Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!



Samankaltaiset tiedostot
Vaihtoehtoja sairauslomille

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Aktiivisen tuen avaimet

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hyvinvointia työstä.

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

hyvästä Hyvinvointia työstä

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Hyvinvointia työstä KP Martimo: Kipu, mieli, työkyvyttömyys. Työterveyslaitos

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy , Vanha ylioppilastalo

Seinäjoen työhyvinvointiseminaari

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työhyvinvointia työpaikoille

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Transkriptio:

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt Työkykyongelmat Työhönpaluu Poissaolo TOIMINTA- KYKY Työhönpaluukynnys Poissaolokynnys Yksilölliset tekijät Työpaikkakohtaiset tekijät Yhteiskunnalliset tekijät

Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Miehet (n=1490) Naiset (n=4952) Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al. 1999

Sairauslomalle jäämiseen vaikuttavat tekijät (Johansson & Lundberg 2004) 1. Läsnäolovaatimukset - Palkan menetykset, töiden kertyminen 2. Vaikutusmahdollisuudet työssä - Työjärjestelyjen mahdollisuus 3. Läsnäolokannustimet - Työn positiiviset ominaisuudet 4. Poissaolokannustimet - Mahdollisuus lepäämiseen kotona 5. Poissaolovaatimukset - Työssä jatkamisen kielteiset seuraamukset

Työterveyshuollon velvoitteet sairauspoissaolojen hallinnassa Onko työterveyshuolto puuttunut sovitun rajan ylittäneisiin sairauslomiin olemalla yhteydessä työntekijään puhelimitse? Onko sairauslomalla olevia kutsuttu työterveyshuollosta terveystarkastukseen aktiivisesti sovitun mallin mukaisesti? Onko esimiesten pyytämiin työkykyarvioihin vastattu niin, että esimiehet ovat voineet hyödyntää tuloksia? Onko työterveyshuolto ollut aktiivisesti yhteydessä esimiehiin työn ja työympäristön sopeuttamiseksi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi? Onko työterveyshuolto osallistunut esimiesten valmennukseen sairauspoissaolojen hallinnan osalta?

Työnantajan velvoitteet Esimieskoulutus TYÖkuntoon- tai vastaavan varhaisen tuen mallin käyttöönotosta Esimiesten toiminnan seuranta varhaisen tuen mallin soveltamisen suhteen Työkyvyttömyysriskin hallinnan merkityksen korostaminen yritystoiminnan kannattavuudelle Vajaakuntoisen työllistämisen tukeminen Luotettavat palveluesimiestasolle ulottuvat sairauspoissaoloraportit otetaan riittävän usein kehityksen seuraamiseksi Riskikartoitusten ja työpaikkaselvitysten perusteella annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta Osasairausvapaan ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen Työtapaturmien vähentäminen

Työkyvyttömyysriskin arviointiin liittyvä terveystarkastus Kuuluu työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin Ilman perusteltua syytä tarkastuksesta ei voi kieltäytyä Kuitenkin tarkastus tehdään aina yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa Työnantaja saa tarkastuksesta sopivuuslausunnon, jota täydennetään tarvittaessa verkostopalaverilla Palaverissa asiakkaalla on oltava mahdollisuus tukihenkilön läsnäoloon kokouksessa

Mihin terveystarkastus voi johtaa? Työhön paluu (entiseen/muokattuun/osasairauspäivärahalla) Lääkinnällinen kuntoutus (Kela) Ammatillinen kuntoutus työeläkevakuutusyhtiön tuella Kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke/osatyökyvyttömyyseläke Sairausloman/kuntoutustuen jatkaminen Muita ratkaisuja (työnantajan tai työntekijän vastuulla, jos työkyvyttömyys jatkunut yli vuoden eikä sopivaa työtä ole tarjota): Työsuhteen purku (ei irtisanomisajan palkkaa) Irtisanominen (irtisanomisajan palkka maksettava) Oma irtisanoutuminen (karenssi työttömyyskorvauksen suhteen)

Tarkastuksen tulos: Sopiva Hoito tepsii ja henkilö on kuntoutumassa, eli paluu todennäköinen sairausloman/kuntoutustuen päätyttyä Onko hoidon tai kuntoutuksen tehostamisen tarvetta? Saisiko lisäapua Kelan lääkinnällisestä kuntoutuksesta? Yhteydenotto työpaikalle ennen työhön palaamista? Onko osasairauspäivärahasta/työkokeilusta apua työhön paluun tukemisessa? Tarvittaessa yhteys työeläkevakuutusyhtiöön Työssä selviämistä seurattava, joten työkykylausuntoon kirjataan lisäksi seurantatarkastuksen ajankohta

Tarkastuksen tulos: Edellytyksin sopiva Jäljellä olevaa toimintakykyä siinä määrin jäljellä, että tukitoimenpiteillä henkilö mahdollisesti työkykyinen Voidaanko tukea kuntouttavalla työllä tai uudelleensijoituksella? Voidaanko tukea lääkinnällisellä kuntoutuksella? Työkokeilu/työhön valmennus eläkevakuutusyhtiön tuella Työkyvyttömyyseläkkeen uhka lähivuosina/tai henkilö on jo kuntoutustuella Tuloja oltava vähintään noin 27 400 viimeiseltä 5 vuodelta Vähintään 5 vuoden työhistoria Työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut useita vuosia Ei oikeutta liikenne- ja tapaturmajärjestelmän kuntoutukseen Tarvittaessa B-lausunto Kelaan tai yhteydenotto työeläkevakuutusyhtiöön ennen B-lausuntoa Terveystarkastuslausuntoon lisätietoina käynnistetyt toimenpiteet ja sovittu seuranta

Tarkastuksen tulos: Sopimaton Terveydellisistä syistä sopimaton mihinkään työnantajalta löytyvään työhön Erikoislääkärikonsultaatiot/muut tutkimukset ennen päätöksen tekemistä? Edellyttää keskustelua työnantajan kanssa, mielellään verkostopalaverissa Voi kuitenkin olla mahdollisesti sopiva muihin työhistorian mukaisiin työtehtäviin Sairauden lisäksi huomioidaan yksilön muut edellytykset B-lausunto Vajaakuntoisen työnhakijan statuksen saamiseksi (potilas vie itse työvoimatoimistoon) tai Työkyvyttömyyseläkettä tai ammatillista kuntoutusta varten vakuutusyhtiöön Työnantajalle terveystarkastuslausunto

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammattitai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Mikäli ammatillinen kuntoutus tähtää paluuseen nykyiselle työnantajalle, kuten työkokeilussa pitkän sairausloman jälkeen, tarvitaan työnantajan suostumus, joka varmistetaan vähintään puhelimitse, mutta mieluummin verkostopalaverissa Työterveyslääkäriltä B-lausunto vakuutusyhtiölle Kuntoutujalta allekirjoitettu K- tai KT-hakemus Työnantajalta kuvaus hakijan työtehtävistä Kun eläkeyhtiössä on todettu oikeus kuntoutukseen, kuntoutuja ja työnantajan edustaja allekirjoittavat eläkeyhtiön kuntoutussuunnittelijan toimittaman työkokeilusopimuksen Esimiehellä vastuu työkokeilun seuraamisesta säännöllisin keskusteluin kuntoutujan kanssa työyhteisön valmentamisesta lausunto työkokeilun onnistumisesta työeläkeyhtiöön pitää tarvittaessa yhteyttä kuntoutussuunnittelijaan ja työterveyshuoltoon

Sairauspoissaolojen hallinta työpaikoilla 91% 73% 67% 41% 35% 64% Mehiläisen asiakaskysely 2007, vastaukset 889 työpaikalta

Sairauspoissaolojen hallinta työpaikoilla 86% 93% 79% 93% 93% 86% Mehiläisen asiakaskysely 2007, vastaukset 889 työpaikalta

TYÖkuntoon -mallin rakenne TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Kaikki SVA:t työterveyshuoltoon (myös pitkistä sairauslomista) SVA-seurannan käynnistämät toimenpiteet Työterveyshuollon käyttösuositus SVA -todistusten kulku Tiedon kulku työhön liittyvistä toimenpiteistä Tiedon kulku kuntouttavan työn mahdollisuudesta TIEDOTUSTA & OHJEET UUSISTA TOIMINTAVOISTA ESI- MIES Työntekijän välitön ilmoitus (puhelimitse) Todistus poissaolosta sairauden vuoksi Työhönpaluukeskustelu ja - neuvottelu TERVEYDEN JA TYÖKYVYN PARANTAMINEN TYÖN- TEKIJÄ TYÖN JA TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

TYÖkuntoon toimintatavan hyödyt Tehdään näkyviksi ne työhön ja työympäristöön liittyvät syyt, jotka voivat aiheuttaa sairauslomatarvetta lisätään työntekijöiden mahdollisuutta tuoda esille kehittämistarpeita vähennetään välinpitämättömyyttä alaisten työssä selviämisvaikeuksia kohtaan Hallitaan kustannuksia, jotka liittyvät suoraan ja välillisesti sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin työkyvyttömyyseläkeriskeihin henkilöstöstä johtuviin muihin riskeihin Edistetään yhteistä vastuuta töiden sujumisesta työturvallisuutta työn ja työympäristön kehittyessä työntekijöiden hyvinvointia

Ensisijaisesti varmistettava oikeus työntekoon - ei työkyvyttömyyteen TYÖkuntoon!