KUNTALAISTEN MIELIPITEITÄ ORIVEDEN KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMASTA 2014 Lähettäjä: Johanna Pyykkö 20.9.2014 Hei! Vastustan jyrkästi sitä vaihtoa että Rovastinkankaan ala-asteen 5 ja 6-luokka siirretään Kultavuoren kouluun. Ystävällisin terveisin, Johanna Pyykkö, myyntipäällikkö Lähettäjä: Niina Pitkäniemi 22. 9.2014 HEI! Minusta Rokin 1.8.2015 tulevien viitosten siirtoa Kultavuoren kouluun tuntuu oudolta näin kesken ala-astetta. Ensinnäkin koulumatka tuplaantuu monilla huomattavasti pojallani 4,5km. Onko ajateltu miten koululaiset pääsevät turvallisesti perille, tuo matkahan sisältää vaarallisia tienylityksiä monia. Eli tarjoaako kaupunki kyydin, tuohan on laissa vaarallisesta koulu matkasta. Kun miettii tarkasti että,miten tässä siirrossa muka säästetään. koululaisilla on tutut puitteet Rokissa niin miksi nyt pitäisi laittaa kaikki uusiksi, raskasta koululaisille ja opettajillekin. Terveisin Niina Pitkäniemi Lähettäjä: Sari Tappura 23.9.2014 Hei, Rovastinkankaan koulun vanhempana ja koulualueella asuvan 4-luokkalaisen oppilaan äitinä esitän, että ROK säilytetään kuusivuotisena. Olemme itse aikanaan muuttaneet koulun lähelle siitä syystä, että koulu on uusi, alue on rauhallinen ja kulkeminen on turvallista. Koulun yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä ja pelisääntöjä on kehitetty aktiivisesti uuden koulun rakentamisesta lähtien ja lapsilla on tuttu ja turvallinen kouluyhteisö. Soisin 11-12- vuotiaille lapsille pysyvän kouluyhteisön tuttuine kavereineen, kun maailma ja perhetilanteet muuttuvat ympärillä. Lisäksi koulujen välinen negatiivinen kilpailuhenki asettaa ROK:sta tulevat oppilaat Keskuskoulun oppilaiden suhteen heikompaan asemaan ja siten alttiiksi kiusaamiselle.
Yhteistyöterveisin, Sari Tappura Oriveden eteläisen alueen koulujen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja 2008-2013 Varapuheenjohtaja 2013-2014 DI, tutkija Piia ja Markus Hannila 25.9.2014 Aihe: Mielipide talouden tasapainottamisohjelmasta Osallistuimme eiliseen kuulemistilaisuuteen. Ihmettelemme sitä, että miksei tilaisuudessa kirjattu mielipiteitä vaan ohjattiin toimittamaan ne kirjallisesti kirjaamaan. Tähän asiaan toivomme vastausta. Sitten ne mielipiteet: Mielestämme kouluverkon supistamiset ovat liian suuri riski vähäisiin säästöihin nähden. Toteutuessa ne uhkaavat lasten ja paikallisyhteisöjen hyvinvointia ja tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Tuntuu että ollaan tekemässä paniikkiratkaisuja lähivuosia ajatellen eikä mietitä vaikutuksia esim. ensi vuosikymmenellä. Orivesiläisten erityisoppilaiden siirtäminen Vatialan koulusta Kultavuoreen tuottaisi sekä säästöjä että olisi inhimillisesti ajatellen parannus nykyiseen oppilaiden pitkien matkojen kuljetukseen. Hirsiiän koulu on sekä kouluna että harrastuskeskuksena tärkeä kyläläisille. Rovastinkankaan koulun vitos-kutosten siirtäminen Kultavuoreen aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä lasten pahoinvoinnin lisääntymistä ja lastensuojelun toimenpiteiden kasvamista. Oriveden väestöjakauman takia tarvitaan lisää veronmaksajia. Jos kouluverkkoa supistetaan, se ei houkuttele lapsiperheitä tänne asumaan. Kaupungin tulisi markkinoida aktiivisesti tontteja ja palveluja esim sosiaalisessa mediassa. Nyt tarvitaan innovatiivisista ideointia eikä sokeata leikkaamista sieltä sun täältä. Esimerkiksi Haukkaniemi: Alue on hyvin vähällä käytöllä maan arvoon nähden. Olisikohan sitä mahdollista myydä tonteiksi? Kaupungilta viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä toivoen Piia ja Markus Hannila
Lähettäjä: Hirsilän lapset 26.9.2014 Hyvät päättäjät Hirsilän lapsilta ei saa viedä koulua ja harrastuspaikkaa mm. 4H-kerhoa, bändikerhoa, iltapäiväkerhoa, kokkikerhoa ja luistelumahdollisuutta. Hirsilän lapset ovat tasa-arvoisia orivesiläisiä. Lasten paras on aikuisten velvollisuus. Lähettäjä: Hirsilän ryhmiksen hoitolasten vanhemmat ja Hirsilän vanhempainyhdistys 29.9.2014 Hei! Tässä kannanotto "päivän polttavaan" Hirsilän vanhemmilta: Hirsilän ryhmis on ainoa yksikkö Orivedellä, jossa lapsi voi kasvaa koulumaailmaan omassa turvallisessa hoitoryhmässään ilman suuria olosuhteiden muutoksia. Vanhempina olemme ylpeitä tällaisen paikan olemassaolosta. Olemme huolissamme, että tällaista erittäin arvokasta palvelua nyt uhataan. Hirsilän ryhmis ollaan lopettamassa, kävi koululle miten vain. Hirsilässä on nyt voinut pieni lapsi aloittaa päivähoidon, siirtyä esikouluun ja lopulta ekaluokkalaiseksi. Koululla, samassa rakennuksessa ovat luokat ensimmäisestä kuudenteen saakka. Opettajat tulevat siis ohimennen tutuiksi jo ennen koulun alkua. Vanhemman näkökulmasta tämä on aivan mielettömän upeasti organisoitu alku opintaipaleelle luonnon läheisyydessä. Hirsilän ryhmiksen tilat eivät ole varmaan täysin ajantasaiset tai käytännölliset, mutta lapsia tai ryhmiksen henkilökuntaa se ei ole tuntunut haittaavan. Vilusta selviää villasukilla, tuttu ja turvallinen ympäristö on tärkeämpää! Jokaviikkoiset metsäretket, talviset hiihtolenkit tai päivittäinen luistelumahdollisuus ovat luksusta, jota ei muualta saa. Ei unohdeta myöskään yleisurheilua ja jalkapallokenttää ihan siinä vieressä. Lähimetsässä seikkaillaan ja rakennellaan majoja kesät, talvet. Voisiko lapselleen monipuolisempaa ja virikkeellisempää ympäristöä toivoa? Vanhemmille on ryhmiksestä välittynyt aidosti lämmin ilmapiiri, jossa huolehditaan ja välitetään niin lapsista kuin heidän vanhemmistaan. Henkilökunta sekä hoidettavat lapset perheineen ovat toisilleen tuttuja vuosien takaa, joka syventää luottamusta ja edistää kasvatuskumppanuutta. Ryhmis ja esikoulu toimivat samoissa tiloissa tiivissä yhteistyössä. Koska lastentarhanopettaja suunnittelee myös ryhmiksen toimintaa Hirsilässä, lapsille on ikätasonsa mukaista sopivan haasteellista puuhaa jota toteutetaan henkilökohtaisesti pienryhmissä. Olemme tyrmistyneitä tiedosta, että tästä pitäisi mahdollisesti luopua. Miten Oriveden kaupunki voisi tämän palvelun korvata? Huoli lastemme tulevista hoito-, tai koulujärjestelyistä on suuri. Epäilemme, ettei niitä voisi järjestää toisin yhtä onnistuneesti.
Ymmärrämme säästötarpeet. Sammuttakaa meiltä Hirsilästä vaikka katuvalot illalla aikaisemmin, mutta säästäkää ryhmis ja koulu! Hirsilän ryhmiksen hoitolasten vanhemmat ja Hirsilän vanhempainyhdistys Lähettäjä: Piia Fager, Susanna Katajainen ja Pentti Vaalamo 30.9.2014 Hirsilän koululla pidetään 4H-kerhoja ja lapsia toimintaan on liittynyt n.30 aktiivista ala-ja yläasteikäistä. Kerhotoiminta on vilkasta ja koko kylän tietoisuudessa lapsille mieleisenä paikkana, jossa näytellään, leivotaan, askarrellaan ja liikutaan niin luonnossa kuin sisätiloissakin. Isompien lasten kerhossa myös kurotaan kuilua ala-ja yläasteikäisten välillä pitämällä kerhoa 5-9- luokkalaisille. Yläasteelle siirtyminen tapahtuu näin ollen helpommin ja vähentää huomattavasti ja huomaamattomasti kiusaamista yläasteelle siirryttäessä. Teemme siis erittäin tärkeää työtä lasten parissa. Hirsilän koulu toimii kerhotilanamme ja siellä pystymme leipomaan, askartelemaan ja leikkimään. Koulun tilat mahdollistavat myös liikkumisen sisätiloissa huonolla säällä. Koulu on ainoa paikka Hirsilässä, jossa pystymme tämän kaltaista ja näin isolla lapsimäärällä toteuttamaan. Jos koulu lakkautetaan, sillä olisi mittavat haittavaikutukset myös meidän toiminnalla ja varsinkin lapsille. Kerho-ohjaajat Piia Fager ja Susanna Katajainen Oriveden 4H-yhdistys ry Toiminnanjohtaja Pentti Vaalamo Lähettäjä: Juha Käpyaho 1.10.2014 MIELIPIDE HIRSILÄN KYLÄKOULUN JA ROVASTINKANKAAN KOULUN 5-6 LUOKAN SÄILYTTÄMISEKSI Oriveden kaupunginhallituksen talouden tasapainottamisohjelmassa ehdotettiin säästötoimenpiteinä joko Hirsilän kyläkoulun lakkauttamista tai Rovastinkankaan 5-6 luokan siirtämistä Kultavuoren kouluun. Tällä toimenpiteellä Oriveden kaupunki on hakemassa n. 100 000 säästöä seuraavalle viidelle vuodelle. Oriveden kaupungin taloustilanteen suurin ongelma on tällä hetkellä se, että valtionavut ovat pienentyneet huomattavan paljon. Tästä syystä Orivesi tarvitseekin lisätuloja, koska kunnan leikkaukset ovat jo ajettu niin pitkälle, että yksikin uusi leikkaus saattaa ajaa kuntalaisia muuttamaan muille paikkakunnille. Alakoulujen luokkakokojen suurentuminen ja suuret keksitetyt koulut aiheuttavat lapsissa ja nuorissa levottomuutta, turvattomuutta ja ongelmakäyttäytymistä. Kun lapsi voi pahoin, on sillä
vaikutuksia koko perheeseen. Pahimmillaan lapsen oirehtiminen väsyttää koko perheen aiheuttaen eroja, työttömyyttä ja sosiaali- ja terveysongelmia, jotka myös sitä kautta vähentävät kunnan verotuloja ja lisäävät sosiaali- ja terveystoimen menoja. Lapsiperheet ovat kaupungille tulolähteinä ensisijaisen tärkeitä. Kun kunta panostaa lapsiin ja nuoriin, antaa se kunnasta positiivisen vaikutelman. Lapsiperheiden huomioiminen kunnassa on yksi askel siihen, että kunta saa positiivisia kassavirtoja. Asia on paljon laajempi, kuin pelkästään se, että lapsiperheet tuovat suoria verotuloja kunnalle. Lapsiperheet käyttävät huomattavasti kunnan palveluita, jolloin myös kunnan yritykset tuovat verotuloja ja mahdollisesti uusia PK-yrityksiä perustetaan kuntaan. Vielä laajemman näkökulman asiaan antavat ne suuret kassavirrat, jotka tulevat suurista yrityksistä ja joilla kunnan talous on oikeasti mahdollista saada ylijäämäiseksi. Orivesi on teollisuusnäkökulmasta täydellisellä sijainnilla. Keskeinen maantieteellinen sijainti yhdistettynä 9- tiehen ja rautatiehen, tarjoaa suurelle teollisuudelle mahdollisuuden mm. sijoittaa Orivedelle logistiikkakeskuksia tuotantolaitosten lisäksi. Näin suuret yritykset pystyvät minimoimaan tavaroiden liikuttelukulut. Suuret yritykset tarvitsevat työntekijöilleen asuntoja ja tonttimaata. Lisäksi työntekijöiden hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta yritys pystyy tuottamaan maksimaalista voittoa. Jos Orivesi nyt säästää lapsi- ja nuorisotyössä, saattaa se pieneltä vaikuttava säästötyö aiheuttaa sen, että yritykset karttavat Orivettä ja sijoittuvat muille paikkakunnille. Viimeistään nyt, olisi Oriveden aika jättää lapsilta ja nuorilta poisottaminen ja keskittyä haalimaan kuntaan uusia asukkaita ja teollisuutta. Yksikin suuri teollisuusyritys paikkakunnalla riittää siihen, että talous on mahdollista saada ylijäämäseksi. Orivesi 1.10.2014 Juha Käpyaho Rovastinkankaan koulun henkilökunta 1.10.2014 ROVASTINKANKAAN KOULU SÄILYTEITÄVÄ KUUSIVUOTISENA Rovastinkankaan henkilökunta haluaa tuoda oman näkökulmansa Rovastinkankaan koulun kuusivuotisena säilyttämisen puolesta. Oppilasnäkökulmasta säästötoimet tuovat huomattavia ongelmia. Oppilaiden koulumatka pitenisi suurilta osin huomattavasti. Yli neljän kilometrin matka on lapselle haastava etenkin talviaikaan. Reitti Rovastinkankaalta Kultavuoreen sisältää ongelmakohtia ja vaarallisia paikkoja. Esimerkiksi kirkon mäki, jossa kevyenliikenteenväylä on kapea ja jyrkkä sekä näkyvyys on heikko. Rovastinkankaan koulun henkilökunta tuntee oppilaat usean vuoden ajalta, jo esikoululaisista lähtien, jolloin on saavutettu luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen suhde ylä kouluun siirtymiseen saakka. Tämä kasvatuksellinen suhde menetetään, jos oppilaat siirretään viidennellä luokalla toiseen kouluun. Oppilaat ovat 11 -vuotiaana herkässä iässä ja vaikutuksille alttiina.
Mahdollisuus ja kiusaus kaupungilla notkumiseen ja ilkivaltaan kasvaa oppilasmäärän lisääntyessä keskustan kouluissa. Vartija, poliisi ja kuraattori ovat joutuneet jo tänä syksynä 2014 puuttumaan useasti näpistely- ja ilkivalta-asioihin. Jos 5-6 - luokkalaisten määrä lisääntyisi Kultavuoren koulussa, oppilaiden ikäjakauma vääristyisi ja painopiste olisi isompien oppilaiden ryhmissä. Henkilökunta olisi tällaisessa tilanteessa syvästi huolissaan lisääntyvästä tuen tarpeesta ja koulukuraattorin palveluiden riittävyydestä. Pienempien oppilaiden näkökulmasta suuri 5-6 - luokkalaisten määrä voi tuntua pelottavalta ja uhkaavalta, eikä välttämättä turvaa hyvää ja turvallista koulun alkua. Ihmetystä herättää myös Kultavuoren koulun tilojen riittävyys, sillä Rovastinkankaan 5-6 luokkalaisten oppilasmäärä on vuosittain jatkossa noin 80 oppilasta. Kultavuoren oppilasmäärän huomattavaa kasvua ei ole rakentamisvaiheessa huomioitu, joten tilat eivät tästä syystä voi olla neljän ryhmän vastaanottoon loppuun asti mietittyjä. Meitä mietityttää myös, että onko missään vaiheessa käyttäjätasoa kuultu, kuinka asian voisi muutoin ratkaista. Luokkahengen luomiseen on tehty suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä eli luotu perustaa oppilaiden tasapainoiselle kasvulle. Tutun luokan sisällä jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja esimerkiksi pitää esitelmiä. Tämä saavutettu tilanne menetetään, jos oppilaat siirretään Kultavuoreen. Ryhmäytyminen yhden koulun oppilaiksi tulisi olemaan haasteellista. Opettajien vaihtuvuus hankaloittaa luokan me-hengen luomista ja ryhmän hallintaa. Lisäksi pohdimme jatkaisivatko luokat omina ryhminään vai sekoitettaisiinko kahden koulun oppilaita keskenään. Näemme paljon pedagogisia ongelmakohtia Rovastinkankaan oppilaskunnan hallitus 2.10.2014 Hei! Meidän koulumme oppilaskunta on sitä mieltä, että 5-6 luokkalaisia ei pitäisi siirtää Kultavuoren kouluun, sillä: 1) Haluamme opiskella tutussa koulussa koko alakoulun loppuun asti. 2) Koulujen väliset turnaukset eivät enää onnistuisi. 3) Uudessa koulussa olisi uudet toimintatavat, joihin pitäisi tottua. 4) Koska uuteen kouluun on vaikea totutella, syntyy helposti riitoja, joista voi seurata tappeluita. 5) Olisi hyvin kurjaa, jos nykyiset kummit lähtisivät eri kouluun. 6) Ei ole tuttuja opettajia. 7) Joillakin pitenisi koulumatka. 8) Joutuisi heräämään aikaisin.
9) Pitää totutella uuteen koulureittiin. 10) Eksyisi helposti uuteen kouluun. 11) Kultavuoressa on 5-6 luokkia niin paljon, ettei välttämättä pääsisi kavereiden kanssa samalle luokalle. 12) Ei välttämättä löytäisi kavereita välkillä. Toivomme, etteivät 5-6 -luokat joutuisi lähtemään koulustamme Kultavuoren kouluun. Ystävällisin terveisin Rovastinkankaan oppilaskunnan hallitus Lähettäjä: Marika Mäkinen 2.10.2014 Haluamme ottaa kantaa erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuviin säästötoimenpiteisiin. Mielestämme tarvittavat säästöt tulisi tehdä jostain muusta kuin jo valmiiksi supistetusta kouluverkosta tai tuntimääristä. Näillä säästöillä heikennetään lapsen etua ja oikeutta omiin lähipalveluihin. Omaa perhettämme koskettaa erityisesti Rovastinkankaan koulun 5.ja 6. luokkalaisten siirtäminen Kultavuoren kouluun. Onko mahdollisen siirron tullessa mietitty esimerkiksi Vehkalahden alueella asuvien lapsien kulkemista? Omien lapsiemme kohdalla koulumatka jää juuri ja juuri alle viiden kilometrin, joka käsittääksemme on 5. luokkalaisten maksuttomien koulumatkojen raja. Lisäksi tällä hetkellä julkisilla kulkuvälineillä kulkeminen Kultavuoren kouluun muuten kuin klo 8 on mahdotonta. Talviaikaan polkupyörällä kulkeminen on mielestämme liikaa vaadittu tämän ikäisiltä lapsilta. Onko tämä asia otettu huomioon asiaa suunniteltaessa? Lisäksi olemme huolissamme siirron vaikutuksista lasten turvallisuuden tunteeseen ja sopeutumiseen uudessa koulussa. Siirtymävaiheet ja muutokset eivät suju kaikilta lapsilta kivuttomasti, jolloin on oletettavaa, että tarpeet koulun tukipalveluissa (esimerkiksi koulukuraattori ja psykiatrinen sairaanhoitaja) lisääntyvät. Lapsille tulee tavallisen yläkouluun siirtymisen lisäksi uusi siirtymävaihe, joka osuu lapsen kehityksen kannalta haastaviin vuosiin. Tämä koskee erityisesti tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia, mutta myös aivan tavallisia lapsia, joilla ei tällaisia erityispiirteitä ole. Emme myöskään kannata Hirsilän koulun lakkauttamista toisena vaihtoehtona. Oma koulu on tärkeä osa vireän kylän toimintaa esimerkiksi harrastuspaikkana eikä sen lakkauttamiselle ole mitään perustetta huomioonottaen koulun lakkauttamisesta saadut säästöt suhteessa kaupungin taloudelliseen kokonaistilanteeseen. Myös Rovastinkankaan koulun muutoksista saadut säästöt ovat kokonaisuudessa hyvin pienet. Ehdotamme säästökohteista päätettäessä vielä kartoitettavan muita vaihtoehtoja kuten esimerkiksi kiinteistöjen tai muun omaisuuden myymistä. Lisäksi tulisi selvittää perusteellisemmin Rovastinkankaan koulun yhteistyö tilojen suhteen Tredun Oriveden toimispisteen kanssa. Kaiken
kaikkiaan toivomme näin suurten päätösten ollessa kyseessä käytettävän aikaa perusteelliseen selvittelyyn ennenkuin tehdään lyhytkantoisia päätöksiä koskien kuntalaisten,erityisesti lasten ja nuorten, palveluja ja hyvinvointia. Marika ja Tomas Mäkinen Lähettäjä: Kultavuoren koulun opettajien puolesta Kirsi Pesonen 2.10.2014 Me Kultavuoren koulun opettajat olemme huolissamme Oriveden kaupungin kouluverkon puolesta. Haluamme nyt tuoda yhteisesti huolenaiheemme julki. Emme halua asettua kannattamaan kumpaakaan annettua vaihtoehtoa, vaan toivomme päättäjien miettivän vielä ehdotusten käytännön toteutusta ja järkevyyttä lasten kannalta. Olisiko olemassa kolmas, toimivampi ratkaisu? Kultavuoren koulu on juuri remontoitu ja vihdoinkin Kultavuoren oppilaille on tarjolla nykyaikaiset ja asianmukaiset koulutilat. Uusia koulutiloja ei ole suunniteltu niin, että sinne saataisiin sijoitettua lisää luokkia. Jos ROK:in koulun 5.- ja 6.-luokkalaiset siirtyisivät Kultavuoreen, niin se tarkoittaisi, että tarvittaisiin lisää jopa neljä luokkatilaa. Kuinka tämä toteutetaan? Entä miten näin suurelle oppilasmäärälle saataisiin järjestettyä ensi vuonna esim. liikunnan tunnit, musiikin tunnit ja käsityöt? Esimerkiksi liikunnan tunteja on 24 h/vko pelkästään 3.-6.-luokkalaisille ja lisäksi on vielä liikuntaa 8 h/vko alkuopetuksen puolella. Tämä tekee yhteensä 36 h/vko liikuntaa ja kuinka se järjestetään? Uudessa koulussahan ei suurennettu liikuntasalia, joten sinne mahtuu käytännössä vain yksi oppilasryhmä kerrallaan. Kultavuoren koulu on ollut monien myllerrysten keskellä viime vuosina. Remontti on tuonut monia haasteita edellisiin vuosiin ja tällä hetkellä muutto kuormittaa meitä kaikkia. Talviaisten, Holman ja Päilahden oppilaat ovat sujahtaneet helposti Kultavuoren koulun oppilaiksi, mutta 50-90 oppilasta lisää ensi syksynä olisi taas uusi iso haaste. Nyt toivoisimme työrauhaa kaikkiin kouluihin ja päättäjiltä lapsen edun miettimistä. Kultavuoren koulun opettajien puolesta Kirsi Pesonen Lähettäjä: MLL:n Oriveden yhdistys ry:n hallitus 2.10.2014 KANNANOTTO ORIVEDEN KAUPUNGIN SÄÄSTÖTOIMIIN MLL:n Oriveden yhdistys ry haluaa esittää huolensa suunnitelluista säästötoimista. Toivomme Oriveden kaupungin ottavan huomioon lasten, nuorten ja perheiden edun päättäessään tulevista säästöistä. Kunta ja sen palvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Kaupungin hallinnon päätöksistä riippuu, minkälaiset lasten ja nuorten palvelut kaupungissa on. Haluamme muistuttaa lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavan myös kuntia: lapsen edun periaate on otettava huomioon ensisijaisena ratkaisuperusteena kaikissa lapsia ja nuoria koskevissa toimissa.
Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeää pohtia päätösten pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia. Lasten palveluihin kohdistettu leikkaus voi nopeasti kasvattaa kaupungin kustannuksia lasten ja perheiden ongelmien pitkittyessä ja kärjistyessä. Peruspalveluiden leikkausten seurauksena palveluiden tarve kasvaa lastensuojelussa ja lasten- ja nuorisopsykiatrissa, jotka ovat peruspalveluita huomattavasti kalliimpia palveluja. Erityisesti olemme huolissamme perusopetukseen kohdistuvista säästöistä. Kouluverkon supistaminen aiheuttaa haasteita sekä oppilaille että kouluille lasten kasvuympäristönä. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen ja muut kouluun kohdistuvat säästötoimet heikentävät eniten huonossa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta. Leikkauksilla lisätään lasten ja nuorten keskinäistä eriarvoisuutta. Orivedellä 29.9.2014 MLL:n Oriveden yhdistys ry:n hallitus Lähettäjä: Jarmo Tuomiranta, Piirijohtaja SUOMEN PALLOLIITON TAMPEREEN PIIRI 2.10.2014 LAUSUNTO ORIVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Olemme saaneet tietoomme, että Oriveden kaupunki suunnittelee Hirsilän koulun lakkauttamista, joka samalla tarkoittaisi läheisen urheilukentän sosiaalitilojen poistumista mm. Hirsilän Pyrkivän lasten, nuorten ja aikuisten jalkapallon harrastajien käytöstä. Tämä olisi vakava takaisku jäsenseuramme Hirsilän Pyrkivän toiminnalle ja kasvavalle määrälle jalkapallon harrastajia. Sosiaalitilojen poistuminen vaikeuttaisi ratkaisevasti seuran harrastajien kentän käyttöä ja samalla vähentäisi jalkapallon vetovoimaa liikuntamuotona ja vierasjoukkueiden kiinnostusta saapua Pyrkivän järjestämiin turnauksiin. Myös Palloliiton Tampereen piirin sarjaotteluiden arvostus paikkakunnalla joutuisi kyseenalaiseksi. Toivomme, että Oriveden kaupunginhallitus asiaa päättäessään ottaa myös huomioon, mitä mahdollisia vaikutuksia lakkautuspäätöksellä on paikallisten asukkaiden ja erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen lisäämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Toisaalta myös paikallisen urheiluseuran aktiivinen ja vireä toiminta lähellä harrastajia on merkittävä yhteisöllisyyttä kasvattava tekijä. Mikäli kuitenkin kaupungin taloudellinen tilanne ja muut seikat ehdottomasti puoltavat Hirsilän koulun lakkauttamista, esitämme että ennen lakkautuspäätöstä ratkaistaan miten Hirsilän kenttää käyttävien
jalkapallon harrastajien sosiaalitilatarve saadaan hoidetuksi nykypäivän tarpeita vastaavalla tavalla. Tampereella 2.10.2014 Ystävällisin terveisin Jarmo Tuomiranta Piirijohtaja/District Director SUOMEN PALLOLIITON TAMPEREEN PIIRI Lähettäjä: Hirsilän Pyrkivä ry 2.10.2014 Oriveden kaupunginhallitukselle Hirsilän Pyrkivä ry on koko lähes satavuotisen historiansa ajan pitänyt toiminta-ajatuksenaan harrastustoiminnan tarjoamista oman kylän lapsille ja nuorille mahdollisimman pienin kustannuksin. Päälajimme on jalkapallo, jossa menneenä kesänä oli mukana kaikkiaan yli 130 pelaajaa, joista lapsia ja nuoria noin sata. Oman kylän lapsista ja nuorista toiminnassamme on mukana tavalla tai toisella suurin osa, lisäksi nuoria harrastajia käy Orivedeltä, Juupajoelta ja Kangasalta. Pyrkivän toiminta keskittyy Hirsilän kentälle sekä kentän välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Hirsilän koululle ja sen sosiaalitiloihin. Sosiaalitilat rakennettiin aikanaan hirsiläläisten aloitteesta nimenomaan koulun yhteyteen palvelemaan mahdollisimman laajasti koko kylän tarpeita. Sosiaalitilojen rakentamiseen käytettiin valtion liikuntapaikkarahoja ja niiden saantia perusteltiin suurelta osin kentän tarpeilla. Hirsilän kentällä pelattiin menneenä kesänä neljäkymmentä virallista jalkapallo-ottelua, joissa koulun tilat olivat aina joukkueiden käytettävissä. Hirsilän koulun hiekkakenttä on sekä seuran että kyläläisten aktiivisessa käytössä ympäri vuoden. Talvella kentän luistelualue on ainoa kyläläisten käytössä oleva liikuntapaikka. Keväisin ja syksyisin nurmikentän ollessa pelikelvoton, harjoittelevat Pyrkivän juniorijoukkueet säännöllisesti koulun hiekkakentällä. Kesällä kentällä on pelattu mm. pesäpalloa. Hirsilän Pyrkivän tuloista merkittävä osa kootaan turnaustuotoista. Turnausten tuotot ovat mahdollistaneet junioritoiminnan pyörittämisen kokonaan ilman kausi- ym. toimintamaksuja. Tämä on antanut myös pienituloisten perheiden lapsille tasavertaiset harrastusmahdollisuudet. Kahden vuosittaisen ison turnauksen lisäksi pienempiä turnauksia järjestetään joka kesä useampia. Turnausten järjestämisen ja 500 vuosittaisen turnausvieraan palvelemisen kannalta koulun palvelut ovat elintärkeitä. Kentältä on takavuosina poistettu vesipiste vedoten kentän sosiaalitilojen sijaintiin koululla ja vanha huoltorakennus on päästetty rapistumaan korjauskelvottomaksi. Koulun lakkauttaminen ja myyminen johtaisi väistämättä seuran toiminnan hiipumiseen ja tästä kärsisivät erityisesti lapset ja nuoret harrastustarjonnan supistumisen myötä. Seuran mahdollisuudet kehittää toimintaansa kärsisivät olennaisesti ja tulonhankinnan vaikeutuminen johtaisi joko toimintojen karsimiseen tai huomattavan suuriin kausimaksuihin. Molemmat vaihtoehdot näkyisivät harrastajamäärissä selkeästi nimenomaan pienituloisimpien perheiden lapsien osalta. Hirsilän Pyrkivässä näemme että toimintamme lisää koko kylän yhteisöllisyyttä ja omalta osaltaan ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulun lakkauttaminen ei olisi välitön kuolinisku seuralle, mutta hankaloittaisi toimintaa selkeästi. Hirsilän Pyrkivä toivoo että Oriveden kaupunginhallitus
arvioisi tarkoin esitetyn säästöohjelman todelliset ja pitkäjänteiset vaikutukset niin talouden kuin kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta ja tulisi siihen tulokseen, että kouluverkkoa karsimalla ei sinänsä tarpeellisia taloudellisia säästöjä voida saada. Hirsilässä 1.10.2014 Hirsilän Pyrkivä ry Martti Valtonen puheenjohtaja Juha Vuori jalkapallojaoston puheenjohtaja Lähettäjä: Kirsi Pesonen 2.10.2014 Olen äitinä huolestunut lasteni tulevasta koulupolusta. Asumme aivan Rovastinkankaan koulun lähellä ja yksi tontin ostamisperusteista olikin turvallinen koulumatka. Nyt lähikoulustamme ehdotetaan lopetettavaksi 5.-6.-luokkia ja lasteni tuleva koulumatka kasvaakin yhtäkkiä yli neljään kilometriin. Jos suunnitelma toteutuu, lapseni käyvät koulua ROK:issa 4 vuotta, Kultavuoren koulussa 2 vuotta ja yläkoulussa 3 vuotta. Aikuisellekin näin usein tulevat muutokset tuovat haasteita elämään, entä sitten lapsi? Alakoulussa pieni koululainen tukeutuu ensin opettajaan, joka on hänelle tärkein aikuinen. Vähitellen ryhmä ja kaverit tulevat tärkeämmiksi kiinnekohdiksi. Koululaisesta kasvaa ryhmän jäsen ja turvallinen ympäristö auttaa irtaantumaan vanhemmista. 11-vuotiaalle oma ryhmä ja oma koulu ovat hyvin tärkeitä. Mitä tapahtuu etenkin aroille, hitaasti lämpiäville lapsille, kun heidän koulupolkunsa katkeaa näin usein? Entä mitä tapahtuu syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, kun heidän kouluympäristönsä vaihtuu usein? Olen myös huolestuneena seuraillut koulun jälkeen keskustassa pyöriviä isoja alakoululaisia sekä yläkoululaisia. Mitä tapahtuu, jos keskustan alueella onkin yhtäkkiä 5.-6.-luokkalaisia lähes sata lisää? Tiedän, että Kultavuoren koulu on hyvä koulu, mutta ROK:n 5.-6.-luokkien yhdistäminen sinne toisi mukanaan todella suuria haasteita. Toivon, että kumpikin koulu saa jatkaa eteenpäin kokonaisena, toimivana kouluna ja lasten koulupolku jatkuu tutussa alakoulussa yläkouluun siirtymiseen saakka. Löytyisikö säästämiseen muita ratkaisuja? Kirsi Pesonen
Lähettäjä: Mika Onnela 2.10.214 Kaupunginhallitukselle Oriveden kaupungin talouden tasapainottamisohjelmassa on esitetty useita vaihtoehtoja, joista kuvastuu täydellinen hajanaisuus. Kouluverkon osalta kumpikaan vaihtoehto ei ole loppuun asti mietitty. Lisäksi,kun materiaalia lukee eteenpäin niin sieltä löytyy erillisenä kohtana yhden Pappilankankaan esikouluryhmän siirtäminen Orivarsan päiväkotiin, joka liittyy myös kouluverkkoasiaan. Samoin alueen päivähoitoon suunnitellaan vähennyksiä ja siirtoja keskustaan. Missä on kokonaisuuden hallinta ja strateginen suunnittelu? 2006 me ostimme tontin, muutimme Orivedelle ja rakensimme talon uudelle alueelle, joka on tänä päivänä lähes täyteen rakennettu. Uusia tontteja on lähialueelle kaavoitettu paljon. Koulumatka Rovastinkankaan kouluun on noin 500 m turvallista kävelytietä. Kultavuoreen matkaa tulee yli neljä kilometriä. Kuulemistilaisuudessa joku isä totesi saman ajatuksen kuin itselläni on; jos me maksamme kohta Suomen korkeinta kunnallisveroa, meiltä viedään perheen hyvinvoinnin kannalta oleellinen asia kilometrien päähän, niin miksi sitä haluaisi asua täällä, kun työpaikka on Tampereella. Alueen vetovoima myös kärsii aivan varmasti, vaikka muina valtteina onkin junayhteys Tampereelle, kauppa, upeat lenkkimaastot ja hyvin hoidetut ladut, uudet leikkipuistot, loistava päiväkoti, frisbeegolf-rata jne. Onko nyt todella käyty kaikki mahdollinen keskustelu esimerkiksi Tredun kanssa tilojen löytymisestä? Paniikkinappulan painamisen ja roiskimisen sijaan toivoisin nyt kokonaisuuden haltuun ottamista. Jos suunta on kuntaliitos niin sitten on aivan hullua huonontaa palveluja eikä siltikään pidä luovuttaa. Jos taas uskoa tulevaisuuteen löytyy niin eiköhän ole aika ottaa lusikka kauniiseen käteen, laittaa markkinointi kuntoon, hankkia positiivista julkisuutta ja haastaa kaikki kuntalaiset talkoisiin.sitten ehkä voisin suositella Orivettä asuinpaikaksi myös työkaverilleni, joka tällä hetkellä etsii tonttia kaupunkiseudulta. Terveisin tavallinen veronmaksaja Mika Onnela Lähettäjä: Jani Karppinen 2.10.2014 Aihe: Kannanotto ROKin 5. ja 6. luokkien siirtämiseen
Hei, Haluaisin ottaa kantaa Rovastinkankaan koulun viidensien ja kuudensien luokkien siirtämiseen. Mielestäni tässä tapauksessa on kyse täysin käsittämättömästä asiasta, jota en voi kaupungin veronmaksajana hyväksyä. - Ensinnäkin lehdissäkin esitetty säästöpotentiaali seuraavien vuosien aikana on niin marginaalisesta asiasta, että vastaaviin summiin pitäisi kyetä pääsemään muilla keinoilla. - Orivedellä pitäisi pyrkiä säilyttämään 1-6 luokat sisältävät alakoulut molemmin puolin keskustaa, jolloin koulumatkat saadaan pidettyä edes jotenkin järkevällä tasolla. Lisäksi pienemmillä kouluilla on mahdollista välttyä isojen koulujen "sosiaalisilta" ongelmilta. - Mikäli luokkien siirtäminen toteutetaan, niin samalla keskustan alueelle tulee roimasti lisää päivittäin kouluun pyöräileviä ja käveleviä oppilaita, joiden ikä on vasta 11-12 vuotta. Suurin osa oppilaista todellakin joutuu kulkemaan omilla kyydeillä, sillä valitettavan monella koulumatka jäänee hieman alle 5 km, jolloin koulukyytiä ei tulla järjestämään. - Pappilankangas on ollut kaiken aikaa kasvava asuinalue, joten tuntuu uskomattomalta, että alueelle rakennetaan uusi koulu, jonka toimintaa aletaankin ajamaan osittain alas. Näin ollen samalla myös olennaisesti huononnetaan alueen palveluita. Koulun kokoa olisi syytä ollut alun perin huolella miettiä, kun kyläkoulujen lakkautukset olivat olleet jo useamman vuoden ajan näköpiirissä. Henkilökohtaisella tasolla en uskalla ajatellakaan tilannetta, jossa luokkien siirron myötä ensi syksynä muutenkin kohtuullisen arka poikani joutuisi alkamaan kulkemaan omalla kyydillä Oriveden keskustan läpi Kultavuoreen. Samaan aikaan pienemmät sisarukset olisivat edelleen Pappilankankaalla. Olemme olleet ok sen asian kanssa, että yläkoulu on toisella puolella kaupunkia. Yläkoululaiset ovat kuitenkin jo varhaisteinejä ja pärjäävät liikenteessä huomattavasti alakoululaisia paremmin. Muutin perheeni kanssa Lappeenrannasta Orivedelle 2010. Orivesi valikoitui asuinpaikaksi hyvien yhteyksien ja palvelujen (esim. koulu) takia. Viimeisten vuosien aikana kunnallisveron prosenttia on kuitenkin huolestuttavasti hilattu ylöspäin ja samaan aikaan palveluita heikennetty. Mikäli nyt syksyn aikana ROKin kaksi vanhinta luokkaa siirretään Kultavuoreen ja samaan aikaan kunnallisveroa taas kerran korotetaan peräti prosentin verran, niin meidän perheen mitta alkaa olla täynnä. Joudumme valitettavasti alkaa vakavasti harkitsemaan muuttoa esim. Tampereelle, jossa oma työpaikkani muutenkin sijaitsee. Yleisesti ottaen liike-elämän palveluksessa olevana olen kummastellut miten kummassa ainoana keinona kaupungin talouden tasapainottamiseen ovat kunnallisveron nosto ja palvelujen heikentäminen. Nämä molemmat ovat asioita, jotka väistämättä johtavat kurjistumisen kierteeseen. Samalla kun merkittävästi vähennetään paikkakunnan vetovoimaa, niin uusien asukkaiden kuin myös yritysten osalta. Ennemmin pitäisi löytää luovia ratkaisuja kaupungin vetovoiman kasvattamiseen etenkin yritysten suhteen. Orivesi on kuitenkin suht lähellä Tamperetta ja vieläpä kohtuullisen hyvien liikenneyhteyksien päässä. Mielestäni esimerkiksi metsätalouden osalta Orivedellä olisi hyvinkin paljon nykyistä enemmän mahdollisuuksia muutenkin kuin virkistyskäyttöä varten. Mallia voisi ottaa vaikka naapurikunnasta Juupajoelta, josta löytyy monenmoista yritystä sekä aitoa kiinnostusta asiaan jopa peruskoulutasolla. Kävin tällä viikolla "Metsä puhuu" koulukampanjan puitteissa pitämässä Korkeakosken yläkoulun 9-luokkalaisille oppitunnin metsäteollisuuden mahdollisuuksista. Samanlaiseen kouluvierailuun ei valitettavasti ollut Oriveden yläkoululla mahdollisuutta vaikka kyse on todella tärkeästä ja eteenpäin kannustavasta asiasta.
Lisäksi rahaa tuntuu löytyvän vuosittain satoja tuhansia tai peräti miljoonia loputtomaan terveyskeskuksen korjaamiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan. Sen sijaan kouluja halutaan lakkauttaa tai pienentää, jotta saadaan vuositasolla täysin naurettava esim. 20 000 EUR säästö. Tämmöisiä säästöjä on varmasti löydettävissä aivan normaaleilla tehostamistoimilla...etenkin kun mietitään sitä, että koulutuksella panostetaan tulevaisuuteen ja parhaassa tapauksessa kaupungille saadaan uusia työtä tekeviä veronmaksajia. Toivoisin kaupungin päättäjiltä eteenpäin kannustavia päätöksiä työn alla olevien kouluasioiden suhteen. Hirsilän koulun lakkautus ja etenkin ROKin 5. ja 6. luokkien siirtäminen voidaan toivottavasti poistaa säästölistalta. Sen sijaan kehoittaisin keskittymään tehostamistoimiin yli kaikkien toimintojen ja ennakkoluulottomasti kartoittamaan lyhyen ja pitkän tähtäimen toimet. Pienillä yksittäisillä alueilla ilman kunnollista yhteistyötä tehtävillä suunnitelmilla on valitettavan usein lopputuloksena lyhytnäköiset ja täysin riittämättömät ratkaisut, jotka aiheuttavat myöhemin moninkertaiset ongelmat. Mikäli sopivia tilaisuuksia tarjoutuu, niin olen tarvittaessa jopa itsekin valmis tulemaan tulevaisuuden ideointiin mukaan. Ideointia todellakin tarvitaan ja positiivista otetta katse tulevaisuudessa. Ei välttämättä olisi huono vaihtoehto kutsua kaupunkilaisia avoimeen workshoppiin tai vastaavaan, jossa oikeasti mietittäisiin sitä miten tulevaisuudessa on järkevää toimia. Ystävällisin Terveisin, Jani Karppinen Ampujantie 20 35100 Orivesi As 040 550 3720 Lähettäjä: Oriveden eteläisten koulujen vanhempainyhdistys VASTINE ORIVEDEN KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTIAMISSUUNNITELMAAN KOSKIEN ROVASTINKANKAAN KOULUN 5.-JA 6.-LUOKKALAISTEN SIIRTOA KULTAVUOREN KOULUUN Oriveden kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelman yhteydessä yhtenä säästötoimenpiteenä on esitetty Rovastinkankaan koulun 5.- ja 6.-luokkalaisten siirtämistä Kultavuoren kouluun. Tästä on laskettu aiheutuvan vuositasolla n. 125000( säästö, syntyisi väistötilojen parakkivuokran ja ylläpitokustannusten poistumisesta. Laskennallisesti on ilmoitettu, että Kultavuoren koulussa on tilaa 60 lapselle lisää ensi syksynä. Miten tila on jakautunut vuosiluokkien välillä? Ja kuinka Kultavuoren tilojen kävisi muutaman vuoden kuluttua, kun Rovastinkankaalta olisi siirtymässä sinne peräti 90 oppilasta? Lisäksi taitoaineiden opetustilojen käyttö ja esim. uimahalliryhmien suunnittelu muuttuu melkoisen haastavaksi aikataulupaletiksi. Samalla näihin erityisaineisiin tarvitaan lisää opettajia. Suunnitellusta säästöstä iso osa hukkuisi jo tähän.
Rovastinkankaan koulua käyvät lapset ovat pääsääntöisesti olleet yhdessä esikoulusta lähtien. Lopullinen ryhmäytyminen tapahtuu kolmannella tai neljännellä luokalla. Juuri, kun oppilasryhmät sekä Rovastinkankaalla että Kultavuoressa ovat tiiviimmillään, ne jouduttaisiin siirron myötä hajottamaan. Kyse on ll-vuotiaista lapsista, jotka ovat herkässä esimurrosiässä. Kaksi ala-asteen viimeistä vuotta menisi siihen, kun oppilasryhmä hakee muotoaan - ja sen jälkeen koko homma pitäisi aloittaa alusta, kun on edessä siirtyminen yläasteelle. Osa oppilaista olisi opettajilleen täysin vieraita, joka tekisi opettajien työstä erityisen haastavaa. Koulukiusaaminen lisääntyisi, eikä opettajilla olisi mitään mahdollisuutta puuttua siihen, koska oppilasmäärä olisi niin suuri. Sekä koulukuraattorin että terveydenhoitajan entuudestaankin suuri työtaakka kasvaisi vielä lisää ongelmien lisääntyessä. Ne oppilaat, jotka joutuisivat koulukiusatuiksi 5.-luokkalaisena Kultavuoressa, joutuisivat olemaan sitä koko yläasteen oppilasyhteisön säilyessä samana viidennestä luokasta eteenpäin. Viisi vuotta silmätikkuna on uhkakuva, jonka ei toivoisi toteutuvan yhdellekään lapselle. Myös 4 kilometrin koulumatka muuttuu painajaiseksi sille, joka on matkalla kiusaamisen kohde, tai joutuu aina kävelemään sen yksin. Mikäli yhdistäminen toteutetaan, mitään vaihtoehtoa ei kiusatuille lapsille ole tarjolla - ainoastaan koettaa kestää. Meidän aikuisten tehtävä olisi luoda sellaiset olosuhteet, että mahdollisimman harva lapsuus menetetään kiusaamisen seurauksena, ei suinkaan mahdollistaa sitä toimillamme. Kiusattujen syrjäytyminen on tutkittu asia, samoin se, kuinka paljon yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle. Onko meillä varaa siihen? Rovastinkankaalta siirtyvien oppilaiden keskimääräinen kulkumatka Kultavuoreen on 4,2 kilometriä. Se on pitkä matka taivallettavaksi talvella kovassa pakkasessa tai vesisateessa reppu selässä. Koululaisen reppu painaa n. 10 % lapsen painosta. Maaston mäkisyys ei ainakaan helpota matkantekoa. Alueella ei ole toimivaa joukkoliikennettä, ja useat alueen vanhemmista käyvät työssä Tampereella, jolloin kodeilla ei ole kuljetusmahdollisuutta. Kannattaa kokeilla: selkään reppu, jonka painoa on 10 % omasta painosta, 4,5 km kävellen sateessa, sitten kuusi tuntia hommia märkänä ja hikisenä ja sama reissu kotiin. Kuka meistä aikuisista suostuisi siihen? Keskustan alueella liikkuvan lapsimäärän lisääntyminen tulisi näkymään ainakin kauppojen ja kirjaston tiloissa, joihin lapset kerääntyisivät. On todennäköistä, että reppukansa jäisi maleksimaan keskustaan. Jo nyt keskustan puistoissa istuskelevat kaljaveikot ovat löytäneet nuorten ja jopa lasten kanssa yhteisen sävelen, joten nämä ongelmat vain lisääntyisivät. Rovastinkankaalla koulumatka on noilta osin riskitön, sillä houkutuksia ei ole. Kotiseudullaan lapset ovat myös asuinalueen muiden aikuisten valvovan silmän alla ja tuttuja monen aikuisen kanssa, jolloin koulumatkatkin ovat turvallisia. Pitkä koulumatka keskustaan, jossa kukaan ei tiedä lapsesta mitään, altistaa monenlaisille riskitekijöille. Entä jos matkalla sattuu jotain? Kuka on vastuussa lapsista pitkän matkan koulusta kotiin ja takaisin? Rovastinkankaan ala-aste sijaitsee keskellä asutusta, jossa suurin osa talouksista koostuu lapsiperheistä. Koululla on toimiva oppilaskunta, ja koulu tekee hyvää yhteistyötä vanhempien kanssa. Koska kaikki koulun oppilaat asuvat lähellä toisiaan, yhteistyö myös vanhempien kesken on sujuvaa - kaikki tuntevat toisensa. Koska kaikki asuvat koulun lähiympäristössä, kyse on todellisesta "meidän koulusta". Alueelta myynnissä olevia taloja ja tontteja markkinoidaan koulun läheisyydellä. Tampereella työssä käyville paikka on ollut ihanteellinen; lähellä on koulu, hoitopaikat ja rautatieasema. Nyt
ollaan viemässä sekä osa ala-asteesta ja esiopetuksesta että hoitopaikat keskustaan. Millä sen jälkeen alueelta enää myydään vanhoja omakotitaloja, saati kaavoitettuja uusia tontteja? Koska julkinen liikenne keskustan suuntaan puuttuu, lasten hoitoon vieminen ja kouluun meno muuttuvat niin hankaliksi, että olemassa olevat asukkaatkin muuttavat pois. Saavutetut säästöt sulavat kadonneisiin veroäyreihin. lisäksi väestön väheneminen johtaa myös paikallisten yritysten tuloksen heikkenemiseen, joka se osaltaan kurjistaa Oriveden taloutta. Karpinlahden koululaiset ovat käyneet Rovastinkankaalla yhteistunneilla. Jos Rovastinkankaan vanhimpien ikäluokkien ryhmät siirretään pois, miten käy Karpinlahtelaisten? Siirretäänkö heidät yhteistunneille Kultavuoreen, jolloin sinne tulee tiettyinä päivinä vielä enemmän 11-12-vuotiaita? lisäksi tästä syntyy kuljetuskustannuksia. Jos yhteistunnit päättyvät kokonaan, se johtaa Karpinlahden tuntikehyksen kasvamiseen, eli osa saavutetusta säästöstä sulaa siihen. Karpinlahden koululla ei ole tiloja eikä henkilökuntaa taitoaineiden opettamiseen, joten kuinka ne järjestettäisiin? Vai kuljetettaisiinko Karpinlahtelaiset edelleen näille tunneille Rovastinkankaalle, vaikkei siellä enää olisikaan omia vitoskutosia? Rovastinkankaan koulussa pienryhmät on integroitu luokkiin, miten näiden lasten opetus on ajateltu hoidettavan Kultavuoressa? Suuressa koulussa, joka jo oppilasmäärän vuoksi on levottomampi, erityistä tukea vaativat lapset tarvitsevat useampia koulunkäynnin ohjaajia, joka taas nostaa kustannuksia. Ja riittääkö sekään toimenpide? Sen sijaan, että kaupunki tekisi lyhytnäköisen ratkaisun Rovastinkankaan isoimpien oppilaiden siirtämisestä syksyllä 2015 Kultavuoreen, kannattaa ennen kaikkea keskustella Rovastinkankaan tilankäytön uudelleensuunnittelusta kyseisen koulun opettajakunnan kanssa, joilla asiasta on jo olemassa selkeä, hyvä hahmotelma. Rovastinkankaan koulun vieressä sijaitsee Tredun toimipiste, jossa on tyhjää tilaa. Toki Tredun tilatkaan eivät ole ilmaisia, mutta kustannuksiltaan varmasti pienemmät kuin nykyinen parakkikylä. Emme suinkaan ole sokeita sille tosiasialle. että Oriveden kaupungin on löydettävä säästöjä. Toivottavasti ne tällä kertaa löytyvät muulla tavoin kuin lasten ja perheiden hyvinvoinnista tinkimällä, ja Oriveden vetovoimaa uusien asukkaiden silmissä vähentämällä. Orivedellä 3.10.2014 Oriveden eteläisten koulujen vanhempainyhdistys ry. Kirsi-Minna Saarinen, puheenjohtaja LIITE Adressi Rovastinkankaan koulu säilytettävä kuusivuotisena allekirjoituksineen Rovastinkankaan koulu säilytettävä kuusivuotisena Koko Oriveden alueella toimii viisi ala-astetta: Karpinlahti, Kultavuori, Hirsilä ja Rovastinkangas sekä Eräjärvi. Kultavuoren eli keskustan koulu remontoitiin perusteellisesti viimeisen kahden vuoden aikana Remontin "maksumiehiksi" joutuivat ensin Holman kyläkoulun oppilaat, joiden koulu lopetettiin vuosi sitten ja sen jälkeen Päilahden koulun oppilaat, joiden koulutaival alkoi tänä syksynä Kultavuoren valmistuvan koulun väistötiloissa Rovastinkankaan ala-aste sijaitsee keskellä asutusta, jossa suurin osa talouksista koostuu lapsiperheistä. Koulu on kuusiluokkainen, ja ekaluokkalaisten lisäksi väistötiloissa toimii eskari. Vanhempainiltoihin osallistutaan aktiivisesti. Jokaista vuosi luokkaa koulussamme on kaksi, ja näiden lisäksi erityisopetusluokka. Koulullamme on toimiva oppilaskunta, ja koulu tekee hyvää
yhteistyötä vanhempien kanssa. Koska kaikki koulun oppilaat asuvat lähellä toisiaan, yhteistyö myös vanhempien kesken on sujuvaa - kaikki tuntevat toisensa. Koska kaikki asuvat koulun lähiympäristössä, kyse on todellisesta "meidän koulusta". Osana Oriveden kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa on esitetty Rovastinkankaan koulun viidensien ja kuudensien luokkien siirtämistä Kultavuoren kouluun 1.8.2015 alkaen. Tämän seurauksena ensi syksynä Kultavuoreen siirtyisi n. 70 oppilasta Rovastinkankaalta. Koska siirtyvä oppilasmäärä on niin suuri, säästöjä tällä siirrolla ei saada aikaiseksi. Tuollaista oppilasmäärää ei saada integroitua Kultavuoren olemassa oleviin vuosiluokkiin, joten opettajia tarvitaan sama määrä kuin ennenkin - vain sillä erotuksella, että heidän työpaikakseen muuttuisi Kultavuori Rovastinkankaan sijasta Luonnolisesti on hämmästyttävää, jos Kultavuoren koulusta löytyy tilat noin suurelle lapsimäärälle; neljä ylimääräistä luokkahuonetta kuulostaa uskomattomalta, vaikka koulu olisi juuri remontoitu ja laajennettu. Normaalisti kunnan tilaratkaisut eivät sisällä kovinkaan paljon ylimääräisiä neliöitä. Oriveden kaupungilla ilmaisen koulukyydin saavat ne perusopetuksen oppilaat, joiden koulumatka ylittää 5 kilometriä. Rovastinkankaan koululaisten keskimääräinen kulkumatka Kultavuoren koululle olisi hiukan yli neljä kilometriä, pahimmillaan muutamalla oppilaalla 4,9. Koska kaupungissamme ei ole julkisen liikenteen verkkoa, jota oppilaat pystyisivät hyödyntämään koulumatkoihin, valtaosa oppilaista joutuisi kulkemaan koulumatkansa talvisin kävellen. Oriveden yläaste sijaitsee parin sadan metrin päässä. Surkuhupaisaa on se, että muutamissa perheissä yläasteikäiset lapset saisivat koulukyytinsä maksutta, mutta ala-asteikäinen joutuisi kävelemään melkein saman matkan. Viidesluokkalaiset ovat II-vuotiaita, murrosiän kynnyksellä. Tuntuu rankalta, että tuossa kehitysvaiheessa pitäisi sopeutua uuteen kouluun ja ympäristöön - ja joutua tekemään se sama uudestaan muutaman vuoden kuluttua yläasteelle siirryttäessä. Koulumme yhteisöllisyys on monen asian summa, emmekä halua, että lapset joutuvat kesken lapsuuden luopumaan siitä. Antamalla lasten käydä tuttua koulua tuttujen toimintatapojen ohjaamana suojelemme heitä kovettumasta liian varhain. Koska tällä kouluverkkoon kohdistuvalla ratkaisulla Oriveden kaupunki ei saa aikaan säästöjä, vaadimme, että se poistetaan toimenpidelistalta. Lähettäjä: Hirsilän vanhempainyhdistys ry. 3.10.2014 VASTINE HIRSILÄN KOULUN LAKKAUTTAMISESITYKSELLE Vastineessamme Hirsilän koulun lakkauttamisesitykselle arvioimme säästölaskelmia saamiemme tietojen perusteella sekä teemme vaihtoehtoisia säästöehdotuksia. Lisäksi vastineemme liitteenä on Adressi Hirsilän koulun säilyttämisen puolesta, jota on kerätty kiertäen ovelta ovelle Hirsilän alueella ja sähköisesti adressit.com -sivuston kautta. Adressin on allekirjoittanut 1.10.2014 mennessä yhteensä 969 henkilöä. 1. HIRSILÄN KOULUN LAKKAUTTAMISEN SÄÄSTÖLASKELMIEN ARVIOINTI
- Kiinteistöön kohdistuvat kustannukset Kaupungin tila palvelut on arvioinut kiinteistön säästökustannukset 84400,- sisältäen pääomavuokran. joka on kaupungin talousjohtajan mukaan laskennallinen poistoerä. Pääomavuokraa ei näin ollen tule laskea säästöksi. Saadun aineiston perusteella kiinteistön ylläpitokulut ovat 60 164,- sisältäen keittäjäsiivoojan palkan sivukuluineen ja siivoustarvikkeet. Esitetystä säästettävästä palkkasummasta on vähennettävä menetettävän kunnallisveron osuus, arviolta noin 4000,-. Edellä esitetyn perusteella kokonaissäästö kiinteistöstä on korkeintaan 56164,- Koulun yläpohjan kunnostukseen on varattu 80 000,-. Yläpohjan kunnostustarpeet ovat ilmeisesti seurausta vesikaton vuodoista, joiden korjauksessa kaupungin tila palvelut olisi saamamme käsityksen mukaan voinut olla vasteellisempi. Yläpohjaa on nyt korjattu noin kolmanneksen verran. Emme ole saanut tietoa siitä, että onko arvioitu 80 000,- summa varattu koko kunnostukselle vai jäljellä olevan kunnostuksen osuus. Kaupungin esittämässä säästölaskelmassa ko. 80 000,- korjauskustannus on esitetty kertasäästönä. Tämä tarkoittaisi, että yläpohjan kunnostustyöt jäisivät kesken. Vanhempainyhdistyksen käsityksen mukaan kuntapäättäjillä on vastuu kunnan omaisuuden ylläpidosta siten, että sen arvo säilyy tai kunta päättäjä ei ainakaan päätöksillään aiheuta vahinkoa omaisuudelle. Tässä tapauksessa tarkoituksellinen korjaamatta jättäminen aiheuttaa todennäköisen korjaustarpeen kasvun ja/tai kiinteistön myyntiarvon vähintään korjauskustannusta vastaavan laskun. Käsityksemme mukaan yläpohjan korjaus on perusteltua toteuttaa riippumatta koulun jatkosta. Tällöin ko. kertasäästöä 80 000,- ei tule huomioida koulun lakkauttamisen säästölaskelmassa. Tehtyjen arvioiden perusteella koululla on lähivuosina peruskorjaus edessä. Tästä olemme samaa mieltä seuraavilla varauksilla. Koulun peruskunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu noin 1,7 MEUR. Huomioiden koulun huoneistopinta-ala, tarkoittaa korjaus noin 2000,neliömetrikustannuksia. Viime vuosien hintatasoon parametroidut laskentaohjelmat antavat peruskorjaukselle todennäköisesti esitetyn mukaisen hintatason kustannukset. Rakennuskustannukset ovat nyt kuitenkin selvässä laskussa, ja se tulee laskemaan korjausrakentamisenkin yksikkökustannuksia tulevina vuosina merkittävästi. Koulun peruskunnostuksen sisältöä tulee kriittisesti arvioida. Rakennus on perusrakenteiltaan terve eikä henkilökunnalla tai oppilailla ole ollut homealtistukseen viittaavia oireita. Käsityksemme mukaan kaikkea ei tarvitse uusia, ja korjauksen voi vaiheistaa useille vuosille. Käsityksemme myös on, että peruskunnostus on toteutettavissa huomattavasti alle nykyisen korjauskustannusarvion järkiperäisesti toteutettuna. Odotamme, että koulun kunnostuksesta tehdään seikkaperäinen suunnitelma arvioiden todelliset kunnostustarpeet ja aikatauluttaen tarvittavat työt. Vanhempainyhdistys ja kyläyhdistys ovat valmiita antamaan oman panoksensa kunnostukseen aina korjaustarpeiden arvioinnista, suunnittelusta toteutukseen saakka. Vanhempainyhdistys ja kyläyhdistys ovat valmiita neuvottelemaan ja sopimaan kaupungin kanssa panoksestaan työssä.
Kuljetuskustannukset Laskelmissa on esitetty 37 000,- kustannus Hirsilän kuljetuksista. Kokonaiskustannukset ovat 57 000,- ja näistä 20000,- on jyvitetty Kultavuorelle sillä perusteella, että samaa kuljetusta käyttävät jo nyt Kultavuoressa tai Yhteiskoulussa käyvät pohjois-oriveden oppilaat (14 oppilasta). Jyvitysprosentti on laskettu väärin (noin 35%, todellinen osuus noin 23% (14/(14+48). Laskelmat on kuitenkin tehty vain Hirsilän oppilasmäärillä (48), ikään kuin muut pohjois- Oriveden oppilaat kuljetettaisiin jatkossa riman kustannuksia. Näin ollen laskettuja kustannuksia ei pidä myöskään jyvittää muille pohjois-oriveden oppilaille. Aamulla on oletettu 27 oppilaan käyttävän linja-autoa. Linja-auto kulkee tällä hetkellä täytenä (tarkistettu Paunu Oy:ltä 25.9.2014). eli sinne ei mahdu oppilaita. Takseilla kuljetus vaatisi neljä kuljetusta aamuin illoin ja ajokilometrejä tulisi 176 km/pvä. Neljä taksikuljetusta aamuin illoin kustantaa laskelmien mukaan noin 62 000,-/vuosi. Lisäksi tulee ottaa huomioon taksikapasiteetin riittävyys, kustannusten mahdollinen nousu ja oppilaiden odotusajat. Näillä perustein arvioimme vuotuisen kuljetuskustannuksen olevan noin 62 000,-/ vuosi, ja huomioiden nykyiset kuljetuskustannukset, noin 17 000,-/vuosi, lisäkustannuksia tulee 45 000,-/vuosi. 2. HIRSILÄN KOULUN LAKKAUTTAMISEN MUUT VAIKUTUKSET o Vanhempainyhdistys on selvittänyt keskuudessaan ja Juupajoen kunnan kanssa mahdollisuutta sijoittaa lapsensa Juupajoen Kopsamon kyläkouluun. Juupajoen kunta ei ole ollut asiassa aktiivinen. Tässä vaiheessa 9 lapsen vanhemmat ovat ilmoittaneet vakaan aikomuksensa sijoittaa lapsensa Kopsamon kouluun, ja Juupajoen koulutoimen johtajan mukaan esitetty lapsimäärä myös sopii Kopsamoon. Hirsilän koulun lakkauttamisen ja oppilaiden siirtyminen myötä toisen kunnan kouluun Oriveden valtionosuuksien menetys on 9*6777,-/ oppilas eli yhteensä 60993,- vuodessa. 3. YHTEENVETO ARVIOIDUISTA SÄÄSTÖISTÄ o Selvitystemme perusteella Oriveden kaupungin virkamiesten valmistelemat säästölaskelmat Hirsilän lakkauttamisesta ovat olennaisesti yliarvioidut. Edellä esitetyn perusteella olennaiset säästölaskelman kustannukset/vuosi (2015-2020) ovat todellisuudessa: Vastineemme Kaupunki kiinteistökulujen säästö -56200,- -84400,- opettajien palkkakulusäästöt -16900,- -16900,- Kuljetuskustannusten lisäys +45 000,- +37000,-
säästövaikutus yhteensä 28 100,- 64 300,- laskelman perusteella kaupunki on arvioinut vuotuiset säästöt 36 200,- ylisuuriksi. Kaupungin esityksen perusteella kokonaissäästöt vuosina 2015-2020 olisivat 353 700,-. Selvityksemme mukaan ko, säästöt ajanjaksolle ovat todellisuudessa 154600,- eli 56% ja 199 100,- kaupungin laskelmaa pienemmät. laskemamme mukaisesti vuotuinen säästö ajanjaksolla 2015-2020 on tällöin keskimäärin 28 100,-. Valmistelussa ei ole huomioitu koulun lakkauttamisen muita vaikutuksia. Näiden osalta on erittäin todennäköistä, että kunta menettää valtionosuuksia noin 9* 6777,- vuodessa, minkä arvioidaan olevan nettotulomenetyksenä luokkaa 5000, oppilasta kohden vuodessa. Nettomenetyksen laskennassa ei tule käyttää keskimääräistä kustannusta per oppilas, koska suurin osa kustannuksista on sisäisen laskennan vyörytettyjä kustannuksia. Todennäköistä myös on, että alueelta muuttaa perheitä pois, mikä vähentää edelleen kunnan verotuloja. Huomioiden todelliset koulun lakkauttamisesta saatavat vuotuiset säästöt (28100,-) ja todennäköisesti menetettävien valtionosuuksien netto (45 OOO,~) Hirsilän koulun lakkauttaminen heikentää Oriveden kaupungin taloutta verrattuna kaupungin esittämien säästöjen sijaan noin 16 900,- vuodessa. 4. VAIHTOEHTOISET SÄÄSTÖEHDOTUKSET - Menosäästöt Pekka Tuhkanen esitti kuulemistilaisuudessa säästöt kunnanvaltuutettujen kokouspalkkioista. Kokouspalkkiot ovat kaupungin talousjohtajan antaman tiedon mukaan vuosittain keskimäärin 185000,-. Ehdotamme kunnanhallitukselle esitettäväksi määräaikaista 20-30% kokouspalkkioiden laskua esimerkiksi määräajalle 2015-2016. Hallintokulujen säästö muuttamalla Hirsilä, Karpinlahti ja Eräjärvi sivutoimipisteiksi, jolloin rehtoritoiminnot hoidettaisiin Kultavuoren ja Rovastinkankaan rehtoreiden toimesta. Kyseinen malli on käytössä Tampereella; Terälahden koulu on Kämmenniemen koulun sivutoimipiste ja Sorilan koulu on Olkahisten koulun sivutoimi piste. Kyseisten koulujen oppilasmäärät ovat selvästi suurempia kuin Orivedellä, joten käytännön voisi olettaa toimivan ja olevan perusteltu myös pienemmissä kouluissa. Hirsilän koulun lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön. Maalämpöön siirtymisessä arvioidaan säästöjen olevan noin 10000,-/vuosi. Investoinnit ovat suuruusluokkaa 50000,-, ja siihen on mahdollista hakea investointitukea noin 20%. Vatialan koulun orivesiläisten oppilaiden siirtämistä Kultavuoreen ehdotettiin kuulemistilaisuudessa. Kasvatus- ja opetusjohtaja Pauliina Pikka on tehnyt laskelmia tämän toimenpiteen säästövaikutuksista. Käsityksemme mukaan siirto toisi selviä säästöjä kaupungille 2017 alkaen ja kertaluonteisen tulon noin 250 000,- vuodelle 2015. Selvitettävä Hirsilän oppilasmäärän ja samalla tehokkuuden kasvattaminen koulurajoja siirtämällä keskustan pohjoisosissa. Tällöin vältetään Kultavuoren tila-ahtaus ja kuljetuksia olisi mahdollista yhdistää nykyisiin kuljetuksiin, koska taksi joka tapauksessa ajaa Orivedeltä.