Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät
Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e 2020 e BKT:n määrän muutos, % -0,8-0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 1,3 1,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 8,1 7,7 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,5 68,8 69,3 69,7 70,1 Kuluttajahintainflaatio, % 1,5 1,0-0,2 0,4 1,1 1,3 1,6 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,6-0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,6-3,2-2,8-2,4-2,6-2,0-1,5-1,2 Valtio -3,7-3,7-3,0-2,8-2,8-2,3-2,0-1,6 Paikallishallinto -0,7-0,8-0,6-0,5-0,4-0,4-0,4-0,4 Sosiaaliturvarahastot 1,8 1,3 0,9 0,9 0,7 0,7 0,8 0,7 Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,4-1,6-1,2-1,2-1,6-1,3-1,1-1,2 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 55,4 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 66,2 65,6 Valtionvelka 2, % BKT:sta 44,1 46,3 47,7 49,7 51,2 52,1 52,4 52,2 Kuntien velka 1, % BKT:sta 7,3 8,2 8,5 8,8 9,1 9,2 9,3 9,4 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 2
Suomen talous kasvaa, mutta kovin hitaasti. Työllisyys lisääntyy, työttömyys vähenee. Hintakilpailukyky paranee. Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.
Brexit Lisää epävarmuutta maailmantaloudessa, hidastaa talouden kasvua pääasiassa Iso-Britanniassa, heijastuu Suomeen vientikysynnän kautta. Brexitin kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuskanavia tarkastellaan tarkemmin Taloudellisessa katsauksessa, s. 33-38. Kilpailukykysopimus Alentaa työn teettämisen kustannuksia ja lisää työllisyyttä vähitellen. Alentaa työantajien sosiaalivakuutusmaksuja ja keventää palkansaajien verotusta v. 2017. Vähentää valtion ja kuntien toimintamenoja ja työvoimatarvetta. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen tarkastellaan tarkemmin Taloudellisessa katsauksessa, s. 23-24. 4
Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri lähivuosina
Vienti junnaa monista suotuisista ympäristötekijöistä huolimatta Öljyn hinta alhaalla, euron kurssi alhaalla, korot alhaalla. USA kasvaa, Ruotsi kasvaa, euroalueella epävarmuutta. Kiina hidastuu, Venäjän elpyminen lykkääntyy. Investoinnit kasvavat Rakentaminen hyvässä vauhdissa, Äänekoski näkyy koneissa ja laitteissa, myös T&K vahvistumassa. Julkiset investoinnit korkealla tasolla. Yksityinen kulutus kasvaa Koheneva työllisyys, luottamuksen vahvistuminen, alhainen inflaatio ja veronalennukset tukevat kulutusta. Kotitaloudet velkaantuvat, säästämisaste alhainen. 6
Rakenteellisista ongelmista huolimatta työmarkkinoilla on viitteitä käänteestä parempaan
Työllisyys kohenee Tammi heinäkuussa työllisten määrä kasvoi 0,3 % ja työtunnit 2,2 % vuodentakaiseen verrattuna. Kilpailukykysopimus alkaa lisätä työllisyyttä jo ennustejaksolla. Työttömyys alenee Tilastokeskuksen mittaama työttömyysasteen trendi 8,9 % heinäkuussa. Työministeriön tilastoimat työttömät vähentyneet vain vähän. Työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat kärjistyvät edelleen Avoimia työpaikkoja entistä enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa erityisesti 25 54-vuotiaiden ikäryhmässä. 8
Hinta- ja kustannuspaineet ovat vähäisiä
Kustannuskilpailukyky kohenemassa suhteessa keskeisiin kilpailijoihin 132 128 124 120 116 112 108 104 100 96 Yksikkötyökustannukset 2005=100, nimelliset 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹ ¹ Euroopan komission ennuste Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM 132 128 124 120 116 112 108 104 100 96 10 10
Julkinen talous uhkaa lukkiutua rakenteellisesti alijäämäiseksi
Julkisen talouden alijäämä pienenee, mutta velka kasvaa edelleen 10 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, % 10 Julkisen talouden alijäämä pienenee. 5 0-5 -10-15 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Lähde: Tilastokeskus, VM 5 0-5 -10-15 Mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää, vaisu kasvu kohentaa julkista taloutta vain vähän. Ikääntyminen kasvattaa menoja nopeasti. Valtion alijäämä jäämässä kauaksi tavoitteesta. 160 140 120 100 80 60 40 20 Julkisyhteisöjen velka 80 70 60 50 40 30 20 10 Julkisen talouden velka ylitti 60 % BKT:sta 2015. Velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla, mutta vain väliaikaisesti. EU:n velkakriteeri uhkaa rikkoutua 2016. 0 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) 0 Lähde: Tilastokeskus, VM 12
Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu. Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat. Talouden kasvu hidastuu. Julkinen talous heikkenee. 13
Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pitkällä aikavälillä runsaat 3 % suhteessa BKT:hen (n. 7,5 mrd.)
Julkisen talouden velka alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Lähteet: Tilastokeskus, VM Julkisyhteisöt perusura 15
Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e 2020 e BKT:n määrän muutos, % -0,8-0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 1,3 1,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 8,1 7,7 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,5 68,8 69,3 69,7 70,1 Kuluttajahintainflaatio, % 1,5 1,0-0,2 0,4 1,1 1,3 1,6 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,6-0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,6-3,2-2,8-2,4-2,6-2,0-1,5-1,2 Valtio -3,7-3,7-3,0-2,8-2,8-2,3-2,0-1,6 Paikallishallinto -0,7-0,8-0,6-0,5-0,4-0,4-0,4-0,4 Sosiaaliturvarahastot 1,8 1,3 0,9 0,9 0,7 0,7 0,8 0,7 Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,4-1,6-1,2-1,2-1,6-1,3-1,1-1,2 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 55,4 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 66,2 65,6 Valtionvelka 2, % BKT:sta 44,1 46,3 47,7 49,7 51,2 52,1 52,4 52,2 Kuntien velka 1, % BKT:sta 7,3 8,2 8,5 8,8 9,1 9,2 9,3 9,4 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 16
Mikko Spolander Finanssineuvos Vakausyksikön päällikkö Puh. 02955 30006 Lisätietoja: mikko.spolander@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500
120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 Tavaraviennin markkinaosuus¹ 2007=100, trendi (HP) 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Espanja Saksa Italia Ruotsi Suomi ¹ Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, VM 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 18
Valtion takaukset, mrd. euroa 19
16 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, % 140 12 120 8 100 4 80 0 60-4 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) 40 Lähde: Tilastokeskus, VM 20
Pitkäaikaistyöttömät (TEM) Pitkäaikaistyöttömyysaste, % 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lähde: TEM 21