Koulutus uudistuvasta valtionhallinnosta

Ohjelma 1. Valtio työnantajana Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio 2. Ohjaus, johtaminen ja avoimuus Finanssineuvos Katju Holkeri 3. Valtionhallinnon rakenne Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 4. Julkisen hallinnon palvelujen digitalisointi ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen 2

Valtio työnantajana Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio VM-akatemia

Mitä valtion henkilöstö tekee ja mitä palvelutuotanto maksaa?

Henkilötyövuotta Valtion henkilötyövuodet 2005 2014 liman yliopistosektoria 100 000 90 000 80 000 89 385 89 458 87 163 85 538 85 041 83 750 82 355 80 548 79 460 77 721 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tahti, VTML 6

Valtion palveluksessa on 74 500 henkilöä Valtion budjettitalous, maaliskuu 2015 Palvelutoiminta Turvallisuus 6 % 3 % Elinkeino 6 % Valtiovarainhoito, vakuutus, rahoitus 6 % 7 % 39 % Oikeustoimi Ministeriötaso Hallinto, rekisteri ja ICT 8 % Tutkimus Sosiaali, työnvälitys ja terveys 11 % 12 % Opetus, koulutus sekä kulttuuri 7

Euroa/henkilötyövuosi Valtion henkilöstöinvestoinnit 2010 2014 2400 2200 2000 1800 111 121 197 227 124 231 1600 1400 102 177 102 181 467 456 471 1200 1000 411 436 800 600 400 896 982 1392 1343 1250 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi koulutus ja kehittäminen työterveyshuolto työtyytyväisyyden edistäminen työkunnon edistäminen 8

Palkkaliukumat sektoreittain 1971 2015 9

Ansiokehitys työmarkkinoilla 2009 2015 Keskimäärin edellisestä vuodesta, % Edellisen vuoden viimeisestä neljänneksestä, % 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015** IV/2009 IV/2010 IV/2011 IV/2012 IV/2013 IV/2014* IV/2015** Valtio Ansiokehitys 5,3 3,3 3,5 3,9 2,0 1,9 1,5 3,9 2,3 3,5 3,8 1,8 2,3 1,0 Sopimuspalkkakehitys 4,0 2,7 2,1 2,7 1,5 0,7 0,5 3,9 1,2 2,0 2,8 1,5 0,5 0,4 Liukuma 1,3 0,6 1,4 1,2 0,5 1,2 1,0 0,0 1,1 1,5 1,0 0,3 1,8 0,6 Yksityinen sektori Ansiokehitys 4,0 2,3 2,6 3,0 2,2 1,6 1,1 2,6 2,2 2,7 2,7 1,9 1,4 1,0 Sopimuspalkkakehitys 3,7 1,7 2,0 2,9 1,4 0,8 0,5 2,6 1,4 2,4 2,4 1,1 0,7 0,4 Liukuma 0,3 0,6 0,6 0,1 0,8 0,8 0,6 0,0 0,8 0,3 0,3 0,8 0,7 0,6 Kunta Ansiokehitys 3,5 3,4 3,0 3,6 1,7 0,7 0,8 3,4 2,2 3,3 2,8 1,9 0,8 0,7 Sopimuspalkkakehitys 3,2 3,0 2,2 3,0 1,5 0,5 0,5 3,2 1,7 2,3 2,3 1,6 0,7 0,3 Liukuma 0,3 0,4 0,8 0,6 0,2 0,2 0,3 0,2 0,5 1,0 0,5 0,3 0,1 0,4 Kaikki palkansaajat Ansiokehitys 4,0 2,6 2,7 3,2 2,1 1,4 1,1 2,9 2,2 2,8 2,8 1,9 1,3 0,9 Sopimuspalkkakehitys 3,6 2,0 2,0 2,9 1,4 0,7 0,5 2,8 1,4 2,3 2,4 1,3 0,7 0,4 Liukuma 0,4 0,6 0,7 0,3 0,7 0,7 0,6 0,1 0,8 0,5 0,4 0,6 0,6 0,5 * Ennakkotieto ** Arvio Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2005=100; TUKUSETO 24.6.2015 10

Millaiset eettiset säännökset ohjaavat virkamiehiä?

Valtionhallinnon arvot Luottamus Tasa-arvo Laatu ja vahva asiantuntemus Palveluperiaate Avoimuus Vastuullisuus Riippumattomuus Tuloksellisuus Puolueettomuus 13

Lainsäädäntö ja ohjeet Uudet säännökset: Ylimmän johdon sidonnaisuudet ja sivutoimet julkistetaan verkossa (valtion virkamieslaki) Koskee muita kuin salassa pidettäviä tietoja Virkamiehen siirtyminen valtionhallinnon ulkopuolelle ns. karenssisäännös valmistellaan virkamieslakiin Ohjeet: Vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista Virkamiesten sivutoimet Virkamiehen siirtymisestä pois valtion palveluksesta 14

Neuvottelukunta linjaa virkamiesetiikkaa Valtion virkamieseettinen toimikunta suositteli raportissaan v. 2014 pysyvän neuvoa-antavan virkamieseettisen toimielimen perustamista valtiovarainministeriön yhteyteen. Neuvottelukunta on asetettu toimikaudelle 1.6.2014 31.12.2017. Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1. Antaa virastojen pyynnöstä lausuntoja tapauksissa, joissa virkamies siirtyy pois valtion palveluksesta. 2. Antaa yleisiä suosituksia virkamiesetiikasta. 15

Kyselyt kansalaisille ja virkamiehille VM toteuttaa seuraavat kyselytutkimukset: Tehdään kansalaiskysely valtionhallinnon arvoista ja virkamiesetiikan tilasta 2015 2016. Uusitaan kaksi kertaa aikaisemmin tehty virkamieskysely syksyllä 2015. Valtion virkamieseettinen toimikunta suositteli näiden tutkimusten tekemistä raportissaan vuonna 2014. Tulokset on tarkoitus julkaista niiden valmistuttua. 16

Miten valtio tuottaa itselleen palveluja?

Valtion palvelutuotanto: Miksi? Tavoitteena kustannussäästöt ja tuottavuuden lisääminen: skaalaetujen saaminen resurssien parempi hyödyntäminen tietotekniikan tehokkaampi käyttö, automaation hyödyntäminen tehokas organisointi ja henkilöstörakenne voimakkaampi talous- ja resurssiohjaus, seuranta ja mittarointi yhtenäisemmät sisäiset toimintatavat, prosessit ja järjestelmät hyvien käytäntöjen läpivienti (eritys)osaamisen kokoaminen tasaisempi laatu Vertailukohtana yksityisen ja kuntasektorin toimintamallit 18

Valtion palvelutuotanto: Miten? Palvelutuotanto organisoitu usealla eri mallilla: Palveluntuottajat voivat olla juridiselta muodoltaan virastoja, liikelaitoksia ja yhtiöitä Virastoja esim. Valtiokonttori, Palkeet, Valtori, Haltik Liikelaitoksia Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus Yhtiöitä esim. Haus, Hansel, Erve, Stuve, Leijona Catering Palvelut hinnoitellaan pääosin omakustanneperusteisesti Hinnoittelu voi olla myös markkinaehtoinen, kun käyttäjiä ovat muut kuin valtionhallinnon yksiköt Palveluja tuotetaan koko valtionhallinnolle tai lähinnä omalle hallinnonalalle Palvelut voidaan yleensä hankkia kilpailuttamatta 19

Katso video 22

Lisää aiheesta Valtio työnantajana Valtion henkilöstö tilastoina 23

Juha Sarkio Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Puh. 02955 30031 juha.sarkio@vm.fi Muita asiantuntijoita: Neuvottelujohtaja Seija Petrow, puh. 02955 30100 Hallitusneuvos Kirsi Äijälä, puh. 02955 30172 Budjettineuvos Tomi Hytönen, puh. 02955 30279 etunimi.sukunimi@vm.fi

Ohjaus, johtaminen ja avoimuus Finanssineuvos Katju Holkeri VM-akatemia

Miten hallitusohjelma muuttuu teoiksi?

Päätöksistä muutoksiin Politiikan suunnittelua ja päätöksentekoa varten on suuri joukko organisaatioita ja prosesseja, jotka itsessään voivat toimia hyvin. Järjestelmä ei aina tuota lopputulosta, joka olisi kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen. Suomen hallinto on tehokas aikaansaamaan päätöksiä, mutta ei välttämättä muutoksia. 27

Miten vaikuttavuus paranisi? Prosesseja on tärkeää tarkastella koko poliittishallinnollisen järjestelmän näkökulmasta. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi, että eri toimijoilla on selkeät roolit politiikka ja hallinto toimivat hyvin yhteen 28

Ohjausjärjestelmien kehittäminen ja OECDyhteistyö ministerikokous Helsingissä 29

Tulosohjaus ja toimeenpanon vahvistaminen Tulosohjauksen kehittämisen haaste on ollut se, ettei ole ollut selkeästi ilmaistuja yhteisiä tavoitteita. Jatkossa hallituksen toimintasuunnitelman kärkihanketavoitteet otetaan tulosohjauksessa huomioon valtioneuvoston yhteisinä vaikuttavuustavoitteina. 30

Kuinka valtio uudistaa johtamista?

Mistä uudistaminen koostuu? Johtamispolitiikka Johtamisjärjestelmät Johtaminen 33

Johtamisjärjestelmiä uudistetaan Selvitys yhteisestä valtioneuvostosta Johtamisjärjestelmien uudistaminen ja ministeriöihin mahdollisimman yhdenmukaiset johtamismallit. Tavoitteena varmistaa johtamisjärjestelmien selkeys (mm. moniportaisuuden välttäminen) edesauttaa kehittämistyöllä, että tulevaisuuden ennakoinnista tulee yhä tärkeämpi osa johtoryhmien työtä Molemmat jatkoa aiemman parlamentaarisen komitean työlle 34

Johtamismalleja ja -kulttuuria kehitetään Johtamismallien kokeilut Johtamisvalmennus Ylimmän johdon foorumi, tulevaisuuden johtajat jne. Liikkuvuudella vahvistetaan yhteistä ammattimaista johtamiskulttuuria Ylin johto valtionhallinnon yhteisenä voimavarana 35

Liikkuvuutta ja avoimuutta lisätään Uusi lainsäädäntö: määräaikaisuus ja liikkuvuus Johdon liikkuvuus vahvistaa yhteistä johtamiskulttuuria, sitoutumista ja keskinäistä luottamusta Säädöksillä vahvistetaan ylimmän johdon sidonnaisuuksien läpinäkyvyyttä johtamissopimusten onnistumisen seurantainformaation keräämistä ylimmän johdon liikkuvuutta rekrytointiprosessin toimivuutta. 36

Miten kansalaisia kuunnellaan?

Avoin hallinto ja osallisuuden edistäminen Pohjana yhteiset periaatteet Yhteiset sähköiset välineet (otakantaa.fi, kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, nuortenideat,fi, lausuntopalvelu.fi) Mukana kaikki hallinnon tasot ministeriöt, virastot ja kunnat. 38

Selkeä hallinto, avoin toiminta, hallinto mahdollistajana Isoissa muutoshankkeissa tavoitteena hallinnon selkeät rakenteet ja toimintaprosessit sekä asiakaslähtöisyys. Kansalaisen on eri asioissa helppo tietää, mikä viranomainen hoitaa hänen asiaansa. Hallinnon käyttämä virkakieli on asiallista, selkeää ja helposti ymmärrettävää. Valmisteilla olevista asioista on tietoa tarjolla avoimesti ja tieto löytyy helposti. Hallinto ottaa vastaan palautetta ja huomioi palautteen toimintatavoissaan. 39

Hallinto mahdollistaa Hallinto luo mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja kansalaisjärjestöille. Hallinnon tietovarantoja avataan muiden käyttöön. Vapaaehtoistyön esteitä poistetaan. 40

Lasten, nuorten ja ikääntyneiden osallisuus 41

Lisää aiheesta Hallintopolitiikka Avoin hallinto OECD Public Governance OECD:n ministerikokous OHRA-hanke 42

Katju Holkeri Finanssineuvos katju.holkeri@vm.fi Puh. 02955 30087 @HOKatju Muita asiantuntijoita: Hallitusneuvos Kirsi Äijälä, puh. 02955 30172 Finanssineuvos Ari Holopainen, puh. 02955 30520 Lainsäädäntöneuvos Markus Siltanen, puh. 02955 30263 Neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi, puh. 02955 30171 @JohannaMNurmi

Valtionhallinnon rakenne Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen VM-akatemia

Julkisen vallan organisaatiot Varsinainen valtio-organisaatio (valtion budjettitalouden virastot ja laitokset) Itsehallinnolliset julkiset organisaatiot (kunnat, kuntayhtymät, uskontokunnat, Ahvenanmaan maakunta, yliopistot) Muut julkiset organisaatiot (hoitavat julkista tehtävää, perustettu valtio- tai kuntaorganisaatioiden päätöksellä) 45

Valtionhallinnon neljä tasoa Ylimpien valtioelinten taso Keskushallinnon taso Aluehallinnon taso Paikallishallinnon taso Eduskunta Valtioneuvosto Tasavallan presidentti Ministeriöt (12) ja oikeuskanslerin virasto Keskushallinnon virastot ja laitokset (62) (toimialueena koko valtakunta) Aluehallintovirastot (6 + Ahvenanmaa) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15) Muut valtion alueyksiköt Maistraatit (11), TE-toimistot (15), poliisilaitokset (11), ulosottovirastot (23), syyttäjänvirastot (11), oikeusaputoimistot (27) 46

Näin henkilöstö jakautuu toimialoittain Valtion budjettitalous 2014 47

Valtion virastojen ja laitosten määrä vähentynyt 500 450 736 614 523 Kirjanpitoyksiköt Tulosohjatut virastot 400 389 Työnantajavirastot 350 332 347 348 347 300 313 309 302 291 250 200 222 226 231 222 217 206 150 100 50 87 90 87 63 63 65 67 70 63 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 48

Viraston htv-kertymä 2014 Iso kuva: 70 % valtion keskushallinnon virastoista ja laitoksista on alle 500 htv:n yksiköitä 1000 900 > 1000 htv < 1000 htv 800 700 600 500 < 500 htv 400 300 < 100 htv < 250 htv 200 100 0 Ʃ 21 virastoa (30 %) Ʃ 927 htv (1,9 %) Ʃ 39 virastoa (56 %) Ʃ 4.088 htv (8,4 %) Ʃ 49 virastoa (70 %) Ʃ 7.730 htv (15,8 %) Ʃ 62 virastoa (89 %) Ʃ 17.067 htv (34,9 %) Ʃ 70 virastoa (100 %) Ʃ 48.949 htv (100 %) 49

Virastoselvityshankkeen (VIRSU) tuloksia

Selvitys keskus- ja aluehallinnon rakenteesta VIRSUn selvitystyö tehtiin vuosina 2014 2015 seuraavan hallituksen ohjelman pohjaksi. Valtionhallinnon rakenteen kehittämistä tarkasteltiin selvityksessä kokonaisuutena. Tavoitteena oli turvata palvelujen saatavuus koko maassa, vaikka rahaa on käytettävissä entistä vähemmän. 51

Keskeiset ehdotukset keskushallinnon uudistamisesta 1. Virastorakenteen yhteiset kehittämisperiaatteet 2. Keskushallinnon virastoja koskevat rakennemuutosehdotukset Pienten virastojen yhdistämiset Muista tulosohjatuista virastoista kirjanpitoyksiköitä Liitetään eräät pienet virastot osaksi hallinnonalan emovirastoa 3. Muut rakenteellista kehittämistä koskevat ehdotukset 52

Aluehallinnon rakennemallien variaatiot Mallin B variaatio 1: Neljä aluehallinnon virastoa. Maistraateista valtakunnallinen virasto, samoin TE-toimistoista Mallin B variaatio 2: Yhdeksän aluehallinnon virastoa, maistraateista valtakunnallinen virasto, samoin TE-toimistoista Mallin C variaatio 1: AVIt ja maistraatit yhdeksi valtakunnalliseksi viranomaiseksi, ELY-keskukset ja TEtoimistot yhteen yhdeksäksi alueelliseksi virastoksi. Malli A Yhdistetään: AVIt ja maistraatit (3 5 kpl) ELY-keskukset ja TE-toimistot (3 9kpl) Malli C Yhdistetään kahdeksi valtakunnalliseksi aluehallinnon virastoksi: AVIt ja maistraatit ELY-keskukset ja TE-toimistot Malli B Yhdistetään: AVIt, ELY-keskukset, maistraatit ja TEtoimistot yhdeksi aluehallinnon viranomaiseksi (3 5 kpl) Malli D Valtion aluehallinnon viranomaiset yhdistettäisiin: Yksi valtakunnallisen toimivallan omaava virasto tai 3 5 alueellisen toimivallan virastoa Maakuntien liitoille siirrettäisiin alueiden kehittämiseen liittyviä tehtäviä Mallin C variaatio 2: AVIt ja maistraatit yhdeksi valtakunnalliseksi viranomaiseksi, ELY-keskukset ja TE-toimistot yhteen yhdeksäksi alueelliseksi virastoksi. Siirretään ympäristötehtävät ja maatalouden valvontatehtävät ELY-keskuksista AVIin. Mallin C variaatio 3: AVIt ja maistraatit yhdeksi valtakunnalliseksi viranomaiseksi, ELY-keskukset ja TE-toimistot yhteen yhdeksäksi alueelliseksi virastoksi. Siirretään ympäristölupatehtävät AVIsta ELY-keskuksiin. 53

Yksi VIRSU-hankkeen jatkotyöhön pohjautuva hahmotelma virastorakenteeksi NYKYTILA VIRSU-HANKKEEN JA SEN JATKOTYÖN EHDOTUSTEN MUKAISET MUUTOKSET UUSI RAKENNE Ministeriöt ja Oikeuskanslerin virasto (12+1 virastoa) Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset (61 virastoa) Valtion aluehallinnon virastot (AVI, ELY-keskus 21 virastoa) Valtion paikallishallinnon virastot - syyttäjänvirastot, - poliisilaitokset - ulosottotoimistot, - oikeusaputoimistot - TE-toimistot, - maistraatit (97 virastoa) OM:N HALLINNONALAN PIENTEN VIRASTOJEN YHDISTÄMISET Oikeusrekisterikeskus ns. emovirastona VARASTOKIRJASTO Liitetään Helsingin yliopiston yhteyteen CIMOn ja OPH YHDISTÄMINEN Lisäksi YTL:n ja koulutuksen arviointikeskuksen liittäminen samaan kokonaisuuteen AVIt ja ELY-KESKUKSET Yhdistetään yhdeksi valtion aluehallinnon valtakunnalliseksi viranomaiseksi ULOSOTTO Muutetaan valtakunnalliseksi viranomaiseksi OIKEUSAPU Muutetaan valtakunnalliseksi viranomaiseksi MAISTRAATIT JA TE-TOIMISTOT Muutetaan valtakunnallisiksi viranomaisiksi Ministeriöt ja Oikeuskanslerin virasto (12+1 virastoa) Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset (49 virastoa) Uusi valtion aluehallinnon viranomainen (1-5 virastoa) Valtion paikallishallinnon virastot - syyttäjänvirastot, - poliisilaitokset, - ulosotto - oikeusapu (23 virastoa) -TE-toimisto, maistraatti (2 virastoa) 54

Valtionhallinnon virastorakenne tulevaisuudessa Ministeriöt ja Oikeuskanslerin virasto (12+1) Valtion virastokenttä n kpl virastoja (=kirjanpitoyksikköjä) pääsääntönä valtakunnallinen toimivalta jakautuvat rakenneratkaisunsa perusteella kahteen eri päätyyppiin VIRASTOTYYPPI A TOIMIALA-VIRASTOT n kappaletta virastoja osalla virastoista ei alueellista toimintaa ja osalla alueellista toimintaa n:ssä kappaletta toimintayksiköitä VIRASTOTYYPPI B MONIALAISET VIRASTOT n kappaletta virastoja osalla virastoista ei alueellista toimintaa ja osalla alueellista toimintaa n:ssä kappaletta toimintayksiköitä 55

Hallitusohjelman kirjaukset

Keskus- ja aluehallinnon uudistaminen jatkuu Keskushallinnon virastorakenteen uudistusta jatketaan välittömästi tukeutuen KEHU- ja VIRSUhankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin: 1. Selkeästä rakenteesta ja ohjauksesta 2. Valtakunnallisesta toimivallasta 3. Asiakasnäkökulmasta 4. Sähköisistä palveluista 5. Kyvystä muutokseen ja riskienhallintaan 6. Julkisen hallinnon yhteistyöhön asiakaspalvelussa 57

Johtamisjärjestelmää selkiinnytetään Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota johtamisjärjestelmän selkiinnyttämiseen ja kokonaisuuden hallintaan hallinnolliset sektorirajat ylittäen. Hallitus toteuttaa uudistuksen noudattamalla hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Jatkovalmistelutyö käynnistetään välittömästi. Esitykset rakenteellisiksi muutoksiksi toimeenpanosuunnitelmineen valmistellaan 31.12.2015 mennessä. 58

Alue- ja maakuntahallintoa sovitetaan yhteen Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen hallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. 59

Reformi 4: Aluehallinnon uudistaminen TAVOITE: Valtion aluehallinto ja maakuntahallinto yhteen sovitetaan ja yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). KUVAUS: Hallitus tekee valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta erillisen päätöksen kun perusratkaisu sote-uudistuksesta on tehty. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. 1/16 4/16 12/16 5/17 1/19 Hallituksen linjaus aluehallinnon uudistuksen perusteista Selvitysvaihe valmis HE-luonnos ja ehdotukset valmiina HE aluehallinnon uudistamisesta Lainsäädäntö voimaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Valmistellaan aluehallinnon uudistus ja päätetään siitä. Uudistuksen kohteena organisointimallit sekä tehtävänjako itsehallintoalueiden, valtion keskus- ja aluehallinnon sekä kuntien välillä. 60

Reformi 5: Keskushallinnon uudistaminen TAVOITE: Keskushallinto, jonka rakenne, ohjaus ja johtamisjärjestelmät ovat selkeät, jolla on kyky muutokseen ja riskienhallintaan ja jonka palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Kokonaisuuden hallinta hallinnolliset sektorirajat ylittäen. KUVAUS: Uudistetaan keskushallinto 1/16 4/16 12/16 5/17 1/19 Hallituksen linjauspäätös keskus- ja aluehallinnon uudistamisesta Selvitysvaihe valmis HE-luonnos ja ehdotukset valmiina HE Keskushallinnon uudistamisesta Lainsäädäntö voimaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Valmistellaan keskushallinnon uudistus ja päätetään siitä. Uudistuksen kohteena organisointimallit sekä tehtävänjako itsehallintoalueiden, valtion keskus- ja aluehallinnon sekä kuntien välillä. 61

Monikanavainen asiakaspalvelu

Rakenneuudistusten lisäksi monikanavaisuutta Hallitusohjelma: Toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu. Autetaan niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. 63

Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu Yhteispalvelupisteet (183) Sopimusperusteinen Palveluvalikoima vaihtelee pisteittäin, vähintään kahden viranomaisen palveluja Palveluprosessit rajalliset, esim. etäpalvelua ei ole saatavissa kaikissa pisteissä Asiointipisteet (5) Kokeilupaikkakunnat: Mikkeli, Oulun Kiiminki, Parainen, Pelkosenniemi ja Saarijärvi Palveluvalikoima yhtenäinen ja laaja, mukana vähintään kuusi viranomaista Palveluprosessit laajat, tukevat mm. sähköistä asiointia. 64

2.Etäpalvelutapahtuma etäpalvelulaitteistolla Asiakas Palveluneuvoja 3. Manuaalinen palvelu-tapahtuma palvelu tiskillä Asiakas 1. Sähköinen palvelutapahtuma Asiakaspäätteellä joko itsenäisesti tai palveluneuvojan opastuksella Palveluneuvoja Asiakas Palveluneuvoja 4. Palvelutapahtuma viranomaisen oman asiantuntijan kanssa Asiakas Virkailija Asiointipiste Tiedot suoraan palveluntuottajan järjestelmään palveluntuottajan toimesta Palvelutapahtuman ohjeet Tiedot postina (skannattuna / email) järjestelmään palveluntuottajan toimesta Tiedot suoraan palveluntuottajan järjestelmään palveluntuottajan toimesta Asiakaspalvelujärjestelmä Palveluntuottaja Tiedot suoraan palveluntuottajan järjestelmään palveluraportit Palveluntuottajan operatiivinen järjestelmä Manuaalinen tallennus

Yhteisen asiakaspalvelun tavoite 2016 17 Yhteistä asiakaspalvelua kehitetään sopimusperusteisuuden pohjalta ASPA-toimintamalli otetaan käyttöön yhteispalvelupisteissä Etusijalla sähköiset palvelut ja toimintatavat Yhtenäistetään yhteispalvelupisteiden palveluvalikoimaa mahdollisuuksien mukaan Otetaan huomioon mm. yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin mahdollisuudet osallistua asiakkaiden palveluun ja uudet palvelukeinot (esim. liikkuvat palvelukeinot) 66

Lisää aiheesta Hallinnon rakenteet Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hanke (VIRSU) Asiakaspalvelu2014-hanke Yhteispalvelu 67

Tarja Hyvönen Hallitusneuvos, kunta- ja aluehallintoosaston rakenne- ja ohjausyksikön päällikkö tarja.hyvonen@vm.fi Puh. 02955 30147 Keskushallinnon rakenne: Neuvotteleva virkamies Timo Moilanen, puh. 02955 30455 Aluehallinnon rakenne: Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen, puh. 02955 30047 Asiakaspalvelun kehittäminen: Kehittämisjohtaja Marko Puttonen, puh. 02955 30271 etunimi.sukunimi@vm.fi

Digitalisoidaan julkiset palvelut Anna-Maija Karjalainen VM-akatemia

Digitalisoinnin tilanne tänään

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Demokratia palvelut Oppijan palvelut Kansalaisneuvonta Rakentaminen ja ympäristö Sosiaali- ja terveysalan palvelut Etäpalvelut Yrityksen palvelut 71

Opintopolku.fi Sähköinen palvelu elinikäisen ja yksilöllisen oppimispolun suunnitteluun ja toteuttamiseen Opetushallitus ylläpitää Sisältää tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa Voi etsiä koulutusvaihtoehtoja ja hakea niihin Avattu lokakuussa 2013 Tilastoja (1.10.2013 31.5.2015) Keskimäärin 194 474 käyntiä kuukaudessa Yli 3,8 milj. käyntiä, Yli 15,3 milj. yksilöllistä sivunavausta Käynnin kesto keskimäärin 8 min 55 s Kävijäennätys 8.4.2015: 47 805 käyntiä / vrk ja 434 840 yksilöllistä sivunavausta 72

Lupapiste.fi Sähköinen lupapalvelu 24/7/365: rakennus-, ympäristö-, ym. lupia Kattaa koko hakuprosessin esimerkiksi tiedonhausta rakennusprosessin päättymiseen Jaettu työtila: lomakkeet, suunnitelmat ja muut liitteet yhdessä paikassa Vuorovaikutteinen palvelu, joka mahdollistaa ohjeistamisen ja hakemusten tarkastamisen Avattu kesällä 2013 Tilastoja 52 kuntaa käyttää hakemuspalvelua 39 kuntaa avaamassa hakemuspalvelun 299 kuntaa antaa neuvontapalvelua Tänä vuonna palvelussa on tehty jo lähes 20 000 lupahakemusta. Vuoden 2015 aikana kuukausittaisten hakemusten ja kyselyjen määrä on kasvanut keskimäärin 30 % kuussa Karttaliittymät ja GIS data on tärkeässä roolissa Integroitu kaikkiin paikallishallinnon järjestelmiin 73

palvelee kaikkia rakennushankkeen osapuolia yhdessä osoitteessa ympäri vuorokauden LUVANHAKIJAT VIRANOMAISET Hankkeeseen ryhtyvä Suunnittelija Vastaava työnjohtaja Luvanhakijat voivat: kysyä neuvoa hakea lupia seurata prosessin etenemistä ja käydä vuoropuhelua viranomaisen kanssa ASIANOSAISET Lupaneuvoja Lupaviranomainen Muu viranomainen Viranomaiset voivat: antaa neuvoa ja ohjeita antaa lausuntoja myöntää luvan saada kaikki hanketta koskevat liitteet samasta paikasta Naapureiden kuulemiset hoituvat palvelun kautta Myös muut asianosaiset voidaan pitää ajantasalla Naapuri Muu asianosainen 74

Oma Yritys-Suomi Oma Yritys-Suomi -työtila (OYS) kokoaa yhteen yrittäjälle ja yrityksen perustamista harkitsevalle parhaiten sopivat työkalut, tietosisällöt ja sähköiset asiointipalvelut Rakentuu käyttäjän profiilitietojen mukaan Mahdollisuus henkilökohtaiseen sähköiseen neuvontaan Verkostot-työkalu mahdollistaa 14.10.2015 alkaen yhteisöllisen sähköisen työskentelyn, tietoturvallisesti ja yli organisaatiorajojen Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila (AOYS): yrityksen OYS -palvelun vastinpari julkisia yrityspalveluita tarjoaville yritysneuvojille ja -asiantuntijoille työkalut, jotka mahdollistavat asiakkaiden sähköisen palvelemisen ja kommentointitoiminnallisuudet organisaatiorajat ylittävän osaamisen kehittämisen, neuvonnassa tarvittavat tiedot ja työkalut helposti löydettäviksi koottuina sekä sähköiset keskustelumahdollisuudet (chat, verkostot) Avattu 6/2013 Tilastoja (tilanne 30.9.2015): OYS:n tuotantoversiossa lähes 18 000 rekisteröitynyttä käyttäjää (tilanne 30.9.2015) OYS:n koulutusympäristössä n. 2700 käyttäjää AOYS-työtilassa 945 yritysneuvojaa 607 aktiivista yksityistä asiantuntijaprofiilia 75

Kansalaisaloite.fi Sähköinen palvelu nimien keräämiseen kansalaisaloitteisiin Oikeusministeriö ylläpitää Yksi useasta demokratiapalvelusta 50 000 nimeä 6 kuukaudessa keränneet aloitteet siirtyvät eduskunnan käsiteltäväksi Avattu 12/2012 Tilastoja 359 kansalaisaloitetta tehty palvelussa (7.5.2015) 9 aloitetta kerännyt yli 50 000 nimeä ja siirtynyt eduskunnan käsiteltäväksi mm. Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava 76

Julkishallinto avaa tietovarantojaan Valtio aloitti vuoden 2012 maastotiedoista ja jatkoi sää-, ilmasto- ja meridatan sekä ilmastomallien avaamisella. Ympäristöhallinnon tietovarannot maksuttomiksi jo 2008. Mukana mm. liikenne- ja ajoneuvotiedot, maaperätiedot, metsävaratiedot, elintarviketiedot, kulttuuriperintöaineistot ja Tilastokeskuksen aineistoja. Kunnat ovat avanneet esimerkiksi ostojaan. Vuonna 2016 Finlexin säädöstietokannat koneluettavassa muodossa 77

Valtion ICT-kustannukset ja sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa

Valtion tietohallinnon menokehitys 2005 2014 Valtion ICT-menojen nousutrendi on taittunut ja kustannustaso kääntynyt laskuun. Kehitysmenojen osuus nousi 25,4 prosenttiin 2014 (21,0 prosenttia 2013). 1000 900 800 700 600 500 400 M 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 79

Valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkku Esisuunnittelu- tai suunnitteluvaiheessa yhteensä 29 hanketta: 1-5 milj. > 5 milj. Esisuunnittelu 4 kpl 5 kpl Suunnittelu 14 kpl 6 kpl Toteutusvaiheessa yht. 100 hanketta ja päättämisvaiheessa 2 hanketta. Mukana kokonaiskustannuksiltaan yli 1 miljoonan euron hankkeet, tilanne 30.9.2015. 80

Milj. euroa Hankkeiden lkm Näin toteutus- ja päättämisvaiheen hankkeen jakautuvat hallinnonaloittain 450 400 350 300 32 35 30 25 Salkku yht. 1027 M TOT yht. 436 M Jäljellä yht. 591 M v. 2015 BUD yht. 228 M 250 200 150 100 50 0 13 10 7 6 8 7 5 5 3 2 1 1 0 0 VM SM TEM STM OKM MMM OM VM2 LVM YM UM PLM VNK Jäljellä yht. (BUD-TOT, M ) 258 49 57 36 39 25 44 50 17 9 5 3 Toteuma yht. (M ) 184 59 34 37 32 40 15 8 14 10 2 1 Hankkeiden lkm 32 7 13 6 5 17 3 7 8 2 1 1 0 17 VM = valtiovarainministeriön hallinnonala ilman JulkICT-toiminnon vastuulla olevia kansallisia hankkeita (suurimpia hankkeita Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurin uudistaminen valmisohjelmistolla, Valtiokonttorin Kieku sekä Tullin tullausjärjestelmien kokonaisuudistus, jotka muodostavat VM-pylväästä yhteensä n. 80 %) VM2 = valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon vastuulla olevat kansalliset hankkeet 20 15 Yht. 102 hanketta 81

Miten Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa? 82

Kumpi voittaa, Suomi vai Viro? 83

Digitalisaation perustan rakentaminen: kansallinen palveluarkkitehtuuri

Omat tietoni -sivu kokoaa käyttäjän tietoja hallinnon rekistereistä. Tietoja haetaan esimerkiksi väestötietojärjestelmästä, kiinteistörekisteristä, ajoneuvorekisteristä Katso video 86

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Hallituksen kärkihankkeiden mahdollistaja Kuvassa vihreänä Kela Tulorekisteri Palveluväylä Vero Kunnat Lapsi Kansalainen Yrittäjä Vahva tunnistautuminen Puolestaasiointi Asiointirooli: kansalainen - yrittäjä Suomi.fi asiointinäkymä Minun veroni Omat tietoni Eläkevakuutusyhtiöt Palvelutietovaranto 87

Tilannekatsaus PALVELUNÄKYMÄT Suomi.fi Beta-version julkaisu Q4/2015 Kansalaisen näkymä koko laajuudessaan Q1/2017 Yrittäjän näkymän beta-versio 2016 TUNNISTAMINEN Tuotantokäyttö alkaa H1/2016 Tunnistus.fi -asiakkaat (Vero, TEM) 2016 Vetuma-asiakkaat 2016-2017 https://github.com/kapa-vrk PALVELUVÄYLÄ Tuotantokäyttö alkaa Q4/2015 Perusrekisterien liittäminen käynnissä (mm. VTJ, YTJ, Trafi) Rahoitusmekanismi käyttöönottojen tukemiseen ROOLIT JA VALTUUDET Tuotantokäyttö alkaa H1/2016 Valtuusrekisteri käytössä 2017 88

Hallitusohjelma ja digitalisaatio

Kärkihanke: Johtaminen ja toimeenpano Kärkihanke: Kokeilukulttuuri Kärkihanke: Sujuvoitetaan säädöksiä Kärkihanke: Digiliiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Hallitusohjelman strateginen toimeenpano JulkICT:ssä Sipilän hallituksen hallitusohjelma Visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Ministerityöryhmät JulkICT:n toimenpiteet Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet Toimenpide 2: Hallinnon sisäiset prosessit digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan Toimenpide 3: Tietoa kysytään vain kerran ja hyödynnetään monipuolisesti. Vahvistetaan kansalaisen oikeutta omiin tietoihin ja viranomaisen mahdollisuuksia käyttää tietoa. 90

Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 1. Valmistellaan digitalisoinnin periaatteet 2. Digitalisoiminen toteutetaan asiakaslähtöisesti 3. Luodaan periaatteiden johtamismalli 4. Luodaan malli digitalisaation ja kokeilutoiminnan tueksi julkisessa hallinnossa. Tarjotaan ohjeistusta ja osaamisen kehittämistä. 12/2015 Digitalisoinnin periaatteiden linjaukset tehty 01/2016 Linjaukset hyväksytty ministeriryhmässä 12/2017 Linjaukset vahvistettu tarvittavilta osin lainsäädännössä ja periaatteiden toimeenpanoa johdettu ja tuettu Avoimen sidosryhmätyöskentelyn työtila: https://www.innokyla.fi/web/tyotila2001351 91

