aikatauluihin perustavana ja myös keskimääräisenä talvena kokonaan jäissä kulkevana ei ole herkkä talven vaihtelulle keskimääräisestä ankaraan. Liitteeseen 3 on merkitty huomautuksin tämä edellä mainituista oletuksista poikkeava liikenne. Myös tankkialusliikenne poikkeaa yllämainituista oletuksista, koska osa siitä kulkee Primorskin ja Sköldvikin välillä ja osa rannikkoliikenteessä. Ainoastaan irtolastialusten ja muiden kuivalastialusten ryhmässä lisätonniston tarve on merkittävä. Tämä tarve on esitetty kumulatiivisena kuvassa 1 alkaen pohjoisesta satamaryhmästä ja summaten aina seuraava ryhmä edelliseen. Tarve on noin 7 alusta koko kuukauden jaksolla, eli noin uutta alusta liikennöimään päivässä. Tätä on hyvä verrata kokonaismäärään, joka muiden kuivalastialusten ryhmässä on 48 laivaa ja irtolastialusten ryhmässä 54 laivaa. Kaikkiaan siis muita kuivalastialuksia tarvitaan 14 % lisää ja irtolastialuksia % lisää. Lisätonniston tarve, laivalukumäärä 7 6 5 4 3 1 Muut kuivalastialukset (7) Irtolastialukset (6) 1 3 4 5 6 7 8 9 1 Satamaryhmänumero Kuva 1. Lisätonniston tarve laivakäynteinä koko Suomen liikenteessä. Muiden kuivalastialusten ryhmässä tarvittaisiin kaksi uutta alusta päivässä kantamaan vuoden 3 maaliskuun rahdit. Pohjoinen satamaryhmä on no. 1 ja itäisen Suomenlahden ryhmä on 1.

16 5. YHTEENVETO Tässä tarkastelussa on selvitetty talvisten liikennerajoitusten antamisen perusteita sekä talviolosuhteiden aiheuttamaa lisätonniston tarvetta Suomen merikuljetuksiin. Liikennerajoitusten perustaksi kehitettiin ekvivalentin jään paksuuden käsite. Tämä kalibroitiin annettuja liikennerajoituksia käyttäen ja todettiin, että IB rajoitus annetaan keskimäärin, kun h eq on 4 cm ja IA, kun h eq on 5 cm. Tasaisen jään paksuus hetkellä, kun ekvivalentti jään paksuus ylittää ym. rajan, on selkeästi pienempi. Ekvivalentin jään paksuuden käyttäminen voisi selkeyttää liikennerajoitusten antamista. Käsitteen varjopuolena voidaan todeta mm. valliintumista kuvaavan parametrin (H) määrittämisen vaikeus. Vuoden 3 laivaliikennetilastojen tarkastelu osoittaa, että kuljetusmäärissä ei tapahtunut mainittavaa pudotusta talvikuukausina poislukien nopeiden matkustajaalusten liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Jos sitten tarkastellaan ankaran talven aiheuttamaa haittaa mitattuna kulkuajan hidastumisella jäänmurtajan avustuksessa ja myös jäänmurtajan odotusajan takia, todetaan, että ainoastaan irto- ja kuivalastialusten alusryhmässä esiintyy lisätonnistontarvetta. Muut lisätonnistontarpeet (kun siis käytetään samaa laskentamenetelmää kaikkiin alusryhmiin) ovat näennäisiä, koska laskelma ei ottanut huomioon alusten todellista reittiä (Helsinki-Tukholma, Turku- Tukholma ja myös Sköldvik-Primorsk). Tämä päätelmä lisätonniston tarpeesta on kuitenkin yksinkertaistettu; siinä ei ole huomioitu mahdollista kuljetusten siirtymistä muille kuukausille, aluskoon kasvua tai vain käytettyjen alusten jääluokan parantamista. Tärkeimmät johtopäätökset selvityksestä listan muodossa ovat siis 1. Keskimääräisenä talvena kuten talvi 3 ei eri satamien kuljetusmäärissä tai satamakäynneissä tapahtunut juurikaan muutosta pois lukien Helsingin sataman matkustaja-alus liikenne. Tämä osoittaa, että Suomen talviliikennejärjestelmä toimii hyvin. Ro-ro liikenteessä on eniten IA Super jääluokan aluksia, n. 7 % koko määrästä. Matkustaja-autolautoista noin puolet on jääluokkaa IA Super kun taas konttialukset ovat pääosin jääluokkaa IA 3. Ainoastaan irtolastialuksien kohdalla muiden kuin IA Super ja IA jääluokan laivojen määrä on merkittävä 4. Kaikkiaan Suomen merikuljetuksista selvästi yli puolet dwt-määräisesti kulkee IA Super ja IA jääluokan laivoilla 5. Ankaran jäätalven sattuessa ei synny suurta lisätonniston tarvettamuissa laivatyyppiryhmissä kuin irtolastialukset ja muut kuivalastialukset. 6. Jos arvioidaan jäänmurtajan odotukseen kuluva aika ja myös matkanopeuden hidastuminen, voidaan keskimääräisesti päätellä, että muita irtolastialuksia tarvitaan lukumääräisesti eniten lisää (67 kpl maaliskuussa) 7. Suhteellisesti eniten lisää tarvitaan irtolastialuksia, % maaliskuun laivamäärästä ja toiseksi eniten muita kuivalastialuksia, 14 % maaliskuun laivamäärästä

17 Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää alustavina ja mahdollisessa tarkemmassa jatkotutkimuksessa olisi tarkasteltava: Koko talven kuljetuksia, jolloin talven vaiheet ja myös eri liikennerajoitusten vaikutukset tulisivat otettua huomioon, Alusten todelliset reitit olisi otettava huomioon, Alusten todellinen nopeus jäissä ensin itsenäisesti ja sitten jäänmurtajan avustamana olisi tarkasteltava vain keskimääräisen nopeuden sijaan, Tarkasteltavana tässä tutkimuksessa oli maaliskuun 3 kuljetukset. Tätä tarkempi kuljetustarve olisi laadittava tarkastelemalla kunkin sataman kuljetuksia tarkemmin sekä Jäänmurtajien odotusaikoihin vaikuttaa suomalaisten ja ruotsalaisten jäänmurtajien käyttö ankarana talvena ja nämä odotusajat olisi arvioitava tarkemmin.

18 LÄHTEET La Prairie, D., Riska, K. & Wilhelmson, M. 1995: A Transit Simulation Model for Ships in Baltic Ice Conditions. TKK laivalaboratorio, rpt. nr. M-, 38 s. Leppäranta et al. 1988: Itämeren talven vaiheet, Merentutkimuslaitos, rpt nr. 54, supplement, Helsinki, 83 s. Nokelainen, A. et al. 4: Suomen talvimerenkulun kehittäminen Jäänmurtajatarpeen simulointityökalu, Merenkulkulaitoksen julkaisuja /4, Helsinki, 7 s. VTT : The implementation of the VTMIS-system for the Gulf of Finland, Formal Safety Assessment study. Research Report VAL34-13153.

LTE 1 LASKELMAT EKVIVALENTISTA JÄÄNPAKSUUDESTA TALVINA 1986, 1987, 1988, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999,, 1 ja 3 JA VERTAILU LKENNERAJOITUSTEN PÄIVÄMÄÄRN

Kuva 1.1. Talvi 1985-1986 (ankara) Kuva 1.. Talvi. 1986-1987 (ankara).

Kuva 1.3. Talvi 1987-1988 (leuto). Kuva 1.4 Talvi 1994-1995 (erittäin leuto), Helsingissä ei juuri ollut jäätä.

Kuva 1.5. Talvi 1995-1996 (keskimääräinen). Kuva 1.6. Talvi 1996-1997 (leuto).

Kuva 1.7. Talvi 1997-1998 (leuto). Kuva 1.8. Talvi 1998-1999 (keskimääräinen).

Kuva 1.9. Talvi 1999- (leuto), Helsingissä ei juuri ollut jäätä. Kuva 1.1. Talvi -1 (leuto), jään paksuusarvoja ei ollut saatavilla.

Kuva 1.11. Talvi -3 (keskimääräinen).

LTE SUOMEN MERIKULJETUSMÄÄRÄT SATAMARYHMITTÄIN Seuraavissa kuvissa on annettu kuukautinen yhteenlaskettu satamissa vierailleiden laivojen kantavuus ja lukumäärä jaettuna eri laivatyyppeihin marraskuun ja joulukuun 3 välillä.

Pohjoinen satamaryhmä: Tornio, Kemi, Oulu, ja Raahe. 3 5 15 1 5 Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 4 Ro-ro ship 1 Nov. 6 Dec. 31 Jan.3 Feb.3 6 Mar.3 3 Apr.3 8 May.3 6 Jun.3 7 Jul.3 31 Aug.3 31 Sep.3 3 Oct.3 9 Nov.3 6 Dec.3 Number of I Super 18 16 14 1 1 8 6 4 Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 5 Container ship I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

14 1 1 8 6 4 CombinationTornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 6 Bulk carrier 4 8 5 9 9 3 5 5 4 8 8 8 8 Number of I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 9 8 7 6 5 4 3 48 Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 7 General cargo ship 113 84 99 97 117 13 133 13 18 18 11 11 117 I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

5 15 1 5 Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe- Rautaruukki Type 8 Tanker 5 8 14 1 1 1 11 1 16 15 1 1 1 1 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 45 4 35 3 5 15 1 5 Combination Tornio-Kemi-Oulu-Raahe-Rautaruukki Type 9 Other ship 1 Nov. Dec. 15 Jan.3 1 Feb.3 8 Mar.3 14 Apr.3 May.3 31 Jun.3 6 Jul.3 3 Aug.3 4 Sep.3 8 Oct.3 3 Nov.3 Dec.3 I Super

Koillinen satamaryhmä:: Kokkola ja Pietarsaari. 14 1 1 Combination Kokkola-Pietarsaari Type 4 Container ship 1 I DWT [t] 8 6 4 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super Combination Kokkola-Pietarsaari Type 6 Bulk carrier DWT [t] 18 16 14 1 1 8 4 8 6 1 9 7 8 1 7 4 1 7 1 7 I 6 4 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

DWT [t] 3 5 15 1 7 41 Combination Kokkola-Pietarsaari Type 7 General cargo ship 39 33 31 139 37 44 34 37 37 44 47 44 I 5 Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 DWT [t] May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 9 8 7 6 5 4 3 1 3 6 Combination Kokkola-Pietarsaari Type 8 Tanker 6 1 7 6 6 7 8 7 8 9 8 9 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Merenkurkun satamaryhmä: Kaskinen ja Vaasa Combination Kaskinen-Vaasa Type Ferry 1 9 8 6 7 6 5 4 3 1 13 3 19 8 31 9 4 4 31 3 9 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 18 16 14 Combination Kaskinen-Vaasa Type 6 Bulk carrier 8 7 5 I 1 1 8 6 4 3 4 1 4 3 4 4 3 3 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

3 5 15 1 5 14 36 Combination Kaskinen-Vaasa Type 7 General cargo ship 36 34 33 35 48 5 35 47 44 4 35 39 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 7 6 5 4 3 1 1 4 6 Combination Kaskinen-Vaasa Type 8 Tanker 3 1 4 3 3 3 1 4 1 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

14 1 Combination Kaskinen-Vaasa Type 9 Other vessel 1 I 8 6 4 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Selkämeren satamaryhmä:: Pori, Rauma ja Uusikaupunki 45 4 35 3 5 15 1 5 Nov. Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 4 Ro-Ro ship 49 Dec. 51 Jan.3 4 Feb.3 49 Mar.3 47 Apr.3 43 May.3 45 Jun.3 44 Jul.3 35 Aug.3 48 Sep.3 43 Oct.3 46 Nov.3 46 Dec.3 I Super 14 1 1 8 6 4 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 5 Container ship 14 17 15 14 13 13 14 1 9 1 1 8 8 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 I Super

8 7 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 6 Bulk carrier 1 8 6 5 4 3 1 3 Nov. 1 Dec. 4 Jan.3 5 Feb.3 4 Mar.3 8 Apr.3 May.3 11 Jun.3 6 Jul.3 1 Aug.3 Sep.3 7 Oct.3 9 Nov.3 1 Dec.3 I Super 8 7 6 5 4 3 5 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 7 General cargo vessel 14 1 13 137 19 18 113 11 97 119 111 1 115 I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

5 15 1 5 6 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 8 Tanker 16 17 6 3 18 16 3 19 1 19 3 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 7 6 Combination Pori-Rauma-Uusikaupunki Type 9 Other ship 7 I 5 4 3 1 3 1 1 3 6 6 4 4 8 3 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Saaristomeren ryhmä:: Turku ja Naantali. Combination Turku-Naantali Type 1 Passenger ship 7 6 5 I 4 3 1 Nov. Jan.3 Mar.3 May.3 Jul.3 Sep.3 Nov.3 Super Combination Turku-Naantali Type Ferry 14 1 1 8 6 16 193 178 196 187 1984 47 159 4 198 191 I 4 69 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

DWT(t) 1 9 8 7 6 5 4 3 1 51 16 Combination Turku-Naantali Type 4 Ro-ro ship 85 8 8 78 1 97 94 86 67 83 85 77 I Super Nov. Jan.3 Mar.3 May.3 Jul.3 Sep.3 Nov.3 7 6 Combination Turku-Naantali Type 5 Container ship 1 1 I 5 4 3 1 4 4 4 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

3 5 Combination Turku-Naantali Type 6 Bulk carrier 8 8 I 15 1 5 4 7 6 4 5 8 7 5 7 6 5 Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Combination Turku-Naantali Type 7 General cargo ship 14 1 1 8 6 4 18 33 16 13 19 37 31 7 7 3 9 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

45 4 35 3 5 15 1 5 13 Nov. 3 Dec. Jan.3 Combination Turku-Naantali Type 8 Tanker Feb.3 5 Mar.3 6 Apr.3 8 May.3 9 Jun.3 Jul.3 3 Aug.3 Sep.3 3 Oct.3 Nov.3 5 Dec.3 Number of I Super 3 5 Combination Turku-Naantali Type 9 Other ship 8 15 1 5 1 Nov. Dec. Jan.3 3 Feb.3 6 Mar.3 1 Apr.3 4 May.3 6 Jun.3 Jul.3 4 Aug.3 6 Sep.3 3 Oct.3 1 Nov.3 3 Dec.3 I Super

Eteläinen satamaryhmä: Hanko ja Koverhar Combination Hanko-Koverhar Type Ferry DWT [t] 18 16 14 1 1 8 6 4 11 3 16 1 6 5 7 5 7 7 5 7 6 4 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super DWT [t] 1 1 8 6 4 37 98 Combination Hanko-Koverhar Type 4 Roro vessel 9 84 96 97 11 17 19 96 11 116 16 14 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

DWT [t] 3 5 15 1 5 Nov. 1 Dec. Combination Hanko-Koverhar Type 5 Container ship 5 4 4 3 4 3 1 Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 3 Dec.3 I Super DWT [t] 1 1 8 6 4 6 5 Combination Hanko-Koverhar Type 6 Bulk carrier 4 4 5 8 4 5 5 7 5 4 7 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Combination Hanko-Koverhar Type 7 General Cargo ship DWT [t] 1 1 8 6 4 11 19 17 17 1 18 16 16 8 15 11 11 9 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super DWT [t] 3 5 15 1 5 Nov. Dec. Jan.3 Combination Hanko-Koverhar Type 8 Tanker Feb.3 6 Mar.3 Apr.3 May.3 1 Jun.3 1 Jul.3 1 Aug.3 1 Sep.3 Oct.3 1 Nov.3 1 Dec.3 I Super

DWT [t] 16 14 1 1 8 6 4 Nov. 4 Dec. 5 Jan.3 Combination Hanko-Koverhar Type 9 Other ship Feb.3 3 Mar.3 3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 3 Sep.3 9 Oct.3 6 Nov.3 9 Dec.3 I Super

Läntinen Suomenlahti: Inkoo ja Kantvik DWT [t] 6 5 4 3 1 7 9 1 Combination Inkoo-Kantvik Type 6 Bulk carrier 14 11 1 6 7 7 11 1 1 7 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 35 3 Combination Inkoo-Kantvik Type 7 General cargo ship 4 DWT [t] 5 15 1 5 11 31 4 15 17 9 33 46 41 46 37 3 3 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

8 7 Combination Inkoo-Kantvik Type 8 Tanker DWT [t] 6 5 4 3 1 1 1 1 3 I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 35 3 Combination Inkoo-Kantvik Type 9 Other ship 4 DWT [t] 5 15 1 5 8 4 8 9 6 1 34 36 1 6 4 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Helsingin satama Helsinki Port - 3 Type 1 Passenger ship 3 5 85 313 96 15 1 5 1 16 19 1 168 3 133 14 64 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Helsinki Port - 3 Type Ferry 14 1 1 8 6 4 3 81 69 5 7 7 667 788 895 854 765 77 685 53 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Helsinki Port - 3 Type 4 Ro-ro ship 14 1 1 56 139 131 13 138 1 117 143 143 144 144 15 151 143 I 8 6 4 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 6 5 4 3 19 47 4 36 44 Helsinki Port - 3 Type 5 Container ship 35 51 47 53 53 45 49 65 58 I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Helsinki Port - 3 Type 6 Bulk carrier 18 16 14 1 1 8 6 4 1 5 1 5 3 6 7 5 3 4 4 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Helsinki Port - 3 Type 7 General cargo ship 35 3 5 15 1 5 3 Nov. 51 44 44 Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 48 Apr.3 61 May.3 53 47 46 45 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 56 Oct.3 45 Nov.3 37 Dec.3 I Super

9 8 7 6 5 4 3 1 3 9 8 Helsinki Port - 3 Type 8 Tanker 5 5 3 7 5 7 8 8 6 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Helsinki Port - 3 Type 9 Other ship 8 7 16 15 6 I 5 4 3 1 4 13 7 6 1 11 5 8 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Porvoon (Sköldvik) satama Porvoo Port - 3 Type 8 Tanker 18 96 16 14 1 1 8 64 7 51 63 64 73 69 64 64 65 76 79 7 Unknown I 6 4 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Itäinen Suomenlahti: Loviisa, Kotka ja Hamina 7 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 1 Passenger ship 1 6 I 5 4 3 1 Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 9 8 7 6 5 4 3 3 58 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 4 Ro-ro ship 71 66 7 76 53 79 8 74 75 84 7 77 I 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

5 45 4 35 3 5 15 1 5 1 Nov. 45 Dec. Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 5 Container ship 43 Jan.3 3 Feb.3 34 Mar.3 36 Apr.3 68 May.3 41 Jun.3 4 Jul.3 58 Aug.3 51 Sep.3 57 Oct.3 5 Nov.3 44 Dec.3 Number of I Super 8 7 6 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 6 Bulk carrier 4 I 5 4 3 1 5 6 1 1 4 3 1 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

8 7 6 5 4 3 1 56 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 7 General cargo ship 13 15 147 134 11 117 116 114 19 111 14 13 13 I Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 6 5 4 3 1 17 38 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 8 Tanker 43 38 4 4 46 45 4 4 1 41 38 41 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

1 1 8 6 4 18 4 Combination Loviisa-Kotka-Hamina Type 9 Other ship 1 1 4 6 7 19 3 8 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

Kaikki Suomen satamat yhteensä välillä marraskuusta joulukuuhun 3 3 5 All winter ports of Finland Type 1 Passenger ship 87 315 97 3 I 15 1 5 1 16 19 1 168 133 14 64 Super Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 All winter ports of Finland Type Ferry 3 5 494 498 445 494 51 131 1143 93 146 935 17 939 774 Number of I DWT(t) 15 1 35 5 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

5 45 4 35 3 5 15 1 5 1 Nov. 468 Dec. All winter ports of Finland Type 4 Ro-ro ship 465 497 499 476 58 467 469 453 489 445 414 Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 473 Dec.3 I Super 1 1 8 6 4 4 Nov. 11 Dec. 96 Jan.3 All winter ports of Finland Type 5 Container ship 87 Feb.3 96 Mar.3 87 Apr.3 147 May.3 99 Jun.3 13 135 11 Jul.3 Aug.3 Sep.3 16 Oct.3 134 11 Nov.3 Dec.3 I Super

5 15 1 55 49 All winter ports of Finland Type 6 Bulk carrier 45 54 5 64 58 5 48 59 54 54 5 I 5 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 35 3 5 15 1 5 Nov. 49 All winter ports of Finland Type 7 General cargo ship 68 615 586 545 544 547 458 43 566 485 537 Jan.3 Mar.3 May.3 Jul.3 Sep.3 Nov.3 543 53 I Super

35 3 5 176 166 168 All winter ports of Finland Type 8 Tanker 1 19 3 179 188 179 17 157 188 193 I DWT(t) 15 111 1 5 Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super 1 9 8 7 6 5 4 3 1 43 7 9 All winter ports of Finland Type 9 Other ship 18 1 46 1 88 14 1 13 79 18 86 I Nov. Dec. Jan.3 Feb.3 Mar.3 Apr.3 May.3 Jun.3 Jul.3 Aug.3 Sep.3 Oct.3 Nov.3 Dec.3 Super

LTE 3 LISÄTONNISTON TARVE SATAMARYHMITTÄIN KOLMEN ERILAISEN SKENAARION MUKAAN Seuraavissa taulukoissa on annettu ankaran talven maaliskuun lisätonnistotarve verrattuna maaliskuuhun 3 kolmen eri talven vaikutusskenaarion mukaan: - Liikennerajoituksissa vaaditaan Perämerelle IA Super jääluokka ja muualle IA - Arvioidaan avustusnopeuden vaikutus kuljetussykliin ottamalla huomioon koko jään peittämä reittiosuus - Arvioidaan jäänmurtajan odotusajan vaikutus kuljetussykliin - Arvioidaan kuljetussyklin hidastumisen ja jäänmurtajan odotusajan yhteisvaikutus Nuolilla on merkitty merkittävimmät tonnistontarpeet. Lisäksi marginaalissa on joitain kommentteja, jos ko. liikenteellä on oma erityispiirteensä.

Taulukko 3.1. Tonniston korvaustarve Tornion, Kemin, Oulun ja Raahen liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta - - - - - - - - Ro-Ro 8 1,1 3463 4,1 1819, 58 6,3 Kontti - - - - - - - - Bulkki 91659 7,4 1764 1,4 958,8 688, GC 643164 8,6 14 15,3 6415 8,1 186455 3,4 Säiliö 76 6,5 14698 1,6 77,8 4,4 Muu 17697 1,3 1196,6 8993 1,9 Taulukko 3.. Tonniston korvaustarve Kokkolan ja Pietarsaaren liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta - - - - - - - - Ro-Ro - - - - - - - - Kontti - - - - - - - - Bulkki 93571 7,5 16358 1,3 14,8 6398,1 GC 6719 31, 9974 4,5 18398,8 4837 7,3 Säiliö 338 3,3 18 1, 6188,6 1668 1,6 Muu - - - - - - - -

Taulukko 3.3. Tonniston korvaustarve Kaskisten ja Vaasan liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta 4191,8 77 1,8 6963 4,6 Ro-Ro - - - - - - - - Kontti - - - - - - - - Bulkki 966,5 618,3 15394,8 GC 334 4, 1547,8 38751 7, Säiliö 5858,8 189,3 1197,1 36,4 Muu - - - - - - - - Taulukko 3.4. Tonniston korvaustarve Porin, Rauman ja Uudenkaupungin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta - - - - - - - - Ro-Ro 39481 4,9 3155 3,8 7986 8,7 Kontti 6353,9 569,7 114 1,6 Bulkki 1197,4 8137,3 18334,7 GC 1475,9 7191 1,7 57375 8,5 1976 19, Säiliö 199 1,1 1814 1,7 14476 1,3 3618 3, Muu 61 3, 64,3 484, 186,5 5 % IA S

Taulukko 3.5. Tonniston korvaustarve Turun ja Naantalin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta 69544 43,3 11555 3,5 74 15,1 184779 38,6 Ro-Ro 1936,1 89383 9,8 57354 6,4 146737 16, Kontti 38,5 1494,3 38,8 Bulkki 94884 4,1 137,6 884,4 56 1, GC 3983 9,1 885,3 5316 1,4 1361 3,7 Säiliö 569 1,6 47341 3, 3378 1,9 77719 4,9 Muu 1 6 1464,7 939,5 43 1, Ruotsin liikenne! Taulukko 3.6. Tonniston korvaustarve Hangon ja Koverharin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta 16317,7 115,1 844 4,8 Ro-Ro 9595 4, 7763 1,5 5769 7,7 1353 18, Kontti 399,5 3,5 541 1, Bulkki 587,4 4397,4 167,8 GC 574,5 661 1,3 491 1, 115,3 Säiliö 194,5 611,7 194,4 4551 1,1 Muu 61 3, 665,3 494,3 1159,6 Vain IAS Pääosin IA

Taulukko 3.7. Tonniston korvaustarve Inkoon ja Kantvikin liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta - - - - - - - - Ro-Ro - - - - - - - - Kontti - - - - - - - - Bulkki 537 1,8 1486,5 65153,3 GC 66,8 17376, 5118,6 494,8 Säiliö 96,1 87,1 383, Muu - - - - - - - - Taulukko 3.8. Tonniston korvaustarve Helsingin sataman liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX 57,9 187,8 694 3,7 Lautta 78884,8 11348 35, 314 9, 1555 44, Ro-Ro 1173 1,3 1676 18, 4338 4,7 164,9 Kontti 531 6, 13683 1,5 66893 7,7 Bulkki 977,4 335,1 1141,5 GC 1815 3,7 7751 5,6 7136 1,4 34887 7, Säiliö 5983,7 1539, 75,9 Muu - - - - - - - - Ruotsinlaut Pääosin IA

Taulukko 3.9. Tonniston korvaustarve Porvoon liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta - - - - - - - - Ro-Ro - - - - - - - - Kontti - - - - - - - - Bulkki - - - - - - - - GC - - - - - - - - Säiliö 163735 7,6 33 9,4 48388, 51618 11,6 Muu - - - - - - - - Taulukko 3.1. Tonniston korvaustarve Loviisan, Kotkan ja Haminan liikenteessä. Laivatyyppi Jos asetetaan tiukat liikennerajoitukset Jos otetaan huomioon syklin hidastuminen Jos otetaan huomioon jäänmurtajan odottaminen Jos otetaan huomioon sekä syklin hidastuminen että jäänmurtajan odottaminen DWT LKM DWT LKM DWT LKM DWT LKM PAX - - - - - - - - Lautta - - - - - - - - Ro-Ro 1173 1, 1134 11,4 8,3 13545 13,7 Kontti 46937 5,5 915 1,1 5615 6,6 Bulkki 8343,3 1638,1 9981,4 GC 1368,7 16917, 99 4, 1797 4, Säiliö 75,7 6996 6,8 1364 1,4 89 8, Muu - - - - - - - - Pääosin IA