Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275)

Transkriptio

1 Maaperä (CEN/TC 345 ja ISO/TC 190) ja liete (CEN/TC 308 ja ISO/TC 275) Anneli Joutti/SYKE Kuva: Anja Holmsten/SYKE

2 Maaperän ja lietteiden menetelmät SYKE vastaa kansallisesti neljästä ISOn ja CENin maaperä- ja lietekomiteasta: 1. ISO/TC 190 Soil quality 2. CEN/TC 345 Characterization of soils 3. CEN/TC 308 Characterization of sludges 4. ISO/TC 275 Sludge recovery, recycling, treatment and disposal Standardit koskevat terminologiaa, näytteenottoa sekä kemiallista, fysikaalista ja biologista testausta. Ne voivat sisältää myös ohjeistoja. Niitä käytetään ympäristön tilan seurantaan, valvontaan ja tutkimukseen. Standardeilla tärkeä merkitys ympäristötiedon tuotantoketjussa (seuraava dia).

3 Rissanen Tiedon tarve Ympäristönhoidolliset toimenpiteet Tulosten hyödyntäminen Tietojen käsittely ja raportointi Näytteenotto Näytteiden käsittely ja kuljetus Tiedon siirto ja rekisteröinti Seurantastrategia tai tutkimussuunnitelma Laboratorioanalyysit

4 Maaperämenetelmien tarve Maaperä on ilmaston, geologian, kasvillisuuden, biologisen toiminnan sekä ajan ja maankäytön muodostama kokonaisuus. Maaperä on lähes uusiutumaton luonnonvara. Orgaanisen aineksen määrästä johtuen maaperällä on huomattava varastointi- ja puskurikapasiteetti. Maaperän biologinen toiminta määrää rakenteen ja viljavuuden. Uhkatekijöistä ovat Suomen kannalta pahimmat maaperän saastuminen ja monimuotoisuuden väheneminen. Suomen maaperän erikoispiirteitä ovat korkea humuspitoisuus ja maan jäätyminen. Ne aiheuttavat lisävaatimuksia maaperän tutkimukselle. Tärkeää osallistua!

5 ISOn ja CENin maaperämenetelmien sisältö Maaperän tutkimiseksi tarvitaan luotettavia ja vertailukelpoisia menetelmiä. Menetelmät kattavat tutkimusprosessin näytteenotosta (SC 2) kemiallisiin (SC 3) ja biologisiin analyyseihin (SC 4) sekä saastuneisuuden arviointia käsitteleviin ohjeistoihin (SC 7). Fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten menetelmien avulla tutkitaan maan laatua ja niiden saadaan kuvattua kunnostuskohteen tila. Standardiohjeistoissa annetaan suosituksia miten ja millä menetelmillä saastunut kohde arvioidaan ihmisten ja ympäristön kannalta.

6 SFS-maaperäkäsikirjat 190-sarja SFS-käsikirja 190 Maaperäntutkimusmenetelmät on julkaistu neliosaisena kirjasarjana: Osa 1: Ohjeistot ( Soil and site assessment ) Osa 2: Näytteenotto Osa 3: Kemialliset määritysmenetelmät Osa 4: Biologiset määritysmenetelmät (kuvassa) Maaperämenetelmien käytännön standardisoinnista vastaa SYKEn asettama kansallinen maaperämenetelmien standardisointityöryhmä (Malista). Työryhmän tehtävänä on valmistella maaperämenetelmiä koskien termistöä, näytteenottoa, kemiallista ja biologista analysointia sekä saastuneen maan ja alueen arviointia.

7 Lietemenetelmät CEN/TC 308 WG1 Characterization of Methods (Sampling, Physical parameters, Organic micro-pollutants, Microbiology, Inorganics parameters) WG2 Guidelines of Good Practice in the Production, Utilization and for Disposal of Sludges WG3 Measures to Preserve, to Improve and to Extend Sludge Utilization and Disposal Routes

8 Lietteissä tapahtumassa (Bonnin 2012) Uusi komitea käynnistynyt: ISO/TC 275 Sludge recovery, recycling, treatment and disposal

9 Lisätietoja standardeista SYKEn ja SFS ry:n yhteyshenkilö on suunnittelija Anja Holmsten, SYKE FI/Palvelut/Ymparistoalan_menetelmastandardisointi Julkaisuja Anneli Joutti, Anja Holmsten, Pirjo Sainio, Luotettavat maaperämenetelmät ovat tärkeitä maailmanlaajuisesti SFS-tiedotus 2012; (5): 7-8 Jyrki Alanko, Menetelmästandardeilla luotettavuutta ja vertailukelposuutta ympäristötutkimukseen, SFS-tiedotus 1/2008 s.11 Anneli Joutti, Pirjo Sainio, Reliable soil quality analysis methods are of global importance Soil quality meeting in Helsinki 2012,