Toimenpide 2: Hallinnon sisäiset prosessien digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan. 1. Valitaan ja digitalisoidaan saaduista kehittämisideoista vaikutukseltaan merkittävimmät prosessit. 2. Hallinnonalat ja kunnat sitoutetaan automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa asiakaslähtöisesti. Digitalisoinnin yhteydessä entinen prosessi ja rakenne ajetaan alas kokonaisuudessaan. 09-10/2015 Lupa- ja ilmoitustoiminnan uudistuksen suunnittelu 09/2015 Priorisoinnin kriteerit ja ensimmäiset hankkeet 01/2016 Erillisrahoitettavat kehittämiskohteet kerätty 03/2016 Prosessien digitalisointityö käynnistynyt 09/2016 Ensimmäisten tulosten esittely 92

Digiehdotusten arvioinnin valmistelutilanne 1. Kaikki hankkeet arvioidaan pisteyttämällä 2. Esityksistä kootaan suurempia kokonaisuuksia yhdessä toimijoiden kanssa 3. Kokonaisuuksista valmistellaan vuoden 2016 alusta käynnistettäviä hankkeita TULOREKISTERI LUPA- JA VALVONTAMENETTELYT SOTEN DIGIPALVELUT KOKONAISUUS X KOKONAISUUS Y 93

Kansallinen tulorekisteri (Katre) Palkansaaja Tietojen hyödyntäjät urot Rajapinta Tulotiedot Kela Pankit Palkkalaskelmat Tulorekisteri Työeläkevakuuttajat Tapaturmavakuutusyhtiöt Palveluväylä Työnantaja 5 Työnantaja 4 Työnantaja 3 Työnantaja 2 Työnantaja 1 Tulotiedot Verohallinto Työttömyyskassat jne Kunnat: sosiaalitoimi ym. (Kunnat ja kaupungit yht. 320 kpl) 94

Toimenpide 3: Tietoa kysytään vain kerran ja hyödynnetään monipuolisesti. Vahvistetaan kansalaisen oikeutta omiin tietoihin ja viranomaisen mahdollisuuksia käyttää tietoa 1. Luodaan yhden luukun palvelumalli keskeisien tietovarantojen asiakaslähtöiseen hyödyntämiseen. 2. Valmistellaan esitys tiedonhallintalaiksi. Ratkaisut edistävät julkisen hallinnon yhteentoimivuutta ja tietojen hyödyntämistä. 12/2015 Esiselvitysvaihe ja hankkeen suunnittelu. Lainsäädännön esivalmistelu. 3/2017 Kokeilukäyttö alkaa, palvelumalli ja sen organisointi suunniteltu, lainsäädäntömuutokset eduskuntaan. 3/2018 Lainsäädäntö voimaan, lainsäädäntömuutosten mahdollinen täydentäminen, toimintamalli käynnistyy ja järjestelmien käyttöönotto alkaa. 95

Tiedonhallinta Prosessit Periaatteet Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut 9/15 1/16 9/16 3/17 3/18 Digitalisoinnin periaatteet hyväksytty. Valittu loput hankkeet. Priorisoinnin kriteerit ja ensimmäisten hankkeiden valinta. ETENEE AIKATAULUSSA Hallinnonalojen ja kuntien prosessien digitalisointityö käynnistynyt. ETENEE AIKATAULUSSA ETENEE AIKATAULUSSA Tiedonhallintalaki HE eduskunta Tiedonhallintalaki voimaan. Yhden luukun palvelumalli käynnistyy. ETENEE AIKATAULUSSA ETENEE AIKATAULUSSA 96

Digitalisointi vähentää asiointitarvetta Asiointitarve Poistetut turhat asioinnit Kaikki asiointi Automatisoidut prosessit Sähköinen asiointi Perinteinen asiointi 2015 2016 2017 2018 Aika 97

Digitalisaatiosta hyötyvät kaikki Sähköinen asiointi tulee ensisijaiseksi asiointitavaksi Parhaimmillaan prosessit ovat automatisoituja, ei turhaa asiointia viranomaisen kanssa. Kansalaisilta ja yrityksiltä kysytään samaa tietoa vain kerran. Palvelut saatavissa yhdenvertaisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Puolesta asiointi ja avustettu asiointi tukevat niitä, joilla on haasteita sähköisen asioinnin kanssa. Viranomaistyö tehostuu ja läpinäkyvyys parantuu 98

Lisää aiheesta Digitalisaatio Sähköiset palvelut Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-ohjelman palvelukartta SADe-ohjelman budjetti Kansallinen palveluarkkitehtuuri esuomi.fi Avoindata.fi 99

ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Puh. 02995 30165 anna-maija.karjalainen@vm.fi Digitalisaatio ja sähköiset palvelut Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, puh. 040 861 0060 Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen,puh. 050 592 6457 Tietohallintoneuvos Kristiina Luukkonen, puh. 02955 30530 SADe-ohjelma Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi, puh. 02955 30010 Kansallinen palveluarkkitehtuuri Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä, puh. 02955 30514 Avoin data Erityisasiantuntija Margit Suurhasko, puh. 02955 30404

Seuraa meitä vm.fi @VMuutiset Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 101

Tommi Tolkki Tiedottaja Puh. 0295 30035 tommi.tolkki@vm.fi vm.fi/vm-akatemia vm-viestinta@vm.fi Mediapuhelin ma pe kello 8 16 02955 30500