Asiakaskysely ympäristöalan menetelmästandardien käytöstä 2013

1 Asiakaskysely ympäristöalan menetelmästandardien käytöstä 2013 1 Yhteenveto Standardisoinnin asiakaskysely ympäristöalan menetelmästandardien käytöstä toteutettiin toukokuussa 2013. Kyselyyn vastasi 46 henkilöä. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen kysely toteutettiin vuonna 2007, johon vastasi 62 henkilöä. Toteutetun kyselyn mukaan vastaajien mielestä Suomen aktiivinen osallistuminen ympäristöalan menetelmästandardisointityöhön kansallisten etujen vaalimiseksi on tärkeää. Ympäristöalan menetelmästandardien käyttötarkoitus on velvoitetarkkailu, seuranta, ympäristöntutkinta tai valvonta. Standardimenetelmien käytöllä koetaan saavutettavan ympäristönäytteiden mittaustulosten yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus kansallisesti sekä kansainvälisesti, mikä vastaajien mielestä on tärkein syy menetelmästandardien käyttöön. Vastaajat toivovat kuitenkin paremmin tietoa eri standardeista ja parempaa teknistä sisältöä standardeihin sekä suomeksi käännettyjä ja halvempia standardeja. (Standardisoinnin terminologiassa sanalla tekninen tarkoitetaan standardin asiasisältöä.) Vuonna 2014 on suunnitteilla kohdennettu kysely standardisoinnin seurantaryhmille vuosille 2015-2019. Lisätietoja ympäristöalan menetelmästandardisoinnista www.syke.fi/menetelmastandardisointi. Anja Holmsten

2 2 Asiakastyytyväisyyskyselyn kysymykset 1. Mitä laitosta tai yritystä edustatte? Muu, mitä (17 %) ELY-keskukset, valtion viranomainen Valtion tutkimuslaitosta edusti 30,6 % Yliopistoa tai korkeakoulua 8,1 % Kunnallista laitosta 21 % Yksityistä yritystä 32,3 % Muuta mitä 6,5 % Yksityiset yritykset ja ja kunnalliset laitokset sekä ELY-keskukset olivat kolme suurinta vastaajaa. Edelliseen asiakaskyselyyn verrattuna tutkimuslaitosten osuus on alentunut 30,6 %:sta 12,5 %:iin.

3 2. Mitä seuraavia ympäristöalan menetelmästandardeja tai teknisiä raportteja käytätte? 40 35 30 25 20 15 10 5 0 *) Ohjeet lietteen tuotannon, hyötykäytön ja hävittämisen hyviksi käytännöiksi **) Toimenpiteet lietteen hyötykäyttö- ja hävittämiskeinojen ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi ja laajentamiseksi Menetelmästandardien kymmenen eniten käytettyä standardiryhmää v. 2013 1. Fysikaaliset, kemialliset ja biokemialliset (vesi) 2. Laatua koskevat ohjeet (vesi) 3. Näytteenotto (vesi) 4. Mikrobiologiset (vesi) 5. Biologiset menetelmät (vesi) 6. Kemialliset ja fysikaaliset menetelmät (maa) 7. Lietteiden karakterisointi (liete) 8. Terminologia (vesi, Suomi ei osallistu aktiivisesti pysyvänä jäsenenä) 9. Näytteenotto (maa) 10. Laatua koskevat ohjeet (maa)

4 Menetelmästandardien kymmenen eniten käytettyä standardiryhmää v. 2007 kyselyssä: 1. Fysikaaliset, kemialliset ja biokemialliset (vesi) 2. Kemialliset ja fysikaaliset (maa) 3. Näytteenotto (vesi) 4. Näytteenotto (maa) 5. Laatua koskevat ohjeet (vesi) 6. Mikrobiologiset menetelmät (vesi) 7. Biologiset menetelmät (maa) 8. Laatua koskevat ohjeet (maa) 9. Biologiset menetelmät ja terminologia (vesi) 10. Lietteiden karakterisointi Uusimman kyselyn mukaan kolme eniten käytetyintä standardialuetta on veden laatu standardit, joista käytetyimmät kemiaa, laatua ja näytteenottoa koskevat standardit. Edelliseen kyselyyn verrattuna lietteiden karakterisointia käsittelevien standardien käyttö on yleistynyt (sijamuutos 10 > 7). 3. Jos tarvitsette työssänne uusia ympäristöalan menetelmiä, mihin toimenpiteisiin ryhdytte? Muuta, mitä (24 %): Otan asian esille yksikkömme toimintajärjestelmäryhmässä, jossa käsittelemme kaikki laboratoriotoimintaamme toiminta-, menetelmä-, laite- ja kalibrointiohjeet Etsin tietoa olemassa olevista menetelmistä internetin kautta, esim EPA-menetelmät Tutkin ja etsin tietoa kirjallisuudesta ja SAI Globalista.

5 Alatte kehitellä itse uutta menetelmää 55,9 % Otatte yhteyttä SYKEen 28,8 % Otatte yhteyttä SFS:ään 44,1 % Ette ole varma, miten tulisi menetellä 13,6 % Muuta, mitä Menetelmästandardien käyttäjät osaavat ottaa nyt yhteyttä SFS:ään tarvitessaan uusia standardeja (56 %). Ympäristöalan menetelmästandardeja koskevat kyselyt SFS ohjaa SYKEen. 4. Mistä saatte tietoa ympäristöalan menetelmästandardeista? Muualta, mistä (20 %): ELY-keskus, internetin hakukone, huonosti saa, törmää pikemmin satunnaisesti erilaisilla koulutuspäivillä, yhtiöllä SFS:n kanssa sopimus SFS:n verkkosivuilta 70 % SYKEn verkkosivuilta 38,3 % SFS-tiedotus lehdestä 25 % SFS:n lähettämästä sähköisestä kirjeestä, jossa tiedotetaan linkeistä SYKEn lausunnolla olevista ympäristöalan menetelmästandardiehdotuksista sekä uusista ja uusittavista standardeista 15 % SYKEn järjestämistä tilaisuuksista (esim. vertailulaboratoriopäivät) 36,7 %

6 SYKEn kansallisten seurantaryhmän jäseniltä 40 % Muualta, mistä 8,3 % (ISOn ja CENin verkkosivut, kirjallisuudesta, kollegoilta, yhteistyökumppaneilta ja henkilökohtaisten verkostojen välityksellä) Lähes 70 % vastaajista löytää tarvitsemansa tiedon SFS:n verkkosivuilta ja vajaat 30 % SFStiedotus -lehdestä, mikä on vastaava kuin v. 2007 kyselyssä. Sen sijaan SYKEn verkkosivuilla vieraili tänä vuonna vain runsaat 20 % kun v. 2007 kyselyssä ilmoitettiin SYKEn verkkosivujen käytöksi lähes 40 %. Myös SYKEn järjestämistä tilaisuuksista, kuten vertailulaboratoriopäivät, tiedon saannin määrä on laskenut runsaalla kymmenellä prosentilla. 5. Mihin tarkoituksiin/toimintoihin käytätte ympäristöalan menetelmästandardeja? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Seurantoihin Velvoitetarkkailuun Valvontaan Ympäristöntutkimukseen Muuhun, mihin? Muuhun, mihin (2 %): Yksityisen sektorin tarpeet ja laitosten käyttötarkkailu Ympäristöntutkimukseen 66,7 % Seurantoihin 61,7 % Velvoitetarkkailuun 48,3 % Valvontaan 38,3 % Muuhun, mihin 8,3 % (käyttötarkkailuun ja tutkimuspyyntöihin) Standardeja käytetään eniten velvoitetarkkailuun, seurantaan ja ympäristöntutkimukseen sekä valvontaan. Vastaajien menetelmästandardien käyttökohde on hieman muuttunut vuodesta 2007.

7 6. Ottakaa kantaa seuraaviin väittämiin, jotka kartoittavat ympäristöalan menetelmästandardeista koituvia hyötyjä edustamallenne taholle. (Asteikko 1-5, jossa 1 = ei lainkaan ja 5 = erittäin paljon) 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Helpottavat teidän ja 0% 2,3% 11,6% 60,5% 25,6% 43 4,1 asiakkaittenne välistä vuorovaikutusta Lisäävät tulosten 0% 4,4% 2,2% 33,3% 60% 45 4,5 yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti Alentavat kustannuksia 4,5% 22,7% 56,8% 11,4% 4,5% 44 2,9 Lisäävät asiakkaiden luottamusta 0% 2,3% 4,7% 55,8% 37,2% 43 4,3 Lisäävät työturvallisuutta 6,8% 2,3% 36,4% 45,5% 9,1% 44 3,5 Yhteensä 2,3% 6,8% 22,4% 41,1% 27,4% 219 3,8 Lisäävät tulosten yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti 100 % täysin tai osittain samaa mieltä Helpottavat teidän ja asiakkaittenne välistä vuorovaikutusta 90 % täysin tai osittain samaa mieltä (6,7 % osittain eri mieltä) Alentavat kustannuksia 40,7 % täysin tai osittain samaa mieltä (42,4 % osittain tai täysin eri mieltä) Lisäävät asiakkaiden luottamusta 95 % (osittain eri mieltä 5 %) Lisäävät työturvallisuutta 74,5 % (13,6 % täysin eri mieltä) Asiakkaiden tärkeimmäksi kokema hyöty menetelmästandardien käytöstä on se, että standardit lisäävät ympäristönäytteiden mittaustulosten yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta kansallisesti sekä kansainvälisesti. Myös luottamus omien asiakkaiden kanssa koetaan lisääntyvän standardeja käyttämällä ja helpottavan vuorovaikutusta. Sen sijaan kustannusten alenemiseen standardien käytöllä ei näytä olevan vaikutusta.

8 7. Mitkä ovat suurimmat ongelmat ympäristöalan menetelmästandardien käytössä? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Standardin kieli Tekninen sisältö Tiedon saanti standardeista Standardin hinta Standardien hankinta Muu, mikä? Muu, mikä (12 %) Normatiiviset määritelmät; kieli, jos ei ole suomenkielisiä; standardit valmistuvat hitaasti; standardit tulevat paljon jälkikäteen; kaikki em. toimivat hyvin Tekninen sisältö ja standardin hinta 25 % Standardin kieli ja tiedon saanti 21,7 Standardin hankinta 18,3, % Muu mikä 6,7 % (standardin sisältöön ei voi tutustua ennen ostopäätöstä eikä standardeja ole kehitetty läheskään kaikkien haitallisten yhdisteiden määrityksiin) Vastaajat tarvitsevat selvästi enemmän tietoa standardeista, ja standardien asiasisällössä näyttää olevan puutteita. Tyytymättömyys standardien kieleen (englanti) on edelleen yllättävän suuri, vaikka standardien kääntämättä jättämistä perustellaan sillä, että nykyisin lähes kaikki hallitsevat englannin kielen. Standardien hinta on vastaajien mielestä korkea, johon SYKE ei pysty vaikuttamaan, koska Suomen standardisoimisliitto SFS määrittää hinnan sivuperiaatteella ja myy niitä. Sen sijaan SYKE laatii SFS-käsikirjoja yhdessä Suomen standardisoimisliitto SFS:n kanssa ja päivittää niitä noin viiden vuoden välein. Käsikirjoja ostamalla standardin yksikköhinta on huomattavan paljon edullisempi yksittäiseen standardiin verrattuna.

9 8. Ottakaa kantaa seuraaviin väittämiin. Valitkaa sopiva vaihtoehto ja vastatkaa halutessanne myös sanallisesti kommenttikohtaan. (Asteikko 1-5, jossa 1 = ei lainkaan ja 5 = erittäin paljon) 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo 1. Nykyisin ympäristöalan 0% 0% 2,3% 38,6% 59,1% 44 4,6 menetelmästandardit laaditaan kansainvälisenä yhteistyönä. Suomen aktiivinen osallistuminen kansallisten etujen vaalimiseksi on tärkeää. 2. Ympäristöalan menetelmästandardeissa on huomioitu riittävästi Suomen 2,4% 14,3% 69% 14,3% 0% 42 3 luonnon erityisolosuhteet (lumi, jää, routa, humus). 3. Pystyn halutessani 24,4% 31,1% 24,4% 11,1% 8,9% 45 2,5 vaikuttamaan standardien sisältöön. 4. Olen tietoinen 8,9% 24,4% 24,4% 15,6% 26,7% 45 3,3 standardisoinnin kansallisista seurantaryhmistä. Yhteensä 9,1% 17,6% 29,5% 19,9% 23,9% 176 3,3 1. Nykyisin ympäristöalan menetelmästandardit laaditaan kansainvälisenä yhteistyönä. Suomen aktiivinen osallistuminen kansallisten etujen vaalimiseksi on tärkeää 100% 2. Ympäristöalan menetelmästandardeissa on huomioitu riittävästi Suomen luonnon erityisolosuhteet 30 % täysin tai osittain samaa mieltä (46,7 % osittain tai täysin eri mieltä) Aktiivinen osallistuminen standardisointiin kansainvälisellä tasolla kansallisten etujen vaalimiseksi nähtiin tärkeäksi ja oltiin aika tyytyväisiä Suomen luonnon erityisolosuhteiden huomioimiseen (ei tyytyväisiä oli 2,4 %) menetelmästandardisointityössä. Yllättävän moni ei kuitenkaan ollut tietoinen kansallisista seurantaryhmistä, joten sidosryhmien tunnistamista tulisi tehostaa. Tämä seikka saattaisi vaikuttaa myös mahdollisuuteen vaikuttaa standardien tekniseen sisältöön, mikä arvioitiin heikoimmaksi kohteeksi kyselyssä.

