1.Liitoksen vaikutukset palveluiden saatavuuteen? Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta

Samankaltaiset tiedostot
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot. 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Jakkukylän osakuntaliitos Iin kuntaan

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

Kunnanhallitus Valtuusto

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen

Talousarvion muutokset 2015

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Entisen Vuolijoen kunnan alue

ARVIO YHTEISTOIMINTA -ALUEEN VAIHTAMISESTA

OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVA KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS VUOSILLE

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Organisaatioselvitys sis. ulkoiset ja sisäiset erät

Sivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus

Miten kunnan tulos lasketaan?

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Henkilöstösuunnitelma Yhteenveto

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus

VvM:n hylkäävä päätös koskien kuntajaon muuttamista Siikajoen ja Lumijoen kuntien välillä (ohm. 80)

Asiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna

ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus

Valtionosuudet Sanna

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Valtionosuudet. Sannalle tulleita kysymyksiä. Taloustorstai. Sanna

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Loimaan kaupunki Talousarvion 2020 valmistelu. Valtuustoseminaari

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Itäinen alue. Vaihtoehtotarkastelut

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Talousarvion toteuma kk = 50%

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA

Kaupungistuminen ja kannustimet

Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?

Oulun palvelumalli 2020:

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kouluverkkoselvityksen. julkistus. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Kunnanhallitus Valtuusto Osavuosikatsaus II tammi - elokuulta 2017

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Seudullinen palveluverkkosuunnittelu, case Oulun seutu

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh

Transkriptio:

1.Liitoksen vaikutukset palveluiden saatavuuteen? 3.5.2016 Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta Sosiaali ja terveyspalveluiden Yli-Iin alue kuuluu Kiimingin hyvinvointikeskukseen, joka tuottaa alueen väestön hyvinvointipalvelut. Yli- Iissä on hyvinvointipiste jossa on lähipalveluna neuvola- ja lääkäripalveluita, sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, laboratorionäytteenotto sekä fysioterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottopalvelut. Jakkukyläläiset saisivat jatkossa 13 kilometrin päästä Iistä sosiaali- ja terveyspalvelut eli nykyistä lähempää. Jakkukyläläisistä 110 henkilöä (22.2.2016) on valinnut jonkin muun kunnan terveyskeskuksen palvelun tuottajakseen. Kuntalaisten valinnan vapaus säilyisi myös jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnassa. Jos Yli-Iin alueen hyvinvointipalveluiden tarve vähenee kolmanneksen, se merkitsee järjestämisvastuun näkökulmasta hyvinvointipisteen palveluiden vähenemistä kaikissa palveluissa, mutta Ii ja Oulunkaaren kuntayhtymä jakavat saman näkemyksen Oulun kanssa sote-palveluiden järjestämisestä. Oulunkaarella on valmius ryhtyä selvittämään sotepalveluiden järjestelyjä tarvittaessa. Iin terveysasemalla on lähipalveluna yleislääkäripalvelut, sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, laboratorionäytteenotto sekä fysioterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan sekä psykologin vastaanottopalvelut. Neuvolapalvelut ovat Iin keskustassa. Jonkin muun kuin Yli-iIn hyvinvointipisteen palvelut valinneet jakkukyläläiset (110 kpl 22.2.2016) käyttävät oletettavasti nimenomaan Iin terveyspalveluita jo nyt. Tulee myös huomioida, että maakunnat vastaavat vuoden 2019 alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Tällä muutoksella voi olla suuriakin vaikutuksia palveluiden järjestämiseen

erityisesti neuvola- ja perhepalveluissa, lääkäripalveluissa ja kouluterveydenhuollossa. ja palveluverkkoon. Ikäihmisten palveluissa palveluiden tarpeiden pienenemisen vaikutus olisi vähäisempi, sillä Jakkukylän yli 65-vuotiaiden määrä on 28 % (123) Yli-Iin yli 65- vuotiaiden määrästä. Erityispalveluissa (palveluohjaus, sosiaalipalvelut) nykyiset asiakasmäärät ovat pieniä ja niiden väheneminen alueella aiheuttaisi palveluiden tuottamisen kannalta haasteita. Ne pitäisi kytkeä entistä enemmän Kiimingin hyvinvointikeskuksen palveluihin, jossa ne tuotetaan osana erityispalveluiden kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten näkökulmasta noin 500 kuntalaisen siirtyminen toisen kunnan palveluihin aiheuttaisi noin 1,48 M (ml. erikoissairaanhoito) nettokustannusten pienentymisen. Tulee myös huomioida, että maakunnat vastaavat vuoden 2019 alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Tällä

muutoksella voi olla suuriakin vaikutuksia palveluiden järjestämiseen ja palveluverkkoon. Varhaiskasvatuspalveluiden x Tällä hetkellä Jakun koululla toimii Oulun kaupungin perhepäiväkoti. Toiminnasta vastaa kolme perhepäivähoitajaa. Esityksessä on nostettu esille, että työntekijät siirtyisivät Iin kunnalle. Asiakastasolla ei näköpiirissä vaikutuksia. Vaikutukset organisoinnissa ja kustannusten kohdistamisessa. Varhaiskasvatuksen kustannukset ovat noin 105.000 euroa vuodessa. Perhepäiväkodissa olevat lapset tulevat kaikki Jakkukylän alueelta. Koulupalveluiden x Alueella toimii Jakun koulu, jossa on 60 oppilasta ja neljä opettajaa sekä veneenkuljettaja. Ateriapalvelut tuotetaan Yli-Iin koululla. Mahdollisessa osakuntaliitoksessa pitää käynnistää selvitystyö Jakun koulun ja henkilöstön siirtämisestä Iin kunnalle. Henkilöstön osalta kunnat näkevät lähtökohdaksi liikkeenluovutuksen, joka on kirjattu myös kuntarakennelakiin. Mahdollinen liittyminen pienentää vuosittain 7.-9. luokkien ikäluokkia 5-11 oppilasta tämänhetkisen tilanteen mukaan Yli-Iissä. Asiakastasolla ei nähtävissä vaikutuksia alakoululaisten osalta. Yläkoululaisten koulu olisi Valtarin koulu, jonne oppilaat mahtuvat ryhmiä lisäämättä. Ateriapalvelut tuotettaisiin Iin keskuskeittiöstä. Jakun koulun ateria- ja puhtauspalveluiden järjestäminen aiheuttaisi noin yhden yhdistelmätyötekijän lisäystarpeen. Lisäksi tulisivat kiinteistönhoitopalvelut ovat järjestettävissä Iin ateria-ja tilapalvelu-

Jakkukylän 60 oppilaasta kaksi (samasta osoitteesta) käy koulussa liitettävän alueen ulkopuolelta. liikelaitoksesta. Jakun koulun tekninen nykyarvo on 1 352 692 (1.1.2016) on Oulun kaupungin tilakeskuksen teknisen arvonmäärittelyyn perustavan Haahtela - ohjelmiston määrittelyn mukaan. Kouluun on tehty mittavia perusparannuksia viime vuosina. Kuntarakennelaissa puhutaan koulun teknisestä arvosta, jonka mukaisesti koulu siirtyisi osakuntaliitoksessa. Lisäksi Oulun kaupunki ja Iin kunta on tehnyt selvityksen ulkopuolisella asiantuntijalla (Realia Oy:llä) käyttöarvon (teknisenarvon) määrittämiseksi. Realian tekninen arvo koululle on 1,1 miljoonaa. Oulun kaupunki ja Iin kunta neuvottelevat koulukiinteistön ja siihen kiinteästi liittyvien maaalueiden ja käyttöomaisuuden korvaamisesta mahdollisessa osakuntaliitoksessa. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden Kirjastopalvelut järjestyvät alueelle kirjastoauton toimesta. Ii omistaa autosta tällä hetkellä 2/3 ja Oulu 1/3. Kirjastoauto on Sopimuksen jatkaminen Oulun kanssa takaa entisenlaiset kirjastopalvelut. Iin kustannukset nousevat

hankittu 2005 ja sen arvioitua käyttöikää on 4-6 vuotta. Iin ja Oulun sopimuksen mukaan Oulu järjestää kirjastoautopalvelut Iissä ja Ii maksaa palvelusta. arviolta 10 000. Kirjastoauton menoarvio vuodelta 2015 on ollut Oululta 20 927 euroa ja Iiltä 53 414 euroa. Jos Jakkukylä liittyisi Iihin, suurin osa lainoista tulisi jatkossa Iin alueelta. Tämä vähentäisi arvioiden mukaan Oulun kaupungin kustannuksia noin 10 000 eurolla ja vastaavasti lisäisi Iin osuutta vastaavalla summalla. Kuntien väliset sopimukset kirjastopalveluista ja autosta jatkuvat entisenlaisina. Kaupallisten palveluiden x Kaupallisiin palveluihin ei ole vaikutusta vaan ne haetaan nykyisen asiointisuuntien mukaan pääasiassa Iistä ja Oulusta. Kaupallisiin palveluihin ei ole vaikutusta vaan ne haetaan nykyisen asiointisuuntien mukaan pääasiassa Iistä ja Oulusta. Yhdyskuntapalvelut, yksityistiet x Oulun kaupunki omistaa Jakkukylän alueelta maita 65,8 hehtaaria. Yksi tontti on ulosvuokrattu, joten siltä osin vuokrasopimus jatkuu entisin ehdoin mahdollisesta siirrosta huolimatta. Metsämaiden ja puuston hinta-arvio on noin 76 000. Oulun kaupunki on valmis myymään maat Iin kunnalle Iin kunta ei hoida alueensa yksityisteitä. Kunta auttaa tiekuntien perustamisessa tai jo olemassa olevien tiekuntien organisaatioiden ja uudelleenjärjestelyissä. Kunta on toistaiseksi myöntänyt avustuksia teiden kunnossapitoon vuosittaisten hakemusten perusteella. Valtion avustamiin yksityisteiden peruskorjauksiin kunta on

tai julkisillamarkkinoinalla. Oulun kaupunki auraa yksityisteitä alueella. Joukko- ja palveluliikenne Vaatii alueen joukkoliikenteen reitistön ja aikataulujen uudelleen suunnittelua. Yli-Iin koulun kuljetusoppilaat vähenevät ja kustannukset vähenevät sivistyspalveluilta. Mikäli osakuntaliitos toteutuu, on syytä tarkastella myös kuljetusten järjestämistapaa. myöntänyt avustusta 10 % hyväksytyistä kustannuksista. Joukkoliikenteen reitistön uudelleenorganisointi on joka tapauksessa agendalla. Mahdollisella Jakkukylän liittämisellä osaksi Ii:n kuntaa ei olisi merkittäviä vaikutuksia hyvinvointipalvelujen henkilökuljetusten näkökulmasta. Aluetaksilta ostettavien kuljetuspalvelujen tarve vähenee hieman. Ympäristöpalvelut x Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteina olevien toimintojen määrä on vähäinen, eikä niiden siirtymisellä Oulun kaaren ympäristöpalveluille ole kokonaisuuteen oleellista vaikutusta. Yli-Iin alueen eläinlääkintähuolto, johon Jakkukyläkin kuuluu, ostetaan tällä hetkellä Oulun kaaren ympäristöpalveluilta. Muutostarpeita ympäristötoimen eläinlääkintähuollon voimavaroihin ei Jakkukylän liittämisestä Oulunkaaren ympäristöpalvelut tuottaisivat alueen ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelut. Resurssi eläinlääkintään pysyisi entisellään, mutta maksajaksi tulisi iin kunta. Ympäristöterveydenhuollon kannalta lisäresurssin tarve ja hinta ei aiheuta ongelmia.

aiheutuisi. Ainoastaan Oulun kaarelta ostettavien eläinlääkäripalvelujen tarve vähenisi jonkin verran. Ympäristönsuojelun säännöllisiä valvontakohteita ei varsinaisen kyläkeskuksen alueella ole. Kyläkeskuksen pohjoispuolella sijaitsee luvitetut louhos ja jätteenkäsittelyalue. Ympäristönsuojeluyksikön näkökulmasta Jakkukylän liittämisellä osaksi Ii:n kuntaa ei ole merkittäviä vaikutuksia. 2. Ympäristövaikutukset Muutoksen kohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta Ympäristön Luonnon monimuotoisuuden tai vesistöjen osalta liitoksella ei ole vaikutuksia. kä myös ympäristöpalveluiden osalta (vrt. palvelut). Luonnon monimuotoisuuden tai vesistöjen osalta liitoksella ei ole vaikutuksia. kä myös ympäristöpalveluiden osalta (vrt. palvelut). 3. Organisaatio- ja henkilövaikutukset? Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta Organisaation tehtävien määrä Perusopetuksesta huolehtiva koulu siirtyy Ii:n kuntaan. Samoin tekee varhaiskasvatuspalveluja antava päiväkoti. Perustehtävien määrä ei lisäänny, henkilökunnan määrässä muutoksia.

Henkilöstön määrä Koulun neljä opettajaa, veneen kuljettaja ja varhaiskasvatuksen kolme perhepäivähoitajaa siirtyvät Ii:n kuntaan liikkeenluovutus periaatteella. Kuntademokratia Jakkukylän äänestysikäiset äänestävät Ii:n ehdokkaita vasta v.2021 kuntavaaleissa. Henkilöstö lisääntyy (perusopetus, varhaiskasvatus, ateria ja tilapalvelut) Jakkukylän äänestysikäiset äänestävät Ii:n ehdokkaita vasta v.2021 kuntavaaleissa. Jakkukylän alue kuuluisi Iin lähineuvoston toimialueeseen Kylän luonne ja asukkaiden omatoimisuus Aktiivinen toiminta jatkunee saman kaltaisena myös osana Ii:n kuntaa. Aktiivinen toiminta jatkunee saman kaltaisena myös osana Ii:n kuntaa. 4. Taloudelliset vaikutukset? Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta Käyttötalousvaikutukset Liitos vaikuttaa eri palveluprosessien käyttötalouteen (vrt. palvelut). Palveluiden kustannusten taso on suurin piirtein samaa suuruus luokkaa verotulojen ja valtionosuuksien kanssa eli reilut 2 miljoonaa. Vaatii palveluiden sopeuttamista, jotta käyttötalousmenot vähenevät valtionosuuksien ja verojen verran. Muuten Liitos vaikuttaa eri palveluprosessien käyttötalouteen menoja lisäävästi. Kirjastopalvelut n. + 10 000 /vuosi. Opetus- ja varhaiskasvatuksen palkkakulut n. + 280 000 340 000 /vuosi. Opetuksen- ja varhaiskasvatuksen

osakuntaliitoksen taloudelliset vaikutukset ovat negatiiviset. materiaali- ja ostopalvelukustannukset + 35 000 /vuosi Ateriapalvelut + 60 000 /vuosi Puhdistuspalvelut + 45 000 /vuosi Koulun lämmityskustannukset n. + 35 000 /vuosi + muut kiinteistökulut n. 30 000 /vuosi MAVI:n kustannukset nykyisistä maatiloista Jakun alueella + 4 000 /vuosi Investointitarpeet vaikutuksia investointitarpeeseen Koulun lämmitysmuodon muuttaminen öljystä maalämpöön n. 130 000. Verotulot ja valtionosuudet Jakkukylän osakuntaliitoksella ei ole suurta merkitystä kaupungin talouteen. Oulun kaupungin verotulot olivat 708 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 342 miljoonaa euroa vuonna 2014. Mikäli arvioidaan keskimäärin 450 henkilön vaikutusta Oulun kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin, niin saadaan kokonaisvaikutukseksi 2,4 miljoonaa euroa vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan. Näistä 2,4 miljoonasta verotulojen osuus on noin 1,6 miljoonaa ja valtionosuuksien osuus 0,8 miljoonaa. Huomioitavaa että yleisesti Iin verotulot lisääntyisivät (nykyisillä verotuskäytänteillä) arviolta 1, 6 2,1 milj. euroa riippuen keskiansiosta. Valtionosuuksienlisäys olisi 1,35 milj. euroa. Vaikutuksia erityisesti verotulojen arviointiin on vaikea tehdä tulevaisuuteen, koska maakuntahallinnon perustamisen jälkeen kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteet tulevat muuttumaan, eikä tulevista lin-

keskitulot Jakkukylässä on matalammat kuin Oulun kaupungissa yleensä, jonka vuoksi vaikutus verotuloihin ei ole niin iso kuin koko kaupungin keskiarvoon perustuvassa arviossa. Jakkukylän osakuntaliitosesityksessä jakkukyläläiset ovat arvioineet, että verotulot pienenevät noin 2 miljoonalla. Vaikutuksia erityisesti verotulojen arviointiin on vaikea tehdä tulevaisuuteen, koska maakuntahallinnon perustamisen jälkeen kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteet tulevat muuttumaan, eikä tulevista linjauksista ole vielä päätöksiä. jauksista ole vielä päätöksiä. Jakkukyläläisten kunnallisveroprosentti kasvaisi 1,5 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöverot kasvaisivat 0,15 prosenttiyksiköllä. Tällä on vaikutusta jakkukyläläisten käytettävissä oleviin raharesursseihin. Huomioitavaa on kuitenkin, että Jakkukyläläisten kunnallisveroprosentti kasvaisi 1,5 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöverot kasvaisivat 0,15 prosenttiyksiköllä osakuntaliitoksen toteutuessa. Tällä on vaikutusta jakkukyläläisten käytettävissä oleviin resursseihin. 5. Yritysvaikutukset Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta Jakkukylän yritysten toimintaedellytykset Oulussa tai Ii:ssä Mahdollinen osakuntaliitos ei paranna eikä heikennä yritysten toiminta-edellytyksiä yhtenäisellä Mahdollinen osakuntaliitos ei paranna eikä heikennä yritysten toimintaedellytyksiä yhtenäisellä

talousalueella. talousalueella. Alueen (Oulu ja Ii) elinkeinorakenne Osakuntaliitoksella ei ole vaikutusta alueen toimivuuteen tai yrittäjyyteen. Osakuntaliitoksella ei ole vaikutusta alueen toimivuuteen tai yrittäjyyteen. 6. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö? Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta Yhdyskuntarakenteen eheys Jakkukylä ja koko entinen Yli-Ii ovat hajaasutusaluetta. Siihen pätevät Oulun valtuuston linjaamat maankäytön periaatteet. Maankäytön periaatteista linjataan Iin valtuustossa. Rakennustonttien Lupakäsittelyä ja kaavoitusta ohjaa MRL. Lupakäsittelyä ja kaavoitusta ohjaa MRL. Tonttitarjonta perustuu yksityiseen maanomistukseen ja rakentaminen sallitaan tarveharkintamenettelyllä. Tonttitarjonta perustuu yksityiseen maanomistukseen ja rakentaminen sallitaan tarveharkintamenettelyllä.