Vesienhoidolla kohti parempaa vesien tilaa

Samankaltaiset tiedostot
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Maatalous ja vesienhoidon suunnittelu. Maatalous ja ympäristö - teemapäivä

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesienhoito ja metsätalous. Vesiensuojelu metsätaloudessa - koulutus & keskustelutilaisuus Ansa Selänne KESELY

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella

Joroisten vesienhoito

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Vesien tila ja vesiluvat

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen

Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella

Vesienhoidon suunnittelu

Metsätalouden vesiensuojelu

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma pähkinänkuoressa

Ajankohtaista vesienhoidosta

Närpiönjoen toimenpideohjelma

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

OULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEEN TOIMENPIDEOHJELMA Osa 7

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä/ Vesienhoitoaktiivin puheenvuoro / UM Kovanen. Sappi Fine Paper Europe Kirkniemi Mill January 2012

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen metsätalouden osalta

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

1. Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. 2. Vesienhoidon ajankohtaiset asiat (liite 1 ja 2)

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Yhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan kuulemiset 2015

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Transkriptio:

Vesienhoidolla kohti parempaa vesien tilaa Joutsa 31.5.2010 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus

Työ perustuu: Mitä vesienhoidolla tarkoitetaan? Vesienhoidossa pyritään EU:n alueella yhteisiin tavoitteisiin: Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene Pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Vesipuitedirektiivi Vesienhoitolaki Asetus vesienhoidosta Asetus vesienhoitoalueista Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä Eri toimijoiden yhteistyö ja kansalaisten osallistuminen on keskeinen osa vesienhoitoa Perustyökalu on vesienhoitoalueelle laadittava vesienhoito-suunnitelma, 2 joka laaditaan määräajoin

Vesienhoitoalueet Suomessa 7 Kansalliset vesienhoitoalueet 6 1 Vuoksi 2 Kymijoki - Suomenlahti 5 3 Kokemäenjoki - Saaristomeri - Selkämeri 4 Oulunjoki - Iijoki - Perämeri 4 5 Kemijoki Kansainväliset vesienhoitoalueet 6 Tornionjoki 3 2 1 7 Tenojoki - Paatsjoki 8 Ahvenanmaa, huolehtii itsenäisesti vesienhoidon toimeenpanosta 8 Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 3

Vesienhoitosuunnitelmat laadittu yhteistyössä Vesienhoidon suunnittelussa ollut tärkeää vuorovaikutus vesien eri käyttäjien ja kansalaisten kanssa. Ympäristökeskuksiin perustettiin tätä varten yhteistyöryhmät Myös kansalaisilla on ollut hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vesienhoitoon virallisten kuulemisten (3 kpl) kautta Kuulemisesta saatu palaute otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon vesienhoidon suunnittelussa ja vesienhoitosuunnitelmissa Keski-Suomessa palautetta saatiin Työohjelma ja aikataulu (35 lausuntoa, 2 muuta palautetta) Keskeiset kysymykset (29 lausuntoa, 72 muuta palautetta) Vesienhoitosuunnitelmaehdotus (43 lausuntoa, 60 muuta palautetta) Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 4

Vesienhoidon toimenpideohjelmat Vesienhoitosuunnitelman valmisteluasiakirjoja Keski-Suomessa tehty erilliset toimenpideohjelmat pinta- ja pohjavesille Pintavesien osalta maakunta jaettu toimenpideohjelmassa osaalueisiin Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 5

Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytty Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009 Valtioneuvosto hyväksyi yhteisen lausuman toimeenpanosta Kyseessä on ollut laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke Vesienhoitosuunnitelmista on raportoitu komissiolle 22.3.2010 mennessä Vesienhoitosuunnitelmat ja valtioneuvoston perustelumuistio löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö Keski-Suomen pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi > Keski-Suomi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnit... > Toimenpideohjelmat Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 6

Vesienhoitosuunnitelmassa tarkasteltavat pintavedet Keski-Suomessa Järvet: pinta-ala > 1 km2 Joet: va:n pinta-ala > 100 km2 Natura alueet: 21 kpl EU - uimarannat : 23 kpl Vedenhankinta vesistöt : 4 kpl Toimenpiteitä esitetään vesille, jotka eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä - jokia 58 kpl - järviä 59 kpl - lisäksi esitetään toimenpiteitä niille vesille, joiden luokka on vaarassa pudota nykyisestä Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 7

Vesien tila Keski- Suomessa Järvistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa 76 % lukumäärästä ja 80 % pintaalasta Joista hyvässä ja erinomaisessa tilassa 57 % lukumäärästä ja 54 % jokipituudesta Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 8

Vesienhoitosuunnitelmassa pohjavesien alkutarkasteluun on valittu kaikki: I luokan pohjavesialueet ja niiden pohjavedet I luokan pohjavesialueita on 177 kappaletta (joutsa 8 kpl) II luokan pohjavesialueet ja niiden pohjavedet II luokan pohjavesialueita on 67 kappaletta (Joutsa 3 kpl) Näistä on edelleen valittu pohjavesialueet, joilla on teollisuus- ja yritystoimintaa sekä pilaantuneita maa-alueita, jotka voivat uhata pohjavettä Tällaisia pohjavesialueita on 38 kappaletta (Joutsa 2 kpl) 9

Vesienhoitosuunnitelmassa käsitellään tarkemmin näitä 38 pohjavesialuetta: Osalla näitä pohjavesialueita ei ole riittävästi tietoja pohjaveden kemiallisesta ja määrällisestä tilasta Tällaisia pohjavesialueita on 21 kappaletta Ne on nimetty selvityskohteiksi Loppuosalla näitä pohjavesialueilta on osoitettavissa, että ihmistoiminnan takia joko yksi tai useampi pohjaveden laatunormi ylittyy tai pohjaveden määrä on vähentynyt Tällaisia pohjavesialueita on 17 kappaletta Ne on nimetty riskinalaisiksi pohjavesialueiksi 10

Keski-Suomi Kalankasvatus 0,7 % Teollisuus 4,3 % Asumajäteveden puhdistamot 3,4 % Turvetuotanto 0,7 % Laskeuma 11,1 % KOK P Maatalous 33,4 % Hulevesi 0,1 % Metsätalous 5,6 % Haja-asutus 10,2 % Luonnon huuhtouma 30,4 % Maatalous 31,8 % Asumajätevedet 1,2 % Kalankasvatus 1,9 % Sysmän reitti Turvetuotanto 0,5 % Laskeuma 18,6 % Vesistöön tuleva fosforikuormitus Luonnon Metsätalous huuhtouma 31,5 % 5,3 % Hajaasutus Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 9,3 % 11

Fosforin hajakuormitus kg/km 2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 12

Maatalouden kuormitusosuus Metsätalouden kuormitusosuus Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 13

1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kalankasvatuksen fosforikuormitus t/vuosi Keski-Suomessa Fosforikuormitus t/a 7 Rehukerroin 3,5 6 5 Kok P t/a Rehukerroin 3 2,5 4 2 3 1,5 2 1 1 0,5 0 0 14

1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Fosforikuormitus kg/a Joutsan puhdistamon ja Taimen Oy Joutsan fosforikuormitus kg/a 1 800 1 600 1 400 Joutsan puhdistamo Taimen Oy Joutsa Joutsenlampi 1 200 1 000 800 600 400 200 0 -Joutsan keskuspuhdistamo, ympäristölupa (KSU) 30.12.2002, lupaehtojen tarkistus 31.12.2010 -Taimen Oy Joutsa, ISY/1.12.2004, VHO 30.8.2006, KHO 10.3.2008, lupaehdot: rehunkäyttö < 70 000 kg/a, fosforikuormitus < 330 kg/a, vedenotto < 750 l/s -muita kalalaitoksia 2 kpl, Pekka Sammon laitos (Kostamonjoen va 18 kg P/a), Havulohi (65 kg P/a) 15

2,5 2 1,5 1 0,5 Kok P t/a Turvetuotannon fosforikuormitus t/a Keski-Suomessa 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sysmän reitti -4 tuotantoaluetta, pinta-ala 128 ha -1 tuotantoalue < 10 ha Mäntyharjun reitti - 5 tuotantoaluetta, tuotantoala 259 ha, Rääsysuon (90 ha) ja Mesiänsuo 59 ha kunnostuksessa, Rääsysuo (lohkot 5 ja 6, 60 ha) ei saanut lupaa (ei lainvoimainen) 16

Vesien hydromorfologinen tila eli HyMo-tila kertoo vesimuodostuman vesiolosuhteista, vaelluskelpoisuudesta sekä uoman rakenteesta. yksittäisiä tekijöitä voivat olla esim. virtaama, veden korkeus, putouskorkeus sekä pohjan ja uoman rakenne vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä myös vesien HyMo-tilan parantamiseksi Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 17

Keski-Suomessa on nimetty 5 jokimuodostumaa voimakkaasti muutetuksi HyMo-muutos on erittäin suuri ja hyvää ekologista tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeälle käyttömuodolle Tourujoki Jämsänjoki Suojoki Parantalankoski Leuhunjoki Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 18

Toimenpiteiden suunnittelu Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on vesien hoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetty vesimuodostumissa ja niiden valuma-alueilla tarvittavat toimenpiteet. Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla sektoreilla Toimenpiteet on jaettu nykykäytännön mukaisin toimenpiteisiin ja lisätoimenpiteisiin Vesienhoidon toimenpiteisiin kuuluu myös erilaisia ohjauskeinoja, (lainsäädännöllisiä, hallinnollisia, rahoituksellisia ja tiedollisia toimia sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa) Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 19

Toimenpiteet/yhdyskunnat Toimenpiteet Nykykäytäntö Uudet puhdistamot Uudet siirtoviemärit Määrä v. 2010-2015 Keski-Suomi 2 kpl 29 km Sysmän reitti Viemärilaitosten käyttö- ja ylläpito 208 750 as. 3 670 as Lisätoimenpiteet Uudet puhdistamot (1.1.2009 jälkeen päätetyt) 2 kpl Uudet siirtoviemärit ((1.1.2009 jälkeen päätetyt) 56 km 5 km Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 20

Esitetyt toimenpiteet/haja-asutus Toimenpiteet Nykykäytäntö Määrä v. 2010-2015 Keski-Suomi Sysmän reitti Haja-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit 14 600 kiinteistöä 600 Nykyisen haja-asutuksen järjestelmien käyttö ja ylläpito 3 700 kiinteistöä 200 Loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit 7 370 kiinteistöä 340 Nykyisen loma-asutuksen järjestelmien käyttö ja ylläpito 28 300 kiinteistöä 1 260 Viemäriverkoston laajentaminen hajaasutusalueella 2 400 kiinteistöä 120 Lisätoimenpiteet Koulutus ja neuvonta 3 700 kpl/v 160 Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 21

Esitetyt toimenpiteet/metsätalous Toimenpiteet Määrä v. 2010-2015 Keski-Suomi Sysmän reitti Nykykäytäntö Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet 42 000 ha 1 320 Hakkuualueiden suojavyöhyke 840 ha 26 Lannoitusten suojakaistat 300 ha 9 Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta 80 kpl Lisätoimenpiteet Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta 170 kpl Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu 220 kpl 3 Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu 4 100 ha/vuosi Koulutus ja neuvonta 440 kpl/vuosi 20 Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 22

Esitetyt toimenpiteet/turvetuotanto Nykykäytäntö Määrä v. 2010-2015 Keski-Suomi Kemiallinen käsittely (tuotantoha) 104 Sysmän reitti Pintavalutuskenttä (ei pumppausta) (tuotantoha) 2 680 13 Pintavalutuskenttä pumppaamalla (kesä/ympärivuotinen) (tuotantoha) 4 650 176 Vesiensuojelun perusrakenteet (tuotantoha) 10 500* 280* Virtaaman säätö (tuotantoha) 3 720 90 Lisätoimenpiteet Kemiallisen käsittelyn lisääminen (ha) 500 * Mukana myös uudet tuotantoalueet Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 23

Maatalouden toimenpiteet Toimenpiteet Määrä v. 2010-2015 Keski-Suomi Sysmän reitti Nykykäytäntö Ympäristötuen mukaiset toimet NYKYTASO Nykytaso Eläinsuojien ympäristöluvat Lisätoimenpiteet Kasvipeitteisyys 13 000 ha 100 Kosteikot 60 kpl Koulutus ja neuvonta 260 kpl/v 5 Ravinnepäästöjen hallinta 16 000 ha 250 Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta 2 400 ha Suojavyöhykkeet 725 ha Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 24

Nykykäytäntö Kalankasvatuksen toimenpiteitä Keski- Suomessa YsA ympäristölupa, jos rehun käyttö tai lisäkasvu /v 2000 kg tai jos luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä on kooltaan vähintään 20 ha Luvissa vesistökuormitusta vähennetään mm. ruokintaa, veden käyttöä, ravinteiden ja kiintoaineksen poistoa koskevin määräyksin. Ympäristölupien tarkistamisen yhteydessä pyritään tehostamaan vesiensuojelua, mikäli kuormituksen vähentäminen on vesien tilan parantamiseksi tarpeen. Mikäli vesiensuojelutoimia ei voida tehostaa, joudutaan joskus rajoittamaan tuotantoa. Keskeisiä vesiensuojelutoimia ovat rehun ja ruokintatekniikan kehittäminen, lietteenpoiston tehostaminen ja lieteveden jatkokäsittely Lisätoimet Maa-allaslaitosten kuormitusta voidaan merkittävästi vähentää ainoastaan laitoksia saneeraamalla (keinoallaslaitos, kiertovesilaitos) Sijainnin ohjaus Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 25

Teollisuuden toimenpiteitä, Keski-Suomi Nykykäytäntö YsA ympäristölupa oltava kaikilla merkittävimmillä teollisuuslaitoksilla Suurin osa teollisuuden jätevesistä ohjataan yhdyskuntien jätevesipuhdistamolle (liittymissopimukset, VnA 889/2006) 6 teollisuuslaitoksen vedet johdetaan niiden omien puhdistamojen kautta vesistöön ja niiden päästöjä ohjataan ympäristölupien kautta annettavin lupamääräyksin Lisätoimenpiteet ympäristöriskien hallinnan parantaminen prosessitekniset parannukset haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 26

Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen, toimenpiteet Keski-Suomessa selvitys suunnitelma Toteutus, sisältää myös suunnittelun Nykykäytäntö Kalankulkua helpottavat toimenpiteet (kohde) 10 (2) Virtavesien elinympäristökunnostus (muodostuma) 4 Yhteensä 6 (muodostumaa) Lisätoimenpiteet Kalankulkua helpottavat toimenpiteet (kohde) 1 8 8 (5) Muut kunnostustoimenpiteet 3 1 2 Pienehkön rehevöityneen järven kunnostus 1 4 Suuren rehevöitymneen järven kunnostus 1 1 3 Virtavesien elinympäristökunnostus 2 6 9 Säännöstelyh kehittäminen 5 Yhteensä 13 16 23 muodostumaa 27

Vesienhoidon vuosikustannukset Keski-Suomessa SEKTORI NYKYKÄYTÄNNÖN MUKAISET TOIMENPITEET (1000 /vuosi) LISÄTOIMENPITEET (1000 /vuosi) YHTEENSÄ (1000 /vuosi) Yhdyskunnat 31 890 1 160 33 050 Haja- ja loma-asutus 14 040 1 100 15 110 Teollisuus 4 840 Ei arvioitu 4 840 Kalankasvatus 1 600 Ei arvioitu 1 600 Turvetuotanto 1 290 130 1 430 Maatalous 10 900 3 050 13 950 Metsätalous 560 220 780 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen 30 180 210 Nykykäytäntö noin 65 milj. /vuosi ja lisätoimenpiteet noin 6 milj. /vuosi Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 28

Riskinalaisille pohja-vesialueille (17 kpl) ehdotetaan toimenpiteitä, joilla niiden pohjavesi voitaisiin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä JOUTSA Joutsa Laatunormin ylitys: Torjunta-aine Toimenpide: Suojelusuunnitelman laadinta JOUTSA Pekkanen Laatunormin ylitys: Epäorgaaninen suola Toimenpide: Suojelusuunnitelman päivitys Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 29

Nykykäytännön mukaisten toimien ja lisätoimenpiteiden tarve veden hyvän tilan turvaamiseksi Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 30

Tavoitteiden saavuttaminen Pintavesien hyvää tilaa ei KeskiSuomessa saavuteta kaikilta osin vuoteen 2015 mennessä. Tällaisille vesille on esitetty joko 6 tai 12 vuoden jatkoaikaa. Tärkeimpiä syitä aikataulusta viivästymiselle Suuri ravinnekuormitus. Vesistöjen HyMo-tilaa parantavat kunnostustoimet kuten vaellusesteiden poisto ja uomien kunnostukset edellyttävät perusteellista hanketason suunnittelua ja lupakäsittelyä. Toimenpiteiden vaikutus vesistöissä näkyy vasta pitkän ajan kuluttua. Keski-Suomen ELY-keskus, Ansa Selänne 31