KESÄ 2016
SATAKUNTA Satakunta on noin 223 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta (20 %). Satakunta on myös energia- ja elintarvikemaakunta sekä monien tapahtumien maakunta, tunnettu mm. jazzista, jääkiekosta ja Suomi- Areenasta. Satakunnan maakuntaan kuuluu 18 kuntaa. Kuvat: Marko Mikkola, TVO Hannu huovila
Satakunnan saavutettavuus Elinkeinoelämän kannalta merkittävimmät maakunnan liikenteen parantamiskohteet ovat Teollisuuden sijoittuminen suhteessa parantamistoimenpiteitä edellyttäviin liikenneväyliin. valtatien 8 jatkokehittämistoimenpiteet ja palvelutason nosto, Pori/Rauma-Tampere radan henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantaminen, ja valtatien 2 kehittämisselvityksen laatiminen v. 2017 loppuun mennessä Ks. erillinen esite Satakunnan liikenteen kehityskohteista. Kuvat: Antti Partanen, Satakuntaliitto, Essi Keskitalo
Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Satakunnan Teollisuuspilotti on uudentyyppinen vuorovaikutusprosessi maakunnan toimijoiden kesken sekä Satakunnan ja keskushallinnon ministeriöiden välillä. Teollisuuspilotti on ohjelmajulistus satakuntalaisen teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä ja se kohdistuu erityisesti maakunnan teollisuuspuistoihin. Ohjelma on valmisteltu elinkeinoelämän ja keskeisten julkisten toimijoiden yhteistyössä (mm. kauppakamarit, Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat). Teollisuuspilotti nostaa esille Satakunnan roolin yhtenä Suomen teollistuneimmista maakunnista, jossa: Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on 25 %. Viennin suhde BKT:hen (avoimuusindeksi) on 54 %, joka on puolitoistakertainen maan keskiarvoon verrattuna. Olemassa olevaa teollisuutta uudistetaan ja olemassa olevan osaamisen sekä infran varaan rakennetaan uutta toimintaa. Teollisuuden ja sen toimintaympäristön investointitaso on korkea, tiedossa olevat ajankohtaiset investoinnit ovat miljardiluokkaa. Teollisuuspilotin kärkihankkeita vuonna 2016 ovat: Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana, uuden liiketoiminnan ja pk-yrittäjyyden ja start upien kasvuympäristönä (yhteistyöministeriö TEM) Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kehitetään kasvua mahdollistavia, teollisuuspuistot yhteen kytkeviä älykkäitä logistisia ratkaisuja (yhteistyöministeriö LVM ja LiVi) Tiivistetään ympäristöalan kehityskumppanuutta ja dialogia teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä (yhteistyöministeriö YM) Edistetään off-grid kaasutalouden kehittämistä (yhteistyöministeriöt MMM, YM, TEM, LVM, LiVi) Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Räätälöidyn erikoiskoulutuksen ja joustavien opintopolkujen mahdollisuuksien tarkastelu osana yritysten osaamistarpeiden ennakointia (yhteistyöministeriö OKM) Satakunta kutsuu ministeriöt (mm. TEM, OKM, YM) ja virastot mukaan Teollisuuspilotin yhteiseen kehittämistyöhön teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kasvun luomiseksi. Aukeaman kuvat: Antti Partanen
Off-grid alueen kaasutalouspilotti Satakunta ja Porin seutu on kansallinen off-grid -alueen kaasutalouden edelläkävijä. Suomen ensimmäinen LNG -tuontiterminaali on rakennettu Porin Tahkoluotoon, josta aloitetaan kaasun jakelu elokuussa 2016. Tämä uusi energiamuoto vaikuttaa laajasti Satakunnan talouteen ja on käynnistänyt kaasuinvestointien sarjan teollisuudessa, jakelussa ja biokaasun tuotannossa. Tällä hetkellä jo rakennettujen kaasuinvestointien kokonaisarvo on alueella noin 150 MEUR ja uusia investointipäätöksiä on suunnitteilla. Alueelle on laadittu kaasutaloussuunnitelma vuoteen 2020. Suunnitelman seuraava askel tulee olemaan kaasun liikennekäytön aloittaminen ja jakeluverkoston kehittäminen. Kaasun liikennekäytön merkittävä kasvu on kansallisen kaasutalouden kannalta kriittistä. Biokaasun arvo moninkertaistuu liikennekäytössä. Satakunnassa on suunnitelmissa kokeilla hajautetun biokaasutuotannon toimintamallia, joka voisi toimia pilottina kansallisen biokaasulogistiikan kehittämisessä. Satakunta esittää, että yhteistyössä ministeriöiden LVM ja TEM kanssa toteutettavalla kaasun laajalla liikennekäytön pilotoinnilla edistettäisiin kestävää kaupunki- ja yksityisliikennettä sekä raskasta kuljetusliikennettä niin valtateillä kuin radoilla. Pilotissa toimenpiteitä kohdistettaisiin mm. kansallisen tahtotilan tiedottamiseen, jakeluasemainvestointeihin, pilottiratkaisuja kaasuajoneuvojen verokohteluun sekä edelläkävijäryhmien tunnistamiseen ( julkiset & yksityiset). Hajautettu biokaasuntuotanto on Suomessa vielä kehittymätöntä ja tarvitsee kansallisen edelläkävijän. Satakunta tarjoaa yhteistyötä ministeriöiden MMM ja YM kanssa toteutettavalle hajautetun biokaasutuotannon kokeilulle. Kehittämisen toimenpiteitä tarvitaan mm. mobiilin kaasukeräilyn ja jalostuksen logistiikkaratkaisuun, biokaasun tuotannon edistämiseen sekä biokaasun tuotannossa syntyvän orgaanisen jäännöksen tarkoituksenmukaiseen kierrätykseen. Kasvava kaasuajoneuvojen määrä alueella vaatii osaavat ja lupaprosessit läpäisseet huolto-osaajat. On selkeä tarve rakentaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa kaasutalouteen liittyvä oppimisen ja koulutuksen kokonaisratkaisu. Satakunnan koulutuksen järjestäjät ovat valmiina kehitystyöhön. Kuvat: Gasum Oy Vasemmalla havainnekuva Porin LNG-terminaalista, oikealla kaasuauton tankkaus ja alla Honkajoen biokaasulaitos.
Porin yliopistokeskus yliopistokeskusten perusrahoituksen turvaaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut koordinaatioyliopistojen perusrahoitukseen sisältyvästä yliopistokeskuksille korvamerkitystä rahoituksesta huomattavaa leikkausta, joka toteutettaisiin vuosina 2017 2020. Maakuntauudistus Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että uusilla maakunnilla on valtion ohjauksesta huolimatta todellista itsemääräämis- ja harkintavaltaa. Maakunnat eivät saa muodostua vain valtion aluehallinnoksi vaan niiden tulee pystyä ottamaan oman alueensa erityispiirteet huomioon päätöksenteossa. Yliopistokeskuksilla on keskeinen merkitys sijaintialueidensa alue- ja väestötaloudellisessa kehityksessä. Alueiden tulevaisuuden näkökulmasta yliopistokeskusten tehtävä alueellisina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina koetaan elintärkeäksi. Päätettäessä yliopistokeskuksille korvamerkityn perusrahoituksen suuruudesta tulevien vuosien osalta tulee huomioida yliopistokeskusten alueellinen merkitys. Yliopistokeskusten toimintaedellytyksiä ei tule heikentää nykyisessä tilanteessa miltään osin. Satakuntaliitto esittää, että yliopistokeskusten perusrahoitusta ei vähennetä. Kuvat: Marko Mikkola, Satakuntaliitto ja Visa Vehmanen
Lisätiedot Maakuntajohtaja Pertti Rajala Satakuntaliiton johtaminen maakunnan tahdonmuodostus edunvalvonta maakuntajohtajan tiimi Puh. 050-552 3827 pertti.rajala@satakunta.fi Aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma yleinen kehittäminen kunta-asiat, koulutusjärjestelmä maakuntasuunnitelma MYR:n pääsihteeri aluekehityksen johtaja maakuntajohtajan 1. sijainen johtoryhmän jäsen Puh. 044 711 4330 timo.vesiluoma@satakunta.fi Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen maakuntakaavan valmistelu maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät viranomaistehtävät liikenne alueiden käytön johtaja maakuntajohtajan 2. sijainen johtoryhmän jäsen Puh. 044 711 4382 paivi.liuska-kankaanpaa@satakunta.fi Maakunta-asiamies Marika Luoma edunvalvonta kuntayhteistyö Satakunnan kansanedustajayhteistyö sidosryhmäyhteistyö maakuntajohtajan työtiimi Puh. 044 711 4321 marika.luoma@satakunta.fi www.satakuntaliitto.fi kirjaamo@satakunta.fi PL 260, 28101 Pori