Euroopan parlamentti 204-209 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 206/207(INI) 28.4.206 MIETINTÖLUONNOS työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta (206/207(INI)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta Esittelijät: Vilija Blinkevičiūtė, Tatjana Ždanoka (Valiokuntien yhteiskokoukset työjärjestyksen 55 artikla) PR\09228.doc PE580.74v0-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT... 2 PE580.74v0-00 2/4 PR\09228.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta (206/207(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 0 artiklan, 53 artiklan kohdan i alakohdan ja 57 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 9, 23 ja 24 artiklan ja 33 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 9. lokakuuta 992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (äitiyslomaa koskeva direktiivi), ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi äitiyslomaa koskevan direktiivin muuttamisesta ( HYPERLINK "http://eurlex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!docnumber&lg=&type _doc=comfinal&an_doc=2008&nu_doc=0637" COM(2008)0637), ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 20. lokakuuta 200 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 20/.../EU antamiseksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY 2 muuttamisesta 3, jossa pyydettiin muun muassa kahden viikon isyysvapaata, ottaa huomioon 3. maaliskuuta 200 annetun komission tiedonannon Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ( HYPERLINK "http://eurlex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!docnumber&lg=&type _doc=comfinal&an_doc=200&nu_doc=2020" COM(200)2020), ottaa huomioon. maaliskuuta 205 antamansa päätöslauselman Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 205 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat, 4 ottaa huomioon 2. syyskuuta 203 antamansa päätöslauselman mies- ja naispuolisille työntekijöille samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatteen soveltamisesta, EYVL L 348, 28..992, s.. 2 EUVL C 70 E, 8.3.202, s. 63. 3 EUVL C 70 E, 8.3.202, s. 63. 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(205)0068. PR\09228.doc 3/4 PE580.74v0-00
ottaa huomioon 2. maaliskuuta 203 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa 2, ottaa huomioon 0. maaliskuuta 205 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä Euroopan unionissa vuonna 203 3, ottaa huomioon BusinessEuropen, UEAPMEn, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8. maaliskuuta 200 annetun neuvoston direktiivin 200/8/EU 4, ottaa huomioon... 206 antamansa päätöslauselman BusinessEuropen, UEAPMEn, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8. maaliskuuta 200 annetun neuvoston direktiivin 200/8/EU soveltamisesta, ottaa huomioon työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä haasteita koskevan komission aloitteen Roadmap: A new start to address the challenges of work-life balance faced by working families (joulukuu 205) sekä sitä koskevan julkisen ja sidosryhmien kuulemisen, ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/63/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 200 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 200/4/EU 5, ottaa huomioon tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 6, ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 7, ottaa huomioon Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta 5. joulukuuta 997 annetun neuvoston direktiivin 97/8/EY 8, ottaa huomioon komission tiedonannon Komission työohjelma 206: Uudet haasteet uudet keinot (COM(205)060), ottaa huomioon Barcelonassa 5. ja 6. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppaneuvoston puheenjohtajan päätelmät, Hyväksytyt tekstit, P7_TA(203)0375. 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(203)0074. 3 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(205)0050. 4 EUVL L 68, 8.3.200, s. 3. 5 EUVL L 80, 5.7.200, s.. 6 EUVL L 299, 8..2003, s. 9. 7 EYVL L 303, 2.2.2000, s. 6. 8 EYVL L 4, 20..998, s. 9. PE580.74v0-00 4/4 PR\09228.doc
ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen (COM(206)027), ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 204 2020 ja 20. helmikuuta 203 annetun komission suosituksen Investoidaan lapsiin murretaan huono-osaisuuden kierre, ottaa huomioon Businesseuropen, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 200/8/EU muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu, 7. joulukuuta 203 annetun neuvoston direktiivin 203/62/EU, ottaa huomioon 29. toukokuuta 203 annetun komission kertomuksen Barcelonan tavoitteet: Pienten lasten hoitopalvelujen kehittäminen Euroopassa kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi ( HYPERLINK "http://eurlex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!docnumber&lg=&type _doc=comfinal&an_doc=203&nu_doc=0322" COM(203)0322), ottaa huomioon komission tiedonannon Työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen: enemmän tukea työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen (COM(2008)0635), ottaa huomioon 9. kesäkuuta 205 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 205 jälkeen 2, ottaa huomioon 20. helmikuuta 203 annetun komission suosituksen Investoidaan lapsiin murretaan huono-osaisuuden kierre (C(203)778), ottaa huomioon 20. toukokuuta 205 antamansa päätöslauselman äitiyslomasta 3, ottaa huomioon 8. lokakuuta 205 antamansa päätöslauselman miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta 4, ottaa huomioon Alankomaiden, Slovakian ja Maltan 7. joulukuuta 205 antaman EU:n puheenjohtajakolmikon julistuksen sukupuolten tasa-arvosta, ottaa huomioon 3. helmikuuta 206 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopassa vuoden 205 jälkeen koskevasta uudesta strategiasta, 5 EUVL L 353, 28.2.203, s. 7. 2 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(205)028. 3 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(205)0207. 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(205)035. 5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(206)0042. PR\09228.doc 5/4 PE580.74v0-00
ottaa huomioon perheenhuoltovelvollisuuksista tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 56 (98) ja perheenhuoltovelvollisuuksia omaavista työntekijöistä annetun ILO:n suosituksen nro 65 (98), ottaa huomioon osa-aikatyöstä tehdyn ILO:n yleissopimuksen (994), kotityöstä tehdyn ILO:n yleissopimuksen (996), äitiyssuojelusta tehdyn ILO:n yleissopimuksen (2000) ja kotitaloustyöntekijöistä tehdyn ILO:n yleissopimuksen (20), ottaa huomioon äitiyttä ja isyyttä työssä käsittelevän ILO:n raportin Maternity and paternity at work: law and practice across the world (204), ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 60. istunnossa 24. maaliskuuta 206 hyväksytyt päätelmät ja erityisesti niiden e g alakohdan, ottaa huomioon perhevelvollisuuksia omaavien työntekijöiden tukemisesta 8. heinäkuuta 203 laaditun ILO:n ja Unicefin yhteisen valmisteluasiakirjan Supporting workers with family responsibilities: connecting child development and the decent work agenda, ottaa huomioon työ- ja yksityiselämän tasapainoa mittaavan OECD:n indeksin 205, ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksin 205, ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun toukokuussa 205 tekemän tutkimuksen Gender equality in employment and occupation - Directive 2006/54/EC, European Implementation Assessment, joka käsittelee sukupuolten tasa-arvoa työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa, ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) työaikaa ja työelämän tasapainottamista koskevan tutkimuksen Working time and work-life balance in a life course perspective (203), lasten ja huollettavien hoidon vaikutusta nuorten työntekijöiden uriin koskevan tutkimuksen Caring for children and dependants: Effect on carers of young workers (203), työn ja lastenhoidon yhteensovittamista koskevan tutkimuksen Working and caring: Reconciliation measures in times of demographic change (205) sekä kuudennen Euroopan työoloja koskevan tutkimuksen (206), ottaa huomioon työajan kehitystä 2000-luvulla käsittelevän Eurofoundin tutkimuksen Working time development in the 2st century vuodelta 205, ottaa huomioon maaliskuussa 206 julkaistun naisten ja miesten työ-, hoito- ja vapaaajan eroja käsittelevän Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston tutkimuksen Differences in Men s and Women s Work, Care and Leisure Time, ottaa huomioon tasa-arvoelinten toimia työ- ja yksityiselämän tasapainottamisessa käsittelevän tasa-arvoelinten eurooppalaisen verkoston, Equinetin, 8. heinäkuuta 204 julkaistun raportin Equality bodies promoting a better work-life balance for all, PE580.74v0-00 6/4 PR\09228.doc
ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon strategiaa käsittelevän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan The Strategic engagement for gender equality 206 209, ja erityisesti sen 3.. luvun Increasing female labour-market participation and the equal economic independence of women and men, jossa tarkastellaan muun muassa keinoja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille, ottaa huomioon komission kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 205 (SWD(206)0054) ja erityisesti tasavertaista taloudellista riippumattomuutta käsittelevän luvun, s. 0 5, ottaa huomioon Euroopan työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä käsittelevän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Employment and Social Developments in Europe 205 (SWD(206)) ja erityisesti sen 3.2. luvun, joka koskee sosiaalista suojelua, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan mukaisen työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan yhteisen käsittelyn, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A80000/206), A. katsoo, että työ- ja yksityiselämän välinen oikea tasapaino edellyttää kattavaa toimintapolitiikkaa, jolla muun muassa sovitetaan yhteen työ, huollettavien hoito ja perheen yhdessäoloaika sekä vapaa-aika ja itsensä kehittäminen; B. ottaa huomioon, että yhteensovittamista edistävää toimintapolitiikkaa on pidettävä työympäristön parannuksena, joka mahdollistaa hyvät työolot ja työntekijöiden hyvinvoinnin; C. panee merkille, että komissio huomauttaa EU:n sosiaalista pilaria käsittelevässä tiedonannossaan, että vaikka naisten koulutustaso on jo korkeampi kuin miesten, heidän osuutensa työllisistä on suhteessa pieni, he ovat yliedustettuina osa-aikatöissä ja pienipalkkaisilla aloilla, ja heidän tuntipalkkansa on pienempi ; D. katsoo, että nykylainsäädännöstä huolimatta perhevapaiden tyyppisissä työstä poissaolojaksoissa ilmenee yhä syrjintää ja leimaamista; E. katsoo, että pienten lasten hoitopalvelujen saatavuus on tärkein tekijä, joka vaikuttaa naisten osallistumiseen työmarkkinoille; panee merkille, että vain jäsenvaltiota on täyttänyt Barcelonan ensimmäisen tavoitteen (lastenhoitopalveluja tarjottava vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista) ja että vain kymmenen jäsenvaltiota on saavuttanut toisen tavoitteen (lastenhoitopalveluja tarjottava vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista) 2 ; COM(206)027, 8.3.206, liite I. 2 Barcelonan tavoitteiden edistymistä käsittelevä kertomus Pienten lasten hoitopalvelujen kehittäminen Euroopassa kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi, annettu 29. toukokuuta 203 (COM(203)0322). PR\09228.doc 7/4 PE580.74v0-00
F. korostaa, että antamalla ihmisille työn ulkopuolista aikaa itsensä kehittämiseen elinikäisen oppimisen yhteydessä edistetään heidän hyvinvointiaan sekä heidän panostaan taloudessa uusien ammattitaitojen ja korkeamman tuottavuuden muodossa ; Yleiset periaatteet. korostaa, että työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on taattava kaikille ihmisille perusoikeutena; 2. huomauttaa, että EU:lla on vastassaan ennennäkemättömiä väestöhaasteita ikääntyvä väestö, alhainen syntyvyys, muuttuvat perherakenteet ja muuttoliike; on huolestunut siitä, että säästötoimenpiteet ovat heikentäneet julkisen talouden kestävyyttä, joka on työ- ja yksityiselämää tasapainottavan toimintapolitiikan ja väestökasvun jatkumista edistävien palvelujen edellytys; 3. panee tyytyväisenä merkille, että komissio pitää työ- ja yksityiselämää tasapainottavaa toimintapolitiikkaa keskeisenä keinona vastata sosioekonomisiin haasteisiin; kehottaa EU:n työmarkkinaosapuolia esittämään sopimuksen kattavasta lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden paketista, joka koskee työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen tällaisesta toimenpidepaketista sosiaalisten oikeuksien eurooppalaisen pilarin yhteydessä, jos työmarkkinaosapuolet eivät pääse paketista yksimielisyyteen; 4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään toimintapolitiikan, jossa tiedostetaan yhä suurempi perhesuhteiden ja vanhemmuusjärjestelyjen moninaisuus ja jonka tarkoituksena on etenkin taata, ettei lasta syrjitä hänen vanhempiensa siviilisäädyn tai perherakenteen vuoksi; 5. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan suojelua työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvältä syrjinnältä ja laittomalta irtisanomiselta sekä varmistamaan oikeussuojan saatavuuden ja muutoksenhakumahdollisuuden; 6. painottaa, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaa toimintapolitiikkaa on tarkasteltava koko eliniän kannalta, jotta jokaista ihmistä tuetaan hänen elämänsä kaikissa eri vaiheissa ja jotta jokainen voi osallistua aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan; Naiset ja miehet tasavertaisina palkansaajina ja huoltajina 7. painottaa tarvetta poistaa eriarvoisuus palkallisessa ja palkattomassa työssä ja edistää naisten ja miesten välillä sekä koko yhteiskunnan tasolla tasapuolista vastuun ja kustannusten jakoa lasten ja huollettavien hoidossa; 8. kehottaa komissiota ottamaan asiakseen vuoden 205 jälkeisen sukupuolten tasaarvostrategian ja toteuttamaan sitä EU-ohjausjakson ajan muun muassa vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten välityksellä; CEDEFOP Research Paper: Training leave. Policies and practices in Europe, 200. PE580.74v0-00 8/4 PR\09228.doc
9. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ennakoivan toimintapolitiikan, jonka tarkoituksena on tukea naisia tulemaan ja palaamaan työmarkkinoille ja pysymään siellä vakituisessa ja laadukkaassa työssä; 0. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävään toimintapolitiikkaan; painottaa työehtosopimusten merkitystä syrjinnän torjunnassa ja edistettäessä naisten ja miesten tasa-arvoa työssä sekä korostaa tutkimuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon tärkeyttä; Perhe- ja hoitovapaan tyyppiset työstä poissaolojaksot. pitää erittäin valitettavana, että komissio perui äitiyslomaa koskevan direktiivin tarkistuksen, ja kehottaa sitä kiireellisesti palaamaan asiaan ja esittämään kunnianhimoisen tarkistusehdotuksen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että naiset saavat äitiysloman ajalta palkkaa; korostaa, että äitiysloman ohella on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan odottavien ja vastasynnyttäneiden äitien oikeudet Maailman terveysjärjestön suositusten mukaisesti ; 2. painottaa, että erityyppisten vapaiden parempi koordinointi ja yhtenäistäminen sekä niiden saatavuus jäsenvaltioissa lisäävät työhön osallistumista ja kokonaistehokkuutta; 3. kehottaa komissiota julkaisemaan kertomuksen vanhempainvapaata koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja käyttämään uudelleentarkastelulauseketta pidentääkseen palkallisen vapaan vähimmäiskeston neljästä kuuteen kuukauteen; 4. uskoo, että vapaita koskevan oikeuden yksilöllistämistä sekä isien roolia on ehdottomasti edistettävä, jotta työ- ja yksityiselämä voidaan sovittaa yhteen sukupuolten kannalta tasapuolisesti; 5. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, jotka koskevat ) isyysvapaadirektiiviä, jossa säädetään täysin palkallisesta vähintään kahden viikon vapaasta 2) hoitovapaata koskevaa direktiiviä, joka täydentää ammattimaisen hoidon tarjontaa, mahdollistaa huollettavien hoidon ja tarjoaa hoitajalle riittävän palkan ja sosiaalisen suojelun; 6. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sekä naisille että miehille tarkoitettuja niin sanottuja hoitohyvityksiä vastaaviksi ajanjaksoiksi eläkeoikeuksien kartuttamista varten, jotta voidaan tarjota turva ihmisille, jotka ottavat töistä vapaata antaakseen epävirallista hoitoa huollettavilleen; Huollettavien hoito 7. kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön Barcelonan tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja hyväksymään vuoden 204 varhaiskasvatuksen laatupuitteet; http://www.who.int/topics/breastfeeding/en/ PR\09228.doc 9/4 PE580.74v0-00
8. kehottaa jäsenvaltioita sijoittamaan kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä vanhusten ja huollettavien hoitoon sekä varmistamaan, että niitä on tarjolla ja että ne ovat kaikkien käytettävissä, ja toteaa, että tätä varten jäsenvaltiot voivat esimerkiksi lisätä hoitopalveluja koskevia julkisia menoja, kannustaa työnantajia osallistumaan hoitokustannuksiin ja hyödyntää myös paremmin EUrahoitusta, sekä kehottaa käyttämään monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin; 9. vaatii, että otetaan käyttöön vanhusten ja muiden huollettavien hoitotavoitteita eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytettävine seurantavälineineen; kehottaa Eurostatia ja Eurofoundia keräämään asiasta tietoja ja suorittamaan tutkimuksia; 20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kaikkiin hoitopalveluihin sovellettavat laatustandardit; Laadukkaat työpaikat 2. huomauttaa, että kaikkialla EU:ssa on suuri määrä työssäkäyviä köyhiä, joiden on tehtävä enemmän työtä ja pitempää työpäivää ja jopa montaa eri työtä kohtuullisen ansiotason saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia laatimaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaikille työntekijöille riittävä palkka, ja kehottaa poistamaan sukupuolten palkkaeron; 22. kannattaa niin sanottua älykästä työntekoa mutta ei kannata siirtymistä läsnäolon kulttuurista jatkuvasti saatavilla olon kulttuuriin; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan älykästä työntekoa koskevien toimintapoliittisten linjausten laadinnan yhteydessä, ettei niillä aseteta lisää rasitteita työntekijälle; 23. on huolestunut vastentahtoisen osa-aikatyön lisääntymisestä; korostaa, että kun työntekijä valitsee osa-aikatyön, hänelle on taattava laadukas työ, eikä häntä saa syrjiä kokoaikaisiin työntekijöihin verrattuna; 24. huomauttaa, että liian pitkä työaika ja riittämättömät lepoajat sekä suhteettomat tulosvaatimukset lisäävät suuresti työtapaturmien ja ammattitautien määrää; kehottaa komissiota panemaan vireille rikkomusmenettelyjä työaikadirektiivin täytäntöönpanon laiminlyöneitä jäsenvaltioita vastaan; 25. kehottaa komissiota tarkistamaan ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin 2006/54/EY ; Elämänlaatu 26. korostaa, että vapaa-ajan ja vastuun epäoikeudenmukainen jakautuminen naisten ja miesten kesken vaikuttaa naisten itsensä kehittämiseen, uusien ammattitaitojen ja kielten oppimiseen sekä erityisesti heidän osallistumiseensa yhteiskunnalliseen, poliittiseen, kulttuuriseen ja yhteisölliseen elämään; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleen laadittu toisinto), EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23. PE580.74v0-00 0/4 PR\09228.doc
27. painottaa, että sukupuolisegregaatio, palkka- ja eläke-erot, sukupuolistereotypiat sekä työ- ja yksityiselämän hallinnan aiheuttama suuri stressi näkyvät naisten erittäin vähäisenä liikuntana ja vaikuttavat valtavasti heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä ; 28. kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia laatimaan ja ottamaan käyttöön koulutusvapaata koskevia toimintapolitiikkoja ja tarjoamaan vähäosaisille työntekijöille mahdollisuuksia työajan ulkopuoliseen opiskeluun; 29. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön riittäviä toimeentulojärjestelmiä, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän, tukevat täysipainoista osallistumista yhteiskuntaan ja takaavat riippumattomuuden ihmisen koko eliniän ajan; 30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. Naisten ja miesten työ-, hoito- ja vapaa-ajan eroja käsittelevä Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston maaliskuussa 206 julkaistu tutkimus Differences in Men s and Women s Work, Care and Leisure Time. PR\09228.doc /4 PE580.74v0-00
PERUSTELUT Työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista on viime vuosikymmenten aikana alettu pitää perusoikeutena. EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla onkin jo toteutettu joitakin aloitteita, mutta tällä osa-alueella tarvitaan vielä lisätoimia, jotta työ- ja yksityiselämän tasapaino voitaisiin taata kaikille. Tällaiset toimet parantavat ihmisen omaa hyvinvointia ja niistä hyötyy lisäksi koko yhteiskunta muun muassa siksi, että työ- ja yksityiselämän tasapainottaneet ihmiset ovat tuottavampia työssään. Tasapaino edellyttää, että työympäristöä muutetaan ja hylätään ajatus siitä, että ihmisen ainoa hyödyllinen ja siten arvostettu keino viettää aikansa on (palkka)työ. Lisäksi on tärkeää, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaa toimintapolitiikkaa tarkastellaan koko eliniän kannalta, jotta jokaista ihmistä tuetaan hänen elämänsä kaikkina aikoina ja jotta jokainen voi osallistua aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Euroopan parlamentti on päättänyt laatia tämän oma-aloitteisen mietinnön, jotta keskustelu saisi enemmän huomiota ja komissio saataisiin tehostamaan toimiaan paitsi tällä osa-alueella yleisesti myös erityisesti jatkotoimena etenemissuunnitelmaan ja vuonna 205 käynnistettyyn julkiseen kuulemiseen A new start to address the challenges of work-life balance faced by working families, jossa etsitään uusia vastauksia työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen liittyviin haasteisiin. Komission aloitteen tarkoituksena on lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille uudistamalla ja muuttamalla EU:n nykyistä lainsäädännöllistä ja toimintapoliittista kehystä siten, että se vastaa nykypäivän työmarkkinoita ja tarjoaa lapsiaan tai muita huollettavia omaisiaan hoitaville vanhemmille paremmat mahdollisuudet perhe- ja työelämän tasapainottamiseen sekä hoitovastuun jakamiseen naisten ja miesten kesken ja vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla. Esittelijät suhtautuvat myönteisesti komission aloitteeseen ja katsovat, että työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan säännöstön uudistamiseen EU:n tasolla on selkä tarve monestakin tärkeästä syystä: yhteiskunnassa on tapahtunut hoitotarpeita lisääviä väestörakenteen muutoksia ja kehittynyt uusia työnteon tapoja, työttömyysluvut ovat edelleen ennätyksellisen suuria, perhesuhteet ja vanhemmuusjärjestelyt ovat yhä moninaisempia, vanhemmuudella on yhä hämmästyttävän haitallisia vaikutuksia naisten työllisyysasteeseen eikä EU:n nykyisessä kehyksessä kyetä juuri lainkaan käsittelemään tätä sukupuolten alituiseen eriarvoon liittyvää tärkeintä näkökohtaa. Naiset suorittavat koko ajan enemmän loppututkintoja, ja heidän koulutustasonsa on jopa korkeampi kuin miesten, mutta tästä huolimatta he ovat edelleen aliedustettuina työmarkkinoilla tai tekevät ammattitaitotasoaan alempaa työtä. Matalapalkkaisuus, suurempi keskittyminen osa-aikatyöhön ja useammat keskeytykset uralla toisten (lasten ja/tai huollettavien omaisten) hoitamisen vuoksi suurentavat osaltaan naisten köyhyys- ja syrjäytymisriskiä sekä sukupuolten eläke-eroa (40 prosenttia). Myös ero naisten ja miesten työllisyydessä lisää köyhyyttä lasten ja yleensäkin kotitalouksien välillä perheissä, joissa vain toinen vanhemmista käy töissä. Työ- ja yksityiselämää tasapainottavien ratkaisujen puute vaikuttaa lisäksi ihmisten päätöksiin poistua työmarkkinoilta tai vähentää työtunteja lasten saamisen jälkeen ja/tai joutuessaan hoitamaan huollettavia omaisiaan sekä päätöksiin siitä, Vuonna 204 korkea-asteen tai sitä korkeampi tutkinto oli 42,3 prosentilla (30 34-vuotiaista) naisista ja 33,6 prosentilla miehistä. PE580.74v0-00 2/4 PR\09228.doc
hankitaanko lapsia ja milloin tai montako lasta hankitaan, ja lisäksi se heikentää jatkuvasti EU:n väestörakennetta, mihin meillä ei ole varaa. Lopuksi todettakoon, että arvioiden mukaan naisten ja miesten välinen työllisyysero maksaa EU:lle vuosittain noin 370 miljardia euroa, mikä vastaa 2,8:aa prosenttia EU:n BKT:stä. Tämän mietinnön ja yleensäkin työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan toimintapolitiikan tavoitteena on paitsi edistää sukupuolten tasa-arvoa työssä ja muilla elämänalueilla myös antaa lapsille tilaisuus hyödyntää kaikkia kykyjään tarjoamalla heille laadukasta varhaiskasvatusta ja mahdollisuus osallistua vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilutoimintoihin ja viettää aikaa vanhempiensa kanssa. Oikeanlaisilla työ- ja yksityiselämän tasapainottamistoimilla autetaan myös saavuttamaan parempi elämänlaatu sekä turvaa muille huollettaville ja erityisesti ikääntyneille, vammaisille tai pitkäaikaissairaille huollettaville. Esittelijät ovat hyvin huolestuneita siitä, että jäsenvaltioissa käytettävillä nykyisillä toimenpiteillä ei saada tilanteeseen parannusta vaan ehkä jopa pahennetaan sitä, ja tämä heikentää kaikkien ihmisten elämänlaatua, heidän osallistumistaan työelämään ja tuottavuutta. EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla onkin ryhdyttävä pontevasti laatimaan muu muassa erityyppisiä vapaita koskevia lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden lisäksi on ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, kuten käynnistettävä valistus- ja tiedotuskampanjoita, laadittava valvontamekanismeja ja toteutettava tilanteen seurantaa. Esittelijät ovat vakuuttuneita, että työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle ei ole yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua, vaan jokaiselle ihmiselle on löydettävä oikeanlainen tapa sovittaa heidän omat tarpeensa ja perheen tarpeet tasapainoisesti yhteen. Työ- ja yksityiselämän parempi tasapaino edellyttää EU:n tasolla toteutettavaa toimintaa EU:n on aika ryhtyä toimiin, joilla työ- ja yksityiselämää tasapainottavia jäsenvaltioiden ratkaisuja lähennetään toisiinsa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jos haluamme saada sukupuolet todella tasa-arvoisiksi, torjua työssäkäyvien, lasten ja naisten köyhyyttä, hyödyntää paremmin ihmisten ammattitaitoja ja kykyjä ja ryhtyä toimiin EU:n väestörakennetta koskevien haasteiden ratkaisemiseksi. Jotta yhteensovittamistoimien kustannukset ja hyödyt saadaan tasapainoon, tarvetta on niin EU:n nykylainsäädännön uudistamiseen kuin tietyillä osa-alueilla ilmenevien lainsäädännöllisten puutteiden tai aukkojen korjaamiseen sekä jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin tehostamiseen. Riittävät jaettua vapaata koskevat järjestelyt. Isien palkallisia vapaita koskevien järjestelyjen puute äiteihin verrattuna tai puutteelliset kannustimet isyysvapaiden käyttämiseen pitävät yllä sukupuolten välistä eroa työn ja perheen hoitovelvollisuuksien jakamisessa naisten ja miesten kesken sen sijaan, että ne poistaisivat tämän eron. Perhevapaita käyttävät pääasiallisesti naiset, mikä heikentää heidän asemaansa työmarkkinoilla työllistymisen, palkkauksen tai urakehityksen suhteen, ja samaan aikaan miehiä ei tueta tai motivoida viettämään aikaa perheensä kanssa tai hoitamaan perhettään. Tämän tilanteen korjaamiseksi mietinnössä kehotetaan komissiota ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin: (Lähiaikoina julkaistavassa) Eurofoundin raportissa The Gender Employment Gap Challenges and Solutions arvioidaan sukupuolten välisestä työllisyyserosta julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset (tulonsiirrot tai etuudet) sekä tulonmenetykset (esim. ansiotulojen menetykset sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen menetykset). PR\09228.doc 3/4 PE580.74v0-00
Tekemään ehdotuksen tarkistetusta raskaana olevia työntekijöitä (äitiyslomaa) koskevasta direktiivistä 92/85/ETY, joka on nykymuodossaan peräisin vuodelta 992 ja joka annettiin työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n toimivallan nojalla. Nykyisessä direktiivissä säädetään 4 viikon palkallisesta äitiyslomasta ja irtisanomissuojasta. Tarkistuksen tavoitteena tulisi olla palkallisen äitiysloman pidentäminen erilaisin maksumallein, jotta eri jäsenvaltioiden erityistarpeet ja perinteet voidaan ottaa huomioon. Tekemään ehdotuksen isyysvapaadirektiivistä, jolla varmistetaan, että miehet hoitavat oman osuutensa hoitovelvollisuuksista, ja jossa säädetään pakollisen ja siirtämättömissä olevan palkallisen isyysvapaan vähimmäiskestosta. Esittämään kertomuksen vanhempainvapaata koskevan direktiivin 200/8/EU soveltamisesta. Esittämään ehdotuksen hoitovapaata koskevasta direktiivistä, jolla täydennetään kohtuuhintaisen ammattimaisen hoidon tarjontaa ja annetaan työntekijöille mahdollisuus hoitaa huollettaviaan. Viime kriisin aikana toteutetut säästötoimenpiteet ovat johtaneet lasten, ikääntyneiden omaisten sekä vammaisten tai sairaiden perheenjäsenten kohtuuhintaisten hoitopalvelujen puutteelliseen saatavuuteen, mikä asettaa ihmisille ja erityisesti naisille paineita vähentää työaikaansa, valita osa-aikatyö tai keskeyttää uransa. Tämä vaikeuttaa viime kädessä heidän osallistumistaan työmarkkinoille sekä heidän työssä etenemistään ja itsensä kehittämistä. Sen vuoksi stereotyyppisiä käsityksiä naisista ja miesten roolista on ehdottomasti muutettava ja siirryttävä yhteiskuntaan, jossa naiset ja miehet ovat tasavertaisia palkansaajia ja huoltajia. Kriisi lisäsi myös kaikkialla EU:ssa työssäkäyviä köyhiä, joiden on tehtävä enemmän työtä ja pitempää työpäivää ja jopa montaa eri työtä kohtuullisen ansiotason saavuttamiseksi. Kriisi on vaikuttanut enemmän naisiin, koska he saavat yleensä samasta työstä jo ennestään alempaa palkkaa kuin miehet. Näiden syiden vuoksi on tärkeää ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaikille työntekijöille kohtuullinen palkka, ja poistaa sukupuolten palkkaero. Työjärjestelyjen roolin ymmärtäminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen. Ketään ei saa pakottaa etätyöhön, joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön tai muihin erilaisiin työjärjestelyihin, vaan työntekijän on edelleenkin voitava valita ne vapaaehtoisesti, jotta ne eivät aiheuta lisärasitetta naisten ja miesten henkilökohtaiseen tilanteeseen ja perhetilanteeseen. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa edistävät työmarkkinaolosuhteet voidaan luoda ja elämänlaatu saavuttaa vain, jos ihmisillä on riittävästi työn ulkopuolista aikaa itsensä kehittämiseen esimerkiksi koulutuksen avulla sekä vapaa-aikaa. Komission tulisikin tehostaa toimiaan niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät pane työaikadirektiiviä asianmukaisesti täytäntöön. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan koulutus- ja sapattivapaiden käyttöä. PE580.74v0-00 4/4 PR\09228.doc