PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto
2
Sisällys 1. PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 4 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 4 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 5 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 5 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 1.9 PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 5 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 7 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 PUUSEPÄNALAN MATERIAALIT JA VALMISTUS... 8 PUUSEPÄNALAN TUOTANTOTALOUS... 10 PUUSEPÄNALAN TUOTTEEN VALMISTUS... 12 PUUSEPÄNALAN CAD/CAM-TEKNIIKKA... 13 OVI- JA IKKUNATEOLLISUUS... 14 YRITTÄJYYS... 16 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 17 3
4 1. PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Puusepänalan ammattitutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm 22.12.2008, Dno 36/011/2008 ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 26.2.2014. Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa puusepänalan ammattitutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Kohderyhmänä on puualan perustutkinnon suorittaneet henkilöt tai muuten työelämässä tarpeeksi työkokemusta saaneet henkilöt. Puusepänalan ammattitutkinnon voi suorittaa joko ammatillisena lisäkoulutuksena, työvoimakoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita.
5 Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Tutkinnon suorittanut - hallitsee osaamisalueen tuotteen mukaisen valmistusprosessin raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi - tuntee materiaalit ja osaa valita ne tarkoitukseen sopivasti - tietää puun kuivauksen tarkoituksen, keinot, varastointitavat ja kuivauksen vaikutuksen lopputuotteeseen - tuntee puusepänalan koneet, laitteet, terät ja käsityövälineet sekä hallitsee niiden käytön - tuntee alalla käytössä olevat rakenteet, rakenneratkaisut ja liitokset - tietää viimeistelyn ja pintakäsittelyn vaiheet ja merkityksen - tuntee alan automaatiotekniikkaa - tuntee metsäteollisuuden rakenteita ja puusepänalan toimialoja - tuntee yritystoiminnan edellytyksiä ja laatujärjestelmiä - tietää asiakas- ja yhteistyösuhteiden tärkeyden sekä hallitsee työelämän vuorovaikutustilanteet - osaa toimia taloudellisesti ja tehokkaasti sekä tuntee työn ja tuotteen hinnanmuodostuksen - tuntee alaansa koskevat ympäristömääräykset ja -suositukset - hallitsee valitsemansa osaamisalan erityisosan materiaalit, laitteet ja tekniikan - osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä - osaa suunnitella työnsä itsenäisesti ja toteuttaa sen laadukkaasti työturvallisuusohjeita noudattaen - osaa viimeistellä tuotteet - hallitsee myös valitsemiensa työstökoneiden käytön, ohjelmoinnit ja osaa lukea työ-/kone-/rakennuspiirustuksia - osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja hänellä on riittävät sosiaaliset taidot - yrittäjyys-osan valinnut osaa selvittää omat ja oman alansa yrittäjyyden toimintaedellytykset. Hän osaa laatia liikeidean ja pohtia taloudellisuutta sekä asiakas- ja yhteistyösuhteita. 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Puualan ammattitutkinto tuottaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia puusepän työtehtävissä Suomen puutuoteteollisuudessa ja puuteollisuudessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa sekä niihin liittyvästä prosessinohjauksessa ja kunnossapitotöissä. Hän toimii yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Puualan ammattitutkinnon suorittaneen toimintaympäristönä voivat olla puutuote- ja puusepänteollisuuden yritykset tai toimiminen itsenäisenä yrittäjänä. 1.9 PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Puuseppä ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet. Hänellä on elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimisen avaintaidot, joista voidaan mainita erityisesti kyky kehittää oppimistaitojaan ja ongelmanratkaisukykyään, toimia yhteistyössä mekaanisen puuteollisuuden eri sidosryhmien kanssa sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella. Puusepän ammattitutkinnon suorittanut pitää kiinni yhteisesti sovituista säännöistä ja ottaa huomioon terveyden ylläpitämiseen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. suorittaneen on ymmärrettävä työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeys, omalle terveydelle, työkykyisyydelle ja työssä jaksamiselle. Hän osaa toimia ergonomisesti noudattaen työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita.
