Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueella Kuha 1 (kaivosrekisterino. 7367/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina Tapani Mutanen

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueella Nuupas 3 (kaivosrekisterino. 7368/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuonna 2002 Tapani Mutanen

Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueella Nuupas 1 (kaivosrekisterino. 7369/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina

Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueella Nuupas 2 (kaivosrekisterino. 7369/2) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueilla Tervonkangas 1-2 (kaivosrekisterino. 7365/1-2) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen-yksikkö M06/4412/2008/76 KUHMO Vuosanka Katajasuo Mauri Niemelä

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3142/2002/1/10 JUVA Luikujärvi Hannu Makkonen

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Tutkimustyöselostus Inarin kunnassa valtausalueilla Spiini 1-2 (kaivosrekisterinumerot 5684/1 ja 5684/2) suoritetuista malmitutkimuksista.

Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi

Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä

Tutkimustyöselostus Pudasjärven kaupungissa valtausalueella Sorsasuo (kaivosrekisterinumero 7433/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PORKKAUSOJA 1 3 KAIV. REK. N:O 3148 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3344/-96/1/83 SOTKAMO Rytisuo. Mauri Niemelä

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3714/-98/2/10. Sodankylä Postoaapa. Eelis Pulkkinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

M 06/3343/-78-80/1_/_10

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja Dnro K 142/43/01

Tutkimustyöselostus Sodankylän kunnassa valtausalueella Lehtovaara 1, kaiv.rek.nro 7548/1 suoritetusta malmitutkimuksesta

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PUURONIEMI 1-4, KAIV.REK.N:OT 7590/1-4 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA V.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KAARESSELKÄ 2, KAIV.REK. N:O 4445/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Murtovaaran luovuttavat valtaukset. Tutkimustyöselostus 080/4514,4523/JJV/03. Jarmo Vesanto Julkinen. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M06/2342/2008/75 SIEVI Pikipannu Mauri Niemelä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3242/-98/1/10 LEPPÄVIRTA Luusniemi 1, 2. Jari Mäkinen, Heikki Forss

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4)

Transkriptio:

Pohjois-Suomen yksikkö M06/3524/2006/7/10 10.10.2006 Rovaniemi Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueella Kuha 1 (kaivosrekisterino. 7367/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina 2002-2005 Tapani Mutanen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 10.10.2006 Tekijät Tapani Mutanen Raportin laji M06 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Ranuan kunnassa valtausalueella Kuha 1 (kaivosrekisterino. 7367/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina 2002-2005 Tiivistelmä Kohde liittyy hankkeen Magmatismi ja malminmuodostus (hankeno. 2901000) tutkimuksiin Ranualla. Tutkimuksissa selviteltiin aeromagneettisilla matalalentokartoilla olevia magneettisia anomalioita geofysikaalisin maanpintamittauksin ja sydännäytekairauksilla. Kuha-kohde on magneettinen anomalia (max. 3000 nt) jonka ala on n. 200 x 250 m. Alueella kairattiin kuusi syväkairausreikää, yht. 357.45 m. Magneettisen anomalian aiheuttaa piippumainen magnetiittipitoinen ferropikriittinen intruusio, jossa on tasaisesti kohonneita pitoisuuksia mm. Ni, Cu ja V. Kannattavia pitoisuuksia ei ollut. Eräät kairausten alkuvaiheessa lävistetyt kivet muistuttivat koostumukseltaan kovasti kimberliittejä, mutta myöhemmin ilmeni että nämä olivat poikkeavia, metasomaattisesti rikastuneita ferropikriittejä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, ferropikriitti Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Lapin lääni, Ranua, Kuha Karttalehdet 3524 07 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Valtausraportti Arkistotunnus M06/3524/2006/7/10 Kokonaissivumäärä 9 s. Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö/kallioperä ja raaka-aine Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 2901000 Allekirjoitus/nimen selvennys Tapani Mutanen

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 10.10.2006 Authors Tapani Mutanen Type of report Claim report Commissioned by GTK Title of report Report of exploration on the claim Kuha 1, Ranua, in 2002 2005 (Mine register no. 7367/1) Abstract Kuha is one of the targets of the exploration work of the project Magmatism and ore genesis at Ranua. Exploration consisted of ground geophysical line surveys and diamond core drilling of selected magnetic anomalies on the low altitude aeromagnetic map. Kuha is a magnetic anomaly (max. 3000 nt) with an area of 200 by 250 meters. Six diamond core drill holes (total 357.45 meters) were drilled in the area. The anomaly is caused by a pipe-like magnetite-bearing ferropicrite intrusion with elevated concentrations of, a.o., Ni, Cu and V. The concentrations are, however, far below profitable grades. Some rocks intersected during the first drilling phase had compositions reminiscent of kimberlites; later it appeared, however, that these are exceptional, metasomatically enriched variants of ferropicrites. Keywords Exploration, ferropicrite Geographical area Lappi Province, Ranua, Kuha Map sheet 3524 07 Other information Report serial M06 Total pages 9 p. Language Finnish Unit and section Northern Finland Office/Bedrock Geology and Research Signature/name Archive code M06/3524/2006/7/10 Price Project code 2901000 Signature/name Confidentiality public Tapani Mutanen

Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1 Tausta 1 1.2 Tutkimusalueen sijainti 1 1.3 Alueen yleisgeologia 2 2 MALMITUTKIMUKSET VALTAUKSELLA 3 2.1 Geofysikaaliset mittaukset 3 2.2 Kairaukset 4 2.3 Analyysit 7 3 KIVILAJIT: MINERAALIT JA KEMIALLINEN KOOSTUMUS 7 4 ESIINTYMÄN ARVIOINTI 8 5 VALTAUKSESTA LUOPUMISEN SYYT 9 KIRJALLISUUSVIITTEET 9 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 9 LIITTYY-AINEISTO 9 KIRJALLISUUSLUETTELO KUVATEKSTIT: Kuva 1. Valtausalue Kuha 1 sijainti. 2 Kuva 2. Magneettinen väripintakartta; totaalikentän vuon tiheys, mustalla viivalla painovoimaprofiilit. 5 Kuva 3. Väripintakartta; VLF-R:n näennäinen ominaisvastus, mustilla käyrillä vaihekulma. 6 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Valtaus Kuha 1, syväkairauksen reikätiedot. 4 Taulukko 2. Valtaus Kuha 1, syväkairausten analyysitiedot. 7

1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta GTK:n hankkeessa Magmatismi ja malminmuodostus (hankeno. 2901000) selviteltiin Ranualla vuosina 1999-2006 pienialaisia magneettisia anomalioita. Kohteissa tehtiin geologista kartoitusta ja lohkare-etsintää, geofysikaalisia maastomittauksia (magneettisia, sähköisiä VLF-R ja gravimetrisia mittauksia, seismistä kallionpintaluotausta) ja niiden perusteella syväkairauksia. Anomalioiden aiheuttajat olivat piippumaisia ja juonimaisia magnetiittipitoisia intrusiivisista magmakiviä: alkalikiviä, syeniittejä, ferropikriittejä, komatiittisarjan serpentiniittejä ja plagioklaasihornblendiitteja; Tervonkankaan anomalian aiheuttaja on ultraemäksis-emäksinen juonikompleksi. Ultramafiset intruusiot antavat selvän positiivisen painovoima-anomalian; syeniitit (Kokalmus) ja egiriini-albiittikivet (Simontaival) eivät tiheydeltään poikkea sivukivistä. Alkalikivissä ja syeniiteissa oli kohonneina pitoisuuksina Cu, Ag, Nb, Zr ja apatiitti, komatiittisissa serpentiniiteissä Ni, ferropikriiteissä Ni ja Cu, satunnaisesti platinaryhmän metallit (PGE). Tervonkankaan juonen pyrokseniittisissa osissa oli anomaalisia PGE-pitoisuuksia. Tutkimuksista vastasi Tapani Mutanen. Geofyysikoista hankkeessa oli mukana Heikki Salmirinne, Pertti Turunen, Erkki Lanne, Eija Hyvönen ja Eero Sandgren. Tämän raportin kokoamisessa avustivat Viena Arvola ja Helena Murtovaara. Bo Johanson ja Lassi Pakkanen tekivät mineraalien EP-mikroanalyysit. Pentti Kouri teki suuren määrän mineraalien XRD-määrityksiä. Hannu Huhma on tehnyt Sm-Nd-isotooppimäärityksiä ja dioriittisten sivukivien zirkonin U-Pb-ikäyksiä. Kaikki kemialliset analyysit on tehty GTK:n Rovaniemen ja Otaniemen laboratorioissa. Kiillotetut ohuthieet on tehty GTK:n Rovaniemen yksikössä (Tauno Mukku, Mauri Kauttio) ja Kuopion yksikössä (Timo Saarimäki). GTK:n omat geofysiikan ryhmät ovat tehneet maastomittaukset; Simontaival-kohteessa Astrock Oy teki osan magneettisista ja gravimetrisista mittauksista. Ranuan eri kohteiden kairauksia ovat tehneet Oy Kati Ab (Simontaival), GTK:n GPK-GP:n POKAkairaajat (Kuha, Kuukasjärvi, Tervonkangas, Pikku Nuupas, Kokalmus, Sääskilammit, Pahakumpu, Luhtajärvi), Suomen Malmi Oy (Rytisuo, Simontaival), Geokeskus Oy (Tammikangas) ja Arctic Drilling Company Oy (Kuha). Kuhan kohteessa selvitettiin pienialaista magneettista anomaliaa. Anomalia aiheutuu magnetiittipitoisista intrusiivisista ferropikriiteistä. 1.2 Tutkimusalueen sijainti Valtaus Kuha 1 sijaitsee karttalehdellä 3524 07, 10 km Ranuan liikekeskuksesta itäkaakkoon. Kairauskohde on Härkäsuolla, n. 1 km Kuhan-Simonkankaan tiestä itään (kuva 1). Maasto on upottavaa avosuota. Tutkimuskohde on nimetty valtauksen eteläpuolella olevan Kuhan kylän mukaan.

2 Kuva 1. Valtausalue Kuha 1 sijainti. Fig. 1. Location of the claim Kuha 1. 1.3 Alueen yleisgeologia Ennen näitä tutkimuksia alueen geologia on ollut huonosti tunnettu. Puutteita on vieläkin; systemaattista geologista kartoitusta ei ole tehty. Geologisilla kartoilla alueen kivilajiksi on merkitty yhdellä värillä arkeeiseen gneissikompleksiin kuuluvia happamia ortogneissejä (tonaliitteja, trondhjemiitteja, granodioriitteja) ja migmatiitteja. Magneettisilla matalalentokartoilla erottuu kuitenkin 15 x 20 km:n laajuinen korkeamman intensiteetin alue, joka sijoittuu Ranuan kirkonkylän pohjois-, luoteis- ja länsipuolelle. Alueen koh- dalla on n. 12 mgal:in (maksimi) positiivinen painovoima-anomalia, jonka keskus sijoittuu Eläinpuiston Kivijärven alueelle. Moreenipeite alueella on hyvin paksu; Ranuanjärven luoteispuolella Kotilehdossa ei kalliota ole tavoitettu yli 30 m:n syvyisessä porakaivossa. Korkeimman magneettisen tason alueet ovat paljastumattomia; lohkarehavaintojen mukaan kallioperä on tummaa biotiitti- ja sarvivälkepitoista dioriittia. Vaaleampia, heikosti magneettisia tai epämagneettisia dioriitteja on paljastumina kirkonkylän lounaispuolella Heinisuon tien länsipuolella, Eläinpuiston Kivijärven alueella ja dioriittialueen pohjoisosissa vyöhykkeellä Iso Pajuvaara Pyhälamminaho Latva-Tervo. Kyseessä on myöhäisarkeeinen intruusio, josta seuraavassa käytän nimeä dioriitti. Dioriitin eteläkontakti on magneettisella kartalla terävä. Lähelle eteläkontaktia kairattiin Luhtajärvellä dioriittiin lyhyt POKA-reikä (3524/2004/R182). Dioriitin pohjois- ja länsiosia tunnetaan vielä huonosti.

3 Kuopasjärven eteläpuolelta Korkia-ahon paljastumasta Hannu Huhma määritti dioriitin zirkonin kiteytymisiäksi 2.703 Ga (Mutanen & Huhma, 2003). Ikänsä puolesta dioriitti-intruusio voisi kuulua myöhäisorogeenisiin arkeeisiin sanukitoideihin, mutta Ranuan analysoiduista dioriiteista ei löydy sanukitoideille tyypillisiä piirteitä. Toisaalta dioriitin ja erilaisten (ja eri-ikäisten) ultramafiittien ja alkalikivien välille ei löydy luontevaa petrologista yhteyttä. On huomattava, että vaikka monet tutkitut intruusiot esiintyvätkin dioriitin alueella tai sen lähellä, Pudasjärven pohjoisosista tunnetaan alkalikiviä (Laivajoen ja Kortejärven karbonatiitit), lamprofyyrijuonia ja ferropikriittejä (Heikki Juopperin tietoja) laajalla alueella. Magneettisesta matalalentokartasta näkyy, että siirrokset ovat pilkkoneet dioriitin lohkoihin. Suurin siirros on Kivijärven kohdalla kulkeva, hiukan kaareva ja likimain N-S suuntainen oikeakätinen siirros, jossa (näennäinen) horisontaalisiirtymä on 8.5 km. Tätä siirrosta voi seurata magneettisella kartalla ainakin 60 km. Se katkaisee myös n. 180 km pitkän, NNW-suuntaisen diabaasijuonen. Diabaasijuonen kohdalla on vasenkätinen siirros, jossa (näennäinen) horisontaalisiirtymä on n. 5 km. Vaikuttaa siltä, että Kokalmuksen alue on näiden suurten siirrosten väliin jäävä lohko. Dioriitin läntisimmässä tunnetussa osassa Iso-Pajuvaarassa on paljastuneena myloniittiutuneita dioriitteja. Idässä dioriitilla on siirroskontakti (Maunujärven siirros), ja koko itäpuoliskossa näkyy siirrosten aiheuttamaa NNW-suuntaista rakennetta. Dioriitin itäpuolisko ei ilmeisesti ole muutenkaan yhtenäinen: siinä näkyy NE-suuntaisia magneettisia juovia, jotka lohkarehavaintojen perusteella ovat arkeeiseen kompleksiin kuuluvia amfiboliitteja. Simontaivalkohteessa alkalikompleksin itäpuolella sivukivi on arkeeinen gneissigraniitti. Heti dioriitin itäpuolella Kaitavaarassa on laajoja gneissigraniittipaljastumia. Yleensäkin gneissigraniittialue on dioriitin ulkopuolella verraten hyvin paljastunutta, usein suurinakin kallioalueina. Ranuan kohteista Simontaipaleessa, Kuukasjärvellä, Kuhassa ja Tervonkankaalla sivukivet ovat arkeeisen gneissikompleksin kiviä. Mafisia, ultramafisia ja alkalikiviä leikkaavat monenlaiset juonet: erilaiset diabaasit (metadiabaasit), gabrodiabaasit, albiitti-kvartsipegmatiitit, albitiitit, albiitti-biotiittigraniitit ja lamprofyyrit. Tammikankaan ultramafisessa piipussa on paksumpia leikkaavia trondhjemiittistonaliittisia kiviä. Heinisuon Kalliokummuilla on laaja-alaisia (> 1 ha) graniittipegmatiittipaljastumia. Happamien (graniittisten tai tonaliittisten) juonien ei ole vielä todettu leikkaavan oikeita alkalikiviä (Simontaival, Sääskilammit, Kokalmus). 2 MALMITUTKIMUKSET VALTAUKSELLA 2.1 Geofysikaaliset mittaukset Tutkimuskohde oli magneettisella matalalentokartalla erottuva pienialainen magneettinen anomalia. Valtausalueelta ei ole kalliopaljastumia. Maakairausten mukaan maapeitteiden paksuus alueella vaihtelee välillä 9 m 21 m. Valtausalueella tehtiin 0.75 km x 0.75 km:n systemaattinen magneettinen mittaus (magneettinen kartta, kuva 2) ja VLF-R mittaus (VLF-R -kartta, kuva 3). Magneettisen mittauksen linjaväli oli 50 m ja pisteväli 20 m sekä VLF-R -mittauksessa linjaväli 200 m ja pisteväli 20 m. Magneettisen anomalian yli mitattiin kaksi itä-länsi -suuntaista 0.75 km:n pituista painovoimaprofiilia ja yksi 0.75 km:n pituinen etelä-pohjois-suuntainen painovoimaprofiili.

4 Magneettinen anomalia on pyöreä. ja sen mitat maanpintaleikkauksessa ovat n. 200 m x 250 m. Maksimi (n. 3000 nt) on anomalian pohjoispäässä. Anomalian aiheuttavat magnetiittipitoiset intrusiiviset ferropikriitit. Mittausalueen kaakkoisosassa on pienialainen magneettinen anomalia, joka lävistettiin lyhyellä reiällä (R161). Koska reikä jäi hyvin lyhyeksi, ei tämän sivuanomalian aiheuttajasta saatu selvää, mutta se saattaa olla amfiboliitti, jota reiässä esiintyi. Painovoimaprofiileilla näkyy magneettisen anomalian kohdalla pieni (0.4 mgal 0.5 mgal) positiivinen anomalia, jonka aiheuttaa ultramafinen ferropikriittinen intruusio. 2.2 Kairaukset Kohteeseen kairattiin kuusi lyhyttä syväkairausreikää. Näistä keväällä 2002 kairattiin magneettisen anomalian huippuun yksi reikä (R160); toinen, lyhyeksi jäänyt reikä (R161, syvyys. 26.90 m) kairattiin kaakossa olevaan pieneen sivuanomaliaan. Keväällä 2005 kairattiin pääanomaliaan neljä reikää (R189 R192). Reikien sijainti on merkitty magneettiseen karttaan (kuva 2). Reikätiedot on taulukossa 1. Taulukko 1. Valtaus Kuha 1, syväkairauksen reikätiedot. Table 1. Claim Kuha 1, drill hole locations, directions, angles and depths Reikä, no. X Y Suunta Kulma Syvyys, m. Maata, m R160 7313.180 3487.830 0 90 52.10 21.00 R161 7313.050 3488.060 0 90 26.90 20.90 R189 7313.135 3487.830 0 70 44.35 17.75 R190 7313.200 3487.830 0 70 39.70 10.55 R191 7313.200 3487.830 0 90 130.95 18.80 R192 7313.200 3487.820 90 70.2 63.45 22.00

5 Kuva 2. Magneettinen väripintakartta; totaalikentän vuon tiheys, mustalla viivalla painovoimaprofiilit. Fig. 2. Colour coded total intensity magnetic map with black curve gravimetric Bouguer profiles.

6 Kuva 3. Väripintakartta; VLF-R:n näennäinen ominaisvastus, mustilla käyrillä vaihekulma. Fig 3. Colour coded VLF-R apparent resistivity map with black curve phase angle profiles.

7 2.3 Analyysit Neljästä reiästä on tehty analyyseja. Jalometallimääritykset (Au-Pd) reiästä R160 on tehty grafiittiuuni AAS tekniikalla (tunnus 521U), rei istä R190 R192 Au-Pd-Pt on määritetty fire assay/icp-aes tekniikalla (tunnus 704P). Monialkuainemääritykset (32 alkuainetta) on tehty ICP-AES-tekniikalla (kuningasvesiliuotus 90 o :ssa; tunnus 511P); valikoiduista näytteistä on tehty kokokivianalyysi XRF-tekniikalla (tunnus 175Xa) ja hivenalkuainemääritys (REE, Nb, Sc, Th, U, Y, Zr) HF perkloorihappoliuotus+sulate/icp-ms tekniikalla (tunnus 308M). Analyysipituus on yleensä korkeintaan 2 m. Kokokivi- ja hivenalkuainemääritykset on tehty tyypillisistä ja mahdollisimman häiriytymättömistä ja homogeenisista näytteistä. Taulukossa 2 on esitetty reikien analyysien tilausnumerot ja eri menetelmillä tehtyjen analyysien määrät. Taulukko 2. Valtaus Kuha 1, syväkairausten analyysitiedot. Table 2. Claim Kuha 1, chemical analyses of drill cores Reikä, no. Analyysitilausno. Analyysimäärät eri menetelmillä 521U 511P 175Xa 704P 308M R160 54178 19 19 5 R161 R189 4 4 R190 83889 5 1 5 R191 83890 24 2 24 2 R192 83891 19 8 19 8 3 KIVILAJIT: MINERAALIT JA KEMIALLINEN KOOSTUMUS Magneettisen anomalian kairauksissa lävistettiin piippumainen intruusio magnetiittipitoisia ultramafiitteja ja niitä leikkaavia albiitti-kvartsipegmatiitteja. Muutamia lyhyitä lävistyksiä (0.35 1.45 m) oli metadiabaasia/amfiboliittia; näissä kivissä ei ole magnetiittia. Reiän R191 loppuosassa oli n. 31 m gneissigraniittia, joka on piipun sivukivi. Kaakossa olevaan erilliseen heikkoon magneettiseen anomaliaan kairatussa lyhyessä reiässä kivet olivat metahornfelsiä, kvartsimaasälpäliusketta, sarvivälkegneissiä ja kaksi hapanta pegmatiittijuonta (albiittipegmatiittia?; lävistykset 0.15 m ja 3.3 m). Reiät R189 ja R190 lopetettiin lyhyiksi sydänhukan ja runsaan pegmatiittijuoniston takia. Muissakin rei issä oli pitkiä pegmatiittilävistyksiä (jopa 11 14 m). Kiillotettuja ohuthieitä on valmistunut rei istä R160 ja R161. Ultramafiiteissa on yleensä paljon magnetiittia, mutta joistakin muuttuneista tyypeistä magnetiitti puuttuu. Päämineraalit ovat vihreä sarvivälke, biotiitti ja magnetiitti. Sarvivälke on joskus ruskehtavan vihreätä, ja tämä muistuttaa optisilta ominaisuuksiltaan katoforiittia. On myös väritöntä tremoliittia. Lähes aina on pienempiä määriä karbonaattia ja kloriittia, joskus talkkia. Aksessorisia mineraaleja ovat

8 titaniitti, joskus rutiili ja fluoriapatiitti. Magnetiitin lisäksi on aina ilmeniittiä, jonka muuttumistuloksena on hematiittia. Sulfideista esiintyy säännöllisesti pyriittiä, kuparikiisua, milleriittiä ja pentlandiittia. Graniittipegmatiitit ovat todellisuudessa albiitti-kvartsipegmatiitteja, joskus jopa karkeita albitiitteja. Albiitin ja kvartsin lisäksi on pieniä määriä vihreätä sarvivälkettä, biotiittia ja titaniittia. Albitiitissa on muskoviittia, epidoottia, kloriittia, titaniittia ja suurina kiteinä fluoriapatiittia. Metahornfelsi on mikroskooppisesti granoblastinen, hornfelsimäinen kivi, jonka päämineraalit ovat biotiitti, albiitti, muskoviitti ja kloriitti; mahdollisesti on vähän kvartsia. Aksessorisia ja malmimineraaleja ovat ilmeniitti, magnetiitti, rutiili, pyriitti ja hypergeeninen markasiitti. Kivilajien kemialliset koostumukset. Ultramafiitit ovat ferropikriittejä. Niissä on korkeat Fe- Ti-V-pitoisuudet, mutta samalla huomattavan anomaaliset Ni ja Cu. Yleensä näissä kivissä metasomaattiset muutokset ovat pieniä ja koostumusvaihtelu on vähäistä. Normatiivisesti kivet ovat magnetiitti- ja ilmeniittirikkaita klinopyrokseniitteja. Koostumusta kuvaavat seuraavat pitoisuudet (paino-%): SiO 2 41.3 41.9, TiO 2 3.14 3.37, FeO(tot) 15.5 16.5, MgO 20.6 22.4, P 2 O 5 0.120 0.137; hivenainepitoisuudet (ppm) ovat: V 520 583, Cr 742 811, Ni 900 1006, Cu 447 644, S 620 1320 (max. 8530), Zn 138 160, Zr 41 50, Nb 20 23. Jalometallipitoisuudet (Au, Pd, Pt) ovat yleensä alle määritysrajan 10 ppb, maksimiarvot ovat: Au 20 ppb, Pd 34 ppb, Pt 37 ppb. Ultramafiseksi kiveksi Cu/Ni on korkea. Kondriittinormalisoiduissa REE-käyrissä (REE(CN)) kevyet REE:t ovat rikastuneet (La(CN)- arvot n. 20), keskiraskaista raskaisiin REE:iin käyrä on tasainen. Koostumukseltaan vastaavanlaisia intrusiivisia ferropikriittejä esiintyy Kuukasjärven kompleksisssa ja muuallakin Ranuan- Pudasjärven alueella (Heikki Juopperi, suullinen tieto). Kuukasjärven ferropikriittien REE(CN)- jakaumat ovat hyvin samanlaisia kuin Kuhan piipussa. Ensimmäisessä kairausvaiheessa (v. 2002) kairatussa reiässä R160 esiintyi metasomaattisesti muuttuneita ja monien alkuaineiden (mm. Zr, Nb) suhteen rikastuneita ultramafiitteja, joiden koostumus muistutti kovasti kimberliittejä. Lisäkairaukset v. 2005 ja analyysit osoittivat, että nämä metakimberliitit ovat poikkeuksellisia tyyppejä. Niissä on mm. seuraavia pitoisuuksia (paino-%): SiO 2 34.2 38.5, TiO 2 4.27 6.15, FeO(tot) 19.7 19.8, MgO 11.9 16.3, K 2 O 1.75 2.91, P 2 O 5 0.07 0.46; hivenainepitoisuudet (ppm): V 776-902, Cr 31-522, Ni 270-585, Cu 625-1403, S 912-1538, Zn 185 205, Zr 47 78, Nb 25 48. 4 ESIINTYMÄN ARVIOINTI Intrusiivisilla ferropikriiteillä on mielenkiintoa sulfidisten Ni-Cu-malmien kannalta, sillä Petsamon Ni-Cu-esiintymät liittyvät fraktioituneen ferropikriittisen kerrosintruusion pohjaosiin. Kuhan piipussa on aineksia (Ni, Cu, S) sulfidimalmien syntyyn, mutta sulfidisula näyttää erottuneen kotektisesti mafisten silikaattien kiteytyessä, eikä sulfidisula osoita missään primaarin rikastumisen merkkejä. Satunnaiset Au-Pt-Pd-rikastumat osoittavat, etteivät Au-PGE ole huomattavasti depletoituneet. Geokemiallisesti Fe-Ti-oksideista rikkaat ferropikriitit muistuttavat paljon Ranuan alueen alkali-intruusioiden (Simontaival, Sääskilammit) jacupirangiitteja. Kuhan piipun ympärillä ei kuitenkaan ole feniittejä, ja itse kivistä puuttuvat selvät merkit alkaliylimäärästä alumiiniin ja (tai) SiO 2 :een. Valtausalueelta ei löytynyt taloudellisesti merkittäviä arvoainepitoisuuksia.

9 5 VALTAUKSESTA LUOPUMISEN SYYT Tutkimuksilla ei voitu osoittaa hyödyntämiskelpoista mineraaliesiintymää, ja sen takia GTK luopui valtauksesta. KIRJALLISUUSVIITTEET Mutanen, T. & Huhma, H. (2003). The 3.5 Ga Siurua trondhjemite gneiss in the Archaean Pudasjärvi Granulite Belt, northern Finland. Bull. Geol. Soc. Finland 75, 51-68. TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairasydämiä säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen yksikön kairasydänvarastossa; lopullinen säilytyspaikka on Lopen valtakunnallinen kairasydänarkisto. Kairasydämien digitaalivalokuvien tiedostoja säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä. Kiillotetut ohuthieet säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä. Numeerinen aineisto on tallennettu sekä paperitulosteina ja digitaalisessa muodossa. Kairasydänraportit, reikäluotaustulokset ja kemialliset analyysit on tallennettu GTK:n WinKairakallioperätietokantaan. Maastogeofysiikan tiedot on tallennettu ASCII-muotoisina GEOSOFT xyz-tiedostoina. LIITTYY-AINEISTO 1. Kairansydänraportit 3524/02/R160 R161/Tapani Mutanen 2. Kairansydänraportit 3524/05/R189 R192/Tapani Mutanen 3. Kemialliset analyysit, ks. Taulukko 2. 4. Magneettinen mittaus (totaalikenttä) Q22.21/352407/02 5. Painovoimamittaus Q21.1/352407/03/1 6. Kiillotetut ohuthieet rei istä 3524/R160 R161 ja R189 R192 Data-CD:llä on numeerisessa muodossa maastogeofysiikan tiedot, kairasydänraportit, kemialliset analyysit ja valtausraportti.