Katsaus mineraaliklusterin näkymiin

Transkriptio

1 Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Elinkeino- ja innovaatio-osasto

2 Mineraaliklusteri Mineral Industry Cluster Mineraaliklusteri työllistää Suomessa alle työntekijää. Vuonna 2014*: Metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset 3400 Luonnonkiviteollisuus 1350 Kiviainesteollisuus 1400 Metallinjalostus Palvelut, koneet ja teknologia 6100 Lisäksi opetus- ja tutkimushenkilöstö Mineraaliekosysteemi kattaa edellä mainittujen lisäksi hallinto- ja lupaviranomaiset. *)Kehityspäällikkö Maija Uusisuon kokoama tilasto, Statistics Finland, MEE Kirsti Loukola- Elinkeino- ja innovaatio-osasto Ruskeeniemi

3 Mineraaliklusterin kehitysnäkymät TEM-julkaisut pureutuvat syntyihin syviin Metallinjalostus Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet 2015 Selvitys metallinjalostusteollisuuden lupamenettelyistä ja päästökaupasta 2016 Sähkön hintavertailu valmisteilla Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuus Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuuden kehitysnäkymät 2015 Kehitysnäkymät, mahdollisuudet, vaihtoehtoiset kehityskulut, valtion ja yritysten toimet tavoitteiden saavuttamiseksi Vuonna 2016 painetaan englanninkielinen julkaisu: Equipment, technologies and services in Mineral Industry in Finland Elinkeino- ja innovaatio-osasto

4 Metallinjalostus Merkittävää vientiteollisuutta Yli 10% Suomen tavaraviennistä Rakennemuutos Globaali ylituotanto (terästeollisuus) Elinkeino- ja innovaatio-osasto

5 Kehitystarpeet ja mahdollisuudet Metallien jalostus muodostaa valmistavan teollisuuden perustan. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuote- ja teknologiakehitys jatkuvat myös tulevaisuudessa. Pienet valmistajat erikoistuvat. Tämä edellyttää palveluliiketoiminnan kehittämistä ja yrityksen läsnäoloa markkinoilla. Uusien prosessien kehittämiseen ja välituotteiden jatkojalostukseen on panostettava entistä enemmän. Uudet prosessit kannattaa integroida olemassa oleviin teollisiin rakenteisiin. Elinkeino- ja innovaatio-osasto

6 Jäännösmateriaalit ja sivuvirrat pitäisi kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Hiilijalanjäljen pienentäminen on tavoite myös uusia tuotteita kehitettäessä. Kehitystyössä verkotutaan ja käytetään hyväksi EUohjelmien tarjoamat mahdollisuudet. EU-hankkeet linkitetään kotimaisten SHOK-ohjelmien ja yritysten omien kehityshankkeitten kanssa. Uusien yritysten syntymistä edistetään strategiaan kuulumattomia toimintoja ulkoistamalla (spinoffs) ja alkavia yrityksiä (startups) tukemalla. Tätä tukemaan Suomessa on useita rahoitusinstrumentteja. Elinkeino- ja innovaatio-osasto

7 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa

8 Tukesin kaivosryhmän TILASTOKATSAUS 2015 MALMINETSINTÄ Fraser Institute Annual, Survey of Minig Companies Investointien houkuttelevuudessa Suomi putosi sijalle 5 (1. sijalla 2014). Malminetsinnässä vuonna 2015 tehty kairausmäärä 130 km putosi 8 % edellisen vuoden 2014 tasosta (142 km). Tukesille raportoi 42 yhtiötä, joista 10 suurinta teki n. 94 % kaikista investoinneista malminetsintään. Malminetsinnän maanomistajakorvauksia maksettiin 4,4 Meuroa vuonna 2015 KAIVOSTOIMINTA Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat 157 Me vuonna 2015 (190 Me/2014). Kaivosten kokonaislouhinta (89,2 Mtn) lisääntyi 19 % ja malmi/hyötykivilouhinta (32,9 Mtn) lisääntyi 12 % vuonna Louhintaa raportoi 20 yhtiötä 45 kaivokselta. Kokonaislouhinnasta kaksi suurinta (Siilinjärvi/28,7 Mtn ja Kevitsa/37 Mtn) louhivat 73 %. Kevitsan kokonaislouhinta lisääntyi 9 Mtn ja Talvivaaran kokonaislouhinta oli 8,5 Mtn (ed. vuonna 0). LUPAKÄSITTELY Malminetsintä- ja kaivoslupien käsittelyssä ei ole luparuuhkaa. Erityisesti Natura-alueella tapahtuva malminetsintä on lähes pysähdyksissä KHO:een ja HaO:iin tehdyistä valituksista johtuen Terho Liikamaa 8

9 MALMINETSINTÄ ( ) Malminetsintäkustannukset, m Yhtiöiden lukumäärä Varausilmoituksia (vireille tulleet) Malminetsintä (vireille tulleet hakemukset) Malminetsintäalue pinta-ala, ha Malminetsintähakemusten pinta-ala, ha 34,5 (-12 %) 39,1 (-26 %) 52,8 (- 40 %) 86,8 81,0 60,8 50,5 60,1 54, (+4 %) Kairauskilometrit Grassroot Greenfield Brownfield 130 (-8 %) (-20 %) (- 50 %) Ilkka Keskitalo, Terho Liikamaa 9

10 MALMINETSINTÄPANOSTUS KANSAINVÄLISESTI SEKÄ SUOMESSA Suomi vasemmalla (lähde TEM/Tukes) Kansainvälisesti oikealla asteikolla (lähde Metals Economics Group) 100 milj. Kansainvälisesti Suomi US $ milj Ilkka Keskitalo, Terho Liikamaa, 10

11 Kiviainesteollisuus Yli 400 yritystä 10 suurinta kattaa 75% Muskausteknologiaa ja valmistusprosesseja on mahdollista kehittää Kiviaineskaivos pääkaupunkiseudulle? Lainsäädäntö muuttuu : yhdellä kertaa voi hakea maaaines- ja ympäristölupaa maaainesten otolle ja jalostamiselle. Osissa kunnista lupaviranomainen muuttuu ympäristölautakunnaksi. Elinkeino- ja innovaatio-osasto

12 Luonnonkiviteollisuus Yli 300 yritystä Suomi on nettoviejä Vuolukivituotannon markkinajohtaja Graniitin vientiä Vientikilpailukyvystä tarvitaan analyysi, jossa selvitetään mm. mahdollisuus nostaa jalostusastetta. Muraus-asetus kieltää alkaen louhinnan 300 metriä lähempänä häiriintyvää kohdetta. Tuonti on kasvussa erityisesti Kiinasta. Elinkeino- ja innovaatio-osasto

13 Kehitysnäkymät Suuri osa kivialan yrityksistä on pk-yrityksiä Jatkojalostuksen, palvelukonseptien ja teknologian kehittäminen edellyttää yhteistyötä Liiketoimintamalleja ja palvelujärjestelmiä kannattaa parantaa Tutkimusta pitäisi lisätä Tietyillä osa-aloilla on mahdollisuuksia jalostusasteen nostoon ja viennin kasvuun Elinkeino- ja innovaatio-osasto

14 Maarakennuskustannusindeksin muutos Suomessa (infrarakentamisen kustannuksista 20% muodostavat polttoaineet ja bitumi, joiden hinnat ovat olleet alhaalla ) Elinkeino- ja innovaatio-osasto

15 Kaivosalan kehitystoiminta (Kehittämispäällikkö Maija Uusisuo) Kaivosteollisuuden kasvuohjelma (Finpro) TEKESin Green Mining ohjelman loppuseminaari on kesäkuussa NordMin on loppumassa EU:n Horizon 2020 puiteohjelmassa raaka-aineet on yksi teemoista Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT rahoittaa mineraalialan keskittymää. Kuudesta toimipaikasta yksi tulee Suomeen. Kestävän kaivostoiminnan verkosto perustettiin 2014 Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia 2015 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Elinkeino- ja innovaatio-osasto

16 EIT Raw Materials Suomalaisia toimijoita Knowledge Triangelin kaikilla laidoilla. Vuoden 2017 projektien haku päättyy toukokuun lopussa. Konsortion hakuvaatimuksena, että toimijoita vähintään kolmion kahdelta laidalta sekä kahdesta maasta. Mahdollisuus Suomen mineraaliklusterille. Kooste: johtava tutkija Asko Käpyaho, GTK GTK