Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan toimeentulo ja huolenpito ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen ottaen huomioon Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset Vastaanotolla tarkoitetaan vastaanotto- ja järjestelykeskusten sekä niiden järjestämien vastaanottopalvelujen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on kansainvälistä suojelua hakevan toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen. Vastaanottokeskuksella tarkoitetaan paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut; lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia.
Vastaanottopalvelut Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi kansainvälistä suojelua hakeva on rekisteröity. Vastaanottopalveluihin kuuluu majoitus (osassa keskuksista myös ateriat) vastaanotto- ja käyttöraha sosiaalipalvelut terveydenhuoltopalvelut tulkki- ja käännöspalvelut työ- ja opintotoiminta vapaaehtoinen paluu tiedon antaminen Ilman huoltajaa oleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasuntoloissa voidaan järjestää täysi ylläpito.
Vastaanoton muutamat erityispiirteet Vastaanottokeskuksen toimintaan ja tehtäviin liittyy paljon muutakin kuin vain se mitä on sanottu lainsäädännössä vastaanottopalveluista: turvapaikkaprosessiin liittyvät toimet turvallisuuteen liittyvät toimet asiakkaiden kuntaan siirtymiseen liittyvät toimet Käytännössä vastaanottokeskus on riippuvainen monen muun toimijan toimista ja toisin päin. Vastaanottokeskukset eivät myöskään ole vain toisistaan irrallisia palveluntuottajia, vaan vastaanoton toimiminen kokonaisuudessaan edellyttää erilaista käytännön yhteistyötä ja toimimista osana järjestelmää: asiakassiirrot tietojenvaihto
Vastaanottojärjestelmän toiminta-ajatus 2020 Ihmisarvoinen kohtelu, majoituspaikka ja toimivat vastaanottopalvelut kaikille turvapaikanhakijoille Vastaanottojärjestelmä ylläpitää sosiaalista turvallisuutta ja tarjoaa ihmisarvoisen kohtelun sekä majoituspaikan kaikille turvapaikanhakijoille. Toimivien vastaanottopalveluiden kautta edistetään ja ylläpidetään asiakkaina olevien aikuisten ja lasten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Kaikkien asiakkaiden huolenpito ja arkinen selviytyminen turvataan sekä apua tarvitsevien ongelmissa autetaan.
Maahanmuuttoviraston rooli vastaanotossa Vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluvat Maahanmuuttovirastolle (vastaanottoyksikkö, hallinto- ja kehittämispalvelut, suunnittelu- ja talousyksikkö yhteistyössä) Maahanmuuttovirasto sopii kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa vastaanotto- tai järjestelykeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanotto- ja järjestelykeskuksen perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä palvelujen tuottajalle korvauksen vastaanottopalveluiden järjestämisestä Maahanmuuttovirasto vastaa valtakunnallisten osarekisterien (asiakastiedot, potilastiedot ja edustajat) ylläpidosta ja toimii siltä pääasiallisena rekisterinpitäjänä.
Maahanmuuttoviraston tehtävät vastaanotossa Vastaanoton kapasiteetista, valmiudesta ym. huolehtiminen (alueellinen ja valtakunnallinen taso) Strateginen suunnittelu ja toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen Vastaanottoon liittyvät hankinnat, sopimukset ja talous Vastaanoton valvontaohjelma Vastaanoton ohjeistus Vastaanottokeskusten henkilökunnan koulutus Vastaanoton turvallisuuden ohjaus ja suunnittelu Kansallisen tilannekuvan ylläpito/ tiedon kerääminen Kansallisen ja alueellisen tason yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon; kuntaan siirtymisen kysymyksissä Kansainvälinen yhteistyö vastaanoton asioissa Maahanmuuttopolitiikan toimeenpano
Vastaanottoyksikön organisaatio Migrissä Vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen Valmius ja varautuminen Tilannekeskus Kimmo Lehto Ulla Harmonen Majoituskapasiteetti ja tilahallinta - tulosalue Pekka Nuutinen Sisällönohjaus ja kehittäminen - tulosalue Olli Snellman
Viikkokohtainen hakijamäärä vuoden 2016 alusta (13.6.2016)
Vuoden 2016 alusta: aikuiset: 3096, lapset: 233 (13.6.2016)
Vastaanottokeskukset ja alaikäisyksiköt
Vastaanottokeskuksia lakkautetaan ja majoituspaikkoja vähennetään (29.3.2016) 33 vastaanottokeskusta lakkaa toimintansa. Näiden lisäksi 10 keskuksen määräaikainen sopimus päättyy. Majoituspaikkoja vähennetään myös useista vastaanottokeskuksista, jotka jatkavat toimintaansa. Lakkautusten, sopimusten päättymisien ja vähennysten seurauksena majoituspaikkoja vähenee yhteensä 7 232, joista 613 alaikäisille yksintulleille turvapaikanhakijoille tarkoitetuista yksiköistä. Supistukset astuvat voimaan vaiheittain, viimeiset syyskuun loppuun mennessä. Näiden ja aikaisemmin ilmoitettujen lakkautusten ja majoituspaikkojen vähennysten jälkeen majoituspaikkoja jää aikuispuolen yksiköihin noin 20 700 ja alaikäisyksiköihin noin 1 700.
Vastaanottokeskuksia lakkautetaan ja majoituspaikkoja vähennetään (30.5.2016) Maahanmuuttovirasto suorittaa 5700 paikan lisäsupistuksen (lakkautusten, sopimusten päättymisien ja vähennysten kautta). 5 700, joista vajaat 900 alaikäisille ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille tarkoitetuista yksiköistä Maahanmuuttovirasto lakkauttaa 23 aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusta ja 21 alaikäisyksikköä. Toiminta lakkaa näissä keskuksissa pääosin marraskuun loppuun mennessä. Majoituspaikkoja vähennetään myös useista vastaanottokeskuksista, jotka jatkavat toimintaansa. Supistukset astuvat voimaan marras-joulukuussa 2016. Aikuispuolen yksiköihin jää noin 15 000 ja alaikäisyksiköihin noin 800 paikkaa tämän jälkeen.
AMIF Vastaanottojärjestelmään aiottu hanke tulisi suunnitella Maahanmuuttoviraston kanssa (saada myös hyväksyntä). 1. Rahoitus 2. Vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluvat Maahanmuuttovirastolle. Näin nykyisin myös tapahtuu kiitettävästi ja meille tulee paljon yhteydenottoja. Katsomme kokonaisuutta ja laatua. Kategorisesti on vaikea sanoa minkä aihealueen tai minkä tyyppinen hankkeen pitäisi olla (riippuu monesta asiasta; tarve, hanketoteuttajan osaaminen ja referenssit, kokonaisuus, rahoitus, kesto). Yleensä omilla hankkeilla on tavoitteena valtakunnallinen taso ja implementaatio.
Kiitos ja hyvää kesää!! olli.snellman@migri.fi, 029 543 3036