E/319/221/2009 22.9.2009 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011-2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 3 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 5 3.2.1 Toiminnallinen tehokkuus 5 3.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta 5 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8 4 RESURSSISUUNNITELMAT 9 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus 4 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Kustannusjakauma tulosalueittain 5 Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.01 (siirtomääräraha 2 v) 9 LIITEOSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 TTS 2011-2014 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien globaali kysyntä jatkaa kasvuaan maailmantalouden elpyessä syvästä taantumasta. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen merkitys on entistä tärkeämpi monipuolisena raaka-ainelähteenä ja teollisuuden turvallisena sijoituskohteena. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossa ja vahvistaa energiatuotannon omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja GTK:n toimialaan läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset vaikuttavat merkittävästi toimintaympäristöön. Valtion tuottavuusohjelma jatkuu suunnittelukaudella. GTK vastaa keskeisiin haasteisiin keskittymällä entistä tiukemmin ydintehtäviinsä ja vahvistamalla tulonhankinnan edellytyksiä. GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Toiminta kohdistetaan vaikuttavuuden kannalta kolmelle sektorille: luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Tutkimuksen huippuosaamisen painoalueita ovat mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus. GTK:n kansainvälistä toimintaa vahvistetaan edelleen toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, hyödyntämällä tehokkaasti EU-projektimahdollisuuksia ja vahvistamalla vientiprojektitoimintaa. Henkilöstörakennetta ohjataan yhä selvemmin kohti asiantuntijaorganisaatiota ja tuetaan henkilöstön hyvinvoinnin ja motivoituneisuuden ylläpitoa ja kehittämistä. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä jatkaa kasvuaan maailman talouden elpyessä suunnittelukautta edeltäneestä syvästä taantumasta. Kilpailu raakaainevaroista kiristyy maailmanlaajuisesti erityisesti kehittyvien talouksien voimakkaan kasvun seurauksena. Uudeksi kasvavan kysynnän kohteeksi nousevat ns. high tech-metallit. Luonnonvarastrategioiden merkitys luonnonvarojen käytössä korostuu sekä EU:n että kansallisella tasolla ja mineraalipoliittiset ohjelmat konkretisoituvat. Luonnonvarojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevien tietojen merkitys korostuu. Euroopassa Fennoskandian kilpialueen malmipotentiaalinen merkitys korostuu monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. Maahamme avataan uusia merkittäviä kaivoksia, jo avatut kaivokset lisäävät tuotantoaan, malminetsintä piristyy vähitellen ja vuoriteollisuusalan työllisvaikutukset kasvavat. GTK:n rooli sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen ja palveluiden tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittajana kansainvälis-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 TTS 2011-2014 tyneelle kaivosteollisuudelle on vahva. Toiminnallaan GTK tukee kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttamista. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuutta energian tuotannossa ja kulutuksessa. Turve säilyttää ja mahdollisesti vahvistaa asemaansa kotimaisessa energiatuotannossa osana bioenergian käytön lisääntymistä ja liikennepolttonesteiden valmistusketjua. GTK turvaa tutkimustoiminnallaan turveteollisuuden raakaainevarantojen saannin. GTK:lla on merkittävä rooli geoenergian käytön edistämisessä, ja tutkimuslaitos vahvistaa rooliaan alan mallinnusasiantuntijana. Ydinjätteiden loppusijoitusratkaisut, suunnitelmat uusista ydinvoimalaitoksista ja uraanin etsintä luovat kysyntää GTK:n asiantuntemukselle ja palveluille. Itämeren tila, sen kehitys ja suojelukysymykset kytkeytyvät entistä tiiviimmin sekä Itämeren suojelupolitiikkaan että ympäristömuutostutkimukseen. Meristrategiadirektiivi lisää merenpohjan laatua koskevaa tiedon tarvetta. EU:n ympäristödirektiivien vaikutuksesta yhteistyö eurooppalaisten sisarlaitosten kanssa tiivistyy ja mahdollistaa osaltaan tietoinfrastruktuurien kehittämisen verkostoyhteistyön tuloksena. Kasvualueiden infrarakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa maakerroksista ja kalliorakentamiseen soveltuvista alueista kaavatalouden ja ympäristönhoidon tarpeisiin. Rakentamisen tarvitaan suuria määriä kiviaineksia, joiden tuotannossa huomioidaan eurooppalaiset laatustandardit. Korvaavien ainesten käyttö lisääntyy. EU:n vesipuitedirektiivi ja sen kansallinen soveltaminen ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Sektoritutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen, strategisten huippuosaamiskeskusten ja alueellisten osaamiskeskusten muodostuminen, valtiontalouden tilanne, EUpolitiikka ja kansainvälinen ulottuvuus heijastuvat vahvasti koko tutkimuslaitoskenttään. Uudistettu kaivoslaki asettaa uusia reunaehtoja erityisesti GTK:n toimintaympäristölle. Tietoverkkojen ja virtuaaliyhteisöjen asema tutkimustoiminnan työympäristönä vakiintuu. Numeerisen geotiedon kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa ja vaikuttavuutta. INSPIREdirektiivin edellyttämä kansallinen paikkatietoportaalin rakentamisen päävaihe ajoittuu suunnittelukaudelle. GTK on geologisten aineistojen kansallinen vastuuorganisaatio Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus jatkuu suunnittelukaudella. Uudet tukipalvelujen tuottamisen toimintamallit ja tietojärjestelmät muuttavat myös GTK:n sisäisiä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa ja säilyttää palvelukyky. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 TTS 2011-2014 Kuva 1. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä 3 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK:n toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön konsernitasoiset tavoitelinjaukset sekä substanssistrategiat. GTK:n toiminta tähtää hallituksen elinkeinopolitiikan sekä ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteuttamiseen. Toiminta tukee ympäristöpolitiikan tavoitteita ja on merkittävää tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä. GTK:n toiminta kohdistuu vaikuttavuuden näkökulmasta kolmelle pääsektorille: luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen (kuva 2). GTK edistää toiminnallaan Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointipäätösten perusteeksi. GTK:lla on vahva rooli energiaomavaraisuuden varmistamisessa ja vähäpäästöisten ratkaisujen edistäjänä sekä ydinjätteiden turvallisessa loppusijoittamisessa. GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. GTK vahvistaa rooliaan Suomen kehitysyhteistyöohjelmien toteuttajana. Strategioidensa mukaisesti GTK jatkaa laitoksen määrätietoista kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. GTK:n on asettanut toiminnalleen seuraavat vaikuttavuusaluekohtaiset tavoitteet: Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto Edistetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raakaainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TTS 2011-2014 Luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä koskevan tieto- ja asiantuntijapalvelutoiminnan hyödynsaajien piiri laajenee hallinnonalojen kehittyvän yhteistoiminnan ja Euroopan tasolla kehittyvien ratkaisumallien myötä. Tuetaan ja vahvistetaan sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipoliittisen ohjelman toteuttamista. Energiahuolto ja ympäristö Edistetään tuontia korvaavien ja hiilidioksidipäästöjä alentavien energiamuotojen hyödyntämistä tutkimalla erityisesti geolämpöä ja kehittämällä sen käyttösovelluksia yhdyskuntien ja suurkiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa Tuetaan kansallista energiahuoltoa kartoittamalla ja tutkimalla turvebiomassoja sekä kehittämällä käytöstä poistuvien tuotantoalueiden jälkikäyttöratkaisuja. Edistetään ydinjätteiden turvallista loppusijoittamista. Vastataan politiikan ja päätöksenteon ympäristöä ja energiahuoltoa koskeviin tietotarpeisiin hallinnonalojen välisenä yhteistyönä toteutettavien, käyttäjälähtöisten verkkopalveluratkaisujen avulla. Maankäyttö ja rakentaminen Kehitetään maakäyttöä ja rakentamista palvelevia aineistopalveluja kohti vuorovaikutteisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä, millä parannetaan maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Edistetään taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa. Tuetaan Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 TTS 2011-2014 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 3.2.1 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tehokkuutta tarkastellaan tulosaluekehityksen lisäksi maksullisen toiminnan kannattavuuden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden avulla. Taloudellisuus ja tuottavuus Tulosaluejako on uusittu vuoden 2009 alusta lukien tavoitteena tuottaa yksilöidympää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Tulosalueiden keskinäiset suhteet eivät muutu merkittävästi suunnittelukaudella. Energiahuollon ja ympäristön tulosalueen merkityksen ennakoidaan kasvavan suhteessa muihin tulosalueisiin. Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto on edelleen suurin tulosalue. Suunnittelukaudelle asetetaan kustannusten tavoitejakauma tulosalueittain. Taulukko 1. Kustannusjakauma tulosalueittain Tulos- TOT sopimus TAE TTS TTS TTS TTS 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Luonnonvarat ja raakaainehuolto 56 % 56 % 55 % 55 % 54 % 53 % 52 % Energiahuolto ja ympäristö 22 % 22 % 23 % 23 % 24 % 24 % 24 % Maankäyttö ja rakentaminen 22 % 22 % 22 % 22 % 22 % 23 % 24 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Toiminnan taloudellisuutta parannetaan käyttämällä suunnitellusti ostopalveluja. Suunnittelukauden alussa GTK on toteuttanut palvelukeskusratkaisunsa, minkä seurauksena ostopalvelujen käyttö on lisääntynyt. Tuottavuuden nostamiseen tähdätään mm. kehittämällä prosesseja, tietojärjestelmiä sekä lisäämällä osaamista. GTK toteuttaa tuottavuusohjelman (KTM:n päätös 19.7.2006) mukaisen 140 htv:n vähennyksen vuoden 2011 loppuun mennessä ja vuosina 2012 2014 jatketaan uusien henkilötyövuosivähennysvelvoitteiden toteuttamista. Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuuden arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010 (ylijäämä 7 % tuloista). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden ennakoidaan säilyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010 (50 %). 3.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta GTK:n toiminta jakautuu tiedonkeruun ja tietovarantojen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä palvelutoiminnan kokonaisuuksiin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 TTS 2011-2014 Tiedonkeruu koostuu geologisesta kartoituksesta ja luonnonvarojen arvioinnista, jotka kartuttavat GTK:n perustietovarantoja yhteiskunnan ja asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden pohjalta. Tieteellisellä tutkimus ja kehittämistoiminnallaan GTK tuo geotieteellisen osaamisen ja sovellukset monitieteelliseen yhteistyöhön ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. GTK:n palvelutoiminnan tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisiä tietopalveluja sekä vahvistaa maksullisen toiminnan edellytyksiä. Tiedonkeruu ja tietovarannot Voimavarat kohdistetaan raaka-aine- ja energiahuollon sekä maankäyttötarpeiden mukaisiin hankkeisiin ja tietotuotantoprosessien sekä GTK:n geotietojärjestelmien kehittämiseen. Toiminnan yleisenä tavoitteena on tietovirtojen tehokas hallinta kentältä käyttäjille, mikä edellyttää standardoitua tietotuotantoa ja modernien tiedonkeruu- ja hallintateknologioiden hyödyntämistä. Asiakaspalautteen hankintaan kiinnitetään erityistä huomioita prosessien ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Tiedonkeruun ja paikkatietojärjestelmien sekä teknologioiden kehittäminen tapahtuu tiivistyvässä kansainvälisessä verkostossa. Tiedonkeruu/kartoitus Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 2-versioiden sisältö ja rakenne- sekä 2-versioihin pohjautuvat tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Karttakantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden luokitellut tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen myötä. Merenpohjan geologinen kartoitus tukee meristrategiadirektiivin toteutusta ja kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajoina yhteistöinä toteutettaviin vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Tiedonkeruu/Geologiset luonnonvarat Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointi painottuu perus- ja jalometallien sekä uuden teknologian tarvitsemien harvinaisten metallien (high tech metallit) löytymispotentiaalin selvittämiseen. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisista raaka-aine-esiintymistä kaivannaisteollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. Turvevarojen arviointi kohdennetaan ja mitoitetaan energiapolitiikan linjausten mukaisesti turvetta käyttävän teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi. Kiviainesvarojen arviointi kattaa tilinpidon tarpeet keskeisillä kulutusalueilla suunnittelukauden puolivälissä. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia tehostetaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa kestävän vesihuollon ja vesipuitedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi. Tietovarannot Kallio- ja maaperästä kerättävä tieto kertyy kattavasti ja tehokkaasti tietokantoihin vahvistettujen standardien mukaisesti. Kaikki keskeiset GTK:n tietoaineistot on tallennettu tietojärjestelmiin ja tietovarannot ovat laadultaan varmistettuja.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 TTS 2011-2014 Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle direktiivin määrittelemän aikataulun mukaisesti. Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräisellä käyttöönotolla lisätään prosessitehokkuutta sekä tiedonkeruussa että tuotteiden valmistuksessa. Tutkimus ja kehittäminen GTK:n painoalueita ovat mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus, joilla GTK kehittää huippuosaamistaan vahvistaakseen asemaansa yhtenä alan eurooppalaisena huippuosaajana. Tutkimus ja kehittämistoiminnassaan GTK on tiiviisti verkottunut kansainvälisiin huippuyksiköihin ja toimii aktiivisesti monitieteellisissä yhteenliittymissä yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa pyrkien solmimaan strategisia kumppanuuksia. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään suuntaamalla voimavaroja asiakastarpeita palvelevien tuotteiden ja sovellusten kehittämiseen. Turve, kaivosmineraalit, luonnonkivet, pohjavesi ja neitseellisiä kiviainesvaroja korvaavat materiaalit kytketään tilinpitojärjestelmään. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista tehdään uusi kokonaisarvio, joka ottaa huomioon teollisuuden standardien mukaisesti luokiteltujen tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät luonnonvaraesiintymien hyötykäyttöä, globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. Kehitetään uusia ratkaisuja ja teknologisia sovelluksia geoenergian hyödyntämiseksi. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, ekotehokkaaseen kaivosteknologiaan, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. Tuotetaan kaivos- ja teollisuusympäristöjen hallintaan ja tuotantoalueiden jälkihoitoa palvelevia tutkimuksia ja sovelluksia. Vuosittain julkaistavien vertaisarvioitujen, tieteellisten artikkelien painopistettä siirretään asiakaslähtöisten sovellusten kehittämiseen ja yhteisrahoitteisten projektien läpivientiin strategisilla osaamisalueilla. Palvelutoiminta Palvelutoiminta jakautuu pääosin maksuttomiin tietopalveluihin ja toimeksiantoihin perustuviin maksullisiin palveluihin. Tietopalvelujen jatkuvalla kehittämisellä huolehditaan tutkimustiedon ja aineistojen saatavuudesta sekä edistetään niiden monipuolistuvaa käyttöä. Kehittämistoimintaa ohjaavat GTK:n strategia ja valtionhallinnon yleislinjaukset. Maksullisen palvelutoiminnan edellytyksiä vahvistetaan tavoitteena maksullisten tulojen hallittu kasvattaminen erityisesti vientiprojektitoiminnassa. Tietopalvelut GTK kehittää keskeisimpien asiakasryhmiensä tarpeiden priorisoimana vuorovaikutteisia tietopalveluratkaisuja (rajapintapalvelut, latauspalvelut, hajautetun tiedon tallennuksen ja käytön ratkaisut), joilla pyritään omien ja asiakkaiden prosessien tehostumiseen ja tuottavuuden kasvuun.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 TTS 2011-2014 Luonnonvara- ja ympäristötietoa koskevia päätöksenteon ja yritystoiminnan verkkopalveluratkaisuja kehitetään osana hallinnonalojen tiivistyvää tietopalveluyhteistyötä. GTK verkostoituu lisääntyvästi kytkeytymällä laajoihin portaalikokonaisuuksiin ja verkostoitumalla muiden tietopalveluorganisaatioiden kanssa. Maksullinen toiminta Kotimaan toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vakiintuneisiin avainasiakkaisiin ja jälkimarkkinointiin sekä asiakaspohjan laajentamiseen. Projektiviennissä GTK pyrkii aktiivisesti mukaan Suomen kehitysavun kohdemaihin, lähialueille ja laajenevalle EU-alueelle. Asiakasprojektien laadunhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota sekä maksullisen toiminnan prosessin että lopputuotteiden laadunvarmistuksen osalta. 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK toteuttaa henkilöstöpoliittisia ja henkilöstöstrategisia linjauksiaan valtionhallinnon yhteisten linjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös ja sitä täydentävät valtiotyönantajaohjeet ja -päätökset valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta ohjaavat yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. GTK:n henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. Keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. Strategiset henkilöstötavoitteet 1. Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön harkittu lisääminen tukitoiminnoissa asiantuntijoiden osuuden lisääminen. 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen: henkilöstön rekrytointi painopiste- ja innovaatiotehtäviin verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön lisääminen kansainvälisen rekrytoinnin ja tukijavaihdon lisääminen huippuosaamisen kehitysohjelman laatiminen ja toteuttaminen geo-osaamisen valmennuohjelman laatiminen, geo-akatemian lanseeraus ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilöstön muun osaamisen - erityisesti asiakas-, liiketoiminta- ja projektiosaamisen - kehittäminen osaamispääoman hallinta ja turvaaminen. 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö: henkilöstöjohtamisen, esimiestyön ja työyhteisön kehittäminen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 TTS 2011-2014 eri henkilöstö- ja ikäryhmien tarpeet huomioon ottavan työhyvinvointiohjelman ja työterveystoiminnan ylläpitäminen henkilöstön urakehityksen edellytysten luominen mm. palkkausjärjestelmää ja palkitsemiskäytäntöjä kehittämällä sekä urapolkujärjestelmää soveltamalla. 4 RESURSSISUUNNITELMAT TTS-kauden toimintamenomäärärahojen kehykset on esitetty taulukossa 2. Vuotuinen tulotavoite suunnittelukaudella on 9 milj. euroa. Maksullisen toiminnan osuuden tuloista arvioidaan olevan 6,5 milj. euroa ja muun toiminnan osuuden 2,5 milj. euroa. Suunnittelukauden menokehitys on mitoitettu TEM:n kehyksen mukaan ja sisältää työnantajan keva-maksun poiston vuoden 2010 alusta alkaen. Taulukko 2. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.01 (siirtomääräraha 2 v) 1 000 euroa TOT TA TAE TTS TTS TTS TTS 2008 2009 2010 2011*) 2012*) 2013*) 2014**) Toimintamenomääräraha 43 215 42 428 40 542 41 530 41 080 40 405 40 405 *) TEM:n kehys 27.3.2009 vuosille 2011-2013 + VM:n lisäys 79 t (VaEL-maksun muutokset) **) ei kehystä
Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2011 2014 Liiteosa 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1 1.1 Toiminta-ajatus 1 1.2 Arvot 1 1.3 Visio 1 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE 2011 2014 4 3.1 Tiedonkeruu ja tietovarannot 4 3.1.1 Tiedonkeruu 4 3.1.2 Tietovarannot 10 3.2 Tutkimus ja kehittäminen 11 3.3 Palvelutoiminta 16 3.4 Kansainvälisyys 17 3.5 Viestintä 18 3.6 Tukipalvelut 18 3.7 Strateginen investointisuunnitelma vuosille 2011-2014 20 Liite 1: Ohjelmittaiset tavoitteet vuosille 2011 2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 1 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 1.1 TOIMINTA-AJATUS Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 1.2 ARVOT Asiakaslähtöisyys Tavoitteenamme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 1.3 VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. 2. STRATEGIA JA PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen. GTK vastaa toiminnallaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan päätöksenteon tarpeisiin hallituksen ja ministeriön tavoitteenasettelun sekä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Vaikuttavuuden näkökulmasta toiminnan tulokset kohdentuvat kolmelle pääsektorille (kuva 2). Strategisen tavoitteenasettelun (kuva 3) läpileikkaavana perustana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 2 Kuva 2. GTK:n toiminta, rooli ja vaikuttavuus GTK kehittää huippuosaamista erityisesti painoalueillaan, joita ovat: mineraaliset luonnonvarat ja ekotehokas kaivostoiminta, vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energiatehokkuus, kestävä yhdyskuntarakentaminen ja geotieteellinen mallinnus. Painoalueillaan GTK on asettanut tavoitteekseen profiloitua eurooppalaiselle huipulle. GTK:lla on vahva rooli kansallisen ja EU:n mineraalipolitiikan toteuttajana. Alueellista toimintaa kehitetään edelleen jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden kehittämistä. Kuva 3. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet Suunnittelukauden erityisenä haasteena on vastata valtionhallinnon tuottavuusohjelman aiheuttamaan resurssikehyksen supistumiseen. Haasteeseen vastataan supistamalla harkitusti kiinteitä menoja ja vahvistamalla tulonhankinnan edellytyksiä yhteisrahoitteisessa ja maksullisessa toiminnassa. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpitoon sekä uudistumiskyvyn varmistamiseen kohdistuu erityisiä paineita suunnittelukauden haasteellisesta tilanteesta johtuen. Haasteet huomioidaan henkilöstöstrategiassa ja -suunnitelmassa. GTK:n visioon ja siihen pohjautuvat pitkän aikavälin kehittämislinjaukset on tiivistetty taulukkoon 1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 3 Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset. GTK vuonna 2015: Vaikuttavuus: Mineraalisten luonnonvarojen ja ekotehokkaan kaivostoiminnan eurooppalainen huippuosaaja Tuontipolttoaineita korvaavien energiaratkaisujen asiantuntija Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Toiminnallinen tuloksellisuus: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin fokusoitunut, kilpailukykyinen kansainvälisen tason osaaja Palvelu- ja kilpailukykyiset toimintaprosessit Keskittyminen ydintoimintoihin, tilaaja tuottaja-asetelma täysimääräisesti toteutunut sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen: Korkeatasoinen, kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet Urapolkujen ja osaajaroolien soveltaminen Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 4 3. SUUNNITELMAT VUOSILLE 2011 2014 3.1 TIEDONKERUU JA TIETOVARANNOT Tiedonkeruu vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tietotarpeisiin ja kartuttaa tehokkaasti digitaalisia perustietovarantoja, jotka luovat perustan GTK:n palveluille ja niiden kehittämiselle. Kallio- ja maaperän sekä merenpohjan geologiseen kartoitus- ja luonnonvarojen arviointiohjelmiin perustuva tiedonkeruu on perusta tietosisällöltään kehittyville GTK:n tietovarannoille. Tiedonkeruuta toteutetaan asiakas- ja sidosryhmätarpeista lähtevinä yhteiskunnan raakaainehuoltoon, maankäyttöön ja ympäristökysymyksiin kytkeytyvinä hankkeina. Tietovarantojen täydentäminen, ylläpito ja kehittäminen luovat pohjan GTK:n palvelutoiminnalle ja edellyttää kansainvälisen kehityksen aktiivista seuraamista ja siihen osallistumista. Tiedonkeruulle ja tietovarantojen ylläpidolle ja kehittämiselle on asetettu seuraavat yhteiset tavoitteet suunnittelukaudelle: Toiminnan painopisteet määritetään yhteiskunnan raaka-aine- ja energiahuollon sekä maankäyttötarpeiden mukaisesti. Yhtenäinen tietokantakonsepti ja kantojen päivitysmenettelyt on otettu käyttöön kallio- ja maaperä- ja niiden luonnonvaroja koskevassa tiedonkeruussa. Tietokannat ja rakenteet vastaavat palvelutarpeita ja tietovirrat ovat hallinnassa kentältä käyttäjälle. Modernit tiedonkeruun- ja hallinnan teknologiat käytössä kaikessa toiminnassa. Kaikki keskeiset tietoaineistot on tallennettu ja kuvattu hyväksyttyjen standardien mukaisesti sekä INSPIRE-direktiivin ja kansallisen paikkatietostrategian edellyttämässä aikataulussa. 3D tietotuotannon- ja tuotteistamisosaamista vahvistetaan. Tiedonkeruun alueelliset painopisteet suunnittelukaudella esitetään kuvissa 4 ja 5 ja keskeiset vuositavoitteet ohjelmakohtaisesti liitteessä 1. 3.1.1 Tiedonkeruu Kallioperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa perustietoa Suomen kallioperän geologisista muodostumista sekä kiviainesja luonnonkivivaroista raaka-ainehuollon ja yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 5 Keskeiset tavoitteet: Valtakunnallisten karttatietokantojen 2-versioiden sisältö-, rakenne- ja tietotuotemäärittelyt valmiit suunnittelukauden alkaessa. Kannat täydentyvät ja laatuvarmistettuja tietotuotteita valmistuu tarvelähtöisten hankkeiden edetessä. Uusi digitaalinen Suomen kallioperäkartta 1:1 milj. julkaistaan DigiKP 1M 2- versioon pohjautuen. Suomen luonnonkivivarojen ensivaiheen kartoitus valmistuu. Pääosa voimavaroista kohdentuu valtakunnallisten karttatietokantojen (DigiKP 200, DigiKP 1M) 1-versioiden jatkokehittämiseen ja täydentämiseen 2-versioiksi, jotka käsittävät kartta- ja havaintokantojen sekä yksikkörekisterin lisäksi myös esiintymätiedot. Keskeisiä täydennysteemoja ovat kallioperän rakennepiirteet, metamorfoosi ja ikätiedot sekä malmien esiintymistä koskevat tiedot. Tietokannoista laadittavat, asiakastarpeisiin perustuvat tietotuotteet ohjaavat täydennystyötä. Luonnonkivivarojen kartoituksessa painopiste on ns. ensivaiheen kartoituksessa, jossa tavoitteena on saattaa ensivaiheen kartoitus päätökseen yhteisrahoitteiseen hanketoimintaan perustuen. GTK:n asiantuntijuutta ja tutkimusmetodeja kehitetään maksullisia esiintymäkohtaisia tutkimuksia silmällä pitäen. Valtakunnallisessa kartoituksessa koottua luonnonkivitietokantaa täydennetään tuotanto- ja sivukivien varantotiedoilla, jotka integroidaan kiviainestilinpitojärjestelmän lähtöaineistoksi. Kallion kiviainestutkimuksia toteutetaan ensisijaisesti tilaustutkimuksina. Maaperätiedonkeruu Ohjelma tuottaa Suomen maaperää koskevaa perustietoa ja palveluja yhteiskunnan ja asiakkaiden raaka-ainehuollon sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. Keskeiset tavoitteet: Karttatietokantojen 2- versioiden sisältö-, rakenne- ja tietotuotemäärittelyt valmistuvat suunnittelukauden alussa. Kantojen tavoitteellinen täydennys on käynnissä asiakaslähtöisten hankkeiden avulla ja 2-versioiden tietotuotteet valmistuvat hankkeiden etenemisen mukaisesti. Länsi-Suomen valuma-alueita koskeva EU:n LIFE+ -ohjelman happamien sulfaattimaiden kartoitushanke (CATERMAS) valmistuu. GTK:n maa-ainesrekisteri on täydennetty tilinpitotarpeita vastaavasti keskeisiltä kulutusalueilta suunnittelukauden puoliväliin mennessä. Pohjavesialueiden rakennekartoitusten systemaattinen toteutus yhteistoiminnassa viranomaistahojen kanssa monivuotisiin yhteistyösopimuksiin pohjautuen. Maaperätiedonkeruun voimavarat kohdistuvat suunnittelukaudella tietokantojen 2-versioiden rakentamiseen, missä on huomioitu myös 3D-tiedon hallintaan liittyvät kysymykset erityisesti luonnonvara- ja kasvualueiden tietotarpeita varten. Tietokantojen rakenne- ja teemamäärittelyt perustuvat tarveanalyysiin ja uuden maaperän tietomallin hyödyntämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen tiedonkeruuvaiheesta tiedon jalostamiseen ja tuotteiden jakeluun.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 6 Uuden tiedon hankinnassa painopiste on aluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevassa kartoituksessa, jossa korostuu 3Drakenne- ja ominaisuustietojen tuottaminen. Kiviainesrekisterin tietosisältöä täydennetään ja sen laatua parannetaan elinkeinoelämän ja tilinpidon tarpeisiin keskeisillä tuotanto- ja kulutusalueilla. Väylä- ja aluerakentamisen yhteydessä irrotettavien maa- ja kalliomassojen uusiokäyttöä ja kierrätystä edistetään tilinpidon ja uusien teknologioiden avulla. Pohjavesialueiden kartoituksen painopiste on vesihuollon vaikutuspiirissä olevien harju- ja reunamuodostumien rakennekartoituksessa ja mallinnuksessa pohjaveden EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisesti vesihuoltoviranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet edellyttävät voimavarojen lisäkohdentamista aluetiedon tuotannosta kohteellisempiin harju- ja reunamuodostumien sekä taajamaympäristöjen kartoituksiin (pohjavesi- ja kiviainestarpeet, yhdyskuntarakentaminen). Merigeologinen kartoitus GTK vastaa Suomen merialueiden geologisesta kartoituksesta ja tuottaa merenpohjan laadusta ja ominaisuuksista perustietoa ja sovelluksia, joita hyödynnetään merenpohjan käytön suunnittelussa ja merialueiden suojelussa. Keskeiset tavoitteet: Rannikkoalueiden kartoituksen kattavuus nousee vähintään 80 prosenttiin. EU:n LIFE+ -ohjelmaan kuuluva FINMARINET-hanke raportoidaan projektisuunnitelman mukaisesti. VELMU-ohjelman toimintaan osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Suunnitelma avomerialueiden ja Suomen EEZ-alueiden kartoittamiseksi valmistuu suunnittelukauden puolivälissä. Kartoitus pohjautuu suunnittelukaudella pääosin laajoihin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Maksullisina töinä tehdään väylä- ja reittiselvityksiä. Toiminta painottuu edelleen rannikkoalueille (ks. kuva 4). Keskeisiä hankkeita ovat merenpohjan soravaroihin liittyvät työt, Pohjanlahden suurten satamien ja kaupunkien edustoilla tehtävät alueiden käytön suunnittelua palvelevat kartoitukset sekä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen liittyvät laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet. Avomerialueiden, ml. Suomen EEZ-alueet, kartoittamiseen soveltuvia kartoitusmenetelmiä kehitetään mm. EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettinen suunnitelma alueiden kartoittamiseksi laaditaan ja kartoitus aloitetaan resurssien sallimissa rajoissa. Kartoitussuunnitelmassa hyödynnetään mm. Itämeren kaasuputkihankkeen valmistelun yhteydessä kertyneet tiedot.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2011 2014, liiteosa 7 Peruskartoituksen 1:20 000/50 000 kattavuus Kuva 4. Kartoitusalueet