10 9. Käytättekö työssänne ympäristöalan horisontaalistandardimenetelmiä, jotka yhtenäistävät maaperän, lietteiden ja biojätteiden tutkimusmenetelmiä? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kyllä En En ole tietoinen sellaisten olemassaolosta v. 2007 kyselyn vastaukset (huomaa eri tavoin muotoiltu kysymys) Oletteko tietoinen tulevista ympäristöalan horisontaalistandardimenetelmistä, joiden tarkoituksena on yhtenäistää maaperän, lietteiden ja biojätteiden tutkimusmenetelmiä? Kyllä 26,7 % En 71,7 % Kyselyn vastausten perusteella ympäristöalan horisontaalistandardimenetelmistä tarvittaisiin laajempaa SFSn tiedottamisesta. SFS:ssä onkin suunnitteilla kevään 2014 kuluessa tiedotustilaisuus ympäristöalan horisontaalistandardisoinnista. 10. Oletteko tietoinen, että EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää tyyppimuuttujien (parametrien) seurannassa käytettävän EN-standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja tieteellisen laadun ja vertailtavuuden saamiseksi. Kyllä En 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

11 Kysytty vain v. 2013 kyselyssä. Yli 60 % oli tietoinen siitä, että eurooppalaisessa lainsäädännössä (vesipuitedirektiivi) viitataan standardeihin mutta vajaalla 40 % ei tiennyt liittymää. Vastauksista voi päätellä, ettei vajaalla 40 % vastaajista ole ollut tekemistä vesipuolen ympäristön tilaseurantojen kanssa. 3 Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella valitus kehittämiskohteet Menetelmästandardisointityön kehittämistoimenpiteiksi kyselyn tulosten perusteella on valittu seuraavat asiat: 1) Tunnistetaan ne toimijat, jotka työskentelevät velvoitetarkkailun, seurannan, ympäristöntutkimuksen ja valvonnan piirissä. Tämän jälkeen näiden tahojen tiedottaminen ympäristöalan menetelmästandardeista pystytään kohdistamaan laajemmalle kohderyhmälle. Toimenpiteestä on myös hyötyä asetettaessa uusia standardisoinnin seurantaryhmiä mahdollisimman suuren asiantuntijoukon saamiseksi toimintaan mukaan. 2) Lisätään menetelmästandardien tiedottamista tutkija/asiantuntijapäivillä sekä kutsutaan luennoijiksi standardeja työssään käyttäviä henkilöitä, jotka kertovat standardien käytön hyödyistä. Standardit lisäävät tulosten yhdenmukaisuutta, vertailekelpoisuutta ja luottamusta asiakassuhteissa. 3) Lisätään tärkeimpien standardien kääntämistä ja uusien SFS-käsikirjojen julkaisemista. SYKEllä on noin 500 valmista menetelmästandardia, joista vasta 82 eli 17 % on käännetty suomeksi. SFS-käsikirjat mahdollistavat standardien saannin suhteellisen edullisesti. Lähdemateriaali: Holmsten, A. 2009 Kysely menetelmästandardien käytöstä ympäristötiedon varmennuksessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2009, 29 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39727