Henkilöstökertomus 2014
2 Henkilöstökertomus 2014 Sisältö 1. Henkilöstökertomuksen taustaa... 3 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet... 3 3. Henkilöstön määrä... 4 4. Tehtäväryhmärakenne... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 10 6. Henkilöstön eläköityminen... 10 7. Henkilöstön sukupuolijakauma... 11 8. Henkilöstön koulutustaso... 12 9. Henkilöstön työkyky... 13 10. Työterveyshuolto... 15 11. Henkilöstökoulutus, kehittämistoiminta sekä työnohjaus... 16 12. Yhteistoiminta ja työsuojelu... 18 13. Henkilöstön muistaminen ja virkistystoiminta... 19 14. Investoinnit henkilöstöön... 20 15. Tiivistelmä ja arviointia... 21 Kannen kuva: Perhekerhossa Riistavedellä. Kuvassa mukana seurakuntapastori Marjaana Mäkinen, kanttori Riikka Tuura, lastenohjaaja Sari Huttunen ja diakoniatyöntekijä Minna Puustinen. (Valokuva Seija Rytkönen)
3 1. Henkilöstökertomuksen taustaa Henkilöstökertomus on asiakirja, jonka laatiminen on seurakunnille ja seurakuntayhtymille vapaaehtoista. Henkilöstökertomukseen kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja rakennetta sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on, että luottamushenkilöt, johto ja henkilöstö saisivat sen avulla luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Tunnuslukujen perusteet on määritelty kirkkohallituksen ohjeen mukaisesti ja ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2004. Sitä ennen laadittiin viisi henkilöstötilinpäätöstä. Tiedot kuvaavat henkilöstön tilaa vuoden 2014 lopussa, sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta 2013. Kuopion seurakuntayhtymä muodostuu kuudesta seurakunnasta, jotka ovat - Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta - Alavan seurakunta - Kallaveden seurakunta - Männistön seurakunta - Puijon seurakunta - Järvi-Kuopion seurakunta Seurakuntayhtymä hoitaa lakisääteiset ja sille perussäännön mukaan määritellyt tehtävät. Näihin kuuluvat hallinto ja talous, hautausmaat, jäsenrekisterin ylläpito, kiinteistöt, leirikeskukset, perheneuvonta, yhteinen lapsityö, sairaalasielunhoito, viestintä, yhteinen diakoniatyö sekä yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö. 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on vuonna 2009 hyväksynyt henkilöstöpoliittisen ohjelman. Henkilöstöstrategiaa on pitkällä tähtäimellä laadittu strategiaprosessin yhteydessä 2006, mutta sitä on syytä tarkastella jatkuvasti. Varsinkin uusien seurakuntien liittyminen mukaan seurakuntayhtymään on asettanut strategialle uusia haasteita ja tavoitteita. Henkilöstöpoliittinen ohjelma johdetaan seurakunnan toiminta-ajatuksesta, joka on etsivän ja yhteyttä luovan seurakunnan malli. Henkilöstöpolitiikka sitoutuu seurakuntayhtymän strategiaprosessin arvoihin, jotka ovat avoimuus, luotettavuus, luovuus ja perustehtävän arvostaminen. Henkilöstöpolitiikka on käytännössä siitä huolehtimista, että henkilöstöresurssit kohdistuvat mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti ja työntekijöillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä työtä. Kuopion ev.lut. seurakuntien henkilöstöstrategian keskeiset osa-alueet ovat - henkilöstön ammatillisten tietojen ja taitojen kehittämien sekä oman henkilökohtaisen kasvun tukeminen - johtamisen ja työyhteisöjen kehittäminen - henkilöstön työkyvyn ja työyhteisöjen toimivuuden ylläpitäminen - henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuudesta ja mahdollisuuksien mukaan myös uudelleensijoittelusta huolehtiminen Turvallinen työympäristö ja laki- ja sopimusperusteisten velvoitteiden noudattaminen on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, samoin myös sukupuolten välisestä ja muusta tasa-arvosta huolehtiminen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hyvän työilmapiirin perusedellytyksiä. Käytännössä tämä
4 tarkoittaa sitä, että kaikkia työyhteisöjä ja työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisina erilaisissa työsuhteeseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa. Henkilöstöpolitiikan periaatteet on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa. Yhteisen kirkkoneuvoston alainen henkilöstöasiain johtokunta ohjaa, johtaa ja valvoo henkilöstöhallintoa. Henkilöstöhallinnon käytännön asioiden päävastuu on toimintayksiköiden esimiehillä, joiden tehtävänä on huolehtia työskentelyn tuloksellisuudesta ja työyhteisön toimivuudesta. Henkilöstöpäällikön tehtävänä on puolestaan seurakuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja toteuttaminen. Tähän tehtävään liittyen henkilöstöpäällikkö toimii henkilöstöasiain johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä. Henkilöstöpäällikkö vastaa myös seurakuntayhtymän palvelussuhdeasioista, palkkahallinnosta ja työaikaan liittyvistä asioista sekä esimiesten ja henkilöstön neuvonnasta palvelussuhdeasioista. Tämän lisäksi henkilöstöpäällikkö on mukana yhteistyötoimikunnassa ja toimii työsuojelupäällikkönä. 3. Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antaman henkilöstötilinpäätöstä koskevan suosituksen mukaan henkilöstökertomuksessa esitetyissä lukumäärissä ovat mukana kaikki ne henkilöt, joilla on voimassa oleva palvelussuhde 31.12.2014, ellei taulukon kohdalla ole toisin mainittu. Lukuihin sisältyvät kaikki virka- ja työvapaalla olevat sekä heidän sijaisensa, mikä selittää lukumäärien suuruuden. Henkilöstökertomuksessa on aina suluissa ilmoitettu edellisen vuoden tieto. Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 301 (298) henkilöä. Vuonna 2014 jätettiin täyttämättä kolme palvelussuhdetta. Koko- ja osa-aikaiset Kokoaikaisten työntekijöiden yhteismäärä vuonna 2014 oli 257 (260) henkilöä. Osa-aikaisia työntekijöitä oli 44 (38). Henkilökunnan määrästä kokoaikaisia työntekijöitä oli 85 % (87 %) ja osaaikaisia 15 % (13 %). Vakinaiset ja määräaikaiset Vakinaisia työntekijöitä vuonna 2014 oli 259 (249) henkilöä ja määräaikaisia 51 (59) henkilöä. Näin ollen 84 % (81 %) henkilöstöstä on vakinaisessa palvelussuhteessa ja 16 % (19 %) määräaikaisia. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat lähinnä sijaisuuksia ja avoimien tehtävien hoitamisia sekä joitakin projektiluontoisia tehtäviä. Määräaikaisten lukumäärään sisältyy 10 tarvittaessa-sopimuksella olevaa työntekijää. Virkasuhteiset ja työsuhteiset Virkasuhteisten määrä vuonna 2014 oli 213 (217) eli 69 % (70 %) ja työsopimussuhteisten määrä 97 (91) eli 31 % (30 %). Työsopimussuhteisista tarvittaessa töihin kutsuttavia oli 10 henkilöä. Kesäkaudella hautausmaiden kausityöntekijöiden määrä oli 90 henkilöä. Hautausmaiden kausityöntekijöiden työsopimukset ovat kestoltaan kolmesta kuuteen kuukautta. Hautausmaiden ja kiinteistöjen viheralueiden peruskunnostus ja hoitotöihin palkataan 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä.
5 Taulukko: Henkilöstön määrä Henkilöstömäärä /- rakenne Miehet Naiset Yhteensä % % ed. vuosi Kokoaikaiset 89 168 257 85 % 87 % Osa-aikaiset 5 39 44 15 % 13 % Yhteensä 94 207 301 Vakinaiset 91 168 259 84 % 81 % Määräaikaiset*) 8 43 51 16 % 19 % Yhteensä 99 211 310 Virkasuhteiset 73 140 213 69 % 70 % Työsopimussuhteiset*) 26 71 97 31 % 30 % Yhteensä 99 211 310 *) sis. 9 tarvittaessa työhön tulevia tuntipalkkaisia työsopimuksia 4. Tehtäväryhmärakenne Tässä osiossa tarkastelussa ovat poikkeuksellisesti mukana vain ne työntekijät, jotka ovat työssä eivätkä virkavapaalla. Toisin sanoen kaksinkertaista kirjanpitoa sijaisten suhteen vältetään, jotta todellinen resurssien suuntaaminen eri työmuotoihin tulisi mahdollisimman hyvin esiin. Todellinen työssä olevien lukumäärä on 276 henkilöä (275 vuonna 2013). Valtaosa henkilöstöstä, yhteensä 154 henkilöä eli 57 % (157 henkilöä eli 57 % ), työskenteli seurakuntatyössä. Lukuun on laskettu kaikki seurakuntien hengellisen työn tekijät sekä yhteisten työmuotojen toiminnallinen henkilöstö. Hallinnollisessa työssä oli 58 henkilöä eli 20 % koko henkilöstöstä (54 henkilöä eli 20 %). Lukuun on laskettu hallintoviraston, keskusrekisterin, viestinnän, tietohallinnon, kiinteistötoimen ja hautaustoimen hallintoväki sekä seurakuntien toimistosihteerit. Kiinteistö-, leirikeskus- ja kirkonpalvelutyössä toimi yhteensä 52 henkilöä eli 19 % (51 henkilöä eli 19 %) ja hauta- ja puistotoimessa 12 henkilöä eli 4 % (12 henkilöä eli 4 %). Henkilöstön jakautuminen työaloittain:
6 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän vakituinen henkilöstö jakaantuu tehtäväryhmittäin seuraavasti: %- Henkilöstön tehtäväryhmärakenne osuudet Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yht. Seurakuntapapisto 19 19 38 50 50 15 Sairaalasielunhoitajat 1 3 4 25 75 1 Perheneuvojat 1 3 4 25 75 1 Kirkkomuusikot 7 12 19 37 63 7 Diakoniatyöntekijät 2 26 28 7 93 10 Nuorisotyöntekijät 11 14 25 44 56 9 Lapsityöntekijät 1 32 33 3 97 12 Muut seurakuntatyöntekijät 3 3 100 0 1 Hallinto- ja toimistotyöntekijät 11 47 58 19 81 21 Hautausmaantyöntekijät 11 1 12 92 8 4 Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijät 20 32 52 38 62 19 Yhteensä 87 189 276 32 68 100
7 Seuraavassa taulukossa on esitetty ns hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain sekä yhteisten työmuotojen osalta yhtenä kokonaisuutena. Teologeihin on laskettu myös ne, joiden virkaan ei varsinaisena pätevyysvaatimuksena kuulu teologian maisterin tutkinto kuten perheneuvojat. Osa-aikaisuus on merkitty desimaalilla ja tässä tarkastelussa ovat mukana vain vakinaiset palvelussuhteet. Taulukosta käy ilmi, montako seurakuntalaista seurakunnassa on yhtä kyseisen työalan työntekijää kohti. Hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain ja yhteisenä työmuotona. Seurakunta Papit / perheneuvojat Kanttorit Diakoniatyöntekijät Srk:n väkiluku 31.12.2014 Määrä Suht. Määrä Suht. Määrä Suht. väkilukuun väkilukuun väkilukuun Tuomiokirkkosrk 5,5 2 279 2,5 5 013 3 4 178 12 533 Alava 5 2 776 2 6 940 3 4 626 13 879 Kallavesi 9 2 725 3,5 7 008 6,5 3 774 24 529 Männistö 4 2 294 2 4 589 2,5 3 671 9 177 Puijo 5 2 202 2 5 506 3 3 670 11 011 Järvi-Kuopio 9 2 000 5 3 600 6 3 000 17 998 Seurakunnat yht. 37,5 2 377 17 5 243 24 3 714 89 127 Yhteiset työalat*) 11 1 3 Lapsityö Kaikki yhteensä 48,5 18 27 (49) (19) (28) *) Yhteiset työalat: 4 perheneuvojaa, 4 sairaalasielunhoitajaa, 2 oppilaitosteologia, diakoniajohtaja
8 Seurakunta Nuoriso- ja lapsityönohjaajat, lastenohjaajat Nuorisott. Lapsityö Yht. Suht. Suht. väkilukuun 0-17 -vuot. 0-17 - vuotiaat Srk:n väkiluku 31.12.2014 Tuomiokirkkosrk 2 1 3 4 178 412 1 236 12 533 Alava 3 4,5 7,5 1 851 305 2 289 13 879 Kallavesi 6 9 15 1 635 515 7 718 24 529 Männistö 2 2 4 2 294 350 1 400 9 177 Puijo 3 1,5 4,5 2 447 441 1 985 11 011 Järvi-Kuopio 6 5 11 1 636 305 3 353 17 998 Seurakunnat yht. 22 23,0 45 1 981 400 17 981 89 127 Yhteiset työalat 2 1 Lapsityö 9 Kaikki yhteensä 24 33 57 (25) (58) Kiinteistöhenkilökunnan jakautuminen seurakunnittain ja leirikeskuksiin. Srkmestarit Kiinteistöhenkilökunta Siivous Muut*) Yhteensä Keittiötyö Tuomiokirkko 3 3 6 Alava 2,5 2 4,5 Kallavesi 3,5 3 0,5 7 Männistö 1,5 1,5 1 4 Puijo 1 1,5 1 3,5 Järvi-Kuopio 3 7 1 3 14 Seurakunnat yht. 14,5 18 3,5 3 39 *) Muut: erityisammattimiehet, toimivat sekä hautatoimessa että kiinteistötoimessa Hirvijärvi 3 1 4 Rytky 2 1,5 1 4,5 Poukama 1 1 2 Leirikeskukset yht. 6 3,5 1 10,5 Muut 1 Yhteensä 20,5 21,5 4,5 4 50,5 (21) (22) (5) (4) (52) Hautausmaan työntekijät 12
9 Hallinnon työntekijät jakaantuvat yksiköittäin seuraavasti: Hallinnollinen työ Viestintä Kiint. toimi Hallintovirasto Keskusrekisteri ITaluekeskus Srksihteerit+yht. Hautatoimi Vakinainen henkilökunta 13 9 9 3 9 4 5 52 Määräaikaiset 3 1 1 1 6 Yhteensä 16 10 9 4 9 4 6 58 Yht. Seurakuntayhtymän yhteisiä työmuotoja ovat lasten iltapäiväkerhotoiminta, yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö, sairaalasielunhoito, viestintä, perheasiain neuvottelukeskus sekä yhteinen diakonia. Lisäksi hautatoimi hoidetaan yhteisesti samoin kuin kiinteistötoimi ja leirikeskukset. Myös hallinto, talous, tietohallinto, viestintä ja seurakuntien jäsenrekisterin ylläpito ovat yhteisesti hoidettuja. Yhteiset työmuodot ovat yleisesti ottaen suhteellisen pieniä yksiköitä. Vuonna 2014 lapsityön järjestäminen organisoitiin uudella tavalla. Lastenohjaajat ovat edelleen yhtymän työntekijöitä, mutta heidän sijoituspaikkansa sekä työnjohto siirtyi paikallisseurakuntiin. Iltapäiväkerhotoiminta jäi yhteisesti hoidetuksi tehtäväksi. Kirkonpalveluskunta on enimmäkseen sijoitettuna paikallisseurakuntiin. Kirkonpalveluskuntaan kuuluvat seurakuntamestarit, emännät, siivoojat sekä leirikeskusten henkilökunta. Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijöitä oli yhteensä 52 henkilöä, joista neljä työskenteli osa-aikaisena. Kiinteistötoimen hallinnossa työskentelee kiinteistöpäällikkö, rakennusmestari, kiinteistösihteeri ja kiinteistöassistentti. Seurakunnissa työskentelevällä kiinteistöväellä on kolme lähiesimiestä. Hautausmailla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 12 vakinaista palvelussuhdetta. Hautatoimen hallinnossa työskentelevät puistopäällikkö, toimistonhoitaja ja neljä toimistosihteeriä, joista yksi on määräaikainen. Työnjohtajia on kaksi sekä hautausmaanhoitaja ja seurakuntamestari siunauskappeleilla. Muuten henkilöstö koostuu erityisammattimiehistä, haudankaivajista ja siivoojasta. Kesätyössä hautausmailla oli yhteensä 90 henkilöä. Sairaalasielunhoidossa työskentelee neljä sairaalapappia, joista yksi on johtava. Yhteisessä nuoriso- ja oppilaitostyössä on kaksi oppilaitospappia, nuorisosihteeri, nuorisokanttori ja erityisnuorisotyöntekijä. Perheasiainkeskuksessa työskentelevät perheasiain keskuksen johtaja ja kolme perheneuvojaa, joista yksi on osa-aikainen. Viestintäyksikössä työskentelevät viestintäpäällikkö, tiedottaja, verkkotoimittaja ja osa-aikainen tiedottaja. Diakoniakeskuksen väki taas koostuu diakoniajohtajasta, kolmesta diakoniatyöntekijästä ja kahdesta osa-aikaisesta työntekijästä. Hallintovirastossa on hallintojohtajan lisäksi 15 työntekijää erilaisissa hallinnon ja talouden tehtävissä. Hallintovirastossa varauduttiin siirtymään Kirkon Palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2015 alussa. Siirtymävaiheen valmistelun takia hallintovirastossa työskenteli kolme määräaikaista toimistosihteeriä. Keskusrekisterissä oli rekisterinjohtajan alaisuudessa yhdeksän työntekijää, joista yksi osa-aikainen. Keskusrekisterissä on varauduttu valtakunnallisen Kirjuri-järjestelmän käyttöönottoon ja kirkonkirjojen digitointiin, jonka vuoksi määräaikaisessa projektityössä on työskennellyt yksi työntekijä. Jokaisessa paikallisseurakunnassa työskentelee yksi toimistosihteeri, paitsi Järvi-Kuopion seurakunnassa kaksi toimistosihteeriä. Tietohallinnossa on puolestaan tietohallintapäällikkö ja kahdeksan järjestelmäasiantuntijaa. Itä-Suomen IT-aluekeskus palvelee koko Kuopion hiippakunnan aluetta. Kuopion seurakuntayhtymä toimii IT-aluekeskuksen isäntäseurakuntana.
10 5. Henkilöstön ikärakenne Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 49 vuotta 5 kk. Vuotta aikaisemmin keski-ikä oli 48v 11 kk. Vakituista henkilöstöä oli eniten ikäryhmissä 55 59 vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli 167 henkilöä eli 55 % koko henkilökunnasta. Yli 60-vuotiaita oli 44 henkilöä 16 % henkilökunnasta. Henkilöstön ikärakenne vuosina 2013 ja 2014 käy ilmi seuraavasta taulukosta. 70 Henkilöstön ikärakenne 60 50 40 30 20 10 0 alle24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-2014 2013 6. Henkilöstön eläköityminen Eläkelainsäädännön mukaan eläkkeelle voi jäädä: 1) Henkilökohtaisessa eläkeiässä. Porrastettu eläkeikä on 63 65 vuotta. Valittu erityinen eläkeikä on 60 vuotta (valinta-aika päättyi 30.6.1999) 2) 63-vuotiaana tai sen jälkeen ennen henkilökohtaista eläkeikää 3) Henkilökohtaista eläkeikää myöhemmin. Työstä karttuu eläkettä 68-vuotiaaksi asti. Henkilöstön tulevaa eläköitymistä on vaikeaa arvioida. Alla olevassa taulukossa on arvioitu eläköitymistä sen mukaan, että työntekijät eläköityvät 65-vuotiaina. Yhteiskunnassa puhutaan työajan pidentämisestä, joten saattaa hyvinkin olla, että henkilöstö jatkaa työssä yli eläkeiän. Vuonna 2014 eläkkeelle siirtyi neljä henkilöä. Näistä 2 henkilöä siirtyi vanhuuseläkkeelle ja 2 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden palvelussuhteista 2 palvelussuhdetta jätettiin täyttämättä. Täyttämättä jätetyistä palvelussuhteista toinen oli hallinnollisesta työstä
11 ja toinen kiinteistötoimesta. Yksi palvelussuhde (diakoniatyö) jätettiin täyttämättä viranhaltijan siirtyessä toisiin tehtäviin. Arvion mukaan vuosina 2014-2023 eläkkeelle siirtyy yhteensä n. 90 henkilöä. Samalla ikärakenne painottuu yhä vahvemmin oikealle, eli keski-ikä tulee nousemaan, ellei uusia nuoria työntekijöitä rekrytoida eläkkeelle lähtevien sijalle. Henkilöstön ikääntymisen vuoksi sekä fyysisestä että psyykkisestä työkyvystä on pidettävä erittäin hyvää huolta, jotta ihmiset jaksaisivat tehdä täysipainoisesti työtä eläkeikäänsä saakka. Tätä varten tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. 7. Henkilöstön sukupuolijakauma Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on naisvaltainen. Kirjoilla olevasta henkilökunnasta naisia oli 211 eli 68 % ja miehiä 100 eli 32 %. Naiset ja miehet eivät jakaudu eri työntekijäryhmiin tasapuolisesti, vaan etenkin lapsityössä (97 %), diakoniatyössä (93 %) sekä hallinto- ja toimistotyössä (81 %) työskentelevät ovat naisia. Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi taata naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työssä kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Rekrytoinnissa tulee valita tehtävään ansioitunein ja soveltuvin hakija.
12 8. Henkilöstön koulutustaso Kokonaiskirkon koulutustaso on yleisesti ottaen varsin korkea ja samoin on myös Kuopion seurakunnissa. Vähintään alin korkea-asteen on 61 %:lla työntekijöistä. Ammatillisen keskiasteen tutkinto on noin neljänneksellä ja 11 % on perusasteen koulun käyneitä. Perusasteen koulutukseen sisältyvät kansakoulun, keskikoulun ja peruskoulun opinnot. Keskiasteen koulutukseksi luetaan mm. ylioppilastutkinnot, 1 3 vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Alemman korkea-asteen koulutuksiin sisältyvät mm. aiemman koulutusjärjestelmän mukaan opistossa suoritetut kirkon nuorisotyönohjaajan, diakonissan, diakonin, teknikon, hortonomin ja merkonomin tutkinnot. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempi korkeakouluaste tarkoittaa ylempiä korkeakoulututkintoja (maisteritutkinnot), johon tässä on tilastoitu myös tutkijakoulutusasteen tutkinnot. Henkilöstön koulutustiedot on kuvattu Tilastokeskuksen käyttämän koulutusluokituksen mukaisesti.
13 9. Henkilöstön työkyky Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien (sairaudet + tapaturmat) lukumäärä vuonna 2014 oli yhteensä 5366 (4624) kalenteripäivää. Lukumäärään sisältyvät myös kausityöntekijöiden poissaolot. Poissaolotapauksia oli 397 (519). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 13,5 (8,9) päivää yhtä poissaolotapausta kohden. Seurakuntayhtymässä voi olla sairauden takia poissa töistä kolme päivää esimiehen luvalla. Yli kolmen päivän sairauspoissaoloista on esitettävä lääkärintodistus. Enintään kolme päivää kestäneitä sairauspoissaoloja kertyi 523 kalenteripäivää. Suurin osa sairauspoissaoloista on kestoltaan 4 29 kalenteripäivää. Pitkiä, yli 180 päivän poissaolotapauksia oli neljä, joista tuli yhteensä 1.144 poissaolopäivää. Lakimuutoksen myötä entinen seitsemän päivän sairauslomakarenssi on poistunut. 1.1.2014 alkaen vuosiloma siirtyy sairausloman vuoksi välittömästi. Vuosilomalla sattuneesta sairastumisesta, jonka vuoksi vuosiloma siirtyy, vaaditaan lääkärintodistus jo yhden päivän osalta.
14 1-3 pv poissaolot 4-29 pv poissaolot 30-60 pv poissaolot sairaus matka työtapat. sairaus työtapaturma työtapaturma sairaus matka työtapat. työtapaturma matka työtapat. Päiviä 523 2 3 1925 17 43 698 54 55 Tapauksia 152 1 2 204 2 3 17 1 1 61-90 pv poissaolot 91-180 pv poissaolot sairaus yli 180 pv poissaolot työtapaturma sairaus matka työtapat. työtapaturma matka työtapat. sairaus Yhteensä Päiviä 353 0 0 449 100 0 1144 5366 Tapauksia 5 0 0 4 1 0 4 397 Kuopion Työterveys ry:n tietojen mukaan eniten sairauspoissaoloja aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Toiseksi eniten sairauspoissaoloja aiheutui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä ja kolmanneksi eniten hengityselinten sairauksista. Oheisesta taulukosta käy ilmi merkittävimmät sairauspoissaolojen syyt ja määrä vuosina 2014, 2013 ja 2012.
15 Henkilökunnan ikärakenne ja vähäinen rekrytointi yhdessä korkean tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kanssa lisäävät haasteita hoidon, kuntoutuksen ja työn joustavuuden ja työn räätälöinnin saralla. Vuonna 2012 toteutuneiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten tavoitteina on parantaa työkyvyn arviointiprosessia työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välisenä yhteistyönä sekä parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Työtapaturmat Työtapaturmia (sekä työssä että työmatkalla sattuneita) oli vuonna 2014 yhteensä 274 kalenteripäivää, joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (107). Työtapaturmatapauksia oli yhteensä 11 kpl (16). Vuonna 2014 työtapaturmatapauksia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta tapahtuneet työtapaturmat aiheuttivat pidempiä poissaoloja. Enintään kahden kuukauden poissaolon aiheuttaneita työtapaturmia sattui kaksi tapausta, joista tuli yhteensä 109 kalenteripäivän poissaolo. Yksi työtapaturma aiheutti 100 päivän poissaolon. Vakuutusyhtiö IF:n tilastojen mukaan suurin syy työtapaturmiin oli putoaminen tai kaatuminen. Tapaturmissa useimmiten vahingoittuivat joko jalat tai kädet ja vamman aiheuttajana oli luunmurtuma tai sijoiltaan meno. Työtapaturmien syynä oli myös laitteen hallinnan menettäminen (kolme tapausta). 10. Työterveyshuolto Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin, jossa säädetään työantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto, työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa Työterveyshuollon palveluntuottajana oli Kuopion Työterveys ry. Nimettynä työterveyshoitajana toimi Anne Ihalainen. Nimettyinä työterveyslääkäreinä toimivat Katariina Kuivalainen ja Anne Kokko. Työterveyshuoltoon sisältyi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (KELA:n korvausluokka I) sekä työterveyshuoltosopimuksen mukainen sairaanhoito (KELA:n korvausluokka II). Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto käsittää työpaikan olosuhteisiin kohdistuvan toiminnan (työpaikkaselvitykset), lakisääteisten tietojen antamisen, ohjauksen ja terveysneuvonnan, terveystarkastukset, vajaakuntoisen terveydentilan seurannan, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja tapaturmien torjunnan. Sairaanhoitopalveluihin kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotot niihin liittyvine laboratorio- ja röntgenpalveluineen, työfysioterapeutin sekä psykologin vastaanotot ja erikoislääkärin konsultaatiot. Työntekijöille järjestetään määrävuositarkastukset viiden vuoden välein alle 50 vuotiaille ja kolmen vuoden välein yli 50 vuotiaille sekä vuoden välein yli 60 vuotiaille. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työtekijöiden terveydentilaan ja sairauspoissaoloihin kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään yhdessä työterveyshuollon kanssa. Sairaanhoitopalveluja voi saada viranhaltija ja työntekijä, jonka palvelussuhde on tarkoitettu kestämään enemmän kuin neljä kuukautta.
16 Työterveyshuollon kustannukset: v. 2014 v. 2013 Kokonaiskustannukset 197.033 143.626 Kelan korvaus (huom. edellisen vuoden osalta) 69.278 62.119 Kelan korvaus % 35 % 43 % Työterveyspalveluihin oikeutettu henkilöstö (vuoden ka) 337 321 Työnantajan kustannukset / työntekijä 380 254 11. Henkilöstökoulutus, kehittämistoiminta sekä työnohjaus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka seurakunta työnantajana järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja, parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä tai henkistä hyvinvointia. Henkilöstökoulutus perustuu vuosittain laadittavaan henkilöstön kehittämissunnitelmaan. Henkilöstön kehittämisen lähtökohtana ovat seurakunnan mukanaan tuomat kehittämis- ja koulutustarpeet. Henkilöstökehittäminen toteutetaan mm. henkilöstön täydennys- ja uudelleenkoulutuksella, henkilökohtaisella ohjauksella ja perehdyttämisellä, työnkierrolla, tutustumiskäynneillä, työnohjauksella ja kehityskeskusteluilla. Jokaisella työyksiköllä on henkilöstömäärän mukaan jyvitetty koulutusmääräraha ja lisäksi henkilöstöasiainjohtokunnalla ns. sitomaton määräraha, josta voidaan myöntää korvauksia sellaisiin koulutuksiin, joita joko ei ole voitu ennakoida kehittämissuunnitelmassa tai joiden hinta on esim. pienelle yksikölle niin suuri, että oma määräraha ei siihen riittäisi. Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstökoulutukseen oli varattu 102 300 koulutusmäärärahaa, joka on n 1 % palkkasummasta ja josta käytettiin 88 535 eli 86,5 % (edellisenä vuonna 85 %). Uuden työntekijän perehdyttäminen työhön on kunkin yksikön vastuulla. Palvelussuhteen kannalta keskeinen tieto on koottu sisäiseen tiedotusvälineeseen Intraan. Vuonna 2014 seurakuntayhtymän hallinnollisissa toiminnoissa oli vireillä useita uudistuksia, jotka tuovat muutoksia sekä työn kulkuun että tehtävien hoitamiseen. Samalla ne tuovat uusia vaatimuksia kaikille työntekijöille sähköisten järjestelmien käyttämisessä. Tällaisia uudistuksia ovat esimerkiksi Prime-ajanhallintajärjestelmä sekä varautuminen palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtämiseen Kirkon palvelukeskuksen hoidettavaksi. Yhtymän henkilökunnalle ja esimiehille on järjestetty laajoja koulutustilaisuuksia sähköisten järjestelmien käyttämisestä. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu koulutukseen käytetyn rahan jakaantumista eri toimintayksiköille. Taulukossa sitomaton määräraha on jaettu niille yksiköille, joille se on kohdentunut. Kohdassa kiinteistötoimi ovat mukana myös leirikeskukset.
17 Kiinteistötoimi 11 % HENKILÖSTÖKOULUTUS Hautatoimi 4 % Hallinto 7 % Yhteiset työmuodot 20 % Seurakunnat 58 % Henkilöstökoulutukseen on sisältynyt työyhteisökoulutusta, yksittäisiä koulutustapahtumia sekä ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjauksen kulut on kustannettu enimmäkseen seurakuntien toimintamäärärahoista. Yleensä työnohjauksen kulut ovat matkakuluja sekä työaikaa. Työyhteisökoulutus ja ryhmätyönohjaus ovat olleet tukemassa eri yksiköiden kehittämistoimintaa ja niiden on katsottu hyödyttävän sekä ammatillista osaamista että henkistä hyvinvointia. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus pohjautuu yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa määriteltyihin tavoitteisiin ja seurakuntayhtymässä yhteisesti hyväksyttyihin painopistealueisiin sekä niiden mukanaan tuomiin koulutustarpeisiin. Työnohjaus on seurakuntien työntekijöille tarjona oleva mahdollisuus tutkia ja arvioida omaa tilannettaan, etsiä uusia näkökulmia ja ulottuvuuksia työhönsä. Työnohjaukseen osallistuminen katsotaan normaaliksi työtehtäväksi, joka saadaan suorittaa työajalla ja työnantaja kattaa siitä aiheutuvat kulut. Kirkon työnohjaajien palvelut ovat maksuttomia kirkon työssä toimiville, kustannuksia tulee lähinnä matkakuluista. Työnohjaukseen hakeutumista on pyritty tukemaan. Työnohjaus on tavoitteellista oman työn tarkastelua yhdessä työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa ohjattava saa tilaa omalle kasvulleen kirkon työntekijänä, alansa ammattilaisena ja työyhteisönsä jäsenenä. Työnohjaus on pääsääntöisesti maksutonta ja se tapahtuu työaikana. Henkilöstöstrategiassa on yhtenä tavoitteena henkilöstön oman hengellisen elämän vaaliminen. Vuonna 2012 perustettiin seurakuntayhtymään hengellisen ohjauksen, hengellisen matkakumppanuuden ja retriittitoiminnan työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida Kuopiossa järjestettävää retriittitoimintaa, suunnitella hengellisen ohjauksen ja matkakumppanuuden koulutusta sekä edistää työntekijöiden mahdollisuutta hengellisyyden hoitamiseen. Kuluneen toimintavuoden aikana on järjestetty hengellisen elämän syventymisen neuvottelupäivät yhdessä Kuopion hiippakunnan kanssa, järjestetty retriittejä sekä hengellisen matkakumppanuuden pienryhmiä yhtymän alueella. Kuopion Kirkkopäivien toukokuussa 2013 jälkeen muotoutunut Hiljaisuuden talon toiminta on jatkunut Hiljaisuuden talo iltoina Vanhassa Pappilassa noin kerran kuukaudessa. Tilaisuuksiin on osallistunut työntekijöitä ja seurakuntalaisia.
18 12. Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti työturvallisuutta, terveyttä ja työssä jaksamista sekä turvata henkilöstön tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työsuhdeturvaansa ja työympäristöään koskevien päätösten valmistelussa ja toteutuksessa. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä edustuksellista yhteistoimintaa edustaa yhteistyötoimikunta. Toimikuntaan kuuluu 12 jäsentä, joista yhdeksän on työntekijöiden edustajia ja kolme työantajan edustajia. Työntekijöiden edustajina ovat neljä työsuojeluvaltuutettua ja viisi muuta työntekijöiden edustajaa jotka varatyösuojeluvaltuutetut ja kirkon pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet ovat valinneet keskuudestaan. Työantajan edustajina toimivat työsuojelupäällikkö, kirkkoherrojen keskuudestaan valitsema edustaja sekä kirkkoneuvoston nimeämä edustaja. Puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Vuonna 2014 puheenjohtajana oli työsuojelupäällikkö Arja Keränen. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja antoi lausunnon työterveyshuollon kustannuksista, käsitteli tasa-arvosuunnitelman, henkilöstökertomuksen vuodelta 2013, henkilöstösuunnitelman vuodelle 2015 sekä seurakuntayhtymän toimintakertomuksen vuodelta 2013 ja talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Lisäksi se käsitteli seurakuntayhtymässä tehtyjä työsuojelutarkastuksia sekä yhtymän kirjanpidon ja palkanlaskennan siirtymistä Kirkon palvelukeskuksen hoidettavaksi. Yhteistyötoimikunta järjesti koko henkilökunnan virkistysiltapäivän ja joulujuhlan, organisoi toimintoja henkilökunnan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi sekä päätti vuoden seurakuntateko palkinnonsaajasta. Kirkon pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet ja työantajan edustajat käyvät paikallisneuvotteluja virka- ja työtehosopimusten toteuttamiseen ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Paikallisneuvotteluissa käsitellään yhteistoiminnallisesti työnantajan ja työntekijöiden välisiä palvelussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Työntekijöiden edustajina paikallisneuvotteluihin osallistuivat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kirkon alat ry:n ja Kirkon alan Unioni ry:n luottamusmiehet. Työantajaa edustavat palkka-asiamies ja henkilöstöpäällikkö. Vuonna 2014 paikallisneuvotteluja käytiin kolme kertaa. Myös työntekijäkokoukset ja muut yhteiset foorumit käsittelivät vuoden mittaan yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvia asioita. Työntekijäkokouksia pidettiin kaikissa toimintayksiköissä. Sisäistä tiedotusta yhteistoimintaan liittyvistä asioista hoidettiin intranetin ja sähköpostin välityksellä sekä kirjallisilla tiedotteilla. Kertomusvuonna käsiteltiin jokaisessa työyksikössä toimintaohjeet hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla ja käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi sekä työpaikan päihdeongelmien käsittelyn periaatteet ja käytännön menettelytavat päihdeongelmatilanteissa. Vuoden aikana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimitti työsuojelutarkastukset yhtymän johdossa sekä Tuomiokirkkoseurakunnassa, Järvi-Kuopion, Alavan ja Kallaveden seurakunnissa. Työsuojelutarkastukset jatkuvat vielä vuonna 2015 muissa työyksiköissä. Työtilojen sisäilmaongelmat ovat edelleen olleet työsuojelun huolenaiheena. Ongelmatiloissa on järjestetty työpaikkaselvityskäyntejä työterveyshuollon kanssa ja järjestetty tarpeellisia tutkimuksia ja mittauksia. Työtilojen korjaustoimenpiteitä on tehty ja järjestetty väistötiloja työntekijöille.
19 13. Henkilöstön muistaminen ja virkistystoiminta Seurakuntayhtymässä on jo usean vuoden ajan muistettu henkilökuntaa palvelusvuosilahjalla. Palvelusvuosilahja annetaan 20 vuoden, 30 vuoden ja 40 vuoden palvelusta Kuopion seurakuntayhtymässä. Seurakuntaliitosten myötä seurakuntayhtymään vanhoina työntekijöinä liittyneet työntekijät otetaan myös huomioon. 20 vuoden palvelusvuosilahjana annetaan kultainen solmio- tai rintaneula, joka on varta vasten suunniteltu ja valmistettu seurakuntayhtymän työntekijöille. 30 vuoden palvelusvuosilahjana annetaan rovasti Matti Komulaisen suunnittelema lasitaideteos. 40 vuoden palvelusta annetaan kylpylälahjakortti. Kertomusvuonna 20 vuoden palvelusvuosilahjan saajia oli 13 henkilöä, 30 vuoden palvelusvuosilahjan saajia seitsemän henkilöä ja 40 vuoden palvelusvuosilahjan saajia kolme henkilöä. Kuva: Palvelusvuosilahjan (20 v.) saajia vuonna 2014. Vasemmalta: pastori Raili Pursiainen, erityisammattimies Marko Husso, pastori Heikki Hyvärinen, diakoniajohtaja Seppo Marjanen, toimistosihteeri Sisko Paulus, emäntä/siivooja Kirsti Räisänen, toimistosihteeri Mirja Turunen ja nuorisotyönohjaaja Jatta Utriainen. Kuvasta puuttuu diakoniatyöntekijä Birgitta Oksman. (Valokuva Hannu Korhonen) Lisäksi on muistettu 50- ja 60-vuotispäiviään viettäneitä sekä palvelussuhteensa päättäneitä. Vuodesta 2010 alkaen seurakuntayhtymässä on valittu vuoden seurakuntateko. Ehdotukset tulevat työyksiköiltä ja työntekijöiltä ja päätöksen saajasta tekee yhteistyötoimikunta. Vuonna 2014 seurakuntateko palkinto annettiin Koulujen aamunavaukset työryhmälle. Työryhmään kuuluvat nuorisotyönohjaaja Niklas Grönholm Puijon seurakunnasta, nuorisotyönohjaaja Kaisa Pajarinen Tuomiokirkkoseurakunnasta ja pastori Satu Karjalainen Tuomiokirkkoseurakunnasta. Kunniamaininta annettiin Lasten ja nuorten sururyhmille. Lasten sururyhmien vetäjinä toimivat diakonissa Maarit Kirkinen Kallaveden seurakunnasta ja diakoni Riitta Murtorinne Puijon seurakunnasta. Nuorten sururyhmien vetäjinä ovat nuorisotyönohjaaja Niklas Grönholm Puijon seurakunnasta ja nuorisotyönohjaaja Anu Viippola Männistön seurakunnasta.
20 Yhteistyötoimikunta on organisoinut henkilöstön virkistystoimintaa. Liikuntaa on tuettu maksamalla puolet liikuntapaikkojen pääsylippujen hinnasta. Näillä lipuilla on päässyt uimaan, keilaamaan ja kuntosalille. Lisäksi henkilökunnan käytössä on ollut Kalpan ja Kupsin kausiliput penkkiurheilua varten. Myös teatteri- tai elokuvalipun hankintaa on tuettu. Kuva: Henkilökunnan virkistysiltapäivää vietettiin 10.9.2014 Kallavesiristeilyn merkeissä. (Valokuva Mikko Huhtala). Koko henkilökunnan yhteisen virkistysiltapäivän merkeissä järjestettiin Kallavesiristeily 10.9.2014. Risteilylle osallistui 160 seurakuntayhtymän työntekijää. Suuren osanottajamäärän vuoksi käytössä olivat sekä Ukko-laiva että m/s Queen, jotka molemmat olivat täynnä matkustajia. Sää suosi yhteistä virkistyspäivää. Työyhteisöt ovat lisäksi tehneet omia retkiään sekä virkistyksen että koulutuksen merkeissä. Seurakuntayhtymän henkilökunnan ja entisten työntekijöiden yhteinen joulujuhla järjestettiin tällä kertaa Keskusseurakuntatalolla. Ohjelmavastuussa oli Tuomiokirkkoseurakunta. Joulujuhlan ohjelmaan kuuluu joulupuuro, jouluhartaus, musiikkiesityksiä sekä henkilökunnan palvelusvuosilahjojen jako ja vuoden seurakuntateko palkinnon luovutus. 14. Investoinnit henkilöstöön Kirkon ominaispiirteitä on suuri työvoimavaltaisuus. Verrattuna johonkin toiseen työnantajaan henkilöstökulut ovat prosentuaalisesti suuret. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna henkilöstökulut ovat olleet jatkuvassa nousussa. Niiden prosentuaalinen osuus tällä vuosituhannella yhtymän budjetissa on vaihdellut 55 ja 66 prosentin välillä. Vuonna 2014 henkilöstökulujen osuus tilinpäätöksessä oli 62,5 %.