Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja
Sisältö 1. Tausta: maapallon kantokyky ja kestävän kehityksen tavoitteet 2. Ekosysteemipalvelut LUOKITUS: fotosynteesi, aineiden kierto, tulvasäätely, ilmastonsäätely ruoka, vesi, lämpö, suoja - perustarpeemme 3. Ihmisen rooli ekosysteemipalvelujen tuottamisessa yhteistyö luonnon kanssa tarvitsemmeko toisiamme? 15.11.2016 Liisa Pietola / MTK
Ympäristövastuullisuus Tunnistaa planetaariset rajamme Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos Typen kierto Saasteet ilmassa, vedessä Merien happamoituminen Otsonikato Fosforikierto Makean veden käyttö Maankäyttö Rockström et al 2009/ Science 2015
2, 6, 7, 4, 13, 15 Kestävä kehitys on ruokaa, työtä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnonhoitoa = ekosysteemipalveluita
Ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut Provisioning Services Biomassa: ruoka, energia- ja ainespuu viljelty ja luonnon antimet kuidut, biokemikaalit Makea vesi, Geenivarastot Säätelypalvelut Regulating Services Ilmaston säätely Tulva ja tautiensäätely Veden- ja ilmanpuhdistus Pölytys Ylläpitopalvelut: Supporting Services Primäärituotanto/ Fotosynteesi Aineiden kierto Maaperän muodostuminen Kulttuuripalvelut Cultural Services Maisemanhoito, Virkistys, ekoturismi Koulutus Millenium Assesment, mukaeltu 15.11.2016 Liisa Pietola / MTK
Fotosynteesi Aurinkoa, Hiilidioksidia ja Vettä CO 2 O 2 Hiilihydraatteja ja Happea BIOMASSAA ja HAPEKASTA ILMAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45 % hiiltä 3,7 * hiilen massa = hiilidioksidiekvivalentti H 2 O 15.11.2016 Liisa Pietola / MTK
Aineiden kierto Wikipedia Climate Fieldview 2016: support@climate.com
Ilmaston säätely: Kasvihuonekaasut CO 2 sidonta? Komission käyttämä materaali 2016
Ilmastonmuutos haastaa ekosysteemipalveluja Sään ääri-ilmiöt: Tulvat, roudattomat talvet Hellepiikit Taudit, tuholaiset, vieraslajit EPÄTAVALLISIA VUOSIA USEAMMIN RISKIT JO KASVANEET Sopeutumisessa oleellista: Kuivatus ja maan rakenteen hoito Ihmisen toimia tarvitaan sopeutumiseen
Ihmisen rooli? 1. Tuotantopalvelut: Biomassa: ruoka ja puutavara viljelty ja luonnon antimet 2. Ylläpitopalvelut: Fotosynteesi Aineiden / ravinteiden kierto, Maaperän muodostuminen 3. Säätelypalvelut Ilmaston säätely Veden- ja ilman puhdistus Tulva- ja tautiensuojelu Pölytys 4. Kulttuuripalvelut Maisema, virkistys, koulutus Ihmiskunnan elämä ja hyvinvointi sekä ekosysteemipalveluiden saatavuus perustuvat luonnon monimuotoisuuteen ja sen ylläpitämiin toimintoihin (TEM 2014, Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050) Ihmisen, viljelyn ja maaperän hoidon rooli tunnistettava!
Maatila osana ekosysteemipalveluja Maatilan tuottamia ekosysteemipalveluita (Teho+ -hankkeen julkaisuja 5/2014 /YM, MMM): Tuotantopalvelut: viljelytuoteet - lihatuotteet - riista, marjat ja sienet Ylläpitävät palvelut: fotosynteesi - ravinteiden ja hiilen kierto - maaperän rakenne Säätelypalvelut: ilmastonmuutoksen torjunta - hiilensidonta veden puhdistus ja hengitettävä ilma tulvien, myrskytuhojen ja eroosion ehkäisy maaperän tuottokyvyn ylläpito - melun torjunta pölytyspalvelut tautien ja tuholaisten torjunta (vastustuskyky) Kulttuuripalvelut: maisema ulkoilu, virkistys ja luontomatkailu koulutus ja kasvatus metsien ja maalaismaiseman merkitys taiteessa
Biomassa vettä, hiiltä ja ravinteita (NPK Ca Mg S + 10 muuta) VILJELYLLÄ RUOKAA - KUITUA - REHUA Kasvipeitteisessä maassamme Metsää 75 %, peltoa 7 % humidissa ilmastossa Vettä riittää Salaojituksen tukisäätiö Kuva: Airi Kulmala
Biomassan kasvu sitoo hiiltä me ja luonto kierrätämme Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan. = viestivientiä ilmastopolitiikkaan On nähtävä aikajänne 15.11.2016 Liisa Pietola / MTK
YDIN: Kuinka paljon ja miten tuotetaan Kuinka paljon = sato Miten = päästöt Päästöt lasketaan: N 2 O, CH 4, CO 2 5 tn/ha = 20 Mt SATO 20 Mt CO 2 /v Sadon hiilensidonta nollautuu sadonkorjuussa Sadon hiili saatava mukaan, jotta saadaan resurssitehokkuus Huomioidaan; kasvinjätteiden hiilensidontaa kivennäismailla PELTO Jää seilaamaan merille - Kunnes kulutetaan, jossa päästö on nolla
On nähtävä maan hiilivarasto ja hiilenkierto Pellot ja lehmät päästävät 20-25 Mt CO 2 -ekvivalenttia 2 Mt CO 2 Pellot sitovat 30-35 Mt CO 2 -ekvivalenttia Kuivamassassa 45 % hiiltä C = 12 g/mol CO 2 =44 g/mol Esim. 5 tn = 2,3 tn C ja 8,3 tn CO 2 -ekv Maan hiilivarasto
Aineiden kierto osa kestävää luonnonvarojen hoitoa Kestävä maa- ja metsätalous, = biotalouden perusta seisoo kestävän kehityksen kolmella pilarillaan tuottavalla maalla osana luonnon toimintoja ja aineiden kiertoa, monimuotoista ympäristöä ja kulttuurimaisemaa Pietola/ Leipä Leveämmäksi 2/2014
Miten luonnosta saatavat ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti huomioidaan viljelyssä? KASVIT: pölytys, luontaiset viholliset kasvinsuojelussa MAAPERÄ: typen sidonta, maan mururakenne, ojitus Kuva: Salaojayhdistys
Kasvu lähtee maan rakenteesta - huokostilasta eli hapesta ja vedestä ja sen jälkeen ravinteista
YDIN: Ihminen tarvitsee luontoa entä luonto meitä? Ekosysteemipalveluissa luonnon palveluita ja yhteistyötä ihminen kanssa. Tällaisiin ekosysteemipalveluihin kuuluvat esimerkiksi ruuan, aines- ja energiapuun tuottaminen, mutta myös hiilen sidonta ilmastotyönä sekä tulvasäätely peruskuivatuksella unohtamatta maiseman hoitoa. Ilman maaseudun elinkeinoja ekosysteemipalvelut olisivat köyhempiä. Kestävä maa- ja metsätalous parantaa ravinteiden kiertoa ja puhdistaa elinvoimaisilla metsillään ilmaa sitoen samalla hiilidioksidia ilmakehästä sekä rikastuttaa biotooppien kirjoa mm. karjataloudella. Olemme osa ratkaisua ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Emme vain hyödynnä ulkopuolisena ekosysteemipalveluita, vaan myös tuotamme niitä koko yhteiskunnan sekä luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.
KIITOS liisa.pietola@mtk.fi