1 (4) Suomen Bioenergiayhdistys ry 25.2.2009 VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MAATALOUSJAOSTO EDUSKUNTA Asiantuntijakuuleminen jaoston kokouksessa 25.2.2009 (HE 1/2009 vp). Käsiteltävä aihe: Bioenergia-tilannekatsaus LÄHIAJAN TALOUDEN ELVYTTÄMISTOIMISTA / BIOENERGIA-ALA FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry esittää toimialan kannanottona, että uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien valtion investointitukia tulee oleellisesti nopeuttaa kiihdytetyssä aikataulussa ja nostaa nykytasosta vähintään 350 miljoonan euron vuositasolle ja samalla korottaa investointiosuutta EU:n sallimaan 40 %:iin. Tämä voidaan tehdä määräajaksi. 1. 350 miljoonan euron valtiontuella on saatavissa pikaisesti 1,3 miljardin alan investoinnit (yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja). 2. Kiinteistösektorilla esim. pääoman verovähennysratkaisulla edistettäisiin aktiivisesti päätöksiä uusiutuvan energian käyttöönottoon uustuotannossa ja saneerauskohteissa (pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät). Laajennettu kotitalousvähennys sinänsä hyvä, mutta ei aktivoi koska kohdistuu vain ulkopuolisen työn osaan, ei pääomavaltaiseen laiteinvestointiin. 3. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi myös Suomeen tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Sillä on huomattavan edistävät ja myönteiset paikalliset vaikutukset energia- ja maaseutuyrittäjyyteen, biopolttoaineiden tuotantoon sekä kotimaiseen laitevalmistukseen. Se tulee ohjata tuulivoiman lisäksi biokaasulle, ei-jalostuskelpoiselle metsähakkeelle, peltobiomassoille ja tietyssä laajuudessa myös turpeelle. 4. Työvoiman koulutus alalle sekä neuvonnan ja viestinnän resurssoinnit akuutteja. Energiainvestoinneilla on merkittävän suuret ja pitkäjänteiset yrittäjyyden edistämis- ja työllistämisvaikutukset. Rakentamisvaiheiden lisäksi saadaan vähintään 7 000 pysyvää työpaikkaa bioenergia-alalle eri puolille maatamme. Elvyttävä tukipolitiikka mahdollistaa myös valtioneuvoston eduskunnalle antaman ilmasto- ja energiastrategian 2020 tavoitteiden täyttymistä: velvoite uusiutuvan energian lisäämiseksi vähintään 38 %:iin energian loppukulutuksesta, ei-päästökauppasektorilla kuten asumisessa, maataloudessa ja liikenteessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 16 % verrattuna vuoteen 2005 ja liikenteessä uusiutuvan energian osuus vähintään 10 %. Esimerkkejä keskikokoisista ja suurista kotimaisten polttoaineiden uusinvestointikohteista: Kirkniemi (jäte) Oulu Turku (biokaasu) Haapajärvi Leppävirta Hankasalmi, rakenteilla Suonenjoki Pori/Kaanaa, Nurmes Jyväskylä, rakenteilla rakenteilla Varkaus Kuopio, rakenteilla Parkano, rak. päätös Kirkkonummi Hämeenkyrö, Loviisa Uusikaupunki suunnitteilla Imatra Sodankylä Lappeenranta, Nakkila Kemijärvi, rak. päätös rakenteilla Valkeakoski Suomussalmi Sotkamo Lapua (biokaasu) Kitee Mänttä Jämsänkoski (biok.)
2 (7) Kohdentamisrahoitusta ja investointiavustusten prosenttiosuutta nykyisestä lisäämällä suunnitteilla olevien laitosten rakentaminen nopeutuisi usealla vuodella ja mahdollistaa toteuttaa erityisesti seuraavantyyppisiä bioenergiainvestointeja: Uusia paikallisia polttoaineita käyttäviä yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotantolaitoksia. Biopolttoaineita käyttäviä aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja. Nykyisiin laitoksiin rakennettavat modernisoidut polttoaineiden käsittelylinjat. Savukaasujen lämmöntalteenotto hyötysuhteen nostamiseksi. Kosteiden polttoaineiden käytön tehokkuuden parantaminen kuivureilla. Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön lisääminen nykyisissä laitoksissa rinnakkaispolttona tai uusia korkeahyötysuhteisia laitoksia rakentamalla. Nykyisten vanhentumassa olevien kattilalaitosten muutostyöt jatkumisen turvaamiseksi Polttoaineterminaalit. Bioenergiainvestointeja olisi erityisen hyvä toteuttaa juuri nyt, koska: Edistää konkreettisesti yrittäjyyttä ja työllisyyttä eri puolilla maata. Päästövähennyksille ja uusiutuvien lisäämiseksi tarvittavien investointien tekeminen olisi nyt edullisempaa kustannustason laskettua ja toimitusaikojen lyhennyttyä. Tehdyt investoinnit vähentävät välittömästi tuontienergian määrää ja lisäävät energiahuollon omavaraisuutta. Työllistämisvaikutus koskee sekä rakentamisaikaa että lisäksi laitoksen käyttöä ja polttoaineen hankintaa, tyypillisesti 20-30 vuotta. Osa investointeja voidaan tehdä paikkakunnille, joissa metsäteollisuuden tuotanto vähenee. Laitoksia on jo valmiiksi luvitettuina ja valmistumassa on paljon suunnitelmia, joten rakentamisohjelma voidaan käynnistää nopeasti. BIOENERGIAN NYKYKÄYTTÖ JA TAVOITE 2020 FINBIO ry on toimialan kanssa teettänyt laskelmat bioenergian lisäkäyttömahdollisuuksista vuoteen 2020. Bioenergian käyttö oli 98 TWh vuonna 2005, turve mukaan lukien. Biopolttoaineilla tuotetaan neljännes maamme energiasta ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 prosenttia uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen 2020. Kotimaiset biopolttoainevarat ovat vasta osakäytössä. EU:n tavoitteen (38 %) saavuttaminen edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä noin 40 TWh:lla vuoteen 2005 verrattuna, esim. turve siitäkin syystä tärkeä saada mukaan. Lisäys vuodesta 2005 vuoteen 2020 Energiapuu, josta: 77 -> 103 TWh -metsäpolttoaineet * 6,0 -> 25-30 TWh Turve 19-27 ** -> 35 TWh Muut, josta: 2 -> 12 TWh -peltoenergia *** -> 8 TWh -kierrätyspolttoaineet -> 4 TWh YHTEENSÄ 98 -> 150 TWh * Metsäpolttoaineilla tarkoitetaan jalostukseen määrällisesti tai laadullisesti kelpaamatonta pienpuuta, oksia, latvuksia ja kantopuuta ** Turpeen käytön vaihtelu 2000-luvulla *** Peltoenergiaan sisältyy myös 1 TWh biokaasua, joka tehty maatalouden biotähteistä Biopolttoaineiden lisäyksellä korvataan pääasiassa kivihiiltä ja öljyä sekä tuontisähköä. 150 TWh:n biopolttoaineiden vuosikäyttö vuonna 2020 edustaa 33-36 % energian loppukulutuksesta. Merkitys vuoteen 2005 verrattuna: Nostaa energiaomavaraisuutta merkittävästi, luokkaa 10 %-yksikköä, ja vähentää polttoaineiden ja energian tuontia sekä riippuvuutta niiden globaaleista hintaheilahteluista. Lisää uusiutuvaa energiaa. 9 %-yksikköä, jos loppukulutus säilyisi nykytasolla. Lisää sähköntuotannon kapasiteettia hajautetusti ympäri maata. Hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä CO 2 -päästöjä 10 milj. tonnia. Tästä CO 2 - päästövähenemä on lähes 3 miljoonaa tonnia ei-päästökauppasektorilla. Lisää työpaikkoja vähintään 7000 henkilötyövuotta eri puolille Suomea (investointiaikana, polttoainehuollossa, konepajateollisuudessa jne). Tukee ja lisää yritys- ja yrittäjämahdollisuuksia huomattavasti koko Suomessa.
NYKYKÄYTÖSTÄ JA POTENTIAALISTA 3 (7) Bioenergian nykyinen käyttö on noin 100 TWh, ja sen osuus maamme koko energiantuotannosta on noin 25 % ja sähköntuotannosta 20 % (turve mukana). Puupolttoaineiden ja turpeen kokonaiskulutus 1990-2006 Turve 100 80 Puun pienkäyttö Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet 60 TWh 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Sähköntuotanto: Sähkön osuus energiankulutuksesta on 25 % (90 TWh) Teollisuus käyttää noin puolet, mistä metsäteollisuus valtaosan. Kotitaloudet noin viidenneksen. Loput palveluiden, julkisen kulutuksen ja maatalouden kesken Uusiutuvilla tuotetaan 28 % ja muilla yli 70 % (kotimainen sähkö 40 %, tuontisähkö 60 %). Osa mankala-sähköä (omakustannuksena) osakkaille. Suuri osa sähköstä kuitenkin pörssisähkönä yrityksille ja muille kuluttajille. Pörssisähkön hinta ei todellisten tuotantokustannusten vaan kaikki sähkö korkeimman markkinahinnan mukaan (= uusiutuviin laitettu myös päästöoikeuksien hinnat mukaan). Lämmöntuotanto: Puolet rakennuksista kaukolämmössä (2,4 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa, kaukolämmön polttoaineista vasta vain vajaa kolmannes on kotimaista). Puolet rakennuksista erillislämmitettyjä: Sähköllä lämmitetään 665 000 asuntoa. (Sähkölämmitykseen liitettiin 10 000 uutta asuntoa vuonna 2007). Noin 250 000 öljylämmitteisestä kiinteistöstä 80 000 kiinteistössä on parhaillaan öljykattilan vaihtotarve. Uudis- ja saneerauskohteissa tulisi investointiavustuksin ja kohdistetuin verovähennyksin edistää aktiivisesti tulisijojen, hake- ja pellettikattiloiden, pellettitakkojen, maalämmön, ilmalämpöpumppujen sekä aurinkopaneelien käyttöönottoa. Edistää öljy- ja sähkölämmitteisten kiinteistöjen siirtymismahdollisuuksia biokaukolämpöön tai lähilämpökontti-järjestelmiin. 4 (7) Liikennesektori: Voimassa polttoaineen tuottajia ja jakelijoita koskeva biokomponenttien sekoitusvelvoite (vuonna 2008 vähintään %, vuonna 2010 vähintään 5,75 % ja vuonna 2020 vähintään 10 %). Syksystä 2007 uudet bensiinin ja dieselin verokannat ja alkaen 2008 uusautokannan käyttöveroperusteet. Biokomponenttien käytön ja yritystoiminnan edistämiseksi pitäisi: Suosia kotimaisia kestävän kehityksen raaka-aineita ja niistä tehdyille biopolttoaineille helpotuksia valmisteveroista. Liikenteen verotuksen tulee ohjata myös muiden kuin CO 2 -päästöjen vähentämiseen Kansallisen omavaraisuuden lisäämiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi tärkeä kehittää puu- ja turveperäisten nestemäisten polttoaineiden valmistusta ja biokaasujen hyödyntämistä liikennekäyttöön. Toisen sukupolven biopolttonesteiden kaupallistaminen tulee turvata. BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖSTÄ JA KÄYTTÖPOTENTIAALEISTA: Puuperäisten polttoaineiden nykykäyttö on vajaat 80 TWh, puolet ovat nestemäisiä ja puolet kiinteitä. Metsäteollisuuden jäteliemien vuosikäyttö on vaihdellut 2000-luvulla 35-43 TWh. Kuorta syntyy vuosittain noin 9 milj. m 3 vastaten energiana 15,5 TWh, kuoren, purun ja teollisuushakkeen energiamäärä on yhteensä 17 TWh. Em. määrät eivät ainakaan kasvane. Metsäpolttoaineden nykykäyttö on runsaat 6 TWh (oksat, latvukset, kannot) ja käyttöpotentiaali on yli 30 TWh. Kotitarvepuun (pilkkeet, halot) käyttö on ollut noin 5 milj. m 3 vastaten energiana 10 TWh:ia. Pellettituotanto oli viime vuonna noin 300 000 tonnia, mutta kotimaassa käytettiin vain 120 000 tonnia eli 0,5 TWh. Pellettituotanto voitaisiin nostaa 5 TWh:iin. Lisäksi Metsäntutkimuslaitos on laskenut, että metsäteollisuuden nykyisen puunkäyttötason vaikutuksesta vuoteen 2020 mennessä metsiimme jää käyttämättä 10 milj. kiintokuutiometriä kuitupuuta vuodessa + niiden hakkuutähteet ja kannot (kuitupuuositteen energiamäärä on 20 TWh/vuosi). Turve: Nykyvuosikäyttö on vaihdellut 19-26 TWh, taso voidaan kestävästi nostaa 35 TWh:iin.
5 (7) Peltobiomassat: Suomen peltoala on noin 2,3 milj. ha. Tästä energiatarkoituksiin voitaisiin käyttää 0,5 0,7 milj. hehtaaria ilman, että Suomen elintarviketuotanto vaarantuisi.(pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 2006). Tämä viljelyala 500 000 ha, viljeltynä esim. ruokohelpillä ja olettaen satotasoksi 20 MWh/ha, vastaa potentiaalina 10 TWh. Suomen olkisadoksi on arvioitu noin 2,1 milj. tonnia vuodessa. Määrästä noin 20 % voidaan arvioida teknisesti taloudelliseksi potentiaaliksi, eli noin 400 000 tonnia, joka vastaa energiasisällöltään 1,5 TWh. FINBIOn asettama peltoenergiatavoite vuoteen 2020 on yhteensä 8 TWh, johon sisältyy myös 1 TWh biokaasua, joka tehty maatalouden biotähteistä. Biokaasut: Suomessa kerättiin vuoden 2006 lopussa biokaasua 33 kaatopaikalta, 16 kaupunkien jätevedenpuhdistamolta ja 6 maatilalta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti 4 laitoksella ja lisäksi toiminnassa oli 4 muuta biokaasulaitosta. Biokaasun raaka-ainepohjaan perustuva biokaasupotentiaali on arvioitu olevan 6,7 18 TWh. Erityisesti biokaasun hyödyntämismahdollisuudet maataloussektorilla ovat lukumääräisestikin suuret ja tarvitsee julkista tukea. Jäte- ja kierrätyspolttoaineet: Yhdyskuntajätteestä, jota vuonna 2004 syntyi lähes 2,4 Mt, kaatopaikalle sijoitettiin noin 60 %, materiaalina hyödynnettiin 29 % ja energiana noin 10 %. EU - lainsäädäntö edellyttää biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen merkittävää vähentämistä vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikalle on viety noin 2 milj. tonnia polttokelpoista jätettä. Suomessa on pitkään ollut vain yksi jätteenpolttolaitos (Turku). Viime vuonna otettiin käyttöön Kotkan ja Riihimäen syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä energiantuotannossa hyödyntävät laitokset. Vuonna 2016 Suomessa jätteenpolttokapasiteettia /Valtakunnallinen jätesuunnitelma 10.4.2008/ tarvittaisiin 700 000 750 000 tonnia sisältäen jätteen polton sekä rinnakkais- että varsinaisissa jätteen polttolaitoksissa. Olettaen uusiutuvan energian osuudeksi polttoaineessa 60 %, se on 420 000 450 000 t. Tämä vastaa noin 1,2 TWh, jos jätteen energiasisällöksi oletetaan 10 GJ/t. Arvio potentiaalisiksi 4-6 TWh. UUSIUTUVIEN KÄYTTÖTAVOITTEESTA 2020: Jotta EU:n Suomelle kohdistamaan uusiutuvien energialähteiden 38 %:in käyttötavoitteeseen päästäisiin, pitää seuraavien ehtojen täyttyä (Lähde: Arvio mahdollisuuksista saavuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön tavoitteet vuonna 2020 Suomessa / Benet Oy, 2009): Metsäpolttoaineiden käytön pitää lisääntyä merkittävästi (vuonna 2020 käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa yli 20 TWh), joten käyttömäärän on nelinkertaistuttava nykyisestä. Edellisen lisäksi metsätähteitä käytetään raaka-aineena liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa sekä muissa kohteissa korvaamaan fossiilista polttoainetta lähes 3,5 TWh. Lisäksi käytettäisiin liikenteessä jätteistä tehtyä etanolia 2 TWh ja biokaasua 0,5 TWh. Biomassalla tuotettu sähkö lisääntyy noin 6 TWh:lla vuoteen 2005 verrattuna. Lisäyksessä käytetään lähinnä metsäpolttoaineita mutta myös jätteitä ja peltoenergiaa. Kaukolämmön tuotanto CHP-voimaloissa ja lämpökeskuksissa lisääntyy 4,4 TWh vuoteen 2005 verrattuna. Suomi täyttää liikennepolttoaineiden osalta EU-direktiivin vaatimuksen. Tuulivoiman tuotanto nousee 0,2 TWh:sta 6 TWh:iin (30-kertainen). Aurinkosähköä käytetään 0,1 TWh ja lämpöä 0,25 TWh. Vesivoimalla tuotetun energian määrä kasvaa hieman. Asuntojen lämmityssektorilla uusiutuvan energian käyttö kasvaa huomattavasti, eli noin 11,6 TWh. Lisäystä on odotettavissa ja tapahtuu lähinnä pellettilämmityksessä ja lämpöpumpuissa. Teollisuuden energiankäyttö pysyy nykytasolla ja biomassan osuus siinä nousee jonkin verran.
Kotimaista paikallista energiaa 6 (7) Suo Jyrsinturpeen karheaminen GPS Metsä Kotitalousjätteestä tehty polttoaine (REF) Hakkuutähteiden paalaus CHP - laitos Turve Pienet CO -päästöt 2 Kuori ja muu puutähde Kaukolämpö Peltobiomassat Prosessilämpö Joustava eri polttoaineiden käyttö Sähkö Niitto Pelto Tehdas Hakkuutähteet Kuljetus Silppuaminen Metsä Metsähake Puuraaka-aine Näkökohtiamme bioenergian käytön edistämiseksi vuoteen 2020 Bioenergian käytön lisäystavoite nykyisestä 100 TWh:stä 150 TWh:iin vuonna 2020 ei vaaranna teollisuuden ainespuuhuoltoa eikä vaikeuta elintarvikehuoltoa ja säilyttää ruoan tuotannon tarvitseman peltopinta-alan. Biopolttoainevaramme ovat vasta osakäytössä. Lisäkäyttö tukee puuhuoltoa ja parantaa myös metsien ainespuuhakkuumahdollisuuksia. Se vähentää oleellisesti jätehuollon ja maatalouden ympäristökuormituksia. Yritystoiminta ja työmahdollisuudet lisääntyvät ympäri Suomea. Laitteiden ja osaamisen vientimahdollisuudet ovat merkittävät. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön lisätuotannon (CHP) edistämistoimia on terävöitettävä. Se on ykkösasioita, jos aidosti halutaan nostaa uusiutuvien osuutta maassamme, kotimaisia polttoainevaroja samalla hyödyntäen. Päästökauppa ei ohjaa tai kannusta riittävästi investoimaan uusiutuviin. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi myös Suomeen tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Se tulee ohjata tuulivoiman lisäksi biokaasulle, ei-jalostuskelpoiselle metsähakkeelle, peltobiomassoille ja tietyssä laajuudessa myös turpeelle. Erityisesti metsäpolttoaineiden markkinoille saantia tulisi vauhdittaa. Nuorten metsien korjuu- ja haketustuki (Kemera) on keskeinen edistämisinstrumentti. Sillä edistetään nuorten metsien hoitoa ja puuston tulevaa laatua sekä aines- ja energiapuun hankintamahdollisuuksia. Uusi Kemera-laki tulee saattaa pikaisesti voimaan ja poistaa de minimis -ongelma (määräaikainen verohuojennuslaki kytkee verohuojennuksen ja Kemeran tuet yhteen). Pellettien ja biokaasun käyttömahdollisuudet ovat kansallisessa strategiassa aliarvioitu. Samoin on peltoenergian kohdalla. Ne pitää asettaa oikeille lähtö- ja tavoitetasoilleen. Strategian edistämispäätökset tulee asettaa määrätietoisesti siten, että fossiilisia korvaavat teknologiat ja kotimaiset polttoaineet tulisivat maassamme täysimääräisesti hyödynnettyä. Alan viestintä ja työvoimakoulutus tarvitsevat valtion edistämistoimia ja tukea. Pekka-Juhani Kuitto toiminnanjohtaja FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry