Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maarit Kokko 3/2013 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin 029 506 0000 3/2013 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maarit Kokko Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika 28.11.2013 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Suomen kaivosteollisuus tuottaa raaka-aineita metallin jalostukseen ja teollisuusmineraalien laaja-alaisiin käyttökohteisiin sekä luo perustan kaivosteollisuusyritysten ja kaivosalan ympärillä toimivien alojen yritysten kansainväliselle kasvulle. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Tullihallituksen tilastojen mukaan vuonna 2012 tuotiin Suomeen metallimalmirikasteita 1,9 miljardin euron edestä, kun viennin arvo oli noin 89 miljoonaa euroa. Suomessa sijaitsevilta kaivoksilta saatu raaka-aine tuo kilpailuetua Suomen jatkojalostusteollisuudelle. Yhden kaivostyöpaikan on arvioitu synnyttävän välillisesti 2,5 3,5 muuta työpaikkaa. Kaivostoimintaan liittyvät vahvasti koneiden, laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto; yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, GTK:n ja VTT:n tekemä tutkimus- ja kehitystyö sekä viranomaisyhteydet. Suomessa toimii kaksitoista metallimalmikaivosta. Teollisuusmineraaleja louhitaan 29 kaivoksesta. Useita isoja kaivoshankkeita on lisäksi meneillään tai suunnitteilla. Hankkeet sijoittuvat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen. Vuonna 2012 Suomen metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 36,8 miljoonaa tonnia. Malmia louhittiin yhteensä 19,6 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 17,2 miljoonaa tonnia. Vuonna 2012 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä noin 15 miljoonaa tonnia. Malminetsintää vuonna 2012 tehtiin 86,8 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 1,86 miljardia euroa. Kaivosten oman henkilöstön määrä oli vuonna 2011 noin 5 500. Uusia ammattilaisia tarvitaan alalle arvioiden mukaan tulevina vuosina jopa tuhansia. Vuonna 2013 maailmantalouden tilanne on heikentynyt, ja kaivosalan lähitulevaisuuden odotukset ovat laskeneet. Päätökset uusista kaivoksista ovat viivästyneet. Kansainväliset sijoittajat ovat varovaisia, ja rahoituksen saanti on ollut vaikeaa. Seuraavien kuukausien suhdanteet ovat epävarmoja. Kaivostoiminta on Suomessa kasvuala pitkällä aikavälillä. Metallien ja mineraalien kysynnän lisääntyminen on vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Väestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät edelleen metallien ja mineraalien kysyntää. Laitteiden ja teknologian kehitys luo kysyntää näiden uusien tuotteiden raaka-aineille. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Maarit Kokko, s-posti maarit.kokko@ely-keskus.fi, puh. 050 351 1980 Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet. teollisuusmineraalit ISSN Verkkojulkaisu ISBN Verkkojulkaisu 2323-7678 978-952-227-805-0 Kokonaissivumäärä 94 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi Hinta - Kustantaja

Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 3/2013 Författare Maarit Kokko Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid 28.11.2013 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Finlands gruvindustri producerar råvaror för metallförädling och omfattande användning av industrimineraler samt skapar grund för internationell tillväxt för gruvindustriföretag och företag inom branscher med verksamhet kring gruvbranschen. Nya gruvor förbättrar Finlands självförsörjning i fråga om råvaror, men Finlands metallförädling är ändå beroende av råvaruimport. Enligt Tullstyrelsens statistik importerade Finland år 2012 metallmalmskoncentrat till ett värde av 1,9 miljarder euro, medan värdet av exporten var cirka 89 miljoner euro. Råvaran från gruvorna i Finland ger den finländska vidareförädlingsindustrin en konkurrensfördel. Det har uppskattats att ett gruvjobb indirekt ger upphov till 2,5 3,5 nya jobb. Gruvdriften är starkt förknippad med produktion av maskiner, utrustning, teknologi och tjänster, företagens, universitetens, yrkeshögskolornas, Geologiska forskningscentralens och VTT:s forsknings- och utvecklingsarbete samt myndighetskontakter. I Finland är tolv metallmalmsgruvor i drift. Industrimineraler utvinns ur 29 gruvor. Dessutom pågår eller planeras flera stora gruvprojekt. Projekten är huvudsakligen förlagda till norra och östra Finland. År 2012 utvanns ur Finlands metallmalmsgruvor sammanlagt 36,8 miljoner ton malm och gråberg. Det bröts 19,6 miljoner ton malm och 17,2 miljoner ton gråberg. År 2012 bröts i Finland sammanlagt cirka 15 miljoner ton nyttosten. Malmletning utfördes 2012 för 86,8 miljoner euro. År 2011 omsatte gruvindustrin cirka 1,86 miljarder euro. Gruvornas egna anställda uppgick år 2011 till cirka 5 500 personer. Enligt uppskattningar kommer branschen under de kommande åren att behöva till och med tusentals nya yrkeskunniga personer. År 2013 har läget inom världsekonomin försämrats och gruvbranschens förväntningar inför den närmaste framtiden har avtagit. Besluten om nya gruvor har dröjt. De internationella investerarna är försiktiga och det har varit svårt att få finansiering. Konjunkturerna för de följande månaderna är osäkra. Gruvdriften är en tillväxtbransch i Finland på lång sikt. Den ökade efterfrågan på metaller och mineraler har ett starkt samband med tillväxtländernas ekonomiska tillväxt. Befolkningstillväxten, ökad efterfrågan i tillväxtekonomierna samt urbaniseringen ökar ytterligare efterfrågan på metaller och mineraler. Utvecklingen av utrustning och teknologi skapar efterfrågan på råvaror för nya produkter. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Branschchef Maarit Kokko, e-post maarit.kokko@ely-keskus.fi, tfn 050 351 1980 Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN 2323-7678 Sidoantal 94 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-805-0 Pris - Förläggare

Sisältö Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Kaivostoiminnan säätely... 10 1.2.1 Kaivoslaki... 11 1.2.2 Ympäristölainsäädännön edellyttämät luvat, YVA-menettely, kaavoitus ja rakentaminen... 11 1.3 Kytkennät muihin toimialoihin... 12 2 Toimialan rakenne... 14 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa... 14 2.2 Toimialan alueellinen jakauma... 16 2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys... 20 2.3.1 Uusia työpaikkoja... 20 2.3.2 Työvoiman tarve lähiaikoina... 20 2.3.3 Työvoiman tarve pitkällä aikavälillä... 22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 25 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 25 3.2 Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka... 28 3.3 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat... 30 3.3.1 Metallimalmit... 30 3.3.2 Teollisuusmineraalit... 32 3.4 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 34 3.4.1 Vienti... 34 3.4.2 Tuonti... 38 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 44 4.1 Toimialan tuotanto... 45 4.2 Toimialan logistiikkatilanne... 48 4.3 Tutkimus ja tuotekehitys... 50 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 52 5.1 Investoinnit... 52 5.2 Kapasiteettitilanne... 54 6 Taloudellinen tila... 55 6.1 Kustannusrakenne... 55 6.2 Kannattavuus ja taloudellinen tilanne... 55 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 60 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 63 8.1 Visio... 69 8.2 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 69 8.3 Koulutus ja kehittämistoiminta... 70 9 Yhteenvetoanalyysi... 72 10 Lähteet... 73 Liite 1 Kaivosteollisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa... 77 Liite 2 Tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2012... 95 Liite 3 EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa... 96 Liite 4 Vienti- ja tuontitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet... 97 Liite 5 Innovaatiomaiseman otsikko ja linkki... 98 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut, liike-elämän palvelut sekä luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Tässä raportissa käsitellään kaivosteollisuuden ajankohtaisia asioita, rakennetta, markkinoita, talousasioita, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yrityksille, rahoittajille sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Tämä raportti päivittää aiemman, vuonna 2012 julkaistun, Maija Uusisuon tekemän kaivosteollisuuden toimialaraportin. Kaivostoimiala on viime vuosina ollut Suomessa kovassa kasvussa. Uusia kaivoksia on avattu, ja useita uusia kaivoshankkeita on meneillään. Uudet metallimalmikaivokset ovat nostaneet Suomen omavaraisuusastetta jatkojalostusta ajatellen. Kasvavat logistiikkakustannukset lisäävät edelleen mielenkiintoa Suomen kaivosteollisuutta kohtaan Suomessa sijaitsevien jatkojalostustehtaiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Toimialan yritykset toimivat pääasiassa kasvukeskusten ulkopuolella, mikä on luonut työpaikkoja myös harvempaan asutuille alueille. Kaivostoiminnan lisääntyminen luo edellytyksiä sen ympärille kehittyneen kone- ja laitevalmistuksen kasvulle. Kasvun myötä on noussut esiin myös ongelmakohtia, ja kaivostoimintaa kohtaan esitetyn kritiikin määrä on kasvanut. Kaivostoiminnan sosiaalinen toimilupa ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys nousevat usein esiin. Uutena toimialapäällikkönä haluan esittää suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet tämän raportin luomisessa. Toivon, että raportti kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä 28.10.2013 Maarit Kokko Kaivosalan toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivosteollisuus on viime vuodet ollut yksi harvoista uusista kasvualoista Suomessa. Suomeen on avattu uusia merkittäviä kaivoksia, ja kaivosalasta odotetaan muotoutuvan tulevaisuudessa yksi Suomen kansantalouden teollisista tukipilareista. Vuonna 2011 alan liikevaihto oli noin 1,86 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 5 500. Huomioitavaa on kuitenkin, että nämä luvut ovat TOL2008 Kaivostoiminta ja louhinta (B) tietoja, jolloin luvut sisältävät myös muun muassa 0892 Turpeen nosto -toimialaluokan. Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen liikevaihto oli noin 1,72 miljardia euroa. Kanadalaisen kaivosalaa seuraavan Fraser-instituutin tutkimuksessa Suomi nousi tänä vuonna maailman kiinnostavimmaksi maaksi kaivosinvestoinneille. Taulukko 1. Kaivosteollisuuden avainluvut 2007 2011, TOL2008 B Kaivostoiminta ja louhinta. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositiedot, toimipaikkatiedot. Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto 1.000 2012* 1 846 388 2011 1007 5521 1 861 734 2010 1009 5175 1 551 283 2009 1041 4890 1 211 494 2008 1138 4983 1 288 202 2007 1148 4677 1 301 200 *ennakkotieto Taulukko 2. Kaivosteollisuuden avainluvut 2007 2011, TOL2008 2892 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositiedot, toimipaikkatiedot. Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto 1.000 2011 122 4891 1 718 302 2010 120 4434 1 380 868 2009 122 4727 1 115 167 2008 123 5102 1 945 503 2007 127 4594 1 718 302 Kallioperässä esiintyvää luonnollista metallien rikastumaa kutsutaan mineralisaatioksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä käytetään termiä malmi. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttaa muun muassa metallien maailmanmarkkinahinnat, malmin metallisisältö ja tuotantokustannukset. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimal- 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

meja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Metalleja tarvitaan muun muassa koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa. Suomessa on potentiaalia myös niin sanottujen korkean teknologian metalleille (hightech-metallit), jotka ovat välttämättömiä useimmissa jatkuvasti yleistyvissä uuden teknologian laitteissa, muun muassa sähkömoottoreissa ja aurinkokennoissa. Teollisuusmineraaleja ovat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden, muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden, valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Metallien ja mineraalien kysyntää ovat lisänneet globaali väestön kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen. Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa, mikä johti EU:n julistamaan raaka-aineita koskevaan aloitteeseen (Raw Materials Initiative) vuonna 2008. EU:n raaka-aineita koskevaan aloitteeseen liittyen on käynnistetty myös kansallisia aloitteita, kuten Suomen mineraalistrategia. Suomen mineraalistrategian tavoitteena on, että teknologisesti maailman edistyneimpiin kuuluva Suomen metallinjalostusteollisuus saa entistä enemmän raaka-aineita kotimaisista lähteistä, mikä varmentaa toiminnan jatkuvuuden ja parantaa kilpailukykyä. Vuonna 2013 julkaistu Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma täydentää mineraalistrategian linjauksia ja vie niitä eteenpäin esitetyillä toimenpiteillä. Kaivosteollisuuden metallimineraalituotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Teknologiateollisuus Ry:n Tilanne ja näkymät -katsauksen 3/2013 mukaan metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa vuonna 2012 oli 9,4 miljardia euroa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa henkilöstöä oli kaikkiaan runsaat 14 000. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Vuonna 2012 tuotiin Suomeen rikasteita 1,9 miljardin euron edestä. Vienti oli ainoastaan noin 89 miljoonaa euroa (Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta). Suomessa sijaitsevista kaivoksista syötetään raaka-ainetta jatkojalostukseen. Esimerkiksi Outokummulle oma kromikaivos tuo kilpailuetua. Kromikaivos Kemissä ja ferrokromisulatto Torniossa sijaitsevat lähellä konsernin Tornion ruostumattoman teräksen tehdasta. Toimipaikkojen läheinen sijainti tuo huomattavia säästöjä energiankulutuksessa ja logistiikassa. Talvivaaralla on pitkäaikainen myyntisopimuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa kaivoksen koko nikkeli- ja kobolttituotannon myymisestä. Myös uusien jatkojalostustehtaiden syntyminen on mahdollista. Esimerkiksi Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee Taivalkoskelle kaivosta ja rikastamoa, josta magnetiittirikaste kuljetettaisiin sulatolle. Sulattoa suunnitellaan Ouluun tai Raaheen. Lopputuotteena saataisiin ferrovanadiini, harkkorauta ja mahdollisesti myös ferrotitaani. Metallialan investoinnit olivat yhteensä yli puoli miljardia euroa viime vuonna. Metallinjalostus myy yhä enemmän tuotteita Aasiaan. Tämä pidentää tuotteiden kuljetusmatkoja ja lisää kuljetuskustannuksia. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi lisää merikuljetusten kustannuksia Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Suomen sijainnin vuoksi rikkidirektiivin Itämeren kustannukset kohdistuvat siis suuresti Suomen teollisuu- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

teen. Omavaraisuus raaka-aineissa auttaa ylläpitämään Suomen metallinjalostuksen kilpailukykyä pienentämällä metallinjalostuksen raaka-ainekustannuksia, kun raaka-aineita saadaan mahdollisimman läheltä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy (TOL 2008) mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) ja Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja heterogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös rajoitettu vähäisen yritysten määrän vuoksi turvaamaan yritysten tietosuojan. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, minkä takia tilastotietoja suojataan myös muihin toimialaluokissa ja luokituksen ylemmillä tasoilla. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muihin toimialaluokkiin, minkä vaikutus korostuu pienessä datapohjassa. Kuva 1: Metallimalmien louhinnan (TOL 07) liikevaihdon kehitys 2000-04/2013 (Indeksi 2010=100). Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alkuperäinen sarja Trendisarja 1.2 Kaivostoiminnan säätely Kaivostoiminta on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa kaikissa elinkaaren vaiheissaan. Kaivoslain lisäksi on huomioitava muun muassa ympäristön, vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö; maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö; paloturvallisuus-, työturvallisuus- ja säteilyturvallisuuslait sekä terveydensuojelulaki. Virallisten lakien lisäksi alan toimijat noudattavat muita yhdessä sovittuja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistä rahoitusta hakevat kaivosyhtiöt joutuvat huomioimaan rahoitusta hakiessaan myös rahoituslai- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

tosten projektirahoitukselle yhteisesti sopimat normit, joita ovat esimerkiksi The Equator Principles - A financial industry benchmark for determing assessing and managing social & environmental risk in project financing ja International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability. 1.2.1 Kaivoslaki Kaivostoimintaa säätelee Suomen kaivoslaki (621/2011) ja valtioneuvoston asetus (391/2012). Kaivoslain tavoitteena on turvata malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittämisen edellytykset yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. TU- KES myöntää kaivoslain edellyttämät luvat ja valvoo niiden noudattamista. Kaivosviranomainen ratkaisee luvat varausilmoituksesta, malminetsintäluvat, kaivosluvat ja kullanhuuhdontaluvat. Kaivosaluelunastusluvat sekä uraanin ja toriumin tuottamista koskevat luvat myöntää valtioneuvosto. Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten jätettävä varausilmoitus toimitetaan Tukesiin. Varausilmoitus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan. Malminetsintään on oltava lupa, jos sitä ei voida suorittaa etsintätyönä tai kiinteistön omistajan suostumuksella. Malminetsintälupa tarvitaan myös esiintymän hyödyntämiseen tarvittavan etuoikeuden saamiseksi. Malminetsintälupa myönnetään neljäksi vuodeksi, jota on mahdollista jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 15 vuoden ajaksi. Malminetsinnästä maksetaan korvauksia maan omistajalle. Kaivoslupa voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Kaivoslupa antaa oikeuden alueen mineraalien ja sivutuotteiden hyödyntämiseen. Ennen kaivoksen rakentamista ja tuotannon aloitusta tarvitaan kaivosturvallisuuslupa, jonka myöntää Tukes. Kaivosturvallisuuslupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Malminetsintäluvan haltijan ja kullanhuuhtojan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon tai haitan korvaamiseksi sekä jälkitoimenpiteiden suorittamiseksi. Kaivosluvan haltijan on asetettava vakuus kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Myös ympäristölupaan liittyvät vakuudet koskevat kaivostoimijaa. Lupaviranomaisen on ennen lupien myöntämistä pyydettävä lausunnot lupahakemukseen suunnitellun toiminnan vaikutusalueen kunnilta, ELY-keskukselta, maakunnan liitolta ja muilta lupaharkinnan kannalta tarpeellisilta tahoilta. Lupa myönnetään, jos laissa määritellyt lupaehdot täyttyvät eikä laissa määriteltyjä luvan myöntämisen esteitä ole. Kaikkiin kaivoslupiin liittyy vuosittainen raportointivelvollisuus kaivosviranomaiselle muun muassa suoritetuista toimenpiteistä, varannoista, tuotannosta ja tuloksista. Etsintätoiminnan päättyessä toimitetaan dokumentointi etsinnän tuloksista sekä riittävä määrä kairasydämiä. 1.2.2 Ympäristölainsäädännön edellyttämät luvat, YVA-menettely, kaavoitus ja rakentaminen Kaivosten ympäristöluvat myöntää Aluehallintovirasto (AVI). Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupaviranomainen tiedottaa hakemukses- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

ta kuulutuksella, ja vaikutusalueen viranomaisilla ja asukkailla on oikeus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ympäristöluvan noudattamista valvoo alueen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Ympäristölupaprosessista löytyy tarkempaa tietoa Ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhteysviranomaisena toimii ELY-keskus, joka myös päättää, sovelletaanko YVA-menettelyä. Kaivoshankkeilta YVA-menettelyä edellytetään lähes poikkeuksetta. YVA:ssa vaikutusten arviointi tehdään suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa. Hankkeen toteuttaja vastaa arviointiohjelman laadinnasta, vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja lopullisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Laajoissa hankkeissa käytetään usein ulkopuolisia asiantuntijoilta ja ympäristöasioihin erikoistuneilta konsultteja. YVA:han saavat osallistua kaikki, joihin hanke voi vaikuttaa. YVA-menettelyn kesto vaihtelee tarvittavien selvitysten laajuudesta riippuen alle vuodesta jopa yli kahteen vuoteen. Kaivoslaissa (47 ) säädetään, että kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun maankäyttöön tulee olla selvitetty. Kaivostoiminnan tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan tai asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Alueiden käytön suunnittelu sisältää strategisempaa ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaivosyrityksen ja lähialueen asukkaiden ja toimijoiden yhteistyö kaivoshankkeen suunnitteluvaiheessa on paras tapa vaikuttaa lopputulokseen. Kaivoshankkeen valmisteluvaiheessa tehtävässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä etsitään ympäristön kannalta parasta mahdollista ratkaisua. Kaavoitus on väline eri elinkeinojen maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi. 1.3 Kytkennät muihin toimialoihin Kaivosteollisuuden lähialoja ovat kaivannaisalaan kuuluvat kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus sekä alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Uudet kaivokset vaativat usein mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaisilla on yhteys kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia ja lupamääräysten seurantaa kaivostoiminnan aikana. Suomi on maailman johtavia toimijoita kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana. Kaivosteollisuuden metallimineraalituotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Teollisuusmineraaleja, kuten kalkkikiveä ja talkkia, käytetään laajasti monissa käyttökohteissa. Kalkkikivituotteita, kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 3: Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina 2006-2011. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositilasto Toimipaikkatiedot, TOL 2008 Liikevaihto 1.000 2007 2008 2009 2010 2011 B Kaivostoiminta ja louhinta 1301200 1288202 1211494 1551283 1861734 07 Metallimalmien louhinta 179720 141660 158006 379448 627837 08111 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 57296 58729 44716 41493 61375 08112 Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin 34245 36060 30771 31519 40090 louhinta 08113 Liuskekiven louhinta 888 886 1109 981 889 0812 Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto 503489 562984 491887 485230 514517 089 Muu mineraalien kaivu 517676 462343 457507 565878 557770 0892 Turpeen nosto 382988 360627 359872 457429 449187 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 7886 25540 27498 46735 59257 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 192878 191411 166105 166187 170237 24 Metallien jalostus 9921996 9140551 4866021 7393652 7837391 2892 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 1718302 1945503 1115167 1380868 1837639 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 21 ja nämä toimivat 26 toimipaikalla. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL08112) louhintaa harjoitti kolme yritystä 16 toimipaikalla. Lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) harjoitti yksi yritys yhdellä toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 0899) oli 12 ja toimintaa 14 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 26 ja toimintaa 29 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevien yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaivosalan yritysten kohdalla tilastokeskuksen toimialaluokkiin perustuvat tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on luokiteltu myös muihin kuin tässä mainittuihin toimialaluokkiin. Kuva 2: Toimipaikkojen lukumäärät 2007-2011. Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008). 140 120 100 80 60 127 123 122 120 122 40 20 0 31 34 21 23 24 27 28 25 26 29 16 16 16 18 16 17 16 13 16 14 1 1 1 1 1 2007 2008 2009 2010 2011 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 3: Yritysten lukumäärät 2007-2011. Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008). 140 120 100 116 110 104 100 99 80 60 40 20 0 30 32 25 20 17 18 22 26 21 21 13 15 15 11 12 2 3 3 3 3 2007 2008 2009 2010 2011 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) Suomen metallimalmikaivokset on esitetty taulukossa 2. Näistä viisi on kultakaivosta. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Taulukko 4: Suomen metallimalmikaivokset 2012. Lähde: Tukes. Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Lappland Goldminers AB (publ) kulta Oy (SE) Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta (rikastamo Sastamala) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamala) Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy Inmet Mining Corporation (CA) First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) 2013 kulta kupari, sinkki, rikki, rauta Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj sinkki, kupari, nikkeli Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Kylylahti, Polvijärvi (rikastamo Kaavi) Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, platina TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

Teollisuusmineraaleja vuonna 2012 louhittiin 29 kaivoksesta tai louhoksesta. Kaikki luvitetut teollisuusmineraalikaivokset tai louhokset eivät ole aktiivisessa tuotannossa joka vuosi. Esimerkiksi Nordkalkin Kolarin kalkkikivilouhoksella ei ole tuotantoa tällä hetkellä. Maanalaisia kaivoksia ovat Nordkalkin kaivokset Tytyrissä, Sipoossa ja Ruokojärvellä. Karbonaattikiviä louhivat Nordkalk Oy Ab, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy ja Juuan Dolomiittikalkki Oy yhteensä 18 kaivoksesta. Muita teollisuusmineraaleja louhittiin 11 kaivoksesta. Teollisuuskiveä vuorivillan raaka-aineeksi louhittiin yhdeksästä louhoksesta. Taulukko 5: Teollisuusmineraalikaivokset ja -louhokset Suomessa. Lähde: Tukes. Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät Kunta (kaivos/louhos) arvoaineet Juuan Dolomiittikalkki Oy dolomiitti Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Nordkalk Oy Ab Rettig Group kalsiitti, dolomiitti, wollastoniitti Huittinen (Matkusjoki, Putkinotko, Siivikkala), Lappeenranta (Ihalainen), Savonlinna (Ruokojärvi), Lohja (Tytyri), Parainen (Limberg- Skräbböle), Raasepori (Mustio), Sipoo, Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Siikainen SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa, Rantamaa, Ristimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalsiitti Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab Sibelco Group maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpä), Siilinjärvi/Kuopio (Kinahmi) Yara Suomi Oy Yara International ASA (NO) apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Sotkamo (Uutela, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Horsmanaho) Lapinlahti (Joutsenenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Savitaipale (Vanhasuo) 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraalikaivokset sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvassa 4 on esitetty kaivokset ja kaivosprojektit 2012. Suomen metallogeeniset alueet ja teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet on esitetty kuvissa 5 6. Lupahakemusten ajanmukaiset tiedot löytyvät kaivosrekisterin karttapalvelusta osoitteesta http://geomaps2.gtk.fi/tukes/. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 4. Kaivokset ja kaivosprojektit 2012. Lähde: GTK. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

Kuva 5. Suomen metallogeeniset vyöhykkeet. Lähde: GTK. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 6. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet. Lähde: GTK. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) työllisti 5 521 henkilöä. Lisäksi kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) työllisti 4 891 henkilöä. Huomioitavaa on kuitenkin, että nämä luvut ovat TOL2008 Kaivostoiminta ja louhinta (B) tietoja, jolloin luvut sisältävät myös muun muassa 0892 Turpeen nosto -toimialaluokan. Kaivosten luokituksessa on vaihtelevuutta, mikä kannattaa huomioida toimialaluokitukseen perustuvassa tarkastelussa. Lukuja tulisikin tarkastella trendeinä absoluuttisten lukujen sijaan. Kuva 7: Henkilöstön määrän kehitys vuosina 2006-2011. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Muu kaivostoiminta ja louhinta (TOL 08) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) 2.3.1 Uusia työpaikkoja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemien selvitysten perusteella yhden kaivostyöpaikan on arvioitu synnyttävän 2,5 3,5 muuta työpaikkaa välillisesti. Valmisteilla olevien kaivosprojektien aikataulut ovat joiltain osin pitkittyneet, ja samalla uuden työvoiman tarve on siirtynyt myöhemmille vuosille. 2.3.2 Työvoiman tarve lähiaikoina Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat syksyllä 2013 TOL 2010 -koodit 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto, 089 Muu mineraalien kaivu ja 237 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Kaivos- ja kivenjalostustoimialalla henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten työllisyysnäkymiä heikommat. Valtaosa (60 %) toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua yhtä suuren. Alan vastaajista 14 % arvioi määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja 25 % arvioi sen olevan pienempi. Kuva 8: Pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymät seuraavan vuoden kuluttua, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2013. Kaivos- ja kivenjalostusalan ammateissa työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanne on tilastojen valossa koko maassa varsin tasapainoinen, tosin tietyistä johto- ja suunnittelutehtävien erikoisosaajista on jo pula. Työvoiman tarpeen kasvaessa edelleen voimakkaasti tulee työvoiman tarjontaa myös lisätä. Työvoiman tarvetta tulee ennakoida muun muassa koulutuspaikoilla. Alla on listattu kaivos- ja kivenjalostusalan ammattien avointen työpaikkojen määrä vuonna 2012 (keskimäärin kuukauden aikana), ja kuinka monta paikkaa on ollut kutakin työtöntä kohden. Taulukko 6. Kaivos- ja kivenjalostusalan ammattien avointen työpaikkojen määrä vuonna 2012 (keskimäärin kuukauden aikana) ja avoimet paikat per työtön. Lähde: TEM työnvälitystilasto. avoimet työpaikat Avoimet paikat per työtön keskim. kuukaudessa Kaivostyöntekijät 69 0,37 Kivityöntekijät 26 0,08 Kaivostekn. ja metallurg. ins ja tekn. 21 0,24 Rikastustyöntekijät 8 0,26 Iskuporaajat ja syväkairaajat 8 0,29 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

Työ- ja elinkeinotoimistoissa touko-kesäkuussa 2013 tehdyn arvion mukaan kaivos- ja kivialan työmarkkinat ovat varsin tasapainoisia. Joidenkin alueiden ja ammattien kohdalla on kuitenkin hienoista epätasapainoa. Kaivostyöntekijöistä on pulaa Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalassa on myös pulaa kaivostekniikan ja metallurgian insinööreistä tai teknikoista. Kivityöntekijöistä on sitä vastoin ylitarjontaa Pirkanmaalla, Kaakkois- Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Kuva 9. Työvoiman kohtaantotilanne a) kaivostyöntekijöiden, b) kivityöntekijöiden sekä c) metallurgian insinöörien ja teknikoiden ammatissa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Paljon pulaa työvoimasta Pulaa työvoimasta Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Paljon ylitarjontaa Paljon pulaa työvoimasta Pulaa työvoimasta Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Paljon ylitarjontaa 2.3.3 Työvoiman tarve pitkällä aikavälillä Kaivannaistoiminnassa työvoiman määrä on ollut 2000-luvulla selvässä kasvussa Suomessa. Etlan käyttämän tilastoluokituksen mukaan ala on vuonna 2011 työllistänyt noin 6 800 henkilöä. Alan työvoiman määrän kasvun ennustetaan jatkuvan. ETLA on ennustanut, että alan työllisyys kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2020 noin 1 400 henkilöllä. Kaivannaistoiminnan työvoimasta poistuu Foredatan laskelmien mukaan vuosien 2010 2020 välillä noin 1 300 henkilöä, ja opiskelun kautta alalle valmistuu vastaavana ajanjaksona noin 800 uutta työntekijää. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 10. Työvoiman kohtaantotilanteen kehittyminen mineraalien kaivun toimialalla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Kun työllisten määrän arvioitu kasvu ja työvoimasta poistuvien määrä lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi noin 2 700. Tämä luku on arvio työvoiman tarpeesta, joka pitäisi kattaa alalle opiskelun tai muun siirtymän kautta tulevilla. Mikäli nettosiirtymät alalle tapahtuvat vain ennustetun alan tutkintomäärien mukaisina, jää alalta puuttumaan noin 2 000 henkilöä. 1 Aiemmin mainitut ETLA:n luvut eivät vastaa Kaivannaisteollisuus Ry:n vuonna 2012 teettämän kyselyn tuloksia, jossa selvitettiin kaivosklusterin yrityksiltä tulevaa työvoiman tarvetta. Kyselyn tulosten mukaan toteutunut henkilöstömäärä vuonna 2011 oli 3 744, ja vuosien 2012 ja 2020 välisenä aikana alalle tarvitaan yhteensä 5 600 uutta henkilöä. Kaivosala tarjoaa työtä monien eri alojen osaajille eri ammattinimikkeillä. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on omat toimintakulttuurinsa, ja toimintamallit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan esimerkiksi ulkoistamisen ja alihankinnan suhteen. Näillä tekijöillä on vaikutusta esimerkiksi ammattinimikkeistöön. Kuitenkin tuleva työvoiman tarve on useampi tuhat henkilöä. Tunturiosaaja-hankkeen 2013 tiimoilta on julkaistu raportti osaamistarpeista ja rekrytoinnin haasteista Lapin kaivoksilla. Raporttiin on haastateltu Lapin alueella toimivia kaivoksia. Vuoden 2013 alussa Lapin alueella toimi neljä metallimalmikaivosta: Kemin, Kittilän ja Pahtavaaran kaivokset sekä tuotannon ylösajovaiheessa oleva Kevitsan kaivos. Lisäksi on suunnitteilla kolme uutta kaivoshanketta: Kolarin Hannukainen, Ranuan Suhanko ja Savukosken Sokli. Myös Pohjois-Ruotsin kaivokset kilpailevat osin samoista osaajista. Kaivosyhtiöiden työvoimatarve ja rekrytoinnit ovat mittavia. Tilannetta ovat osin helpottaneet kaivosalan ammatillinen perus- ja täydennyskoulutus, toimihenkilöiden tarpeessa korkeakoulujen tarjoamat täydennyskoulutukset, kaivosyhtiöiden omat koulutukset sekä kaivosyhtiöiden ja Työ- ja elinkeinotoimistojen yhteishankintakoulutukset. Työvoiman tarpeen kasvaessa edelleen voimakkaasti tulisi työmarkkinoilta löytyä valmiiksi ammattitaitoista vä- 1 Kuvan tarkastelussa ei ole arvioitu, minkälaista nettosiirtymää työttömyyden kautta alalle/alalta tapahtuu. Joillakin aloilla, joissa lyhytaikaiset työsuhteet ovat yleisiä, on työttömyyden ja työllisyyden välinen dynamiikka voimakasta. Alan työvoimatilanteeseen vaikuttavat kuvassa esiteltyjen asioiden lisäksi vielä muun muassa toimialojen välinen työvoiman liikkuvuus ja maahanmuutto. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

keä. Ennusteiden mukaan kaivosalalla tuleekin pulaa etenkin korkeakoulutetuista osaajista. Tunturiosaaja-hankkeen 2013 raportin lähteiden mukaan tiettyihin erikoisosaamista vaativiin johto- ja suunnittelutehtäviin on jo hankala rekrytoida henkilöitä vapailta työmarkkinoilta. GTK on vuonna 2013 tutkimusraportissaan arvioinut Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä vuosiin 2020 ja 2030. Arvion mukaan työllisyys kasvaa 6 900 htv:stä 7 200 htv:hen vuoteen 2020 mennessä ja 7 900 ht:hen vuoteen 2030 mennessä. Tutkimusraportin mukaan kasvuun vaikuttaa pääasiassa Metallimalmien louhinta ja Kaivostoimintaa palveleva toiminta. Kaivostoiminnan työllisyyden kehittymistä käsittelevien tutkimusten tuloksia ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä toimialat ja arviot hankkeiden toteutusaikatauluista eivät ole täysin vastaavia eri tutkimuksissa. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Väestönkasvun, kaupungistumisen ja kehittyvien maiden yleisen talouskasvun seurauksena metallien ja teollisuusmineraalien kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä. Kehittyvien maiden metallien kulutuksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Kaivostoiminnan trendeihin kuuluu ajoittaiset notkahdukset. Heikot taloudelliset näkymät ovat hidastaneet ja hidastavat lähiaikoina markkinoiden kehitystä. Korkean elintason maissa kysynnän kasvu kohdistuu high-tech-tuotteiden valmistamiseen tarvittaviin metalleihin. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä high-tech-tuotteissa. Niitä käytetään muun muassa sähköautoissa, tuulimyllyn turbiinien kestomagneeteissa, puhelimissa ja litteissä näytöissä. Raaka-aineiden saatavuuteen liittyen kaupan rajoitukset aiheuttavat omat vaikeutensa. Kasvavat taloudet rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Technology Metals Researchin 3. lokakuuta 2013 päivittämällä harvinaisten maametallien projektilistalla on 47 eri yhtiön 50 pitkälle edennyttä hanketta. Hankkeet sijaitsevat 16 maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu standardien NI 43-101, JORC Code tai SAMREC Code mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Osa raaka-ainekaupasta, kuten perusmetallien kupari-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkikauppaa, käydään raaka-ainepörsseissä, joista London Metals Exchange on tärkein. Suomen kaivosten tuotannosta on solmittu myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut taantuma näkyy kuparin, nikkelin, alumiinin ja sinkin hintakehityksessä selvänä notkahduksena. Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotannosta on käytettävissä tilastot vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2011 tuotantomäärät olivat vielä nousussa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

Kuvat 11 14. Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina 1994 2011. Lähde: British Geological Survey. World Mineral Production 2007 2011. milj. tonnia 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Rautamalmi Harkkorauta Teräsaihiot 1000 tonnia 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kromimalmit ja rikasteet Sinkki rikasteessa Kupari rikasteessa 1000 tonnia 2 000 1 500 1 000 500 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 tonnia 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Nikkeli rikasteessa Kulta Koboltti metalli Kromimalmeja ja -rikasteita tuotettiin vuonna 2011 maailmassa yhteensä 26,3 miljoonaa tonnia. Laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 4 %. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 10,721 miljoonaa tonnia, joka vastasi 41 % maailman kromituotannosta. Kazakstan oli toiseksi suurin kromituottaja 5,059 miljoonalla tonnilla. Muita suuria tuottajamaita ovat Intia (3,735 milj. tonnia) ja Turkki (1,281 milj. tonnia). Suomen tuotanto vuonna 2011 oli 693 000 tonnia. Suomen osuus maailman kromin tuotannosta oli noin kaksi prosenttia. Vuonna 2011 maailman kuparin kaivostuotanto oli 16,2 miljoonaa tonnia (kuparia rikasteessa), sama kuin vuonna 2010. Chilen tuotanto oli 5,263 miljoonaa tonnia ja sen osuus maailman tuotannosta oli 32 %. Perun tuotanto oli 1,235 miljoonaa tonnia, Kiinan 1,299 miljoonaa tonnia ja USA:n 1,120 miljoonaa tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2011 oli 14 000 tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2011 oli 12,8 miljoonaa tonnia, joka oli 3,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin sinkin tuottaja vuonna 2010 oli Kiina 4,308 miljoonalla tonnilla. Kiinan osuus sinkin tuotannosta oli noin 32,5 %. Yli miljoona tonnia sinkkiä tuottivat myös Australia (1,516 milj. tonnia) ja Peru (1,255 tonnia). Suomen tuotanto oli 64 115 tonnia, joka oli 15,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Maailman nikkelituotanto vuonna 2011 oli yhteensä 1,826 miljoonaa tonnia (nikkeliä rikasteessa) eli 18,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin tuottajamaa oli Filippiinit (319 354 tonnia). Muut suurimmat tuottajamaat olivat Venäjä (270 000 tonnia), Indonesia (226 300 tonnia), Kanada (219 612 tonnia) ja Australia (215 000 tonnia). Tuotanto Suomessa vuonna 2011 kasvoi 19 100 tonniin (nikkeliä rikasteessa) eli 57,9 %. Maailman koboltin tuotanto kasvoi 151 000 tonniin vuonna 2011 (kobolttia rikasteessa). Kongon Demokraattisen tasavallan tuotanto kasvoi 108 888 tonniin. Suomi on pienin tuot- 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

tajamaa, vuoden 2010 tuotanto oli arviolta noin 480 tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litiumioni-akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litiumioni-akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa louhittiin vuonna 2011 lähes sadassa maassa yhteensä 2 600 tonnia. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Suurin tuottaja oli Kiina (360 960 kg), josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat Australia (258 000 kg), USA (234 000 kg), Venäjä (185 263 kg), Etelä-Afrikka (180 184 kg), Peru (164 008 kg) ja Kanada (100 379 kg). Suomen kullan tuotanto vuonna 2010 oli 6 438 kilogrammaa. Rautamalmin tuotanto oli 3 012 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Kasvua vuoteen 2010 oli noin 15 %. Rautamalmin tuotanto Kiinassa kasvoi 1 427 miljoonaan tonniin, mikä vastaa 23 % kasvua. Kiinan tuotanto on laskettu vastaamaan keskimääräistä rautapitoisuutta. USGS:n ennusteen mukaan erityisesti kullan ja alumiinin tuotanto tulee kasvamaan seuraavien neljän vuoden aikana. Kuva 15. Kullan ja platinan tuotantoennuste (USGS) ja maailman väestömäärä (YK). Lähde: USGS ja YK. kg 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 2000 2005 2010 2013 2015 2017 2020 9000000 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 Kulta Platina Väestömäärä Polyn. (Väestömäärä) TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

Kuva 16. Alumiinin, kuparin ja raudan tuotantoennuste (USGS) ja maailman väestömäärä (YK). Lähde: USGS ja YK. Mt 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2005 2010 2013 2015 2017 2020 9000000 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 Alumiini rauta Polyn. (Väestömäärä) Kupari Väestömäärä 3.2 Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. Mineraaliraaka-aineiden saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat ratkaisevia tekijöitä EU:n talouden vakauden kannalta. EU:n komission vuonna 2008 tekemässä aloitteessa Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta, joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1. Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus 2. Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 3. Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi Raaka-aineiden European Innovation Partnership (EIP) käynnistettiin helmikuussa 2013. Vuonna 2010 Euroopan Komission kriittisiä raaka-aineita selvittänyt asiantuntijaryhmä tunnisti 14 kriittistä raaka-ainetta, joiden toimituskatkoksiin on muita korkeampia riskejä. Nämä raaka-aineet ovat antimoni, beryllium, magnesium, fluorisälpä, gallium, germanium, grafiitti, harvinaiset maametallit, indium, koboltti, niobium, platinaryhmän metallit, tantaali ja volframi. Ennusteiden mukaan tiettyjen kriittisten raaka-aineiden kohdalla kysyntä saattaa jopa kolminkertaistua vuoden 2006 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kysynnän kasvu johtuu kehittyvien talouksien ja uusien teknologioiden kasvusta. Tällaisten kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyy suuria riskejä lähinnä siksi, että niitä tuotetaan koko maailmassa vain muutamassa maassa. Monissa tapauksissa tuotanto on keskittynyttä, raaka- 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

aine on huonosti korvattavissa muilla ja kierrätysaste on alhainen. Monet kehittyvät taloudet tukevat teollisuutensa kehitystä kaupan, verotuksen ja investoinnin välineillä, joiden tarkoituksena on säästää luonnonvarat omaan käyttöön. Kuten GTK:n Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi totesi esityksessään FEM 2013 tapahtumassa, kriittiset mineraalit riippuvat ajasta ja teknologian kehityksestä. Vielä nykyään ei tiedetä, mitkä uudet teknologiat lähtevät kasvuun, ja mitä raaka-aineita näihin uusiin tuotteisiin tarvitaan. Kuva 17. Kriittisten mineraaliraaka-aineiden tuotannon keskittymät. Lähde Euroopan Komissio. Tällä hetkellä ei EU-tasolla ole aloitetta tai organisaatiota, joka vastaisi raaka-ainevarantojen ja -resurssien hallinnoinnista. Minventory-projektin käynnisti Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto. Minventory (Statistical Information on Raw Materials Deposits) on kymmenen eurooppalaisen geologisen tahon yhteistyöprojekti, joka tähtää luomaan hakemiston Euroopan primäärisistä ja sekundäärisistä raaka-ainevarannoista ja -resursseista sekä harmonisoidun tietokannan vuoteen 2020 mennessä Euroopan Komission alaisuudessa. Tarkoituksena on luoda työkalu maankäytön suunnitteluun ja tuleviin teknologiakehitykseen liittyviin politiikkoihin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

3.3 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat 3.3.1 Metallimalmit Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä sekä valuja. Jalostusketjussa metallinjalostajia seuraa kone- ja laiteteollisuus. Kuva 18. Teräksen ja värimetallien tuottajat Suomessa 10/2012. Lähde: Teknologiateollisuus Ry. 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 2011 oli Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 7,8 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6 %. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Tullihallituksen tilastojen mukaan vuonna 2012 tuotiin Suomeen metallimalmirikasteita 1,9 miljardin euron edestä, kun vienti oli noin 89 miljoonaa euroa. Kuva 19. Metallinjalostuksen liikevaihto (TOL 24) 2006-2011. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja yritysten tilinpäätöstietokanta. 12,00 10,00 miljardia 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 20. Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa. Lähde: Tilastokeskus, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi TOL 2008, 2010=100. Metallin jalostuksen volyymi-indeksi (TOL 24) 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausitasoitettu sarja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

Outokummun uusi ferrokromitehdas vihittiin käyttöön kesäkuussa 2013 Torniossa. 410 miljoonan euron investointiprojekti siirtyi siten ylösajovaiheeseen etuajassa. Maailman suurimman ferrokromisulaton ylösajon myötä Outokummun ferrokromituotanto kaksinkertaistuu 530 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Taulukko 7: Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja GTK. Teräsaihiot (sis. jaloteräsaihiot) (1000 t) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 4 738 5 054 4 431 4 417 3 066 4 029 3 989 3 759 Harkkorauta (1000 t) 3 056 3 158 2 915 2 943 Ferrokromi (t) 234 881 243 350 242 000 234 000 123 000 238 000 231 105 288 744 Sinkki (t) 281 904 282 238 305 543 297 722 295 049 307 144 307 352 314 742 Katodikupari (t) 132 126 137 961 109 870 131 249 105 411 120528 124 360 129 256 Katodinikkeli (nikkeliä 39 159 47 469 55 000 51 963 41 556 49 772 49 823 46 275 tuotteissa) (t) Kobolttituotteet (t Co) 8 171 8 582 9 173 9 645 8 970 9 429 10 627 10 562 Germaniumtuotteet (t - - - - - 12 12 16 Ge) Elohopea (kg) 34 200 22 820 45 000 33 120 6 210 9 000 - - Seleeni (kg) 65 675 70 458 52 171 64 730 57 040 73 130 85 663 92 769 Hopea (kg) 47 462 50 843 44 895 69 906 70 062 64 596 73 071 128 200 Kulta (kg) 3 747 5 292 4 261 4 148 5 749 7 628 8 461 10 814... = tietoa ei käytettävissä, - = ei tuotannossa 3.3.2 Teollisuusmineraalit Teollisuusmineraaleja ovat laajasti katsoen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, pois lukien metalliset malmit, mineraaliset polttoaineet ja jalokivet. Kalkkikivituotteita ovat kalsiitti eli kalsiumkarbonaatti ja dolomiitti. Poltettua kalkkia valmistetaan polttamalla kalkkikiveä noin 1 100 asteen lämpötilassa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalkkikivituotteita, kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Myydyistä kalkkikivituotteista yli 80 % käytetään teollisuuden eri sovelluksissa. 32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 21: Nordkalkin myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta 2012. Lähde: Nordkalkin ympäristöraportti 2012. Maatalous 7 % Ympäristönhoito 8 % Paperi 21 % Muu teollisuus 12 % Sellu 8 % Rakennusmateriaalit 25 % Metallit ja kaivokset 20 % Kalkkituotteiden tarve kaivosteollisuuden käyttöön on kasvanut viime vuosina, kun uusia metallimalmikaivoksia on avattu. Kalkki on tärkeä säätökemikaali kaivosteollisuuden eri prosesseissa. Rikastusprosessien ph:n optimointiin käytetään kalkkituotteita. Kalkkituotteita käytetään myös kaivosten vesien käsittelyssä. Veden ph:n noustessa liuenneet metallit saostuvat rikastushiekka-altaille. Kalkkituotteita käytetään myös rikastushiekka-altaiden pato- ja peittorakenteissa kaivoksen toiminnan loppuessa ja maanalaisessa kaivostäytössä. Terästeollisuudessa käytetään poltettua kalkkia kuonanmuodostukseen ja teräsuunin, konvertterin tai senkkauunin tulenkestävän vuorauksen suojaamiseksi. Terästeollisuus käyttää kalkkituotteita myös vesien käsittelyyn. Paperiteollisuus käyttää kalkkikivestä jalostettuja päällystyspigmenttejä ja täyteaineita. Rakentamisessa kalkkikiven, dolomiitin, poltetun kalkin ja sammutetun kalkin käyttökohteet ovat moninaiset. Ympäristöhoidossa kalkkituotteita käytetään esimerkiksi veden ja savukaasujen puhdistukseen. Kalkkituotteita tarvitaan myös muun muassa kemian- ja sokeriteollisuudessa. Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkin tuottaja. Mondo Mineralsin talkkikaivokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksella. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Yaran Siilinjärven kaivos on Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Kaivos tuottaa apatiittiä, biotiittiä ja kalsiittia. Yara käyttää oman kaivoksensa apatiittiä fosforihapon valmistukseen. Biotiittia käytetään lannoitteissa, maanparannusaineena ja jäteveden puhdistuksessa. Kvartsia käytetään ferrokromin sulatusprosessissa kuonan muodostajana. Ferrokromi puolestaan on ruostumattoman teräksen seosaine. Kvartsia tarvitaan myös lasin valmistuksessa ja keramiikkateollisuudessa. Kvartsikaivokset sijaitsevat Nilsiällä (Sibelco Nordic Oy Ab) ja Torniossa (SMA Mineral Oy). Nordkalk louhii myös Wollastoniittia Lappeenrannan esiintymästään. Wollastoniitti on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Wollastoniittia käytetään esimerkiksi keraamisessa teollisuudessa, muoviteollisuudessa ja metallurgisessa teollisuudessa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

3.4 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vuonna 2012 Suomeen tuotiin metallimalmirikasteita yli 21 kertaa Suomesta muualle jatkojalostettavaksi vietyjen rikasteiden arvon verran. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Kaoliinia ja kalkkikiveä tuontiin Suomeen yli 17 kertaa viennin arvon verran. Taulukko 8: Metallirikasteiden sekä kaoliinin ja kalkkikiven vienti ja tuonti. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 1 000 2008 2009 2010 2011 2012 Metallimalmirikasteet vienti 11 812 3 115 31 915 57 221 88 611 tuonti 1 950 571 887 139 1 722 831 1 948 152 1 917 746 Kaoliini ja kalkkikivi vienti 7 999 10 132 11 089 11 733 12 000 tuonti 181 362 125 611 157 943 196 527 199 491 3.4.1 Vienti Suomen metallikaivosten rikasteet on tähän saakka jalostettu pääsääntöisesti kotimaassa, joten metallimalmien ja -rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Jos uusien kaivoshankkeiden rikasteita myydään jatkojalostettavaksi ulkomaille, metallirikasteiden vienti lisääntyy. Talvivaaran ja Hituran nikkeli- ja sinkkirikasteiden toimitukset näkyvät viennin kasvuna vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2013 alkupuoliskolla nikkelirikasteiden vienti oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 metallirikasteiden viennin määrä oli 107 600 tonnia ja arvo yhteensä 88,6 miljoonaa euroa. Kuva 22: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 120 000 100 000 80 000 t 60 000 40 000 20 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 9: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. tonnia 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 -rikasteet Nikkelimalmit ja 0 0 0 0 14 069 0 8 946 23 411 55 260 58422 -rikasteet Sinkkimalmit ja 0 0 0 0 1 238 1 426 22 479 53 056 39 555 7718 -rikasteet Kromimalmit ja 708 841 1 570 2 492 3 041 2 050 8 291 5 231 12 575 1844 -rikasteet Hopeamalmit ja 507 417 263 1 0 0 0 0 0 0 -rikasteet Jalometallimalmit 1 109 600 977 739 0 0 540 192 148 0 ja -rikasteet Muut malmit ja 132 199 216 800 840 14 6 0 78 73 rikasteet yhteensä 2 456 2 057 3 027 4 032 19 188 3 492 40 264 81 892 107 617 68057 Kuva 23: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 100 000 80 000 1 000 60 000 40 000 20 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

Taulukko 10: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 1000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja 1 0 0 0 0 0 0 0 1 552 704 -rikasteet Nikkelimalmit ja 0 0 0 0 9 107 0 7 874 21 056 53 939 50421 -rikasteet Sinkkimalmit ja 0 0 0 0 703 605 7 779 20 558 14 608 3307 -rikasteet Kromimalmit ja 218 283 577 899 1 375 748 2 788 2 511 3 304 329 -rikasteet Hopeamalmit ja 2 596 1 035 990 2 588 135 0 0 0 0 0 -rikasteet Jalometallimalmit 16 052 18 660 19 504 13 976 0 1 738 13 446 13 095 15 157 3985 ja -rikasteet Muut malmit ja 53 4 208 1 202 4 455 492 24 27 0 51 116 rikasteet Yhteensä 18 920 24 186 22 272 21 918 11 812 3 115 31 915 57 221 88 611 58863 Metallirikasteiden tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Kanada ja Saksa. Vuonna 2012 Kiinaan vietiin nikkeli- ja kromirikasteita noin 30 miljoonalla eurolla. Kanadaan vietiin nikkeli- ja jalometallirikasteita 25,2 miljoonalla eurolla. Saksaan vietiin jalometallirikasteita 15,1 miljoonalla eurolla. Kromin vienti suuntautui pääasiassa Kiinaan, Ukrainaan, Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin. Nikkelirikastetta vietiin Kiinaan, Kanadaan, Venäjälle, Botswanaan ja Etelä-Afrikkaan. Kuva 24: Tärkeimmät metallimalmien ja-rikasteiden vientimaat 2012. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 35 30 25 milj. euroa 20 15 10 5 0 Kiina Kanada Saksa Belgia Ukraina Venäjä Karbonaattikivistä Suomesta viedään lähinnä sammuttamatonta eli poltettua kalkkia ja kaoliinia. Vuonna 2012 poltetun kalkin viennin määrä laski edellisvuodesta. Sammuttamattomasta kalkkikivestä 92,5 % vietiin Venäjälle ja 7,5 % Ruotsiin. Kaoliinin vienti oli 28 427 tonnia, mikä oli laskua edellisvuodesta. Kaoliinista 61 % meni Ruotsiin, 30,1 % Venäjälle 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

ja loput Viroon, Alankomaihin, Sveitsiin, Liettuaan ja Japaniin. Yhteensä kaoliinia, kalkkikivituotteita ja dolomiittituotteita vietiin 82 991 tonnia vuonna 2012, joka on vajaan prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaoliinin ja kalkkituotteiden viennin arvo oli yhteensä 12,1 miljoonaa euroa, ja arvon kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 %. Kuva 25: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 062013 t Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 11: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus. tonnia 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2 011 2012 06/2013 Kaoliini 8 081 7 378 8 371 10 595 8 586 13 830 17 974 28 951 28 427 9 983 Sulatuskalkkikivi 537 540 3 632 382 209 2 154 4 815 4 618 4 741 2 717 Sammuttamaton 13 555 33 695 43 720 53 801 44 943 45 204 47 939 49 556 47 469 23 431 kalkki Sammutettu 1 051 1 114 1 005 3 457 723 477 444 630 436 354 kalkki Kalsinoimaton 606 849 843 1 645 1 892 1 634 2 158 2 182 1 918 125 ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu 0 19 0 0 0 0 0 0 1 0 tai sintrattu dolomiitti Yhteensä 23 224 42 726 56 729 68 236 54 461 61 665 71 172 83 756 82 991 36 609 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

Kuva 26: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2 010 2 011 2 012 06/2013 1 000 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 12: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 1 000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Kaoliini 1 661 1 354 1 945 2 346 1 905 3 940 5 307 5 468 5 601 2 118 Sulatuskalkkikivi 32 32 124 17 10 91 199 191 201 118 Sammuttamaton 1 461 3 357 4 534 5 925 5 874 5 959 5 446 5 928 6 061 3 218 kalkki Sammutettu kalkki 102 94 93 374 210 142 137 146 138 88 Kalsinoimaton 89 118 93 198 149 86 89 88 73 5 ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 sintrattu dolomiitti Yhteensä 3 344 4 957 6 789 8 860 8 148 10 217 11 177 11 821 12 074 5 547 3.4.2 Tuonti Vuonna 2012 metallimalmeja ja -rikasteita tuotiin yhteensä 4,490 miljoonaa tonnia 1,918 miljardilla eurolla. Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä laski 8,1 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja tuonnin arvo laski 1,6 %. Kotimaan kaivosten tuotannon lisääntyminen korvaa rikasteiden tuontia ja selittää tuonnin vähentymistä ainakin osittain. 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 27: Metallimalmien ja rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 6 000 5 000 4 000 1000 t 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 13: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja 3 156 096 3 121 303 2 204 018 3 989 432 3 608 222 3 220 998 1 490 579 -rikasteet Kuparimalmit ja 448 119 536 584 352 370 458 174 415 365 424 982 151 370 -rikasteet Nikkelimalmit ja 256 932 290 914 185 202 217 164 276 892 276 587 92 835 -rikasteet Kobolttimalmit ja 26 449 26 500 15 173 9 868 8 994 7 477 3 030 -rikasteet Sinkkimalmit ja 555 569 582 049 532 036 559 918 547 405 558 963 257 496 -rikasteet Muut malmit ja 62 123 70 504 27 230 40 519 27 739 1 709 3 211 rikasteet Yhteensä 4 505 287 4 627 853 3 316 029 5 275 077 4 884 616 4 490 717 1 998 513 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

Kuva 28: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 2 500 000 2 000 000 1 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 14: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 1 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Rautamalmit ja 177 725 277 823 131 307 352 133 439 967 387 423 145 248 -rikasteet Kuparimalmit ja 561 860 540 256 311 283 657 398 704 840 710 292 257 613 -rikasteet Nikkelimalmit ja 830 577 630 041 154 153 280 407 367 501 342 571 122 449 -rikasteet Kobolttimalmit ja 85 132 148 708 47 598 49 998 39 879 31 256 10 956 -rikasteet Sinkkimalmit ja 434 486 220 619 189 991 281 130 295 591 309 618 142 306 -rikasteet Muut malmit ja rikasteet 178 129 133 125 52 808 101 766 100 373 136 586 66 349 Metallimalmit yhteensä 2 267 910 1 950 571 887 139 1 722 831 1 948 152 1 917 746 744 922 Edellisvuoden tapaan eniten metallimalmirikasteita Suomeen vuonna 2012 tuotiin Ruotsista, yhteensä yli 435,2 miljoonalla eurolla. Suomessa jalostettava rautarikaste tuodaan käytännöllisesti katsoen kokonaan Ruotsista. Rautarikastetta tuotiin Ruotsista 349,8 miljoonalla eurolla. Tuonti Perusta oli 361,2 miljoonaa euroa. Perusta tuotiin kuparirikasteita 340,4 miljoonalla eurolla ja sinkkirikasteita 20,8 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 kol- 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

manneksi eniten metallimalmirikasteita tuotiin Etelä-Afrikasta, yhteensä 261,2 miljoonalla eurolla. Eniten Etelä-Afrikasta tuotiin nikkelirikastetta, yhteensä 252,6 miljoonalla eurolla. Kuva 29: Metallimalmien ja -rikasteiden tärkeimmät tuontimaat ja tuonnin arvo alkuperämaittain vuonna 2012. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. milj. euroa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vuonna 2012 kaoliinia tuotiin 844 981 tonnia 113,8 miljoonalla eurolla. Kaoliinin tuonnin määrä laski 8 % edellisestä vuodesta. Kolmesta merkittävimmästä kaoliinin tuontimaasta Brasilian suhteellinen osuus vuonna 2012 oli 40,7 %, Iso-Britannian suhteellinen osuus 31 % ja USA:n osuus 27,4 %. Sammuttamattoman kalkin tuonti laski edellisvuodesta noin 2,7 %. Kolmesta merkittävimmästä poltetun kalkin tuontimaasta Ranskan suhteellinen osuus vuonna 2012 oli 74,8 %, Belgian suhteellinen osuus 13,6 % ja Ruotsin osuus 8,5 %. Sulatuskalkkikiven tuonti laski edellisestä vuodesta 15,4 %. Tuonnin määrä oli 1,5 miljoonaa tonnia ja arvo 21,9 miljoonaa euroa. Kalsinoimattoman ja sintraamattoman dolomiitin tuonti laski edellisvuodesta 29,3 %. Merkittävimmät tuontimaat vuonna 2012 olivat Belgia 67,7 % osuudella ja Iso-Britannia 32,2 % osuudella. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

Kuva 30: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 1000 t 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 062013 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 15: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. tonnia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Kaoliini 1 230 066 1 119 972 1 127 215 729 132 927 579 918 055 844 981 409 479 Sulatuskalkkikivi 1 685 512 1 606 454 1 264 737 1 689 167 1 815 778 1 535 524 788 502 Sammuttamaton 101 277 157 377 182 855 122 604 216 816 435 246 423 298 268 664 kalkki Sammutettu 319 215 489 10 568 7 377 7 762 10 178 6 409 kalkki Hydraulinen 12 12 0 2 17 0 2 0 kalkki Kalsinoimaton 53 021 56 792 48 162 27 263 12 327 23 901 16 898 5 438 ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai 38 597 28 988 41 411 20 662 31 945 32 496 33 433 17 921 sintrattu dolomiitti Yhteensä 3 048 868 3 006 586 2 174 968 2 885 228 3 233 237 2 864 315 1 496 414 = tietoa ei saatavilla 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 31: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 250 000 200 000 1 000 150 000 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 16: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. 1 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06/2013 Kaoliini 171 076 147 340 135 985 93 313 117 132 113 840 113 812 56 468 Sulatuskalkkikivi 22 926 24 407 24 304 18 187 19 500 26 022 21 909 11 376 Sammuttamaton kalkki 10 437 16 648 20 969 12 982 20 428 55 655 62 423 38 564 Sammutettu kalkki 90 73 104 1 127 870 1 011 1 345 895 2Hydraulinen kalkki 3 6 0 1 13 0 1 0 Kalsinoimaton ja 1 794 2 019 2 087 1 227 966 1 684 1 238 584 sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu 4 190 3 350 5 247 2 481 3 683 3 916 3 950 2 313 dolomiitti Yhteensä 210 516 193 842 188 696 129 319 162 592 202 128 204 679 110 200 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa tutkituista alueista johtaa kaivoksen perustamiseen. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella, keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Malmiosta pitää kerätä suuri määrä tietoa ennen kuin sitä voidaan louhia. Malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan. Etsinnän tuloksena malmivarannot lisääntyvät ja siten kaivoksen elinikä pitenee. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. Mineraalien hienonnuksen vaiheet ovat malmikiven louhinta, murskaus ja murskeen jauhatus. Louhinta suoritetaan joko avolouhoksessa tai maanalaisessa kaivoksessa. Avolouhinnan jälkeen kaivos voi siirtyä maanalaiseen louhintaan. Maanalaisessa louhinnassa syntyy yleensä vähemmän sivukiviä. Myös pölyäminen ympäristöön on rajoittunutta. Avolouhinta on maanalaista louhintaa edullisempaa ja turvallisempaa. Turvallisuussyistä maanalaisissa kaivoksissa voidaan käyttää miehittämättömiä kaivoskoneita, joita ohjataan langattomasti maan päältä. Malminkäsittelyn vaiheita ovat murskaus, jauhatus ja rikastus tai vaahdotus. Louheen murskaus tehdään yleensä useammassa vaiheessa. Murskauksessa käytetään puristusta tai iskua louhitun malmin hienontamiseen. Jauhatusta käytetään murskatun malmin hienontamiseen. Jauhatukseen käytetään yleensä rumpumaisia myllyjä, kuten tanko- tai kuulamyllyjä. Seulonnalla säännöstellään murskatun tuotteen karkeutta. Seulonnalla voidaan myös erottaa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita. Kaivosten sivuvirtoja ovat esimerkiksi sivukivet ja rikastushiekka. Rikastuksessa mineraalit erotetaan malmista. Malmin sisältämät eri mineraalit erotellaan omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Mineraalien erottamiseen käytetään mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biokemiallisia menetelmiä. Yleensä kaivoksen rikastusprosessi koostuu useiden menetelmien yhdistelmistä ja monista toisiaan seuraavista vaiheittaisista yksikköprosesseista. Mineraalien rikastusprosessit räätälöidään jokaiselle kaivokselle. Käytettävä teknologia riippuu sekä arvo- että jätemineraaleista. Metallirikasteet toimitetaan jatkojalostettaviksi metallinjalostajille ja sulatoille kotimaassa tai ulkomailla. Kaivosten rikastamoilla voidaan myös valmistaa eri mineraaliyhdisteitä tai metallia. Suomessa on korkeatasoista louhinta- ja rikastusteknologian osaamista. Kansainvälisesti tunnettuja laitetoimittajia ovat muun muassa Metso Mining, Sandvik ja Outotec. Aiemmin muille asiakasryhmille tuotteita toimittaneita yrityksiä on löytänyt uuden asiakasryhmän kaivosteollisuudesta. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut PK-yritysten kasvua. Näillä yrityksillä on potentiaalia myös kansainvälisille markkinoille. Esimerkkinä näistä kasvuyrityksistä voidaan mainita kuljetinjärjestelmiä valmistava Paakkola Conveyors ja jaloteräskuonaa rikastava Tapojärvi Oy. 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

4.1 Toimialan tuotanto Vuonna 2012 Suomen metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 36,8 miljoonaa tonnia. Malmin louhinta kasvoi edellisvuodesta 13,8 %. Sivukiven louhinta väheni 34 %. Sivukiven louhintaa vähensi muun muassa maanalainen louhinta. Malmia louhittiin yhteensä 19,6 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 17,2 miljoonaa tonnia. Talvivaaran osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta vuonna 2012 oli 14,2 miljoonaa tonnia eli 38,5 % Suomessa louhitusta metallimalmista ja sen sivukivestä. Talvivaaran osuus metallimalmien louhinnasta oli 44,5 %. Yli miljoona tonnia kokonaislouhinnassa ylittivät myös Kevitsan kaivos (7,6 miljoonaa tonnia), Kittilän kultakaivos (3,4 miljoonaa tonnia), Kemin kromikaivos (1,9 miljoonaa tonnia), Pyhäsalmen kaivos (1,4 miljoonaa tonnia) ja Laivan kultakaivos (5,1 miljoonaa tonnia). Sivukiven osuus kokonaislouhinnasta oli pienin Pyhäsalmen kaivoksella (noin 3 %) ja suurin Laivan kaivoksella (70 %). Kuva 32: Metallimalmien ja sivukiven louhinta 2004-2012. Lähde: Tukes milj. t 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2 011 2012 Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta Taulukko 17: Metallimalmien ja sivukiven louhinta 2006-2012. Lähde: Tukes. tonnia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Malmin louhinta 3 605 223 3 732 900 6 311 123 11 845 051 18 191 462 17 213 074 19 591 999 Sivukiven louhinta 1 335 217 3 198 445 7 608 208 14 795 402 27 590 444 26 113 162 17 232 758 Kokonaislouhinta 4 940 440 6 931 345 13 919 331 26 640 453 45 781 906 43 326 236 36 824 757 Tärkeimmät tuotetut metallit ovat kromi, sinkki, kupari, nikkeli, koboltti, kulta ja hopea. Vuonna 2012 metallirikasteiden tuotanto yhteensä oli 1,711 miljoonaa tonnia. Metallirikasteiden tuotanto väheni edellisestä vuodesta noin prosentin. Aiempiin vuosiin verrattuna uutena tuotettuna metallirikasteena tuli kobolttirikaste. Vuonna 2012 kultaa tuotettiin yhteensä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

10 814 kg. Kultaa tuotettiin 28 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Hopean tuotanto kasvoi merkittävästi, 128 200 kilogrammaan. Kuva 33: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa 2005-2012. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 1000 t 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 012 Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste Taulukko 18: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa 2004-2011. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rikkirikaste 461 341 512 131 485 780 564 204 383 901 584 085 804 884 875 834 Kromirikaste 571 100 548 713 556 101 613 544 246 818 598 000 692 527 425 217 Sinkkirikaste 74 369 66 327 71 812 52 518 56 197 95 305 87 974 89 026 Nikkelirikaste 39 854 40 474 44 824 43 038 11 413 43 151 91 196 99 089 Kuparirikaste 51 379 44 663 46 325 46 096 50 876 50 709 48 668 104 393 Kobolttirikaste 117 819 Yhteensä 1 198 043 1 212 308 1 204 842 1 319 400 749 205 1 371 250 1 725 249 1 711 378 Teollisuusmineraalien louhinta sisältää karbonaattikivien louhinnan ja muiden teollisuusmineraalien louhinnan. Muita teollisuusmineraaleja ovat esimerkiksi apatiitti, talkki, kvartsi ja korukivet. Vuonna 2012 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä 15,093 miljoonaa tonnia. Hyötykiven louhintamäärä laski 5,5 % edellisestä vuodesta. Sivukiven louhinta kasvoi 30,6 % edellisestä vuodesta. Karbonaattikiviä louhittiin 18 kaivoksesta, joista hyötykiveä saatiin yhteensä 3,691 miljoonaa tonnia. Muita teollisuusmineraaleja hyötykäyttöön louhittiin yhteensä 11,402 miljoonaa tonnia. Näistä apatiittia oli 9,947 miljoonaa tonnnia. Siilinjärven apatiittikaivos oli vuonna 2012 louhintamäärällä mitattuna Suomen suurin kaivos, josta malmia ja sivukiveä nostettiin yhteensä 21,392 miljoonaa tonnia. 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 34: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta 2004-2012. Lähde: Tukes. 35 30 25 milj. t 20 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Taulukko 19: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta 2006-2012. Lähde: Tukes. tonnia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Malmin louhinta 16 115 072 16 301 106 15 774 010 12 156 666 15 655 442 15 967 678 15 093 327 Sivukiven louhinta 8 542 847 8 569 253 8 019 771 6 771 364 9 242 542 12 117 724 15830526 Kokonaislouhinta 24 657 919 24 870 359 23 793 781 18 928 030 24 897 984 28 085 402 30 923 853 Vuorivillakivien, apatiittirikasteen, talkin, kvartsin ja kiillerikasteen tuotannot pienenivät vuonna 2012. Maasälpätuotanto kasvoi 43 124 tonniin. Vuorivillan raaka-aineeksi murskattiin teollisuuskiveä 188 896 tonnia. Kuva 35. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa 2004-2012. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 1 000 000 800 000 600 000 t 400 000 200 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Apatiittirikaste Kvartsi Kiillerikaste Vuorivillan raaka-aineeksi Talkki Maasälpä Biotiitti raaka-ainekäyttöön TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

Taulukko 20: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa 2004 2012. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Apatiittirikaste 822 987 857 922 830 989 780 000 658 347 817 289 869 694 858 005 Talkki 508 169 547 146 535 882 527 686 375 302 419 345 429 494 396 332 Kvartsi 194 070 169 322 232 295 224 152 154 689 160 545 153 159 111 183 Maasälpä 42 783 43 187 48 980 45 250 23 120 28 013 26 292 43 124 Kiillerikaste 9 473 8 097 11 449 10 706 7 855 13 809 12 896 12 112 Biotiitti raakaainekäyttöön 59 381 62 959 57 720 57 661 53 860 37 850 31 504 27 493 Vuorivillan raakaaineeksi 224 016 215 853 352 301 230 444 145 665 161 734 223 584 188 896 4.2 Toimialan logistiikkatilanne Kustannustehokas logistiikka on yksi kannattavan kaivostoiminnan edellytys. Kuljetuspalveluita käytetään kaivosalueen sisällä tapahtuviin materiaalisiirtoihin sekä kaivosalueelta jatkojalostukseen toimitettaville tuotteille. Lisäksi kaivosten tarvitsemien raaka-aineiden, kuten räjähdysaineiden, kemikaalien ja polttoaineiden, kuljetusten järjestäminen kustannustehokkaasti vaikuttaa kaivostoiminnan taloudellisuuteen. Kaivosalueella louhitun kivimateriaalin kuljetukset hoidetaan dumppereilla, erikoiskuljetuskalustolla ja kuljetinjärjestelmillä. Kaivosyhtiöt tekevät päätökset kuljetusten reittivalinnoista markkinatilanteen mukaan. Uusien tie- ja rataväylien rakentaminen vievät aikaa muun muassa niihin liittyvien kaavoitusten, ympäristövaikutusten arvioinnin ja rahoituksen vuoksi. Kaivosteollisuuden tuotteiden kuljetusreitti ja -tapa riippuvat tuotettavasta mineraalista tai metallista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Teollisuusmineraalit jatkojalostetaan pääsääntöisesti Suomessa, mutta metallimalmeja kuljetetaan jatkojalostukseen muun muassa muualle Eurooppaan ja Aasiaan. Kuvassa on esitetty Pohjois-Suomen kaivosten tuotekuljetustarpeet nykyisellä kapasiteetilla ja valmisteilla olevien projektien suunnitelmista tiedetyillä kapasiteeteilla. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi vuoden 2011 lopussa Liikennevirastolle tehtäväksi selvittää yritysten ja viranomaisten näkemykset Pohjois-Suomen kaivostoiminnan kuljetustarpeista ja toimivista kuljetusreiteistä lyhyellä (2017) ja pitkällä (2030) aikavälillä. Liikenneviraston selvitys on osa liikennepoliittisen selonteon logistiikkaselvitystä. 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 36. Kaivoskuljetusten volyymiskenaariot alueittain vuosina 2017 ja 2030. Lähde: Liikennevirasto 2013. Liikenneviraston vuonna 2013 valmistuneen selvityksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto myös kasvavan liikenteen tarpeisiin on nykyisten kuljetusreittien kehittäminen Perämeren satamien kautta. Perämeren satamien meriväyliä tulee kuitenkin syventää kustannustehokkuuden parantamiseksi. Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä mielenkiintoa on herättänyt erityisesti Koillisväylä, joka lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % perinteisiin kuljetusreitteihin verrattuna. Liikenneviraston selvityksen mukaan edes suuren kasvun skenaariossa tiedossa olevat kuljetustarpeet eivät ole niin suuria, että Jäämeren reittien kehittäminen uusia ratoja rakentamalla olisi yhteiskuntataloudellisesti Perämeren reitin kehittämisestä kannattavampaa. Keskeisiksi Suomen kuljetusreittien ja kaivannaisteollisuuden kilpailukykyä parantaviksi tarpeiksi nousi selvityksessä perämeren satamien ja meriväylien kehittäminen, satamien työnjako sekä riittävän jäänmurtokapasiteetin varmistaminen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

Uudet kaivokset vaativat myös kaivoksille johtavien maanteiden rakentamista ja parantamista. Suomessa valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kaivosten infrahankkeiden tukemisesta. Teiden ja rautateiden rakentamiseen sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Yleinen valtion tie päättyy kaivospiirin rajalle. Kaivospiirin sisäisen tieverkoston rakentaa kaivosyhtiö. Liikenneviraston vuoden 2013 selvityksen mukaan uudet radat ja liikenteeltä suljettujen ratojenperuskorjaukset ovat perusteltuja vain kaivoksille, joilla on suuret kuljetustarpeet. Yhteistyön lisäämistä naapurimaa Ruotsin kanssa kuljetusreittien kehittämisessä vaikeuttaa Ruotsin erilainen raideleveys. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti vuonna 2012, että raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Korotuksen tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä, vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä sekä alentaa logistiikkakustannuksia. Jatkossa Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saa olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Asetus 407/2013 tuli voimaan lokakuun alusta 2013. 4.3 Tutkimus ja tuotekehitys Kaivosalan tutkimusta tekevät Suomessa esimerkiksi yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, GTK ja VTT. Tutkimusta tehdään laajasti eri kaivosteollisuuteen liittyvistä aiheista, esimerkiksi prosesseista, teknologiasta ja vesienkäsittelystä. Kaivosteollisuuden kasvu on luonut mahdollisuuksia muille asiakasryhmille tuotteita toimittaneille yrityksille päästä tuotekehityksen kautta toimittamaan tuotteitaan kaivosteollisuusyrityksille. Toimialaraportin liitteeksi tehty VTT:n Innovaatiomaisemaraportti esittää tuloksia patentti- ja teknistieteellisestä kirjallisuushausta koskien kaivosteollisuuden koneita ja laitteita sekä kestävää kaivostoimintaa. Patentointien määrässä, kestävän kaivostoiminnan huippuyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä patenttihakemusten kohdemaissa näkyy Kiinan merkitys ja painotus. Koneiden ja laitteiden osat ovat patentoinnin suurin osa-alue. Vesien käsittely ja kuivatus on aihealueena selvässä kasvussa. Tekesin vuonna 2011 käynnistämän Green Mining -ohjelman päätavoitteena on nostaa Suomi vastuullisen ja kannattavan kaivostoiminnan edelläkävijäksi maailmassa. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kaivostoiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vientiin tähtäävien pk-yritysten määrää mineraaliklusterissa. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun ja sen suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin puolet. Ohjelman pääteemat ovat uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Ohjelman kohderyhmänä ovat kaivannaisalan toimijat mukaan lukien kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuus sekä niitä tukevat teknologiateollisuus ja palvelujen tarjoajat. Tarkempia tietoja hankkeista löytyy ohjelman intenet-sivuilta http://www.tekes.fi/ohjelmatja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/green-mining/. Esimerkiksi Kaivokset, maankäyttö ja paikallisyhteisöt -hanke (Different Land-Uses and Local Communities in Mining Projects, DILACOMI) on toteutettu 2011 2013 Oulun yliopiston, Metlan ja Lapin yliopiston rinnakkaishankkeina. Hankkeessa on tutkittu, miten kaivos- 50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

toiminta vaikuttaa alueen maankäyttöön ja paikallisyhteisöihin ja miten sääntelyn ja parhaiden käytäntöjen kautta voidaan kaivostoimintaa ohjata sosiaaliseen kestävyyteen. DILA- COMI-hankkeen tuloksista on koostettu myös opaskirja Hyvä kaivos pohjoisessa opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä Cleantech-ohjelma vauhdittaa suomalaisyrityksiä kestävään kasvuun ja uudistumiseen Cleantechin avulla. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja kaksinkertaistaa Cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto noin 20 miljardista eurosta 40 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Ohjelman painopisteinä ovat puhtaan energian hyödyntäminen ja ympäristöystävällisen kaivosteollisuuden edistäminen. EU:n seuraava puiteohjelma on nimeltään Horisontti 2020. Horisontti 2020 -ohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014 2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Horisontti 2020 -ohjelmassa korostetaan pk-yritysten osallistumista. Lisätietoa: http://www.tekes.eu/ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen mukaan metallimalmien louhinnan toimialalla kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 olivat yhteensä 236,3 miljoonaa euroa. Rakennusinvestonteja oli noin 9 miljoonaa euroa ja kone- ja laiteinvestointeja 43,1 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat laskeneet kolmena peräkkäisenä vuonna. Kuva 37: Investoinnit toimialalla metallimalmin louhinta (TOL 07). Lähde: Toimiala online, Tilastokeskus. 1 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kokonaisinvestoinnit (aineelliset ja aineettomat) Rakennusinvestoinnit Investoinnit koneisiin ja kalustoon Kansainväliset sijoittajat ovat varovaisia, ja rahoituksen saanti on ollut vaikeaa. Päätökset uusista kaivosinvestoinneista ovat viivästyneet muun muassa taloustilanteen vuoksi, muutosten aiheuttamista lisäselvityksistä ja tarkempien ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimuksista johtuen. Osa kaivoshankkeista hakee uusia omistajia tai kumppaneita. Engineering and Mining Journalin vuosittain tuottaman raportin mukaan maailman kaivosteollisuuden investointien kasvu hidastui vuonna 2012. Raportoitujen investointien arvo oli yhteensä 735 miljardia USD. Kasvuprosentti oli 9 % vuonna 2012, kun vastaava luku oli 20 % vuonna 2011. Kasvu hidastui erityisesti vuoden 2012 viimeisen kvartaalin aikana. Syynä kasvun hidastumiseen ovat ainakin Euroopan syventyvä talouskriisi ja Pohjois-Amerikan hidas elpyminen. Useita projekteja on siirretty eteenpäin. Vuoden 2012 aikana raportoitiin 130 uutta kaivosprojektia. Projektien yhteisarvo on 47 miljardia USD. Vuonna 2011 raportoitiin 165 projektia yhteisarvoltaan 110 miljardia USD. Arvio perustuu raportoituihin hankkeisiin, joiden vaatimista investoinneista on olemassa arvio. Arvioiden mukaan vuoden 2013 investointimäärän kasvu on hidastunut. Kaivosala on kuitenkin syklistä, ja pitkän 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

ajan ennusteen mukaan metallien tarve ja siten kaivostuotanto ja kaivosprojekti-investoinnit kasvavat väestönkasvun, kaupungistumisen ja yleisen talouskasvun myötä. Maantieteellisesti eniten investointeja valmistellaan Latinalaiseen Amerikkaan. Latinalaisen Amerikan suhteellinen osuus vuonna 2012 oli 29 %. Pohjois-Amerikan osuus oli 18 %, Tyynenmeren alueen osuus 17 %, Afrikan osuus 14 %, Aasian suhteellinen osuus 10 % ja Euroopan osuus 10 %. Maittain tarkasteltuna kolme suurinta maata investointien kannalta ovat Australia, Kanada ja Chile. Euroopassa malminetsintä keskittyi pääasiassa Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Grönlantiin. Taulukko 21: Maailman kaivosprojekti-investointien jakautuminen alueittain. Lähde: Ericsson ja Larsson 2013. 2010 2011 2012 miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Afrikka 80 14 99 15 106 14 Aasia 73 13 73 11 75 10 Eurooppa 62 11 75 11 77 10 Latinalainen Amerikka 180 32 192 28 210 29 Pohjois-Amerikka 86 15 124 18 146 18 Tyynenmeren alue 81 14 113 17 121 17 Yhteensä 562 100 676 100 735 100 Kaivosyhtiöiden investoinnit kohdistuvat rautamalmiin, kupariin, kultaan ja nikkeliin, joiden osuus on 86 % investoinneista. Eniten investointeja valmistellaan rautamalmiin, 245 miljardia USD. Kupari-investointeja on valmisteilla 200 miljardilla USD:lla. Investoinnit kultaan ovat 125 miljardia USD. Taulukko 22: Maailman kaivosprojektien kohdemetallit. Lähde: Ericsson ja Larsson 2013. 2010 2011 2012 miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Rautamalmi 127 27 215 32 245 34 Kupari 124 27 179 26 200 27 Kulta 75 16 111 17 125 17 Nikkeli 65 14 64 9 60 8 Uraani 15 3 25 4 25 4 Lyijy/sinkki 14 3 18 3 17 2 PGM 13 3 16 2 16 2 Timantit 8 2 8 1 9 1 Hopea 8 1 Muut 24 5 40 6 0 6 Yhteensä 465 100 676 100 735 100 Kaivosten lisäksi myös kaivosteollisuuden teknogia- ja ympäristöratkaisujen kehittäminen menee eteenpäin. Aquaminerals kehittää vedenpuhdistusteknologiaa. Aquamineralsin koe- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 53

tuotantotehtaan koeajot Paltamossa käynnistyivät kevätkesällä 2013, ja varsinainen tuotanto käynnistyy syksyn aikana. 5.2 Kapasiteettitilanne Kotimaassa tuotetuista metallimalmirikasteista vain kromirikasteen tuotanto riittää täällä tarvittavaan jatkojalostukseen. Nikkelirikasteen omavaraisuusaste vuonna 2012 oli noin 31 %, sinkkirikasteen 15 % ja kuparirikasteen 20 %. Uudet kaivokset parantavat omavaraisuusastetta. Rikkirikastetta, jota käytetään muun muassa rikkihapon valmistukseen, tuotetaan yli kotimaan tarpeen. Taulukko 23: Kotimaassa tuotettujen rikasteiden osuus kotimaan jatkojalostuksesta 2012. Lähde: Tukes ja tullihallitus. 2012 Tuotanto tonnia Jatkojalostus tonnia Tuotanto jatkojalostuksesta % Rautarikasteet 0 3 220 998 0,0 Kromirikaste 425 217 412 642 103,0 Kuparirikasteet 104 393 529 375 19,7 Nikkelirikasteet 99 089 320 416 30,9 Kobolttirikasteet 117 819 125 296 94,0 Sinkkirikasteet 89 026 608 434 14,6 Vuonna 2012 tuotantonsa aloittivat Laivan kultakaivos, Kevitsan monimetallikaivos ja Kylylahden kuparikaivos. Kylylahden ja Kevitsan kaivosten käynnistyttyä kuparirikasteen tuotantokapasiteetti on noin 200 000 tonnia, sinkkirikasteen noin 180 000 ja nikkelirikasteen noin 140 000 tonnia vuodessa. Uusien kaivosten prosessin säätö ja tuotannon ylösajo täyteen kapasiteettiin vie aikaa minimissäänkin kuukausia. Kittilän kultakaivoksen laajennus kasvattaa suunnitelman mukaan kapasiteettiä 25 % vuoden 2015 loppupuoleen mennessä. Outokumpu on nostanut Kemin kaivoksen tuotantoa. Outokummun uusi ferrokromitehdas vihittiin käyttöön Torniossa vuoden 2013 kesäkuussa. 410 milj. euron investointiprojekti siirtyi ylösajovaiheeseen etuajassa. Maailman suurimman ferrokromisulaton ylösajon myötä Outokummun ferrokromituotanto kaksinkertaistuu 530 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Outokummun Kemin kaivos sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Tornion tehdasalueelta. GTK on vuonna 2013 tutkimusraportissaan arvioinut Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä vuosiin 2020 ja 2030. Kaivannaistoiminnan kokonaislouhinnan arvioidaan kasvavan 2010 vuoden 143 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 ja 390 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Arvion mukaan käyttämättömän mineraaliaineksen määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2020 mennessä ja viisinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Arvion mukaan käyttämättömän kiviaineksen määrän kasvu johtuu kuitenkin avolouhinnan lisääntymisellä, metallisisällöltään aiempaa köyhempien malmien ja yksittäisten kaivosten koon kasvulla metallimalmien louhinnassa. 54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

6 Taloudellinen tila 6.1 Kustannusrakenne Kaivostoiminnan koko elinkaaren kustannukset muodostuvat etsinnän kustannuksista, investoinneista (CAPEX) ja operatiivisista kustannuksista (OPEX). Suurimmat investoinnit painottuvat kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja mahdollisiin myöhempiin suuriin laajennuksiin. Kaivokset ja kaivoshankkeet ovat erilaisia, ja niiden kustannusrakenteet ovat yksilöllisiä. Kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten mineralisaation sijainti, pitoisuus ja hyödynnettävyys. Kaivosteollisuuden kustannukset eivät ole täysin olleet hallinnassa, etenkään investointien osalta. Kaivosyhtiöt ovatkin järjestellyt toimintojaan uudelleen, esimerkiksi kaivosten ja esiintymien myynnillä. Kaivosalan kustannustaso on noussut tasaisesti raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Kaivosyritysten ympäristökustannuksien odotetaan nousevan edelleen nykyisestä muun muassa kehittyvän lainsäädännön tuomien uusien velvoitteiden vuoksi. Ympäristöongelmat aiheuttavat suuria lisäkustannuksia kaivosyrityksille. Etsinnän kustannukset muodostuvat muun muassa malmion paikallistamiseen tehtävistä mittauksista ja kartoituksista sekä malmivarantojen todentamiseen tarvittavista kairauksista maastossa. Etsinnän intensiteetin mittarina käytetään usein maastossa kairattujen näytteiden metrimäärää. Kairaus on tyypillistä kaivostoiminnan alihankintapalvelua. Tuotantokustannukset koostuvat karkeasti ottaen louhinnan kustannuksista, rikastuskustannuksista, materiaalien käsittelystä, energiakustannuksista, kulutustarvikkeista ja -aineista sekä hallinnosta. Tuotantokustannusten rakenne vaihtelee kaivoskohtaisesti muun muassa kaivostyypin (avolouhos/maanalainen), rikastusprosessin, kaivoksen elinkaaren vaiheen ja kaivoksen maantieteellisen sijainnin mukaan. Laitteistojen uusimis- ja korvaamisinvestointeja tehdään koko kaivoksen tuotantoaikana, sillä kivilaadusta riippuen laitteiden kulutus on suuri. 6.2 Kannattavuus ja taloudellinen tilanne Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat syksyllä 2013 TOL 2010 -koodit 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto, 089 Muu mineraalien kaivu ja 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Kaivos- ja kivenjalostusalaa edustavat pk-yritykset arvioivat suhdannenäkymät koko maata sekä myös vertailutoimialojen pk-yrityksiä heikommiksi. Toimialan näkymät ovat kaikissa arvioiduissa osatekijöissä koko maan ja vertailutoimialojen näkymiä heikommat. Kuva 42 ja taulukon 24 saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

Kuva 38: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2013. Pk-yritysbarometrin mukaan kaivos- ja kivenjalostusalalla selvästi eniten kehittämistarvetta on markkinoinnissa ja myynnissä (43 %), ja tarve nähdään merkittävämpänä kuin koko maan ja vertailutoimialojen pk-yrityksissä. Toiseksi eniten kehittämistä toimialalla koetaan olevan rahoitukseen, talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä osa-alueissa. Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne. Toiseksi suurimpana kehittämisen esteenä nähdään kustannustaso. PK-yritysbarometrin mukaan liikevaihdon kasvuun uskotaan alan pk-yrityksissä, mutta samanaikaisesti myös tuotantokustannusten uskotaan nousevan. Taulukko 24: Pk-yritysten odotukset tutkimuksen kaivos- ja kivenjalostuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2013. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto 22 56 22 0 Investointien arvo 11 45 44-32 Viennin arvo 3 54 43-39 Tuonnin arvo 7 50 43-36 Tuotantokustannukset 38 50 12 27 Tuotteiden tai palveluiden hinnat 36 53 11 25 Kannattavuus 28 49 24 4 Vakavaraisuus 26 54 20 6 Tuotekehityspanostukset 11 63 26-15 Tilausten määrä 28 47 24 4 Kapasiteetin käyttöaste 0 82 18-18 56 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hinnat ovat laskeneet viime vuoden vastaavasta ajasta. Muun muassa hintojen laskun vuoksi useiden kaivosyritysten toiminta oli vuoden 2013 alkupuolella tappiollista. Nikkelin hinta on laskenut selvästi ja sen louhijat ovat sopeuttaneet toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa. Osa kaivosyrityksistä on joutunut turvautumaan myös yt-neuvotteluihin. Kesällä hinnat kääntyivät nousuun, mutta trendit ovat epävakaat. Kuvat 39 50: Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hintakehitys (viimeisin tieto 24.9.2013). Lähde: www.kitco.com TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

Maailman crude steel -tuotanto on noussut vuoden 2001 851 Mt:sta 1,548 MT:in vuonna 2012 (Nasdaq). Terästeollisuus on kuitenkin syklinen ja kilpailtu ala. Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Euroopan talouskriisi aiheuttavat markkinoilla epävarmuutta. Rautamalmi on terästuotannon yksi tärkeä raaka-aine. Tulevaa hintakehitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että rautamalmin laadun vaihtelu vaikuttaa terästehtaan tuottavuuteen. Rautamalmiteollisuus on erittäin keskittynyt kolmelle yritykselle: Vale S.A., Rio Tinto Plc ja BHP Billiton Ltd. Näillä kolmella yrityksellä on vaikutusta hintoihin. Rautamalmin hinta on noussut vuoden takaisesta. Hinta on kuitenkin vaihdellut vuoden aikana, eikä vuoden 2011 tasoa ole saavutettu uudelleen. Yhtiöt, joiden liiketoiminnasta rauta on merkittävä tai ainut tuote, hinnan lasku vaikuttaa tulokseen merkittävästi. 58 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 51: Rautamalmin (62 % Fe-spot) hintakehitys perustuen Kiinan tuontiin (CFR Tianjin port). Lähde: http://www.indexmundi.com USD/ton 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Jan 2007 Jan 2008 Jan 2009 Jan 2010 Jan 2011 Jan 2012 Jan 2013 Iron Ore (62 % Fe) Kuva 52: Kuuma- ja kylmävalssatun hiiliteräksen hintakehitys maailmassa ja EU:ssa. Lähde: http://www.meps.co.uk 1200 1000 800 600 400 200 0 Hot Rolled Coil, EU, /tonne Hot Rolled Coil, World, USD/tonne Cold Rolled Coil, EU, /tonne Cold Rolled Coil, World, USD/tonne TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 59

7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Suomessa on myös kaivosalan teknologiaosaamista. Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosalan voimakas kasvu mahdollistaa uusien yritysten syntymisen kaivosalalle. Lisäksi muilla toimialoilla toimivat yritykset voivat laajentaa liiketoimintoja kasvavalle kaivosalalle. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä Työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat syksyllä 2013 TOL 2010 -koodit 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto, 089 Muu mineraalien kaivu ja 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Kaivos- ja kivenjalostusalan pk-yrityksissä kilpailutilanne, yritystoiminnan sääntely, kustannustaso ja rahoitus koetaan merkittävimmiksi kehittämisen esteiksi. Yritystoiminnan sääntelyssä merkittävimpänä kehittämisen esteenä koetaan byrokratia. Kaivos- ja kivenjalostusalalla merkittävimpinä esteinä pidetään verotusta ja työn sivukuluja. Rahoitukseen liittyvistä osatekijöistä merkittävimmät pk-yritysten toiminnan kehittämisen esteet ovat vakuuksien puute ja rahoituksen saatavuus. Kuvat 53 ja 54. Merkittävin rahoituseste kehittämisessä, %, ja Merkittävin resurssitekijöiden este kehittämisessä, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2013. rahoituksen saatavuus 39 rahoituksen hinta 9 vakuuksien puute 52 laina-aikojen lyhyys 0 60 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 60 Alihankkijoiden / osatoimittajien saatavuus 0 Toimitilat 0 Koneet ja laitteet 9 Muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 31 Suuri osa malminetsinnästä kohdistuu tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomeen, missä myös kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä. Kaivosten vaikutukset kuntatalouteen ja kuntien järjestämiin palveluihin voivat olla merkittäviä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on selvin pk-yritysten kokema resurssitekijöihin liittyvä kehittämisen este. Osaavan työvoiman saatavuus kasvavalle kaivostoiminnalle Pohjois- ja Itä-Suomeen on yleisestikin tärkeää. Väestönpohja on näillä alueilla pieni. On koulutettava uusia osaajia ja houkuteltava osaajia kaivospaikkakunnille asumaan. Kaivosalan uhka on rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Perustettavat kaivokset vaativat useimmiten rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Ulkomaisten investoijien kiinnostusta laskee tuotantokustannusten nousu esimerkiksi verojen noustessa. Kaivostoimintaan liittyvien lupien käsittelyajat ovat pitkiä ja viivästyttävät hankkeita. Kuluneen vuoden aikana kaivoslupien ruuhkaa on saatu purettua. Luparuuhkan purkamiseen ovat vaikuttaneet uuden kaivoslain tulkitsemisen rutinoituminen, Tukesin kaivosryhmän hyvä henkilöstötilanne ja talouden taantuma. Tukesin mukaan hakemuksia tulee vähemmän vireille kuin mitä hakemuksia perutaan. Käsittelyä hidastavat jokseenkin hallintovalitukset ja Tukesin hallinto-oikeudelle antamat lausunnot valituksista. Lupahakemusten käsittelyajat ovat silti keskimäärin noin kaksi vuotta. Kaivosteollisuuden sosiaalinen toimilupa eli yhteiskunnallinen hyväksyttävyys nousi vahvasti esiin julkisissa keskusteluissa marraskuussa 2012 Talvivaarassa tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen. Kaivosteollisuus on ollut viime ajat suurennuslasin alla. Avoimella vuorovaikutuksella ja tiedottamisella kaivosteollisuuden hyödyistä ja vaikutuksista on kuitenkin ainakin osittain saatu murrettua ennakkoasenteita. Vastakkainasettelun sijaista onkin toivottavaa tiivistää vuorovaikutusta lähiyhteisön kanssa ja hakea yhteisesti ratkaisuja. Euroopan Komissio on tehnyt lainsäädäntöehdotuksen (78/660/EC ja 83/349/ EC), jossa on pakollinen vaatimus suurille yli 500 henkilöä työllistäville yrityksille raportoida sosiaaliset ja ympäristöä koskevat tiedot vuosiraportissa ja yli 250 henkilöä työllistävien yritysten sisällyttää monimuotoisuuspolitiikan tiedot hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin. Useat kaivokset ovat avanneet ovensa paikallisille asukkaille. European Minerals Day -tapahtuma on Euroopan laajuinen tapahtuma, joka järjestettiin neljättä kertaa. Mineraalien tuottajat ja alan teollisuusyritykset järjestivät 24. 26.5.2013 eri puolilla Eurooppaa useita tapahtumia, muun muassa avoimien ovien päiviä. 113 toimipaikkaa 24 maassa osallis- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 61

tuivat tapahtumaan, jossa vierailijoita kävi yhteensä noin 15 000. European Minerals Day -tapahtumassa esitellään Euroopan mineraaliteollisuuden keskeistä roolia kestävässä kehityksessä. Euroopan Komissio on valinnut European Minerals Day -tapahtuman raaka-aineisiin keskittyvän Euroopan Innovaatiokumppanuuden (EIP) ensisijaiseksi tiedotusfoorumikseen. Suomesta European Minerals Day -tapahtumaan osallistuivat vuonna 2013 Nordkalk ja SMA Mineral. Myös esimerkiksi Nordic Mines piti avoimien ovien päivän Laivakankaan kaivoksella kesäkuussa 2013. Talvivaaran ympäristöonnettomuuden jälkeen päätettiin kaivoksille tehdä stressitestit. Kaivosten vapaaehtoiset stressitestit aloitettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle lähetetyillä kyselyillä toukokuussa 2013. Testeissä selvitetään, miten kaivokset selviytyvät poikkeuksellista kuormitusta aiheuttavista tilanteista, joilla voi olla ympäristövaikutuksia kaivosalueen ulkopuolella. Stressitestien tulokset valmistuvat marraskuussa 2013. Testausta ohjaavat ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Kaivosten toimivuuden kannalta on tärkeää turvata kaivosten tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden ajanmukaiset toimitukset. Uudet kaivokset tarvitsevat esimerkiksi kalkkia, jonka saatavuudessa näkyy riskejä. Kalkkikiven saatavuusongelmat Gotlannin kaivoksilta ympäristölupakiistojen vuoksi voivat heijastua Suomen metallimalmikaivoksiin ja muuhun teollisuuteen muun muassa kohonneina raaka-ainehintoina ja jopa kalkkituotteiden saatavuusongelmina. Ongelmana on myös EU-direktiivien erilainen tulkinta eri EU-maissa, mikä johtaa eroihin tuotantokustannuksissa ja sallituissa käytännöissä. Direktiivistä löytyviä täsmennyksiä ei myöskään ole aina tuotu sellaisenaan kansalliseen asetukseen. Kaivosten vesiasioissa lainsäädäntö on vielä keskeneräinen. EU:ssa on valmisteilla puitedirektiivi, jonka on tarkoitus yhdenmukaistaa sääntöjä. Teollisuudessa toivotaan ennakoitavuutta ja yhteisiä pelisääntöjä päätöksiin ja lainsäädännön tulkintaan sekä EU:n että kansallisella tasolla. 62 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kaivostoiminta on kasvanut nopeasti Suomessa viime vuosina. Vuonna 2013 maailmantalouden tilanne on heikentynyt, ja kaivosalan lähitulevaisuuden odotukset ovat laskeneet. Seuraavien kuukausien suhdanteet ovat epävarmoja, mutta enteitä talouden elpymisestä on näkyvissä. Kullan, nikkelin ja muiden perusmetallien hinnan lasku on huonontanut kaivosyhtiöiden tuloksia. Kaivosten talousnäkymien heikkeneminen on saanut yrityksiä tarkistamaan tuotantotavoitteitaan, karsimaan kulujaan ja siirtämään investointeja myöhemmäksi. Kevään ja kesän aikana kaivosyhtiö toisensa perään kertoi YT-neuvottelu- ja saneeraushakemusuutisia. Kyseessä on suhdannetaantuma, sillä kasvavien talouksien vetovoima saa raaka-aineiden kysynnän ja myös hintatason nousuun jossain vaiheessa. Kaivosteollisuuden pitkän aikavälin odotukset ovat edelleen positiiviset. GTK on vuonna 2013 tutkimusraportissaan arvioinut Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä vuosiin 2020 ja 2030. Kaivannaistoiminnan kokonaislouhinnan arvioidaan kasvavan 2010 vuoden 143 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 ja 390 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Kaivannaistoiminnan arvonlisän arvioidaan kasvavan 0,9 miljardista eurosta 2 miljardiin euroon vuonna 2020 ja 2,9 miljardiin euroon vuonna 2030. Arvonlisällä kerrotaan se summa, joka yritykselle jää käyttöön, kun tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden, energia ja muiden tuotantopanosten arvo on vähennetty tuotoksesta. Energiankulutus oli 3000 GWh vuonna 2010. Energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 6 200 GWh:in vuonna 2020 ja 9 400 GWh:in vuonna 2030. Kaivosten ympäristöasiat muodostuvat entistä tärkeämmiksi jatkossa. EU:n jatkuvasti kehittyvä lainsäädäntö ympäristöasioiden ympärillä vaatii entistä enemmän yritysten taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja. Resursseja vaatii sekä lainsäädännön kehittymisen seuraaminen ja ennakointi että tiukkenevien ympäristölupamääräysten noudattaminen. Erityisesti vesitase ja vesienkäsittely ovat nousseet tärkeäksi kysymykseksi. EU-tasolla on meneillään useita suuria lainsäädännön kehittämisiä. Ajan tasalla pysyminen on vaikeaa etenkin pk-yrityksien resursseille, sillä lainsäädäntöä kehitetään laajasti. Viime vuosien ja edelleen ajankohtaista EU-lainsäädäntöä ovat muun muassa kemikaalilainsäädännöt REACh (1907/2006/EU) ja CLP (1272/2008/EU), jotka asettavat vaatimuksia niin kemikaalien valmistajille kuin käyttäjillekin. Aineet, joiden vuotuinen tonnimäärä on 100 1000, tuli rekisteröidä toukokuun 2013 loppuun mennessä. Syyskuun alussa 2013 voimaan tulleessa EU:n uudessa biosidiasetuksessa (528/2012/EU) säädetään muun muassa tehoaineiden hyväksymisestä EU-tasolla. Myös muun EU-lainsäädännön vaatimusten täyttäminen vie entistä enemmän resursseja, esimerkkinä rakennustuotteiden CE-merkintä. Rakennustuotteiden CE-merkintä muuttui pakolliseksi 1.7.2013. Rakennustuotteiksi katsotaan rakennuskohteeseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet, kuten betonielementit ja kiviaines. Vuoden 2013 aikana on annettu muun muassa kesäkuussa 2014 voimaan tuleva uusi direktiivi (463/2013), joka säätää EU-tasolla esimerkiksi kalkkituotteiden käyttöä maataloudessa. Raaka-aineiden kysynnän kasvaessa korostuu raaka-ainetehokkuus, johon tarvitaan uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Yksi ratkaisu on urbaani kaivostoi- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 63

minta (urban mining), jolla tarkoitetaan metallien ja yhdisteiden talteenottoa ja hyödyntämistä tuotteista ja jätteistä. Kaivosten sivuvirrat ovat ympäristön lisäksi taloudellinen kysymys. Sivuvirtojen käsittely ja loppusijoittaminen voi aiheuttaa suuret kustannukset. GTK:n mallinnuksen mukaan sivukiviä, rikastushiekkaa ja louhosalueilta poistettavaa pintamaata syntyy vuonna 2020 noin 140 miljoonaa tonnia, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 51 miljoonaa tonnia. Osa tästä mineraali- ja maa-aineksesta käytetään jo nykyäänkin kaivos- ja tuotantoalueiden infrastruktuurissa. Potentiaalisia käyttökohteita sivukiville, rikastushiekalle, pintamaille ja muille rikastusprosessin sivutuotteille etsitään lisää. Esimerkiksi Nordkalkin tavoitteena on, että viiden vuoden kuluttua kaikki sivukivi löytäisi sopivan käyttökohteen (Kauppalehti 27.5.2013). Sivuvirtojen hyödyntäminen kuuluu myös Tekesin Green Mining -ohjelman aihealueeseen. Ratkaisuja on etsitty myös esimerkiksi kansainvälisessä Min-Novation-hankkeessa, jonka tavoitteena on kaivannaispoisteisiin liittyvän tiedon, kokemusten ja innovaatioiden vaihtoon perustuvan verkoston luominen Suomeen ja Itämerialueelle. EU:n direktiivi (2003/87/EY) Euroopan unionin laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestämisestä tuli voimaan vuonna 2003. Kolmas EU:n päästökauppakausi koskee vuosia 2013 2020. Päästökaupan piiriin kuuluva laitos tarvitsee päästöluvan, jonka lisäksi päästökaupassa mukana oleva toiminnanharjoittaja voi hakea ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille joko ilmaiseksi tai huutokaupalla. Päästöoikeuksia voi ostaa ja myydä vapaasti koko EU:n laajuisilla markkinoilla. Taloustilanteen vuoksi päästöoikeuksia on reilusti, ja päästöoikeuksien hinta on matala. Euroopan Komissio suunnittelee päästöoikeuksien leikkaamista vähähiilisten investointien kannustamiseksi. Mikäli päästöoikeuksia leikataan reippaasti tai päästöjen leikkaustavoitteita nostetaan, CO2-päästötonnin hinta voi nousta korkeaksi. GTK:n mallinnuksen mukaan kaivannaisalan toimipaikoilta aiheutuneet suorat CO2- päästömäärät kaksinkertaistuvat 1 000 miljoonaan kiloon vuoteen 2020 mennessä verrattuna 600 miljoonaan kiloon vuonna 2010. CO2-päästötonnin hinnan noustessa kaivosteollisuuden CO2-päästöt voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yrityksille. Päästökauppajärjestelmään kuuluu toimia, joilla rajoitetaan vaikutuksia niiden energiaintensiivisten alojen kilpailukykyyn, jotka ovat alttiita hiilivuotoriskille. Muun muassa poltetun kalkin valmistaminen kuuluu hiilivuotoriskialoihin. Eurooppalaisten yritysten kustannuksiin ja siten kilpailukykyyn vaikuttaa negatiivisesti, jos aloja poistetaan listauksesta hiilivuotoriskilistauksen tulevissa päivityksissä. Maailmantalouden heikentyminen näkyi jo vuonna 2012 metallimalmikaivosten kokonaislouhinnan pienentyessä vuoteen 2011 verrattuna. Toistaiseksi ei pikaista uutta nousua kaivosalalla ole nähtävissä maailmantalouden toipumisnäkymistä huolimatta. Teknologiateollisuus Ry:n mukaan teknologiateollisuuden yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta olivat vuoden toisella kvartaalilla edelleen selvästi vähentyneet vuoden takaisesta, mutta lisääntyivät jonkin verran ensimmäisen kvartaalin tilanteesta. Tarjouspyyntöjen kehityksessä ei tapahtunut käännettä parempaan heinäkuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskannan tilanne viestii myös kaivosteollisuuden näkymistä, sillä kaivosteollisuuden tuotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Globaalin kilpailutilanteen ja yritysten kansainvälistymisen myötä myös kaivosyritysten toimintamallin muuttumiseen on painetta. Volyymien kasvattaminen ei riitä, vaan kokonais- 64 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

tuottavuutta tulee katsoa myös kaivoksen rajojen yli. Globaalissa kilpailutilanteessa asiakkaan ja kaivosyrityksen välisellä yhteistyöllä voidaan uudella tavalla hakea kestäviä ratkaisua ja kokonaistaloudellisuutta, mikä on hyödyllistä molemmille osapuolille. Tuote- ja palvelukonseptien kehittämisellä kaivosyritys voi tuottaa taloudellista hyötyä metalli- ja teollisuusmineraalien jatkokäyttäjälle esimerkiksi prosesissa saavutettujen säästöjen kautta, jolloin kaivoksen kilpailukyky raaka-ainetoimittajana vahvistuu. Kaivostoiminta on Suomessa kasvuala pidemmällä aikavälillä. Vaikka monelta osin kaivosteollisuuden uutiset ovat olleet synkkiä, myös valoisia uutisia on kuulunut. Tukesin myöntämät kaivospiiriluvat mahdollistavat hankkeiden muiden lupien etenemisen. Uusien laitteiden ja uuden teknologian kehitys, kuten sähköautojen, luo kysyntää näiden uusien tuotteiden raaka-aineille, mikä avaa kannattavuusedellytyksiä uusille kaivoshankkeille. Köyhän malmisaannon kasvattaminen aiempaa tehokkaammilla prosesseilla on myös tärkeää. Teknologiaa kehittämällä tämä avaa mahdollisuuksia kaivoskoneiden ja -laitteiden valmistajille. Suomessa sijaitsevilta kaivoksilta metallien jatkojalostukseen saatu raaka-aine tuo kilpailuetua Suomen teollisuudelle. Väestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät edelleen metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien ja mineraalien kysynnän lisääntyminen on vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Toimialaraportin liitteenä 1 on Finpron raportti Kaivosteollisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kerrotaan muun muassa alueen kaivosteollisuuden ja politiikan tilanteesta ja erikoispiirteistä. Raportin mukaan luonnonvarat ja mineraalituotanto on yksi kasvun tukipilareista Afrikassa. Kansainväliset yritykset toimivat useissa Afrikan maissa. Etelä-Afrikassa on kaivosalan korkeatasoisia tutkimuskeskuksia, kuten Mintek, ja arvostettuja yliopistoja. Kaivosteollisuuden koneita valmistetaan ja kehitetään Etelä-Afrikassa. Ongelmakohtia ovat muun muassa vesikysymykset, palkkakustannusten nousu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Työvoimakustannusten kasvaessa ja turvallisuussyistä automaatioon panostetaan. Kaivostoiminnan tulevaa painopistettä voi ennakoida malminetsintäpanostusten pohjalta. Malminetsinnän painopisteet ennakoivat tulevaa myös kaivostoiminnan alueellisessa jakautumisessa. Metals Economics Groupin (MEG) PDAC:lle International Convention 2013 -seminaaria varten tekemän raportin mukaan maailman non-ferrous-malminetsinnän suurimmat maat olivat Kanada, Australia ja USA. Näiden maiden osuus oli 36 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 65

Kuva 55: Maailman (nonferrous) malminetsintäbudjetin jakautuminen alueittain vuonna 2012. Lähde: Euromines Press Release 4th March 2013. USA 8 % Canada 16 % Mexico 6 % Columbia 2 % Peru 5 % Brazil 3 % Rest of the world 4 % Chile 5 % Australia 12 % Pacific Islands 6 % China 4 % Russia 3 % Mongolia 3 % Sub-Suharan Africa 9 % West Africa Europe 7 % 4 % Argentina 3 % Suomessa malminetsintään investoitiin vuonna 2012 yhteensä 86,8 miljoonaa euroa, lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli 7 prosenttia. Etsintää on viime vuosina rajoittanut lupakäsittelyn ruuhkautuminen ja etsintälupien saannin pitkittyminen. Lupakäsittelyresursseja on lisätty Tukesissa, ja käsittelyjonossa olevien lupahakemusten määrä on pienentynyt. Malminetsintähakemusten ja malminetsintävaraushakemusten pinta-alat ovat kasvaneet merkittävästi. Valtausten kokonaispinta-ala oli 131 000 ha vuonna 2012. Kasvua edelliseen vuoteen oli 21 %. Taulukko 25: Suomessa malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden määrä ja panostukset etsintään. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhtiöiden lukumäärä 38 45 42 34 40 45 Panostukset etsintään, milj. 54,3 60,1 50,5 60,9 81 86,8 66 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 56: Valtausten kokonaispinta-ala ja kairausmetrit 2007 2012. Lähde: Tukes. 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Valtausten kokonaispinta-ala (ha) Kairausmetrit GTK:n kokoamassa kartassa näkyvät kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet huhtikuussa 2013. Maantieteellinen painotus Pohjois- ja Itä-Suomeen hankkeissa näkyy tutkimuskohteiden perusteella myös tulevaisuudessa. Jalometallien tutkimuskohteita on näkyvissä kartalla enemmän kuin esimerkiksi perusmetallien tutkimuskohteita. Teollisuusmineraalien tutkimuskohteita ei ole tässä kartassa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 67

Kuva 57. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet, huhtikuu 2013. Lähde: GTK. 68 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu