n loppuraportti
SALPAUSSELÄN UUSI KUNTA 2017 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2 Väkiluku 154 139 as Ikäjakauma 0-14v 15,55 % 15-64v 64,4 % yli 64v 20,1 % 2
Sisällys 3 1. Työryhmän tehtävät... 5 2. Nykytila... 6 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 6 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila selvitysalueella... 10 2.2.1 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen... 11 2.2.2 Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen... 17 2.2.3 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen... 19 2.2.4 Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt... 19 2.2.5 Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa... 20 2.3 Sivistyspalveluiden nykytila selvitysalueella... 24 2.3.1 Sivistystoimen nykytila selvitysalueen kunnissa... 25 2.3.2 Sivistyspalveluiden hallinto... 27 2.3.3 Sivistyspalveluiden yhteistyön nykytila... 29 2.4 Teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytila selvitysalueella... 30 2.4.1 Hollolan kunta... 31 2.4.2 Hämeenkosken kunta... 32 2.4.3 Iitin kunta... 33 2.4.4 Kärkölän kunta... 33 2.4.5 Lahden kaupungin tekninen ja ympäristöala... 34 2.4.6 Nastolan kunta... 35 3. Palvelujen kehityskuva... 37 3.1 Palveluverkon kehityskuva selvitysalueella... 37 3.2 Kansallisia kehittämissuuntauksia... 38 3.3 Lähipalvelujen tulevaisuus... 40 3.3.1 n ehdotukset lähipalvelukriteereiksi uudessa kunnassa... 41 4. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella... 46 4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Salpauskunnassa... 46 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen uudistuu... 46 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumisen merkitys selvitysalueella... 47 Palveluverkkoa tulee arvioida huolella ja tulevaisuutta ennakoiden... 48 Asiakasohjaus... 49
Käyttäjäkokemus... 49 Keskitetty uuden teknologian hallinnointi... 50 Ennalta ehkäisevät, ajoissa toteutetut ja kuntalaisen omatoimisuuteen ja omaan elinympäristöön sovitetut palvelut... 50 4.2 Sivistyspalvelut Salpauskunnassa... 50 Tavoitteena laadukkaat palvelut riittävän isossa palvelukokonaisuudessa... 50 Sivistyspalveluiden jäsennys Salpauskunnassa... 51 4.3 Tekniset- ja ympäristöpalvelut Salpauskunnassa... 52 5. Tarkastelu yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan... 53 6. Arvio yhdistymisen mahdollisuuksista ja uhkista palvelujen näkökulmasta... 54 7. Ehdotus Yhdistymissopimukseen kirjattavista palveluverkon periaatteista... 56 7.1 Hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen... 56 7.2 Tehtyjen taloudellisten ratkaisujen kunnioittaminen... 56 7.3 Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää, kansalaisten yhdenvertaisuus huomioiden... 56 8. Ehdotus Yhdistymishallituksen tehtäviksi palveluverkon osalta... 57 8.1 Kuntalaislähtöiset palveluprosessit (asiakasosallisuus palvelujen toteuttamisessa)... 57 8.2 Monimuotoinen palveluverkosto... 57 8.3 Lähipalvelumalli... 58 8.4 Toimialojen yhteistyö... 59 Eriävä mielipide... 60 9 Jäsenet ja kokoukset... 61 10 Liiteosa... 63 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus nykyisin... 64 Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus (koontitaulukko kunnista saaduista tiedoista)... 67 Tiukasti ja väljästi normitetut sivistyspalvelut (lainsäädäntö)... 71 Kuntayhteistyön eri muotoja... 77 4
1. Työryhmän tehtävät Salpausselän kuntajakoselvitykselle asetetun palveluverkkotyöryhmän tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmä avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. n tehtävänä on lisäksi tuottaa suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista palveluiden näkökulmasta. Työryhmä aloitti työskentelynsä ensimmäisessä kokouksessa 15.1., jolloin käytiin läpi tehtäväksiantoa, selvityksen kokonaisuutta ja aikataulua. Kokousaikataulu oli kireä, kaikkiaan kahdeksan kokousta kevään aikana. Työryhmä työskenteli mm. työpajoissa, parityöskentelynä ja aktiivisesti keskustellen. n tehtävä on ollut haastava, sillä kolmen suuren palvelutoimintakokonaisuuden selvittäminen yhtenä työryhmänä on edellyttänyt kuntien asiantuntijoilta perehtymistä ja paneutumista ongelmakysymyksiin. Raportissa kuvataan sektorien nykytilaa kunnista saatujen kuvausten mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilakuvaus perustuu järjestämissuunnitelma 2014 2017 tietoihin sekä kuntien asiantuntijoiden tuottamaan aineistoon. Tulevan kehityskulun hahmottamisen pohjana ovat saatavilla olleet ennusteet väestömäärissä ja arviot palveluiden tarpeista. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu aiemmin tehtyjä kuntakohtaisia selvityksiä ja seudullisia raportteja eri toimialojen kehittämistarpeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkokuvauksen laatimiseen toi oman haasteensa kesken selvityskauden tapahtunut sote-uudistuksen suunnan muuttuminen. Uudessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos irrotettiin kuntarakenneuudistuksesta ja merkittävänä asiana sote-järjestämisvastuu suunniteltiin siirrettäväksi perustettaville viidelle sote-alueelle. Työskentelyn aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisen järjestämisen näkökulma muuttui selvitysalueen kuntien vahvaksi edunvalvonnalliseksi näkökulmaksi. Käynnissä olevat lainvalmistelut sivistystoimen sektorilla toivat oman mielenkiintoisen lisänsä työryhmän työskentelyyn. Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella ja toisen asteen koulutuksen järjestämislupien uudelleen määrittely ministeriössä tulevat vaikuttamaan merkittävästi toisen asteen koulutuksen järjestämiseen myös selvitysalueen kunnissa. 5
2. Nykytila 2.1 Toimintaympäristön muutokset Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Toisaalta vanhusten määrän kasvun ennuste lähitulevaisuudessa on jonkun verran matalampi kuin aikaisemmin on oletettu. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 77. Nyt syntyvät lapset elävät entistä vanhemmaksi, mutta syrjäytyneiden nuorten aikuisten eliniän odote on jopa kymmenen vuotta ikäisiään matalampi. Ikääntyneiden määrä kasvaessa väestöllinen ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Väestön kasvu keskittyy yhä harvempiin kuntiin. Lasten ja nuorten määrä kasvaa isommissa kunnissa ja vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Huoltosuhteen muuttuessa kuntien väliset erot lähipalvelujen tuottamisessa kasvavat. Päijät-Hämeen kokonaisväestön määrä kasvaa, mutta väestö keskittyy isompiin kuntiin. Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 117 000 henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 6
Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2015-2040 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti 2040 80,9 96,8 86,5 71,2 83,8 100,2 2035 2030 81,9 80 98,3 96,4 87,8 83,8 72,5 71,7 84,6 82,6 102,7 100,2 Hollola Hämeenkoski 2025 2020 76,2 71,8 90,4 82,9 78,2 72 68,8 79,1 65,1 74,8 92,9 82,8 Kärkölä Lahti Nastola 2015 65,6 72 64,4 58,5 66,3 70 Iitti 2011 57,6 62,5 54,5 51,8 54,2 60,9 0 100 200 300 400 500 600 7
Kuntajakoselvitysalueen alueella asuu n. 154 000 asukasta, joista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hollolassa, 9.8 % Nastolassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkoskella. Selvitysalueen kunnista Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75 vuotiaiden palvelutarpeen suurempi kasvu verrattuna muuhun Suomeen. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Väestön ikääntymisen kustannukset tulevat kohdistumaan etenkin yli 75 vuotiaiden osuuteen, joka näyttäisi ennusteiden mukaan kiipeävän merkittävän korkeaksi. Kuntajakoselvityksen talous- ja henkilöstötyöryhmä toteaa väliraportissaan mm. että kuntakohtaista kustannuksiin kohdistuvaa vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (n. 16 000 eur/v/yli 75-v.) ja vähiten Iitti (12 500 eur/v/yli 75-v.). Palvelutarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa vuoden 2020 jälkeen koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja 8
Kuntajakoselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruudukolle. Tummemman punaiset pallot kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto/ Syke ja Tilastokeskus. 9
2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila selvitysalueella Salpausselän kuntajakoselvitys Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Nykytilan kuvaus perustuu osittain 2014 2017 järjestämissuunnitelmasta koottuihin tietoihin sekä kuntien asiantuntijoiden toimittamiin kuvauksiin. Päijät-Hämeen alueella järjestämissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kuntien päätöksillä syntyneet yhteistoiminta-alueet. Mukana suunnittelussa ovat sekä tilaajat että tuottajat kustakin osallistujatahosta tilaajien edustaessa erityisesti kuntanäkökulmaa. Tällä suunnittelumenettelyllä tavoitellaan ajantasaista tiedonkulkua kuntien ja palveluntuottajien kesken jo suunnitelman laadintavaiheessa. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan Terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyspalveluista, kuvantamispalveluista, lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä suunnitelma käsittää myös sosiaalipalvelut ja lisäksi siinä sovitaan ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä järjestelyistä. Valtioneuvoston asetuksella (337/2011) on lisäksi täsmennetty järjestämissuunnitelmassa huomioon otettavia asioita. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin (sote) alueella on käytössä tilaaja-tuottajatoimintatapa Aavan ja Oivan alueella. Selvitysalueen kunnista Iitti ja Nastola Aavan alueelta sekä Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä Oivan alueelta toimivat tilaajaosapuolina kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien ympäristöterveydenhuollon palveluille. Iitin kunta hankkii ympäristöterveydenhuollon palvelut Kouvolan kaupungilta. Lahden kaupungilla ei ole käytössään vastaavaa mallia, mutta se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin alueen tilaajaviranhaltijoiden yhteistyöhön ja yhteisiin kokouksiin. Aavan alueella Iitillä ja Nastolalla on yhteinen tilaajatehtävää hoitava perusturvalautakunta. Oivan alueella toimii viiden kunnan yhteinen perusturvalautakunta. Aava on hallintomuodoltaan kunnallinen liikelaitos, jolla on päätöksenteossaan ammattiosaajista koostuva johtokunta. Aava toimii osana sosiaali- ja terveysyhtymää ja Oiva taseyksikkönä Hollolan kunnan organisaatiossa. 10
2.2.1 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen Peruspalvelukeskus Oiva Oiva on Hollolan kunnan taseyksikkö, joka tuottaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hollolan kunnan lisäksi selvitysalueelta Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sekä selvitysalueen ulkopuolelta Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Palveluja tuotetaan Oivassa hyvinvointipalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueilla. Lisäksi erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto (hankitaan PHSOTEY:lta) sekä hallinto- ja talouspalvelut muodostavat omat tulosalueensa. Hyvinvointipalvelut muodostuvat lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä aikuisväestölle suunnatuista terveyden edistämisen palveluista. Palveluja tuotetaan neljässä tulosyksikössä: 11 1) Lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikköön kuuluu äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä perhetyö (lapsiperheiden kotipalvelu), oppilashuollon koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut, joita tuotetaan Hollolan lisäksi Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle. Koulukuraattorija koulupsykologipalvelujen tuottaminen perustuu erilliseen sopimukseen kuntien kanssa.
2) Terveyden edistämisen yksikköön kuuluu diabeteksen ehkäisy, hoito ja ohjaus, elintapaohjaus, omahoitopisteet, seulonnat, ilmaishoitotarvikejakelu, matkailijoiden rokotukset ja tartuntatautityö ja työttömien terveystarkastustoiminta. Yksiköllä on keskeinen rooli ennaltaehkäisevän työn koordinnoinnissa ja kehittämisessä Oivassa mm. liikuntalähete- ja neuvontamallin koordinointi yhdessä muiden tulosalueiden, kuntien liikuntatoimien ja phlu:n kanssa. 3) Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikköön kuuluvat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun (palveluohjaus, lastensuojelutarpeen selvittäminen, avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut) lisäksi erityispalveluihin kuuluvat ostopalvelut,(kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, sosiaalipäivystys, ja perheoikeudellinen yksikkö, adoptioneuvonta, ensi- ja turvakotipalvelut) sekä nuorten palvelupiste Mesta. Nuorten palvelupiste Mestassa järjestetään erityisnuorisotyön palveluita Hollolan kunnassa. Lastensuojelun sosiaalityössä on erillinen alkuarviointitiimi ja avo-, sijais- ja jälkihuollon tiimi. Perhekeskus Viisikossa tuotetaan perhe- ja lähityön, perhekuntoutuksen, tukiasumisen ja sijaishuollon palveluita. 4) Sosiaalityön yksikkö, johon kuuluvat toimeentulotuki ja aikuissosiaalityön palvelut sekä työhönkuntoutuksen ja eläkeselvittelyn palvelut. Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueella toimii kotiin annettavien palvelujen tulosyksikkö sekä asumispalvelujen tulosyksikkö sekä vammaispalvelut. Tulosalue turvaa vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään järjestämällä tarkoituksenmukaiset tuki- ja kotihoitopalvelut. Kotiin annettavia palveluja ovat kotihoito, kotisairaanhoito, kotihoidon tukipalvelut, perhehoito ja yli 18-vuotiaiden omaishoidontuki. Tulosalue tuottaa myös tuettua ja tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja dementiahoitoa. Palvelut tuotetaan omana toimintana tai ostopalveluina. Lähtökohtana hoivassa ja huolenpidossa ovat vanhusten tarpeet ja omatoimisuuden säilyminen kuntouttavaa työotetta toteuttaen. Terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueella tuotetaan perusterveydenhuollon lakisääteiset terveyden ja sairaanhoidon palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Oivan kunnille lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla ja kilpailukykyisesti sovitun laajuisessa palveluverkossa. Lisäksi tulosalueelle kuuluu kuntoutuksen tulosyksikkö, joihin kuuluvat mm. puhe- ja toimintaterapia, fysioterapia, terveyskeskuspsykologit ja nuorten mielenterveys-tiimi. Vastaanotoilla tuotetaan terveyden ja sairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja tuetaan ammattihenkilöpanoksella riittävissä määrin muiden tulosalueiden toimintaa. Salpakankaan, Asikkalan ja Padasjoen vuodeosastoilla hoidetaan akuutit perustasoa vaativat sairaudet, pitkäaikaissairaudet, aktiivisesti kuntoutettavat potilaat sekä toteutetaan työnjaon mukaisesti erikoissairaanhoidon jälkeinen jatkohoito, sovitut sairaalahoitoa vaativat jatkohoidot sekä potilaiden saattohoitoa. Tulosalue sisältää myös koko Oivan alueelle annettavat psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapiapalvelut. 12
Terveysasema Hollola, Asikkala, Padasjoki Terveysasemat Hämeenkoski, Kärkölä, Vesikansa Sosiaalipalvelut Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki Vanhainkoti (Hollola, Kärkölä), tehostetun palveluasumisen yksiköt (Hollola, Hämeenkoski) Tuetun ja tehostetun asumisen yksiköitä, erityistuen yksiköitä yms. Peruspalvelukeskus Aava Aava tuottaa selvitysalueella Nastolan ja Iitin kunnille sekä selvitysalueen ulkopuolisille Hartolan, Myrskylän, Pukkilan ja Sysmän kunnille sekä Orimattilan kaupungille sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Peruspalvelukeskus toimii Kuntalain 87 a :n mukaisena kunnallisena liikelaitoksena Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatiossa. Aavassa palvelut tuotetaan neljällä tulosalueella: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaalipalvelut, koti- ja asumispalvelut sekä terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen palvelut koostuvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminnoista, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä koulukuraattori ja lasten- ja nuorten psykologipalveluista, lapsiperheiden kotipalvelusta sekä aikuisväestön ennaltaehkäisevistä palveluista, joihin sisältyvät rokotusneuvonta, työttömien terveystarkastukset, matalan kynnyksen terveyskioski sekä lakisääteiset seulontatutkimukset. Palveluja tuotetaan kolmessa alueellisessa lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelutulosyksikössä. 13 Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön ja vammaisten palveluja. Tulosalueen toimintoja ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, toimeentulotuen käsittely, lastensuojelun perhetyö, työpajatoiminta, työ- ja päivätoiminta sekä vammaisten ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut ja
ostopalveluna tuotettavat palvelut. Palvelut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö ja erityispalvelut. Koti- ja asumispalvelut tulosalueen toimintoja ovat kotihoito tukipalveluineen, päiväkeskustoiminta, erilaiset asumismuotoiset palvelut kuten tehostettu palveluasuminen sekä vanhainkotihoito, intervallihoito, terveysasemien vuodeosastopalvelut, kotiutustiimi ja omaishoidon tuki. Palvelut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat vuodeosastopalvelut ja sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito, kotihoito erilaisine tukipalveluineen sekä asumispalvelut. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalue tuottaa kaikki Aavan alueen kuntien väestön tarvitsemat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Näitä ovat lääkäreiden ja sairaanhoitajien, hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä mielenterveys- ja päihdetyön vastaanottopalvelut. Lisäksi tulosalue tuottaa kaikki Aavan muiden tulosalueiden lääkäripalvelut ja vastaa hoitotarvikejakelusta. Palvelut tuotetaan kahdessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Sysmä Hartola Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Kärkölä Hollola Nastola Lahti Orimattila Iitti Peruspalvelukeskus Aava Terveyskioski Pukkila Terveysasema 1 Myrskylä Terveysasema 2 Kotihoidon palvelut Kehitysvammahuollon asumisyksikkö Vanhainkoti Työkeskus ja/tai työtoiminnan yksikkö Tehostetun palveluasumisen yksikkö Päihde- ja mielenterveyspalvelujen Sosiaalitoimisto/-palveluja asumisyksikkö 14
15 Lahden kaupunki Lahden kaupunki tuottaa itse sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut asukkailleen. Päiväaikaan klinikoilla ja pääterveysasemalla hoidetaan myös päivystystapauksia, ilta- ja viikonloppupäivystys tuotetaan Akuutti 24:stä. Suun terveydenhuoltoa päivisin toteutetaan itse. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys tuotetaan Akuutti 24:stä. Sosiaali- ja terveystoimialan hallinnossa hallinto- ja tukipalveluita tuottavina yksikköinä toimivat esikunta ja keskitetyt tukipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimiala on jaettu kolmeen vastuualueeseen: Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut. Terveyspalvelut jakautuvat avohoidon palveluihin, suun terveydenhuoltoon ja kliinisiin tukipalveluihin, joihin kuuluvat sairaala-apteekki ja kuvantaminen. Vanhusten palvelut ja kuntoutus sisältää Lahden kaupunginsairaalan palvelut, vanhusten avopalvelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, Päijät-Hämeen perheneuvola, sosiaalipalvelut, terveysneuvonta ja vammaispalvelut. Terveyspalvelut Avoterveydenhuollon palveluita tarjotaan kolmella lähiklinikalla, Keskusta, Eteläinen ja Itäinen sekä pääterveysasemalla. Klinikoista kaksi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Keskustan lähiklinikan yhteydessä toimii traumapoliklinikka, mikä palvelee kaikkia kuntalaisia. Lisäksi LKS:ssa toimii sisätautien erikoislääkäripoliklinikka, joka tuottaa sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluja. Terveyspalvelut vastaavat lisäksi hoitotarvikejakelusta, terveyskioskin toiminnasta, terveysneuvosta ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Suun terveydenhuollon yksikössä on oikomishoidon, kliinisen hammashoidon, suun perusterveydenhuollon ja välinehuollon yksiköt ja hammaslääkäripäivystys. Terveyskioskin hoitajatasoiset palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Se toimii ilman ajanvarausta ja sijaitsee palveluiden lähellä jotta kynnys palveluiden käyttämiseen olisi mahdollisimman matala. Terveyskioskin toiminnan painopiste on terveyden edistämisessä ja siihen liittyvässä neuvonnassa sekä ohjauksessa. Terveyskioskilla asioidaan Kela-kortilla ja terveystiedot kirjataan Lahden kaupungin potilastietojärjestelmään. Vanhusten palvelut ja kuntoutus Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää lahtelaisten ikäihmisten ja kuntoutuspalveluja tarvitsevien hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vastuualue jakautuu kolmeen palveluyksikköön, jotka ovat Lahden kaupunginsairaala, Vanhusten avopalvelut ja Lääkinnällinen kuntoutus. LKS:n ydintehtävinä on tuottaa kotona asumista tukevia akuuttigeriatrian palveluja, potilaan toimintakykyä tukevia kuntouttavia palveluja, kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa ja hyvää saattohoitoa. Profiloitujen osastojen lisäksi sairaalassa on akuuttigeriatrinen arviointiyksikkö sekä kotisairaala/koti-kuntoutusyksikkö. Kotihoidon lääkäritoiminta on integroitu osaksi LKS:n toimintaa. Osana sairaalaa toimii myös geriatrinen keskus, jossa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. LKS tuottaa seudullisena palveluna vaativan kuntoutuksen palveluja. Osana palvelurakenteen muutosta sairaalan
pitkäaikaishoitoa korvataan asteittain palveluasumisen palveluilla ja tavoitteena on yksiportainen pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon palvelujärjestelmä. Vanhusten avopalvelujen ydintehtävä on tukea ikäihmisten kotona asumista. Vanhusten avopalvelut muodostuvat SAS-toiminnasta (selvitä, arvioi ja sijoita), omaishoidontuesta, päivätoiminnasta, kotihoidosta ja palveluasumisesta. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja sidosryhmien kanssa tiimeissä, työyhteisöissä ja palveluverkostoissa. Lääkinnällinen kuntoutus muodostuu toiminta- ja fysioterapian avo- ja laitospalveluista. Osana lääkinnällistä kuntoutusta toimii myös kaatumis- ja osteoporoosiklinikka Kaaos. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalvelujen ensisijaisuutta. Hyvinvointipalvelujen vastuualue järjestää palveluja lastensuojelussa, psykososiaalisissa palveluissa, sosiaalipalveluissa, terveysneuvonnassa sekä vammaispalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu kasvatus- ja perheneuvontaa seudullisesti tuottava Päijät-Hämeen Perheneuvola. Lastensuojelun palveluyksikössä toteutetaan lapsi- ja perhekohtaista ja ehkäisevää lastensuojelutyötä alkuarvioinnissa ja lastensuojelutarpeen selvittelyssä, sosiaalityössä ja perhehoidon yksikössä. Lisäksi omia lastensuojelulaitoksia on viisi ja perhepalvelukeskus, joka tuottaa avohuollon palveluja yhteistyössä muiden palveluyksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa. Toimialojen välinen yhteistyö on tärkeää ehkäisevän lastensuojelun onnistumisessa. Psykososiaaliset palvelut toimii mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalueen, Päijät- Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön, Lahden A-klinikkatoimen ja muiden palvelutuottajien ja asiantuntijatahojen kanssa. Omana toimintana järjestetään nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut nuorisovastaanotolla ja asunnottomille asuntojen hankinta ja asumisen tuen järjestäminen. Päihdehuollon erityispalvelut, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ja kuntoutusta tukevat palvelut järjestetään ostopalveluina. Päijät-Hämeen perheneuvola tuottaa kasvatus- ja perheneuvontaa ja avioliittolain mukaista perheasiain sovittelua Päijät-Hämeen alueella ja lahtelaisille lapsille puheterapiapalveluja. Sosiaalipalvelujen palveluyksikköön kuuluvat toimeentuloturva, aikuissosiaalityö, sosiaalinen luototus, maahanmuuttopalvelut ja työhönkuntoutus. Terveysneuvontapalvelut vastaavat ennaltaehkäisevin toimenpitein äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, ehkäisyneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun toiminnasta sekä kohdun kaulaosan syövän seulonnoista ja terveyden edistämisen koordinoinnista. Vammaispalvelujen palveluyksikkö järjestää vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut, päiväaikaisen toiminnan ja palveluohjauksen. Asumispalveluja tuotetaan suunnitelmallisesti myös seudun muille peruspalvelukeskuksille. Palveluja ostetaan edelleen myös Eteva kuntayhtymältä. Suunnitelmissa on siirtää osa Nastolan ja Hollolan alueella olevista Etevan asumispalveluista Lahden omaksi toiminnaksi. 16
Seudullisesti vastuukuntamallilla järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja vastaanotto-osasto ja Päijät-Hämeen perheneuvola sekä tulkkikeskuksen ja maahanmuuttajien työhönvalmennus sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluja kehitetään ja järjestetään yhteistyössä seudun peruspalvelukeskusten ja palveluntuottajien kanssa. 2.2.2 Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen Erityistason palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (sairaanhoitopiiri) kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (Erva-alue). Sairaanhoitopiirien yhteistyönä on laadittu vuonna 2009 Erva-alueen strategia Yhdessä enemmän Kumppanuudella. Tampereen yliopistollisen sairaalan Erva-alue muodostaa strategian mukaan sopimuspohjaisen, kumppanuuteen perustuvan yhteistoimintaverkoston, jossa kukin kuntayhtymä toimii tasa-arvoisena yhteistyökumppanina, mutta kuitenkin sovittuihin toimintatapoihin sitoutuen. Terveydenhuoltolain edellyttämä Erva-tasoinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on valmistelussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshpn) johdolla. Järjestämissopimuksessa sovitaan seuraavista asioista: 1. Toimintojen keskittäminen / työnjaosta sopiminen 2. Ensihoito ja sairaankuljetus 3. Sopiminen uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista 4. Potilasturvallisuus 5. Työvoiman saannin turvaaminen ja ennakointi 6. Yhteinen tutkimusstrategia / tutkimusyhteistyö 7. Laadunhallinta 8. Hankintaorganisaatio 9. Vertailujohtaminen 10. Erva-tasoinen yhtenäinen tietojärjestelmä Pirkanmaan Erva-alueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet lääkinnällisten tarvikkeiden määriteltyjen tuotenimikkeiden yhteishankinnasta. Yhteishankinnalla on viimeisten neljän vuoden aikana saavutettu merkittävät edut. Lääkehuollon yhteishankinta on laajentunut vuoden 2010 alusta kattamaan Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Erva-alueet. Päijät- Hämeen osalta on sovittu koko alueen hyödyntävän kyseisiä yhteishankintamenettelyjä. Päijät-Hämeen erikoissairaanhoidon laajuutta ja erityisvastuualuesuuntautuneisuutta on selvitetty kuntien ja alueen toimijoiden yhteisessä omistajapoliittisessa yhteistyöryhmässä. Erillisen vertailuselvityksen teki asiasta HTL Asko Rytkönen Keski- Suomen sairaanhoitopiiristä (ksshp). Suuntautumisasiassa on kuultu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HYKS) ja Pshp:n ja vastaavien yliopistojen edustajia. Yhtymän valtuusto päätti hakea 17.12.2012 yksimielisesti valtioneuvostolta siirtymistä HUS erva alueeseen. 17
18 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät-Hämeessä erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta vastaa PHSOTEY. Erikoissairaanhoidon ydintoimintaa on kiireellisen hoidon järjestäminen ja tuottaminen ja sen ohella tuotettava elektiivinen toiminta pohjautuu suurelta osin päivystysvalmiuden ylläpitämiseen tarvittavaan resursointiin. Tavoitteena on säilyttää keskussairaala vetovoimaisena sairaalana, jonka palveluvalikoima on laaja ja tuotantokyky hyvä ja taloudellinen. Tavoitteena on myös hallita ostopalvelujen kasvua. Keskussairaala on ainoa erikoissairaanhoidon yksikkö yhtymän alueella. Sairaansijoja on 489. Sairaalassa on edustettuina 36 erikoisalaa 50:stä virallisesta lääketieteen erikoisalasta. Keskussairaalassa on 211 erikoislääkärin virkaa ja 56 erikoistuvan lääkärin virkaa. Lisäksi sairaalassa on kaksi hammaslääkärin virkaa suu- ja leukakirurgiassa. Sairaalassa on 24/7 sairaalapäivystyksessä 8 erikoisalaa/lääkäriä, takapäivystyksessä 6 (7) erikoisalaa/lääkäriä, osa-aikaisessa takapäivystyksessä 2 erikoisalaa/lääkäriä ja puhelinpäivystyksessä 1 erikoisala. Yleislääketieteen päivystys edustaa 37 sairaalassa toimivaa lääketieteen erikoisalaa. Keskussairaalakiinteistössä toimii myös Pshp:n sädehoidon yksikkö PHKS:n syöpätautien poliklinikan yhteydessä. Aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon yksiköistä osa toimii Lahden keskustassa useissa eri yksiköissä. Toiminnallisesti psykiatrian erikoisalat ovat tehneet perinteisesti yhteistyötä alueen perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Somaattisten sairauksien osalta palvelupolkuja on tuettu alueellisella koulutuksella. Erikoislääkäreiden jalkautumista perusterveydenhuoltoon on jo tai suunnitteilla somaattisista erikoisaloista vuonna 2013 kardiologiassa, ortopediassa, infektiosairauksissa ja lastentaudeilla. Urologiassa ja haavanhoidossa on käynnissä hoitotyön jalkautusta. Keskussairaalakiinteistön kehittämissuunnitelma pohjautuu toiminnallisiin tarpeisiin. Tarvesuunnittelussa huomioidaan myös erva-tasoinen työnjako ja osaamiskeskukset. Uudisrakentamisen toteutus pohjautuu omistajakuntien päätöksentekoon. Lahden kaupunginsairaala Lahden sosiaali- ja terveystoimialan vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimii Lahden kaupunginsairaalassa Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka, joka on aloittanut toimintansa tammikuussa 2012. Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Kaupunginsairaalan tiloissa terveyspalveluiden vastuualueella toimii myös erikoislääkäripoliklinikka. Erikoislääkäripoliklinikka palvelee lahtelaisia sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluilla ja eräillä hoitajien tekemillä erityistutkimuksilla. Poliklinikan toimintaan kuuluvat keskeisimmät perustason sisätautien erikoisalan tehtävät. Työnjako keskussairaalan sisätautien poliklinikan kanssa on vakiintunut. Potilaat hakeutuvat tutkimuksiin pääosin terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä. Myös keskussairaala ja yksityiset lääkärit ohjaavat potilaita poliklinikalle, keskussairaalan kanssa sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti. Poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella. Hoitotakuun aikarajat saavutetaan, joskin odotusajat tutkimuksiin pidentyvät herkästi henkilöresursseista johtuen. Odotusajoista raportoidaan yhteistyötahoille säännöllisesti.
2.2.3 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä on kaksi ympäristöterveydenhuollon tuottajaa, Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus. Ympäristöterveyskeskus järjestää terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut alueella, jonka yhteinen väestömäärä on noin 104 000 asukasta. Iitin kunta hankkii ympäristöterveydenhuollon palvelut Kouvolan kaupungilta. Hallinnollisesti ympäristöterveyskeskus koostuu kahdesta tulosalueesta: terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto. Terveydensuojelu palvelujärjestelmä perustuu osaamiskeskuksiin, joihin sijoitetun henkilöstön erikoistumisalueet ja työnjako luovat koko toiminta-alueen palvelujen tasalaatuisuudelle ja palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuden toteutumiselle hyvät lähtökohdat. Eläinlääkintähuollon toiminta perustuu kunnaneläinlääkärien toteuttamaan suur- ja pieneläinten terveyden- ja sairaanhoitoon. Eläinlääkärit toimivat yhdessä tiimissä, jossa työnjakoa toteutetaan erikoistumisalueiden pohjalta. Pieneläinpäivystyksen hoitavat yksityiset pieneläinasemat sopimuspohjaisesti. Ympäristöterveyskeskuksessa on valvontaeläinlääkärin virka. Virkaa käytetään valvontatehtäviin kaikkien ympäristöterveydenhuollon toimijoiden alueella Päijät-Hämeessä. 19 2.2.4 Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt Ensihoitopalvelut ja palvelutasopäätös Sairaankuljetus on siirtynyt sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi ja sen tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista sekä kuvataan palvelun sisältöä Päijät-Hämeen ensihoitojärjestelmässä vaativan hoitotason ensihoitajat kuuluvat yhdessä kenttäjohtajien kanssa PHSOTEY:n ensihoitokeskuksen palvelukseen. Alueella operoi 24/7 kolme vaativan hoitotason yksikköä. Yksiköiden miehistöt ovat säännöllisessä työkierrossa akuuttisairaanhoidon alueella. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot. Ensihoitokeskuksen kumppani on Päijät-Hämeen pelastuslaitos, joka huolehtii 10 ensihoitoyksikön miehityksestä, kaikesta tarvittavasta ajoneuvokalustosta sekä osasta asemapaikkoja. Yhteistoimintasopimuksessa molempien osapuolten vastuut on määritelty sekä sovittu seurantajärjestelmistä. Osana ensihoitopalvelua järjestetään kiireettömien ambulanssia vaativien potilaskuljetusten järjestäminen ensihoitokeskuksen omana toimintana. Siirtokuljetusyksiköt toimivat osaltaan lisävalmiutena kiireellisissä kuljetuksissa sekä suuronnettomuusresurssina.
Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö Sosiaalipäivystys Alueellinen yhteyspäivystyskeskus Akuutti24 hoitaa välitöntä päivystyshoitoa vaativia potilaita 24/7 alueellisesti sovitun hoidon porrastuksen mukaisesti. Kiireettömämpää apua tarvitsevat potilaat ohjataan virka-aikaisten palvelujen piiriin. Vuosittainen potilasmäärä on noin 90 000 käyntiä. Akuutti24 toimii hoitoprosessien mukaisesti ilman raja-aitaa yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon välillä. Akuutti24 toimii hoitoprosesseittain ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat toiminnan kehittämistä. Lahden kaupunki, Oiva-kunnat sekä Aava-kunnat ovat varanneet asukkailleen mahdollisuuden päivystyksen ympärivuorokautiseen käyttöön. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys tuottaa palvelun kaikille Päijät-Hämeen kunnille, paitsi Aavan kunnista ei Iitille (palvelun tuottaa Kouvolan kaupunki). Lahti järjestää palvelun, jonka toimipiste on Lahden poliisilaitoksella, jossa se toimii yhteistyössä eri viranomaisten ja peruspalvelukeskusten kanssa. Sosiaalipäivystyksen tulevat asiat / asiakkaat koskevat lastensuojelua (lastensuojelutarpeen arviointi, lastensuojeluilmoitukset sekä alaikäiset rikoksentekijät), lähisuhdeja perheväkivaltaa, nuoria päihteidenkäyttäjiä ja vanhuksien akuutteja selviytymisongelmia sekä muita kriisitilanteita. Sosiaalipäivystys ei toimi vielä kaikkina päivinä ja sen toiminta tuleekin laajentaa ympärivuorokautiseksi 24/7 toimintaa selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaisesti. 20 2.2.5 Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa Työterveyshuolto Geriatriset palvelut Työterveyshuollon painopiste on siirtynyt työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja toisaalta työn jaon kehittämistä jatketaan. Työterveyshuollon sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnoista ja työn jaosta on laadittu ohje Työterveys Wellamon ja Päijät-Hämeen alueen kansaterveystyöstä vastaavien ylilääkäreiden kesken joulukuussa 2012. Lahden vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimii osana sairaalapalveluja Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka. Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Molemmat poliklinikat ovat lähetepoliklinikoita. Tuotettava palvelu on diagnostista ja konsultoivaa eli potilas käy 1-3 kertaa geriatrisessa keskuksessa, jonka jälkeen hoitovastuu kokonaisuudessaan siirtyy takaisin terveyskeskukseen. Geriatrinen keskus toimii myös geriatrisen toiminnan kehittämisen ja koulutuksen keskuksena. Geriatrinen keskus on järjestetty Lahden kaupungin omana toimintana. Tahtotilana on geriatrisen toiminnan seudullinen keskittäminen. Geriatrisen toiminnan kehittämisen keskeiset seudulliset painopistealueet ovat: