KIRJALLINEN KYSYMYS 50/2013 vp Ulosoton kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa, joissain tapauksissa myös kaksi kolmasosaa, mutta kuitenkin korkeintaan puolet nettopalkasta. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty. Ulosoton suojaosuus eli ulosmittaamatta jätettävä summa tarkistetaan tällä hetkellä ulosottokaaressa vuosittain kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaisesti. Vuoden 2013 alusta suojaosuudeksi lasketaan velallisen itsensä osalta 22,30 euroa päivässä eli 669 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti Suomessa on takuueläke, joka takaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeeksi vuoden 2013 alusta noin 739 euroa kuukaudessa. Takuueläke säädettiin, koska katsottiin, ettei takuueläkettä pienemmällä summalla pysty tulemaan toimeen. Koska ulosoton suojaosuus jää nyt pienemmäksi kuin takuueläke, on ulosoton suojaosuutta syytä korottaa vähintään takuueläkkeen tasolle. Monet ulosottokierteeseen joutuneet palkkatyössä olevat eivät pärjää rahasummalla, joka heille kuukausittain ulosoton jälkeen jää. Osa näistä ihmisistä joutuu noidankehään sosiaalitoimiston luukulle, osa sortuu rahan tarpeessa muun muassa pimeään työntekoon. Suojaosuuden korottamisen lisäksi ulosottoa voitaisiin kohtuullistaa esimerkiksi niin, että palkasta ulosmitattaisiin pääsääntöisesti yksi viidesosa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ministeriössä mietitty ulosmittauksen kohtuullistamista esimerkiksi niin, että palkasta ulosmitataan pääsääntöisesti yksi viidesosa ja aikooko hallitus korottaa ulosmittauksen suojaosuutta takuueläkettä vastaavalle tasolle? Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2013 Aino-Kaisa Pekonen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 50/2013 vp: Onko ministeriössä mietitty ulosmittauksen kohtuullistamista esimerkiksi niin, että palkasta ulosmitataan pääsääntöisesti yksi viidesosa ja aikooko hallitus korottaa ulosmittauksen suojaosuutta takuueläkettä vastaavalle tasolle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulosoton suojaosuutta ja palkan ulosmittausta koskevat säännökset on uudistettu ulosottolain kokonaisuudistuksen kolmannessa vaiheessa (HE 13/2005 vp). Tuolloin eduskunta (LaVM 5/2006 vp) piti vähimmäisvaatimuksena sitä, että jatkuvasti huolehditaan suojaosuuden säilymisestä tasolla, joka riittää takaamaan velallisen mahdollisuudet kohtuulliseen arkielämään. Lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti, hallituksen esityksestä poiketen, velalliselle itselle laskettavaa suojaosuutta korotettiin ja suojaosuuden indeksitarkistukset säädettiin tehtäviksi vuosittain. Mainitut ulosottolain säännökset säilytettiin sittemmin ennallaan ulosottokaaren (705/2007) säätämisen yhteydessä. Ulosottokaari tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tälle vuodelle suojaosuudet nousivat 2,8 prosenttia. Kansaneläkeindeksin muutoksiin on sidottu myös suuri osa Kelan etuuksista. Velallisen suojaosuus hänen itsensä osalta on kuluvana vuotena 669 euroa kuukaudessa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 240,30 euroa kuukaudessa. Velallisia, joille jää pelkkä suojaosuus, on suhteellisen vähän, koska sen ylittävästä nettopalkasta voidaan ulosmitata vain osa. Palkan ulosmittauksen säännönmukainen määrä määräytyy kolmiportaisesti siten, että pienituloisilta ulosmitataan suhteellisesti vähemmän kuin suurituloisilta. Jos nettopalkka on enintään suojaosuuden suuruinen, siitä ei ulosmitata mitään. Jos palkka ylittää suojaosuuden enintään kaksinkertaisesti, sovelletaan niin sanottua tulorajaulosmittausta. Tällöin ulosmittaamatta jätetään suojaosuuden lisäksi yksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä palkan osasta. Vasta jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan yksi kolmasosa nettopalkasta. Täten yksinäisen velallisen osalta yhden kolmasosan ulosmittaus alkaisi nettotulojen ylittäessä 1 338 euroa. Ankarin ulosmittausluokka koskee suurituloisimpia velallisia. Ulosmitattava määrä kasvaa progressiivisesti tulojen kasvaessa. Palkasta saadaan ulosmitata kuitenkin enintään puolet. Tämä luokka tulee sovellettavaksi, kun palkka on suurempi kuin neljä kertaa suojaosuuden määrä. Jos suojaosuuden tasoon säädettäisiin edellä kuvatusta poikkeava korotus, johtaisi se siihen, että pienituloisimmat putoaisivat ulosoton piiristä. Tästä puolestaan seuraisi, että he samalla menettäisivät luottokelpoisuutensa normaaliehtoiseen luottoon. Toimenpiteellä saattaisi myös olla maksumoraalia heikentäviä vaikutuksia. Lisäksi velkojille aiheutuisi merkittävä vähennys kertymiin. Ulosottokaari sisältää kattavia tapauskohtaisia, sekä määrällisiä että ajallisia helpotuksia pal- 2
Ministerin vastaus KK 50/2013 vp Aino-Kaisa Pekonen /vas kan ulosmittaukseen. Helpotukset merkitsevät ulosmittauksen tason tosiasiallista lievennystä. Vapaakuukausien antaminen on keskeisin näistä keinoista. Merkittävä huojennus pitkäkestoisessa ulosotossa oleville on myös täytäntöönpanon määräaikaisuus ja siihen liittyvä saatavien lopullinen vanhentuminen. Nykyinen palkan ulosmittausta, siitä myönnettäviä helpotuksia samaten kuin suojaosuutta koskeva säännöstö ottaakin oikeudenmukaisella tavalla huomioon sekä velallisen että velkojan oikeudet. Ulosoton suojaosuuden rinnastaminen takuueläkkeen määrään on ongelmallista muun muassa siitä syystä, että suojaosuus on aina nettomääräinen. Takuueläke on tarkoitettu perustoimeentulon turvaamiseksi, kun taas ulosotto yleensä lyhytaikaiseksi menettelyksi yksittäisten velkojen hoitoon. Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2013 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 50/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Aino-Kaisa Pekonen /vänst: Har man vid ministeriet utrett möjligheten att jämka utmätningen exempelvis så att det i regel utmäts en femtedel av lönen, och tänker regeringen höja det skyddade beloppet vid utmätning så att det motsvarar garantipensionen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelserna om det skyddade beloppet vid utsökning och om utmätning av lön reviderades i det tredje skedet av totalreformen av utsökningslagen (RP 13/2005 rd). Då ansåg riksdagen (LaUB 5/2006 rd) att minimikravet är att det skyddade beloppet alltid hålls på en nivå som garanterar gäldenärerna ett skäligt vardagsliv. I enlighet med lagutskottets förslag och till skillnad från regeringspropositionen höjdes det skyddade beloppet för gäldenären själv och det bestämdes att indexjusteringen av det skyddade beloppet ska göras årligen. De ovannämnda bestämmelserna i utsökningslagen förblev oförändrade när utsökningsbalken (705/2007) stiftades. Utsökningsbalken trädde i kraft vid ingången av 2008. Det skyddade beloppet justeras årligen genom förordning av justitieministeriet enligt vad som bestäms i lagen om folkpensionsindex (456/2001). I år höjdes det skyddade beloppet med 2,8 procent. Även en stor del av FPA:s förmåner är knutna till förändringarna i folkpensionsindex. I år är det skyddade beloppet för gäldenärens egen del 669 euro och för make samt för egna och makens barn som gäldenären försörjer 240,30 euro per månad. Det finns relativt få gäldenärer som endast får behålla det skyddade beloppet, eftersom bara en del av den överskjutande nettolönen kan utmätas. Det regelmässiga beloppet som utmäts av lön bestäms enligt en tregradig skala, så att det proportionella utmätningsbeloppet är mindre hos personer med små inkomster än hos personer med stora inkomster. Om nettolönen inte överstiger det skyddade beloppet, utmäts ingenting av lönen. Om gäldenärens nettolön är högst dubbelt så stor som det skyddade beloppet, tillämpas s.k. inkomstgränsutmätning. Då lämnas utöver det skyddade beloppet en tredjedel av det överskjutande lönebeloppet outmätt. Först när lönen är större än två gånger gäldenärens skyddade belopp, utmäts en tredjedel av nettolönen. Hos en ensamstående gäldenär utmäts därmed en tredjedel av lönen när nettoinkomsterna överstiger 1 338 euro. Den strängaste utmätningskategorin gäller gäldenärerna med de största inkomsterna. Utmätningsbeloppet stiger progressivt när inkomsterna ökar. Av lönen får dock högst hälften utmätas. Den strängaste kategorin tillämpas när lönen är större än fyra gånger det skyddade beloppet. Om nivån på det skyddade beloppet höjdes på ett sätt som avviker från det ovanstående, skulle gäldenärerna med de minsta inkomsterna falla utanför utsökningen. Till följd av detta skulle de samtidigt förlora sin möjlighet att få kredit på normala villkor. Åtgärden skulle även kunna försvaga betalningsmoralen. Dessutom skulle intaget av betalningar till borgenärerna minska betydligt. 4
Ministerns svar KK 50/2013 vp Aino-Kaisa Pekonen /vas Utsökningsbalken innehåller omfattande lättnader som kan beviljas från fall till fall vid utmätning av lön, både när det gäller utmätningsbeloppet och utmätningstiden. Lättnaderna innebär en faktisk lindring i utmätningens nivå. Av dessa är det viktigaste medlet att bevilja fria månader. För gäldenärer i långvarig utsökning innebär också tidsbegränsningen på verkställigheten och den slutliga preskriptionen av fordringarna en betydande lindring. I de nuvarande bestämmelserna om utmätning av lön, lättnader i utmätning samt gäldenärens skyddade belopp beaktas både gäldenärens och borgenärens rättigheter på ett rättvist sätt. Det är problematiskt att likställa det skyddade beloppet vid utsökning med garantipensionens belopp bl.a. av den orsaken att det skyddade beloppet alltid är ett nettobelopp. Garantipensionen används för att trygga den grundläggande försörjningen, medan utsökningen vanligen används som ett kortvarigt förfarande för betalning av enskilda skulder. Helsingfors den 5 mars 2013 Justitieminister Anna-Maja Henriksson 5