Kyläkoulu palvelukeskuksena Valtakunnallinen pienkouluseminaari III 7.-8.10.2015, Pieksämäki Sami Tantarimäki, Turun yliopiston Brahea-keskus
KUKA Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija (maantieteilijä, FT) Alue- ja maaseutukehittäjä- ja tutkija Varsinais-Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Elämänlaatuverkoston jäsen Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n hallitus 2006 2013 Maaseudun Uusi Aika ry:n hallitus 2006 2013 ESITYKSEN NÄKÖKULMIA Kun koulu kouluna ei riitä Muutoksen väistämättömyys Kouluverkosta palveluverkkoon
Muuttumattomuus ei ole mahdollisuus, eikä edes mahdollista Kyläkoulukeskustelun vasta- ja valtavirtaan kulkeminen kertoo siitä, miten kyläkouluyhteisöt muuttuvat perinteisen tiukasta yhteisöllisyydestä väljemmin määrittyväksi ja miellettäväksi asiaksi. Kylä ja kylän sydän elävät ja muuttuvat ajassa, paikassa ja ihmisissä Maaseutukaupunkeja, kaupunkimaaseutua Muutokset vaativat uutta siilovapaata ajattelua niin paikallisesti kuin kunnassa Uusia ratkaisuja, ei toimintakyvyttömiä torsoja! Sanat ja teot Vastuun anto ja kanto
Kylän sydän Kylä kuolee? Lapsia ja kouluja pidetään kestävän ja vetovoimaisen paikallisyhteisön symboleina. Lapset takaavat yhteisön ja opetuksen jatkuvuuden, koulu rakennuksena monen toiminnan ja palvelun ylläpitämisen. Koulun ja yhteisön välinen suhde ilmaisee sekä yhteisön kykyä vahvistaa alueensa sosiaalista pääomaa ja sosiaalisia verkostoja, että edistää koko kouluyhteisön uusiutumista ja elinvoimaisuutta. Hyvässä symbioosissa koulu on jotain, joka kuuluu yhteisöön ja jonka yhteisö haluaa omistaa. > Instituutio yhteisössään Koulun lakkautuksen lopulliset vaikutukset ovat erilaisia ja ajatus kylän kuolemasta jakaa näkemyksiä: Koulujen sulkemiset eivät heti aiheuta väestökatoa, mutta pitkässä juoksussa paikallisyhteisö hiipuu* Koulu ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä kyläyhteisön elinvoimaisuuden säilymiseksi, eikä koulun loppuminen tarkoita kylän loppumista.** Havainnot Suomestakin puhuvat erilaisten kokemusten puolesta (mm. Tantarimäki 2011) > sijainti, kylätalo, toiminta *Kvalsund, Rune (2009): Centralized decentralization or decentralized centralization? A review of newer Norwegian research on schools and their communities. International Journal of Educational Research 48: 89 99. **Haartsen, Tialda & Van Wissen, Leo (2012): Causes and consequences of regional population decline for primary school. Tijdschift voor Economische en Sociale Geografie, Vol 103:4, 487 496.
Lähintä koulua yleensä suositaan, koska.. maaseudun kannalta valinnan mahdollisuudet ovat olleet jo valmiiksi heikot. Harveneva kouluverkko vain syventää alueellista epätasapainoa kylien ja taajamien välillä. Mutta lakkautusuhka, lakkautusuhkaan väsyminen, arjen sujuvuus, koulun opetuksen laatu, muut koululujen erityisominaisuudet ja/tai vaikka protesti ovat esimerkkejä tilanteista, joissa lasten koulutien suuntia mietitään ja valintoja tehdään. * Siksi Valinnoilla on luonnollisesti vaikutuksensa kouluverkkoon ja koulukeskusteluun (vrt Rimpiläinen, Iisalmi). *Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, 307 317; Tantarimäki et al 2014
Koulu- ja palveluverkon kokonaiskuva Tarkoituksenmukaisen kouluverkon ylläpitäminen kunnissa edellyttää ajoittaista uudelleenjärjestelyä yhteiskunnan, rakenteiden ja talouden muuttuessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että keskustelun osapuolet (ensisijassa vanhemmat, asukkaat, päättäjät, virkamiehet, opettajat, lapset) ymmärtävät kokonaiskuvan: Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub KYLÄ- KOULU Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila miksi talouden ohella kyse on opetuksesta ja yhteisöllisyydestä, miksi lasten ja opetuksen ohella kyse on aluekehittämisestä ja taloudesta, ja edelleen miksi paikallisen elinvoimaisuuden ohella on ajateltava myös omaa raittia laajemmin. Yhdistyksiä Kauppa, posti, apteekki KYLÄ Kotihoito Järjestöja yhdistystoiminta Vanhuspalvelut Yritystoiminta Seurakuntatyö Päiväkoti Yritystoimintaa Liikuntapaikkoja
Yritystoiminta Seurakuntatyö Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub KYLÄ- KOULU Kauppa, posti, apteekki Vanhuspalvelut Järjestöja yhdistystoiminta Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila Kotihoito Yhdenkin osan muuttamisella, lisäämisellä tai poistamisella on aina paikallisia tai laajempia vaikutuksia KUNTA Yhdistyksiä KYLÄ Liikuntapaikkoja KUNTA Päiväkoti Yritystoimintaa
Lohja Esimerkkinä Maaseutu-Lohjan 5 KYLÄÄ: Miinus - 0-5 koulua - 0-5 sisäliikuntapaikkaa - 0-5 ulkoliikuntap. - 0-5 kokoontumistilaa - 0-5 harrastetilaa - esikoulu - kirjastoautopysäkkejä Plus = suunnittelun reunaehdot + liikkuvat palvelut + asiointiliikenne + tietoliikenne + kulkuyhteydet + joukkoliikennepysäkit + kylätalot/yhteistilat
Etelä- Savo Sisempi Ulompi Kehys Paikallis Läheinen Ydin Harva 2001 21 980 36 957 9 316 15 333 6 619 30 974 43 154 2013 21 810 36 367 9 623 13 852 6 261 27 833 35 736 Alle 15-v, % 15-64 v > 65 v 16,1 64,5 19,4 13,5 60,6 26
Pieksämäen kouluverkko 2015 Maaseudun paikalliskeskus Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 2001 15 333 1 979 4 328 2013 13 852 1 786 3 531 Alle 15-v, % 15-64 65-2001 16,2 64,4 19,4 2013 12,7 60,7 26,6 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 16 14 12 10 8 6 4 2 0 OPPILASMÄÄRÄ 2001 2005 2009 2014 Alakoulululaiset Yläkoululaiset Lukiolaiset OPPILAITOKSET 2001 2005 2009 2014 Alakoulut Yläkoulut Lukiot
Esimerkkejä palvelukeskuksista LÄHIPALVELU- KESKUS Ihastjärvi,Mikkeli Uusi koulurakennus Mikkeli
Jyväskylä, Tikkakosken kylä
Asikkala, Kalkkisten koulu
Helsinki, Suutarilan ala-aste
Vihti, Vihtijärvi
Hartford Public Schools, Connecticut
Community school - yhteisökoulu
Pohdittavaksi juuri ja nyt Koulurakennusten monikäyttöisyys on perinteisesti alueen asukkaiden aktiivisuuden tulosta. Myös kunta voi ja voisi olla aktiivinen koordinaattori hajakeskittämällä eri ikäryhmien palveluitaan saman katon alle. Tai julkisen, yksityisen ja/tai kolmannen sektorin tuottamia. keskinäinen tuki ja riippuvuus, palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, lähilogistiikka, talous, elinvoimaisuus Tiivistämisen väärinymmärretty vaikutus elinvoimaisuuteen. Palvelut tukevat toisiaan ja luovat ulkoisvaikutuksia/kerrannaisvaikutuksia. Mikä on kehittämisvaihtoehtojen vaikutus paikalliseen hyötysuhteeseen ja sen muuttumiseen? keskinäinen tuki ja riippuvuus, uudet avaukset, palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, lähilogistiikka, talous, elinvoimaisuus Raja-aidat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet tulee nähdä, jotta osataan hyödyntää resurssitehokkaat ja yhteisvastuulliset ratkaisut niin paikallisesti kuin kuntatasolla yhteisvastuu, paikallinen sopiminen, tuottaminen, lähilogistiikka, talous, elämänkaariajattelu
Digitalisaatio/etäopetus/etäpalvelut ääripäinä kaupunki maaseutu, lapset ja nuoret ikäihmiset?, opetuksen tuki Pakolaiset etäopetuksen edistäminen, kouluverkon säilyminen, palveluiden käyttö Koulurakennus tulee nähdä investointina tulevaisuuden aluekehitykseen: ei vain yhden kulmakunnan kehitykseen, vaan laajojenkin maaseutukaupunkien mahdollisuuksiin tarjota erityyppisiä ja houkuttelevia asuinpaikkoja erilaisille asukkaille. kylä brändinä muuallakin kuin Helsingissä palvelukeskuksen kehittäminen jatko/lisäajan vastineeksi; ts. vastikkeettomuuden aika on ohi Haasteena yhä on se, miten kouluverkkosuunnittelusta saadaan tämän kokonaiskuvan näkevä, eri osapuolet ja hallinnonalat yhdistävä, osallistuva, ennakoiva ja aiemmat kouluverkkoratkaisut arvioiva prosessi viisaampaa toimintaa, mahdollistavaa suunnittelua arviointivelvoite
KIITOS! Mieluusti askel edellä. ja omaa toimintamallia esitellen!