MTK-Satakunta. Ympäristö ja maankäyttö. Syyskokous Ajankohtaista: Liisa Pietola, ympäristöjohtaja

Transkriptio

1 MTK-Satakunta Syyskokous Ajankohtaista: Ympäristö ja maankäyttö Liisa Pietola Liisa Pietola, ympäristöjohtaja

2 Uudelle itsenäisyyden vuosisadalle hyvinvoinnin tekijänä Kestävän kehityksen tavoitteet Maa- ja metsätalouden rooli luomakunnan hyvinvoinnin vaalijana Haasteemme ilmastonmuutos vaikeudet pelloilla ja metsissä Yhteiskunnan heikko elinkeinojemme tuntemus metsienhoito LULUCF, vihreä verkosto, Paineet ympäristön ja maankäytön lisäsääntelylle maaperädirektiivi, turvemaat REDII Kansainvälinen sopimukset avuksi ohjaamaan EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikkaa ja palauttamaan tuottavan maaperän arvostus: Pariisin ilmastosopimus ja sen toimeenpano Bonnin ilmastokokous COP23 Kansainvälinen maaperän vuosikymmen Tuleva CAP: Ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet Lisa Pietola

3 Uusi ympäristöohjelmamme Perustana kestävän kehityksen tavoitteet Lupauksemme: Turvata luonnon monimuotoisuutta Huolehtia maan tuottavuudesta ja puhtaudesta Suojella vesiä Ratkoa energiakysymyksiä Tehdä ilmastotekoja Arvostaa maaomaisuuttamme Liisa Pietola

4 Meidän on mahduttava maapallon rajoihin Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos Typen kierto Saasteet ilmassa, vedessä Merien happamoituminen Otsonikato Fosforikierto Makean veden käyttö Maankäyttö

5 Kestävä kehitys on ruokaa, työtä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnonhoitoa hyvinvointia Maa- ja metsätalous yhteen sovittaa ihmisen ja luonnon hyvinvointia

6 Tavoitteemme sovittaa kestävän kehityksen tavoitteet maapallon rajoihin: Maankäytöllä ratkaiseva merkitys Ruokaa (SDG 2) ja hyvinvointia (SDG 3) Maalla kasvanutta + Ilmaperunoita Maaperän hyvinvointia (SDG 15) Ilmasto (SDG 13), puhdas energia (SDG 7) Vedet (SDG 6, 14) Liisa Pietola

7 Miksi maalla kasvanutta? Ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut Provisioning Services Biomassa: ruoka, energia- ja ainespuu viljelty ja luonnon antimet kuidut, biokemikaalit Makea vesi, Geenivarastot Säätelypalvelut Regulating Services Ilmaston säätely Tulva ja tautiensäätely Veden- ja ilmanpuhdistus Pölytys Ylläpitopalvelut: Supporting Services Primäärituotanto/ Fotosynteesi Aineiden kierto Maaperän muodostuminen Kulttuuripalvelut Cultural Services Maisemanhoito, Virkistys, ekoturismi Koulutus Millenium Assesment, mukaeltu

8 Vastuullinen ruuantuotantomme seisoo kestävän kehityksen kolmella pilarillaan tuottavalla maalla, osana luonnon toimintoja ja aineiden kiertoa, monimuotoista ympäristöä ja kulttuurimaisemaa. Pietola/ Leipä Leveämmäksi 2/ Pietola / MTK

9 Biomassan kasvu sitoo hiiltä me ja luonto kierrätämme Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan. = viestivientiä ilmastopolitiikkaan H 2 0 CH Liisa Pietola On nähtävä aikajänne Ja päästöjen suhteellisuus Luonnontiede

10 Ravinteiden käytön optimointia Photo: A. Kulmala Photo: A. Kulmala Photo: A. Kulmala

11 Ravitseva ja kestävä ruoka hyvinvointimme Kulutettu Monipuolisesti (SDG:t 2,3,12) Kohtuudella (SDG:t 3,12) Vailla ruokahävikkiä (SDG 12) Tuotettu Täsmäteknologialla resurssitehokkaasti (SDG:t 4, 6,7, 9,13,14,15) Paikallisesti (SDG:t 10,16,17) Pienellä suhteellisella vedenjalanjäljellä (SDG 4, 6, 9) Puhtaassa ympäristössä (SDG:t 6,7, 13,14,15) Eläinten hyvinvointia kunnioittaen (SDG:t 2, 4, 6, 7,15) Kustannustehokkaasti (SDG:t 4, 8, 9) Sosiaalisesti kestävästi (SDG:t 4,5,8,9,10,16,17) Vastuullisesti (SGD 12) Liisa Pietola

12 Ilmastopolitiikkaa monella foorumilla Bonnin COP23-kokous, marraskuu 2017 Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano - sisältö, rakenne, aikataulu Edistyminen maataloudessa: Päästiin sopuun käytännön ilmastotoimista, jolla maatalous voi osallistua päästövähennyksiin ja hiilensidontaan, unohtamatta sopetumistoimia. Hiilettömyys-aloite, jossa Suomi mukana Uuden CAP:n kärki ilmasto ja ympäristö EU:n lainsäädäntö Pariisin sopimuksen lupausten toteuttamiseksi 2017 lopulla? Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite 39 %, mutta maankäyttösektorin LULUCF lainsäädäntöehdotus nostamassa tavoitteen lähelle 60 %, mikä vastoin Eurooppa-neuvoston linjauksia Eduskunnassa VN:n selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikasta v 2030 Jos metsät päästölähde, taakanjakosektorilla tehtävä enemmän päästövähennyksiä Suopeltojen tulevaisuus? linkittyvät energian kestävyyskriteereihin REDII Riskiperusteisuus ja hyvät viljelymenetelmät ratkaisuksi glyfosaatti Pietola / MTK

13 Kiertotalous nousee vahvasti esiin Komission 2015 julkaisema kiertotalouspaketti etenee: Muovistrategia tarkoitus julkaista joulukuussa Biotalousstrategia päivitetään vastaamaan kiertotalouden ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Kotimaassa ravinteiden kierrätys monissa hankkeissa: Olemme ehdottomia maaperän puhtaudelle, jota ei saa vaarantaa. Kierrätysravinteet eivät puhdista vesiä vaan miten ravinteita käytetään Pietola / MTK

14 Itämeri ja vesiensuojelu Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen Itämeren alueen strategiasta, 15a/2017: Historialliset päästöt HELCOM:n raportti Itämeren tilasta kommenteilla, HELCOM:n ministerikokous , aiheina HELCOM:n Itämeri-raportti, toimintasuunnitelman (BSAP:n) päivitys Aiheena ravinnetalousstrategia (Nutrient managment strategia) Vesipuitedirektiivin päivitys Prosessia pitäisi yksinkertaistaa, jotta kaikki jäsenmaat ja toimijat pystyisivät aidosti osallistumaan vesienhoitosuunnitelmiin Suomessa riittävät resurssit pitkäaikaiselle seurannalle & selvyys mistä lähteistä kuormitus on peräisin Rahoitus CAP:n ympäristöohjelmassa tai vaihtoehto? Pietola / MTK

15 Ympäristöluvat: Eläinsuojia ilmoitusmenettelyyn YSL:iin uusi kevyempi ja sujuvampi ilmoitusmenettely ympäristölupa- ja rekisteröintimenettelyn rinnalle Hallituksen esitys sai kriittistä palautetta erityisesti huonosta valmistelusta johtuen, mm. vaikutusten arviointi puuttui runsaasti korjaus-/tarkennustarpeita Eläinsuojille ilmoituksen käsittelyn tueksi toimialakohtainen asetus (valmistelu käynnissä), haasteena mm. etäisyys- ja lannanlevitysalavaatimukset Ilmoitusmenettelyä EI sovellettaisi IE-direktiivilaitoksiin, harkinnanvaraista YVA:a edellyttäviin eläinsuojiin, turkistarhoihin eläinsuojiin, jotka tarkoitettu väh. 400 lypsylehmälle, 800 lihanaudalle, 1000 emolehmälle tai muuhun eläinsuojaan, jonka ey-määrä väh ey jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle (1 ja 2 lk) ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa jos toiminta sijoitetaan tulvanalaiselle alueelle Selkeä hyöty käsittelyn 90 vrk määräaika Toimivaltarajat (kunta vai Luova) YSA:ssa, jonka valmistelu käynnissä Siirtyminen, kun uusi lupa tulisi ajankohtaiseksi tai vanhaa olisi tarkistettava Pietola / MTK

16 Luonnonsuojelu ja lintuvahingot - Luonnonsuojelu: Oman toiminnan kehittäminen ja asiaan sitoutuminen auttaa osoittamaan, että vapaaehtoiset keinot ovat riittäviä. - Lintuvahingot: Rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen vuoksi tehtyjen avustuspäätösten lukumäärä ja myönnettyjen avustusten euromäärä ovat kasvaneet merkittävästi. Vahingot kohdistuvat suurelta osin maatalouteen. Vahinkojen korvausmenettely on uudistettava pikaisesti säätämällä uusi laki, jotta monin tavoin ongelmallinen nykyjärjestelmä saadaan Suomen perustuslain mukaiseksi, korvaustasoiltaan riittäväksi ja menettelyiltään sujuvaksi. Toimivan korvausjärjestelmän ohella myös lainsäädännön tulkinta esim. häirintään myönnettävien poikkeuslupien osalta on oltava järkevää Pietola / MTK

17 Rakentaminen ja maankäyttö Lunastuslaki ja MRL:n kokonaisuudistus Oikeusministeri Häkkänen on luvannut perustaa työryhmän pikimmiten valmistelemaan lunastuslain osittaista uudistusta. Työryhmää ei ole vielä nimetty. Ensisijainen vaatimuksemme on lunastuskorvauksen nostaminen 25%:lla Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on käynnistynyt erilaisilla selvityksillä. Varsinainen lain kirjoitustyö jää seuraavalle hallitukselle. MTK on esittänyt, että työ saataisiin mahdollisimman pitkälle tällä hallituskaudella, jotta uusi laki saataisiin yhteensovitettua maakuntauudistuksen kanssa Pietola / MTK

18 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olivat eduskunnan käsittelyssä Tulevat voimaan mahdollisesti ensi vuoden alusta. Uudet VAT:t keskittyvät valtakunnallisesti merkittäviin asioihin, ovat täsmällisiä ja johdonmukaisia Tarkoitus on lisätä kuntien päätösvaltaa MTK on kritisoinut kahta tavoitetta 1.Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoite Eheyttäminen johtaa helposti hajarakentamisen vaikeuttamiseen, mikäli suurten kaupunkiseutujen määritelmää ei täsmennetä 2.Viheralueverkoston ja ekologisten yhteyksien turvaaminen VATeissa tulisi selvästi ilmaista, että maa- ja metsätalousalueet edustavat vihreää infrastruktuuria ja että alueiden pirstominen tarkoittaa uusien taajama-alueiden ja valtaväylien suunnittelua jäi kirjaamatta Pietola / MTK

19 Yksityistielaki uudistuu Yksityistielain kokonaisuudistus, tulossa voimaan vuoden 2020 alusta. Lain perusperiaatteet säilyvät ennallaan eli maanomistukseen liittyvä tiekuntien jäsenyys ja kulut jaetaan tiestä saatavan hyödyn mukaisesti. Byrokratiaa puretaan ja päivitetään nykyaikaan. Pienimuotoinen ja edullinen tiekuntien hallinnointi tulee säilymään mahdollisena. Kuntien tielautakuntien lakkauttaminen nostanee muutoksenhaun kynnystä MTK edellyttänyt omaisuudensuojakysymyksen varmistamista johtojen sijoittamisessa tiealueelle Pietola / MTK

20 KIITOS Liisa Pietola / MTK