Puualan ammattilainen tukee toiminnallaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Puualan ammattitutkinnon suorittaneella on tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet tieto- ja viestintätekniikassa sekä tiedon hankkimisessa ja välittämisessä. Puuseppä tuntee alansa keskeisen lainsäädännön sekä sopimusjärjestelmät ja noudattaa niitä työssään ja muussa toiminnassaan. Puuala kehittyy jatkuvasti sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Puualan ammattitutkinnon suorittaneella puusepällä on ongelmanratkaisutaidot selvittää uudet tilanteet ja lisäksi hän osaa toimia innovatiivisesti. Hän seuraa jatkuvasti puualan monipuolista kehittymistä sekä kotimaassa että ulkomailla. 6
7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet Puusepänalan ammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta. Lisäksi on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen yrittäjyysosa. Osaamisalan mukaan valitaan 1 seuraavista *) merkityistä tutkinnon osista. PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (36 OV) PAKOLLINEN/PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Puusepänalan materiaalit ja valmistus Puusepänalan materiaalit ja valmistus 12 ov Puusepänalan tuotantotalous Puusepänalan tuotantotalous 12 ov OSAAMISALAN MUKAAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA, JOISTA VALITAAN YKSI Puusepänalan tuotteen valmistus *) Puusepänalan tuotteen valmistus 12 ov Puusepänalan CAD/CAM-tekniikka *) Puusepänalan CAD/CAM-tekniikka 12 ov Ovi- ja ikkunateollisuus *) Ovi- ja ikkunateollisuus 12 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT TAI OSAAMISALA Yrittäjyys Yrittäjyys
8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN PUUSEPÄNALAN MATERIAALIT JA VALMISTUS 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja hallitsee puusepänalalta osaamisalueen tuotteen mukaisen valmistusprosessin raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. tuntee ja osaa valita materiaalit käyttökohteeseen tarkoituksenmukaisesti tietää puun kuivauksen tarkoituksen ja sen vaikutuksen valmistettavaan lopputuotteeseen tuntee puusepänalan peruskoneet ja käsityövälineet sekä hallitsee niiden käytön osaamisalansa edellyttämässä laajuudessa tuntee puusepänalalla käytössä olevia rakenteita, rakenneratkaisuja ja liitoksia tuntee viimeistelyn ja pintakäsittelyn vaiheet ja merkityksen lopputuotteelle tuntee automaatiotekniikan sovelluksia puusepänteollisuudessa TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Valmistusprosessi Puusepänalan materiaalit Puun kuivaus Puusepänalan koneet, laitteet, terät ja käsityövälineet Rakenteet ja liitokset Viimeistely ja pintakäsittely Automaatio OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.
9 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksilla tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka puuseppä hallitsee riippumatta siitä, millä valinnaisella puusepänalan osaamisalalla ammattitaito osoitetaan. Tutkinnon osan sisältöä tulee painottaa osaamisalan mukaisesti niin, että ammattitaitovaatimukset eivät muutu. Tämän tutkinnon osan ammattitaito muodostuu materiaalien, valmisosien, koneiden, työmenetelmien, rakenteiden ja piirustusten tuntemisesta sekä niiden käytön soveltamisesta tutkinnon suorittajan osaamisalueen työtehtävissä. Tämä tutkinnon osa suoritetaan tekemällä alan töitä niiden tavanomaisissa valmistusympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että tutkinnon suorittajan ammattitaito voidaan luotettavasti todeta vastaavan edellä kuvattuja ammattitaitovaatimuksia. Tutkintosuorituksessa tulee ilmetä tutkinnon suorittajan valmiudet ja kyky muuntaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. http://oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf
10 PUUSEPÄNALAN TUOTANTOTALOUS 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsäteollisuuden rakenteita ja sen merkitystä Suomen kansantalouden kannalta sekä tietää, mikä osuus puusepänteollisuudella on koko metsäteollisuudesta tuntee tuottavuuden merkityksen ja puusepänteollisuuden yrityksen tuloksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä tietää laadun merkityksen tuotannollisen toiminnan tuloksen ja yrityksen kilpailukyvyn kannalta tuntee yritysyhteistyön ja alihankintatoiminnan onnistumisen edellytykset ja hallitsee erilaiset työelämän vuorovaikutustilanteet osaa toimia taloudellisesti ja tehokkaasti tuntee puusepänteollisuutta koskevia ympäristömääräyksiä ja -suosituksia TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden toimialojen tunteminen Yritystoiminnan edellytysten tunteminen Laadun ja laatujärjestelmien tunteminen Asiakas- ja yhteistyösuhteet Työn ja tuotteen hinnanmuodostus Ympäristövaatimukset OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.
11 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tässä tutkinnon osassa puusepänalan tuotantotaloudella tarkoitetaan niitä yhteisiä työelämänkäytäntöjä ja vaatimuksia, jotka jokaisen puusepänteollisuuden eri toimialoilla ja osaamisaloilla työskentelevän on tunnettava. Tässä tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa sisäisen yrittäjyyden taitojen ja tuotantotoiminnan perusasioiden ymmärtämisessä. Työtehtävien ja työympäristön kehittäminen kuuluvat osana puusepänalaan riippumatta toimialasta, osaamisalasta ja siitä, työskenteleekö yrittäjänä vai työntekijänä toisen palveluksessa. Muiden toimialojen tapaan puusepänalan toimintoja säädellään yhteiskunnan taholta erilaisilla ohjeilla ja vaatimuksilla. Ympäristövaatimukset ovat yksi tärkeä osa ohjaavaa normistoa, ja niiden tunteminen onkin yksi tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista. Tämä tutkinnon osa suoritetaan laatimalla kehittämissuunnitelma omaan työympäristöön tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että puusepänalan tuotantotalouden osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan edellä olevia ammattitaitovaatimuksia. Kehittämissuunnitelmassa tutkinnon suorittaja tarkastelee toiminnan kehittämistä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Kehittämissuunnitelmaan valitaan kaksi aihealuetta yhteistyössä yrityksen muiden edustajien kanssa alla olevasta luettelosta: valmistuksen kehittäminen hävikin pienentäminen taloudellisuuden kehittäminen työryhmänsä työpisteen tai -ympäristön kehittäminen työnopastuksen kehittäminen työpaikan järjestyksen ja siisteyden kehittäminen sisäisen yhteistyön kehittäminen yrityksen määrittelemät tai muut ennalta sovittavat kehittämiskohteet. Tutkintosuorituksessa tulee ilmetä tutkinnon suorittajan valmiudet ja kyky muuntaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Siltä osin kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. http://oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf
12 PUUSEPÄNALAN TUOTTEEN VALMISTUS 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistella työtehtävän ennakkoon sen edellyttämässä laajuudessa ja valita raaka-aineet tuotteen vaatimusten mukaan osaa koneistaa puusepänalan peruskoneilla toimivia, laadukkaita ja mittatarkkoja tuoteosia osaa suorittaa tuotteen kokoonpanon valmiiksi laadukkaaksi puusepänalan tuotteeksi osaa viimeistellä valmistettavan tuotteen määritellyn laatutason mukaiselle tasolle TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Valmistuksen suunnittelu ja raaka-aineen valinta Koneistukset Kokoonpano, liimaus ja heloitus Hionta, viimeistely ja laatu OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Puusepänalan tuotteen valmistuksella tarkoitetaan puutuotteiden valmistuksen työtehtävien hallintaa. Työtehtävät muodostuvat puuntyöstökoneilla tehtävien puusepänalan tuotteen valmistuksen eri työvaiheista ja valmistuksen prosesseista. Puusepänalan tuotteita ovat esimerkiksi huonekalut, erikoiskalusteet ja yksittäiset tuotteet, joissa on liikkuvia osia, kuten ovi tai laatikko. Tämä tutkinnon osa suoritetaan tekemällä puusepänalan töitä niiden tavanomaisissa valmistusympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että valmistusosaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan edellä olevia ammattitaitovaatimuksia. Tutkintosuorituksen tulee sisältää kyseessä olevan tuoteryhmän keskeisimmät työtehtävät ja muodostaa looginen valmistusprosessi, jonka lopputuloksena on puuvalmis koottu tuote. Työ tulee viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla. Tutkintosuorituksessa tulee ilmetä tutkinnon suorittajan valmiudet ja kyky muuntaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. http://oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf
13 PUUSEPÄNALAN CAD/CAM-TEKNIIKKA 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja osaa tuottaa tietokoneavusteisella (CAD) suunnitteluohjelmalla 2D-kuvia työstettävistä kappaleista osaa mallintaa työstettäviä työkappaleita kolmiulotteisiksi 3D-mallinnusohjelmalla osaa tietokoneavusteisen (CAM) valmistuksen osaa asettaa numeerisen työstökoneen käyttökuntoon osaa käyttää numeerista työstökonetta oikealla tavalla TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 2D-kuvien tuottaminen 3D-mallintaminen 2D- ja 3D-CAM -työstöratojen valmistus Toimenpiteet ennen varsinaista työstämistä Varsinainen työstökoneen käyttäminen OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Puusepänalan CAD/CAM-tekniikalla tarkoitetaan numeeristen työstöohjelmien tietokoneavusteista valmistamista ja työstökoneiden käytön hallintaa. Numeerisilla työstökoneilla valmistetaan puusepänalan osakomponentteja ja osassa valmistettavista komponenteista on oltava 3D-geometrioita. Työstöohjelmien laadinnassa korostuvat numeeristen työstöohjelmien valmistus CAD/CAM-tekniikan avulla sekä numeeristen työstökoneiden käyttäminen valmistetun ohjelman vaatimalla tavalla. NC-koneella tarkoitetaan yleisesti konetta, jonka ohjaukseen kuuluu ohjelmamuisti ja tietokone ohjaamaan sen toimintoja. CAD-tekniikka tarkoittaa tietokoneavusteista piirtämistä ja mallintamista. CAMtekniikka tarkoittaa numeeristen työstöohjelmien valmistamista CAD:llä tuotetusta kuvasta. Tämä tutkinnon osa suoritetaan käyttämällä numeerista työstökonetta CAD/CAM-ohjatusti niiden tavanomaisessa käyttöympäristössä siinä laajuudessa, että koneen käyttämisen ja ohjelmointitaidon voidaan luotettavasti todeta vastaavan edellä kuvattuja ammattitaitovaatimuksia. Valmistettavien tuotteiden osat pohjautuvat maksimissaan kolmen akselin työstöihin. Työ tulee viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla. Tutkintosuorituksessa tulee ilmetä tutkinnon suorittajan valmiudet ja kyky muuntaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. http://oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf
14 OVI- JA IKKUNATEOLLISUUS 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon osan suorittaja hallitsee tuotannon tulevan tai lähtevän materiaalin logistiikan hallitsee kuivaamon hoidon peruskäytön ja tietää sen laatuvaatimukset hallitsee aihioiden valmistuksen hallitsee työstökoneiden käytön muotohöyläyksessä ja hallitsee puitteiden ja karmien muotohöyläyksen osaa tehdä koneistusasetteita tai hoitaa koneistuslinjaa, joka voi olla yksi seuraavista: lukko ja saranakoneistus reunanauhoitus karmivalmistus heloitus ja aukkotyöstöt hallitsee kittauslinjan osaa hoitaa pintakäsittelylinjaa osaa tuotteiden varustelun hallitsee loppukokoonpanon ja pakkauksen hallitsee tuotteiden laadunvalvonnan ja korjaustoimenpiteet TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Materiaalin vastaanotto ja lähettäminen Kuivaus Aihion valmistus Muotohöyläys Liitos ja heloituskoneistus Kittaus Pintakäsittely Heloittaminen Kokoonpano ja pakkaus Laadunvalvonta ja vikojen korjaus OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.
15 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Ovi- ja ikkunateollisuudella tarkoitetaan ovien ja ikkunoiden valmistamista sarjatyönä niiden valmistamiseen keskittyneissä tehtaissa ja tuotantoyksiköissä tai osakomponenttiaihioiden valmistuksessa alihankintana. Vaihtoehtoisesti tutkinnon osa voidaan suorittaa myös pienemmissä tehtaissa, jolloin ovi- tai ikkunatuote valmistetaan usein komponenttiaihioista puuvalmiiksi tuotteeksi. Työtehtävät, joissa henkilöt työskentelevät, ovat useimmiten jakautuneet erilaisiin osaprosesseihin, joista muodostuu yhtenäinen tuotantoketju. Puusepänalan perustietojen lisäksi työskentelyssä tarvitaan osaprosessien työtehtävien edellyttämää erikoisosaamista. Ovi- ja ikkunateollisuuteen suuntautuneen tutkinnon suorittajan on osoitettava ammattitaitonsa vähintään kolmessa osaprosessissa. Valittavia osaprosesseja voi olla enemmänkin, jolloin niiden myötä valmistuu kokonainen ikkuna tai ovi. Osaprosessit voidaan valita yllä olevan jaottelun mukaisista osaprosesseista, tai yllä olevia osaprosesseja voidaan muuttaa tai yhdistää yrityksen tuotannon mukaisesti, jos tuotantoa ei ole prosessoitu ko. jaottelun mukaisesti. Kun työtehtävien jakoa suoritetaan osaprosesseihin, tulee huomioida, että osaprosesseissa suoritettavat työkokonaisuudet ovat riittävän laaja-alaisia. Tämä tutkinnon osa suoritetaan valmistamalla ikkunoita ja ovia alan todellisissa työympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan edellä olevia ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon osan suorittamisessa on keskeistä, että tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa jonkin keskisuuren tai suuren ovi- tai ikkunatehtaan osaprosessit laaja-alaisesti työtehtävien edellyttämällä tavalla. Työn suoritus voi muodostua toimimisesta ovi- ja ikkunateollisuuden eri vaiheissa yrityksen tuotantolinjalla tai työpisteissä. Tutkinnon suorittajalta ei vaadita erikseen kokonaisen tuotteen tekemistä alusta loppuun asti, vaan ammattitaidon osoittaminen voi koostua tuotannon eri vaihetöistä. Suoritus voidaan jakaa myös useampaan vaiheeseen työtehtävien niin vaatiessa. Vaihtoehtoisesti työpaikan tuotannon mukaisesti tutkinnon suorittaja voi valmistaa myös kokonaisen tuotteen, jos kokonaisuus vastaa riittävän laaja-alaisesti osaprosessien ammattitaitovaatimuksia. Tutkintosuorituksessa tulee ilmetä tutkinnon suorittajan valmiudet ja kyky muuntaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintosuorituksessa osoittaa, täydennetään suoritusta haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. http://oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf