01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtion aluehallinto uudistuu vuoden alusta lähtien. Lääninhallitusten, Työ- ja elinkeinokeskusten, Alueellisten ympäristökeskusten, Ympäristölupavirastojen, Tiehallinnon tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenteen viranomaistehtävät kootaan ja organisoidaan uudelleen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja Aluehallintovirastoihin. Hallitus on antanut Eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 59/2009 vp). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten pääasiallisena tehtävänä on tukea alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun kehittämistä, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strateginen ohjaus tapahtuu ao. ministeriöiden yhteistyönä ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö) asettavat alustavasti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle : Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen Ilmastomuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 461 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 3) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriöön on tarkoitus perustaa 1.7. yhteistoiminta-asiamiehen toimisto, mikä toteutetaan ministeriön nykyisten määrärahojen ja henkilövoimavarojen puitteissa. Yhteistoimintaasiamiehen toimiston perustamiseen liittyen hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 % sovittuna aikana (v. 2008: 60 %). Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje on < 1,5 % (v. 2008: 1,2 %). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Työvoimaopiston toimintaa kuvaavia tunnuslukuja 2008 toteutuma 2009 tavoite tavoite Opiskelijapalautteen arvosana (1 10) 8,3 8,3 8,4 Koulutukseen osallistuneiden määrä (henkilöä) 1 531 1 350 1 500 Määrärahan arvioitu käyttö Tutkimus- ja selvitystoiminta sekä strategiset hankkeet 3 500 000 Työvoimaopiston toimintamenot 1 110 000 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus- ja muut menot 300 000 Muut toimintamenot 46 551 000 Yhteensä 51 461 000 Työvoimaopisto vastaa TE-toimistojen valtakunnallisen henkilöstökoulutusohjelman valmistelusta, koulutusohjelmien toteutuksesta ja kehittämisen koordinoinnista. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 10 000 opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa opiskelijatyöpäivän hinta on noin 111 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteutuma 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot 54 996 56 037 54 461 Bruttotulot 3 490 2 395 3 000 Nettomenot 51 506 53 642 51 461 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 700 siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 716 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 166 000 euroa) -12 VaEL-maksun muutokset 2005 151 Hallinnollinen taakka (kertamenon vähennys) -350 Siirto momentille 32.20.40 (kertamenon vähennys) -500 Siirto momentilta 32.30.01 (2 htv) 110 Tuottavuustoimet (-26 htv) -1 404 Uudelleenkohdentaminen -598 Tasokorotus 422 Yhteensä -2 181 talousarvio 51 461 000 2009 talousarvio 53 642 000 2008 tilinpäätös 52 522 000 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot Momentille myönnetään nettomäärärahaa 206 128 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 1 682 000 euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
4) naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmästä ja järjestelmän kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen sekä 5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnan kehittäminen Henkilöstön työhyvinvointi on vähintään hyvällä 3,4:n tasolla (työtyytyväisyysindeksi 1 5) Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän 200 000 euroa momentille 12.32.30. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 99 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi, joista 89 on jo otettu huomioon organisaatioista siirtyvissä määrärahoissa ja henkilötyövuosissa ja 10 henkilötyövuoden kohdentuminen täsmentyy myöhemmin. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 212 133 Bruttotulot 6 005 Nettomenot 206 128 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 5 205 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 845 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 640 Kustannusvastaavuus, % 76 Määrärahan mitoitus 1 000 euroa Htv (vain toimintamenot) TE-keskuksista siirtyneet (mom. 32.30.01) 86 188 1 426 Lääninhallituksista siirtyneet (mom. 28.01.(10)) 10 960 247 Maistraateista siirtyneet (mom. 28.40.02) 495 9 Tiehallinnosta siirtyneet (mom. 31.10.01) 44 309 562 Merenkulkulaitoksesta siirtyneet (mom. 31.10.01) 548 6 Alueellisista ympäristökeskuksista siirtyneet (mom. 35.01.(02)) 64 976 1 187 Suomen ympäristökeskuksesta siirtyneet (mom. 35.01.04) 250 4 Työsuojelupiireistä siirtyneet (mom. 33.70.01) 315 7 VaEL-maksun muutokset 2005 (jakamaton) 1 200 Tuottavuusohjelma -450-10 Perustamiskulut 1 000 Uudelleenkohdentaminen -3 663 Yhteensä 206 128 3 438 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 26.40.30, 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 49, 30.40.20, 51, 52, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
32.20.45, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.63 ja 64, 32.60.40, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 61, 63 ja 77 sekä 35.20.64. talousarvio 206 128 000 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 369 000 euroa. 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä 2) työ- ja elinkeinohallinnossa ennen vuotta palvelunsa aloittaneiden siviilipalvelusvelvollisten päiväraha- ja ylläpitokustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on edellisvuosien tasolla ollen noin 2 400 hakijaa vuodessa. Palvelukseen kutsuttavien ja siviilipalveluskeskuksessa koulutettavien siviilipalvelusvelvollisten määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman laskevan ollen noin 1 600 1 700 palvelusvelvollista vuodessa. 2008 2009 toteutuma arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 472 2 400 2 400 Koulutetut, henkilöä 1 651 1 700 1 700 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 150 150 150 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 424 526 euroa ja vuonna 2008 yhteensä 335 478 euroa. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien siviilipalveluspaikkojen määrän kasvua. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla. talousarvio 6 369 000 2009 talousarvio 6 263 000 2008 tilinpäätös 4 505 724 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha Momentille myönnetään 2 140 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. talousarvio 2 140 000 2009 talousarvio 1 470 000 2008 tilinpäätös 737 000 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 64 356 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien sekä momentilta 32.50.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 500 000 euroa siirtona momentille 32.20.40. talousarvio 64 356 000 2009 talousarvio 61 240 000 2008 tilinpäätös 64 647 007 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin sekä 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
talousarvio 20 000 2009 talousarvio 20 000 2008 tilinpäätös 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet Momentille myönnetään 10 300 000 euroa. 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö 320 000 YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut 630 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 2 000 000 OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 806 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 370 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 46 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu 3 210 000 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 350 000 Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRE- NA) jäsenmaksu 200 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 368 000 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 1 000 000 Yhteensä 10 300 00 0 talousarvio 10 300 000 2009 talousarvio 9 395 000 2008 tilinpäätös 9 295 000 (92.) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2009 talousarvio 10 210 000 2008 tilinpäätös 6 918 121 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio 10 000 2009 talousarvio 10 000 2008 tilinpäätös 6 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5