KAUPUNGINTALO SANEERAUS HANKE 823201 HANKESUUNNITELMA

KAUPUNGINTALO SANEERAUS HANKE 823201 HANKESUUNNITELMA YLK 21.4.2015 46 KH 6.5.2015 XX KV

HANKESUUNNITELMA 1 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 1.1 HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ 2 1.2 HANKKEEN PERUSTIEDOT 2 1.3 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2 1.4 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 3 1.5 TEKNISET LÄHTÖKOHDAT 3 1.6 LAAJUUS 3 1.7 RAKENNUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT JA TOIMINTA NIIDEN AIKANA 4 1.7.1 VÄISTÖTILAT 4 1.7.2 AIKATAULU 4 1.8 RAKENNUSKUSTANNUKSET 4 1.8.1 RAKENNUSKUSTANNUSENNUSTE 4 1.9 KÄYTTÄJÄN KUSTANNUKSET 5 1.9.1 ENSIKERTAISEN KALUSTAMISEN JA VARUSTAMISEN KUSTANNUSENNUSTE 5 1.9.2 KÄYTTÖKUSTANNUSENNUSTE 5 1.10 RAHOITUSSUUNNITELMA 5 2 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 5 2.1 HANKKEEN EDETESSÄ TEHTÄVÄT PÄÄTÖKSET 5 2.2 TONTIN NYKYISET RAKENNUKSET 6 3 HANKKEEN PERUSTELUT 6 3.1 TARPEET JA KIIREELLISYYS 6 4 RAKENNUSPAIKKA 6 4.1 SIJAINTI JA HALLINTA 6 4.2 KAAVA- JA KIINTEISTÖTIEDOT 6 4.3 TONTIN YMPÄRISTÖ 6 4.4 TONTIN OMINAISUUDET 6 4.5 LIIKENNE JA PAIKOITUS 6 4.6 KADUT JA KUNNALLISTEKNIIKKA 7 5 SUUNNITTELUTAVOITTEET 7 5.1 YLEISET TAVOITTEET 7 5.2 RAKENNUSTÖIDEN KUVAUS JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 7 5.3 PIHAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET 7 5.4 RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET 8 5.5 LVIA-TEKNISET TAVOITTEET 8 5.6 SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET 8

HANKESUUNNITELMA sivu 1 1 YHTEENVETO HANKKEESTA Kaupungintalon saneeraus sisällytettiin kaupungin investointiohjelmaan alun perin KH:n 27.5.2008 hyväksymien tarveselvityksen sekä toiminnallisuus- ja tilankäyttöselvityksen pohjalta. Keskeisiä toiminnallisuus- ja tilankäyttöselvityksessä saneeraukselle asetettuja tavoitteita olivat tekniset ajanmukaistukset, yleisten tilojen toiminnalliset parannukset, työpisteiden määrän lisääminen, esteettömyyden, työolojen ja sisäilman sekä rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen. Samanaikaisesti hankkeen normaalin valmistelun rinnalla on kaupungintalolla tehty vuosien varrella osittaisia korjaustoimenpiteitä henkilökunnan työolojen ja sisäilman parantamiseksi. Lisäksi vuonna 2013 teetettiin VTT Expert Services Oy:llä tutkimus saneeraushankkeen tueksi ja rakennuksen korjaustarpeiden huolelliseksi määrittämiseksi. Saneeraushankkeelle on myönnetty aiempien valmistelujen yhteydessä määrärahaa talousarvioon, mutta asetetut tavoitteet ja hankkeen laajuus ovat kuitenkin määrärahavarauksia huomattavasti suuremmat jolloin hankkeen sisältöä ja käynnistämisen edellytyksiä on ollut välttämätöntä tarkastella uudelleen. Lisäksi yhdyskuntalautakunta on edellyttänyt yhdyskuntatointa määrittämään hankkeen sisällön uudelleen siten, että ensisijaisena tavoitteena on saada työskentelyolosuhteet kiinteistössä asianmukaisiksi. Jatkovalmistelussa on keskitytty kokonaisuuksiin, joilla pyritään saamaan rakennuksen työskentelyolosuhteiden kannalta potentiaaliset, usein alkuperäiset, riskirakenteet uusittua ja mahdollistettua rakennuksen toiminta rakennusfysikaalisesti oikein. Kokonaisuudet on koottu saneeraushankkeen alkuperäisistä suunnitelmista sekä edellä mainitun VTT Expert Services Oy:n tekemän tutkimusraportin korjaustoimenpide-esityksistä, joissa on keskitytty lähinnä rakenteiden kuntoon saattamiseen.

HANKESUUNNITELMA sivu 2 1.1 Hankkeen ohjausryhmä 1.2 Hankkeen perustiedot Käyttäjän edustajat kaupunginsihteeri Gun Söderlund (yleishallinto) tietohallintopäällikkö Seppo Rusama (tietohallinto) ruokapalvelupäällikkö Leila Korhonen (ruoka- ja puhdistuspalvelut) palveluesimies Pirjo Korpinen (ruoka- ja puhdistuspalvelut) Tilaajan edustajat rakennuttajapäällikkö Tommi Metsälä talotekniikkainsinööri Tomi Salminen projektivalvoja Hannu Laakkonen Rakennuttajakonsultti projektipäällikkö Rauli Nurminen (Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy) projekti-insinööri Miikka Kotola (Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy) Pääsuunnittelija arkkitehti Tomi Perko (Arkkitehtitoimisto Perko Oy) Hankkeen nimi ja numero Kaupungintalon saneeraus / 823201 Osoite Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen Toiminta Kaupungin hallintorakennus Omistaja Kauniaisten kaupunki Käyttäjä Kauniaisten kaupunki 1.3 Hankkeen lähtökohdat Tilaaja / rakennuttaja Kauniaisten kaupunki / Yhdyskuntatoimi Tontti 1. kaupunginosa, kortteli 8, tontti 16 Kaupungintalon saneeraus sisällytettiin kaupungin investointiohjelmaan alun perin KH:n 27.5.2008 hyväksymien tarveselvityksen sekä toiminnallisuus- ja tilankäyttöselvityksen pohjalta. Keskeisiä toiminnallisuus- ja tilankäyttöselvityksessä saneeraukselle asetettuja tavoitteita olivat tekniset ajanmukaistukset, yleisten tilojen toiminnalliset parannukset, työpisteiden määrän lisääminen, esteettömyyden, työolojen ja sisäilman sekä rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen.

HANKESUUNNITELMA sivu 3 Hankkeen valmistelua jatkettiin viemällä suunnittelua eteenpäin mainittujen selvityksien pohjalta, käyttäjiä kuullen ja heidän tarpeidensa muutoksia huomioiden. Hankkeen 10.9.2009 päivätyt luonnossuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2010. Valmistelua jatkettiin ja vuonna 2013 teetettiin VTT Expert Services Oy:llä tutkimus saneeraushankkeen tueksi ja rakennuksen korjaustarpeiden huolellisesti määrittämiseksi. Hankkeelle haettiin ja saatiin rakennuslupa 22.1.2014. Hankkeen jatkovalmistelussa edellytettiin määrittämään hankkeen sisältö uudelleen ja esityksen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi 22.10.2014 saneeraushankkeen uudelleen määritetyn sisällön sekä vahvisti hankkeen tavoitekustannuksiksi 3,2 M (alv 0). Samalla kaupunginhallitus kuitenkin edellytti, hankkeen sisällön muututtua erittäin oleellisesti kaupunginvaltuuston 1.2.2010 hyväksymistä luonnossuunnitelmista, että uusi hankesuunnitelma tulee saattaa käsiteltäväksi kaupunginvaltuustoon. 1.4 Toiminnalliset lähtökohdat Hankkeen toiminnalliset lähtökohdat pohjautuvat vuonna 2008 teetettyyn selvitykseen (Toiminnallisuus- ja tilankäyttöselvitys 15.10.2008 / ISS Proko Oy). Keskeisiä tavoitteita olivat tekniset ajanmukaistukset, yleisten tilojen toiminnalliset parannukset, työpisteiden määrän lisääminen, esteettömyyden, työolojen ja sisäilman sekä rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen. Kiinteistön tulevat käyttäjät ovat kaupungin eri toimialojen hallintojen palvelut. Asiakkaita kaupungintalolla käy päivittäin asiakaspalvelupisteen lisäksi erityisesti rakennustarkastuksessa ja maankäyttötoimistossa. Alun perin talossa on toiminut myös sosiaalija terveystoimen hallinto ja kaupungin sosiaalipalveluyksikkö, jossa asiakaspalvelu on keskeinen osa päivittäistä toimintaa. Hankesuunnitelman laadintavaiheessa ei ole lopullisesti otettu kantaa em. yksiköiden (9-10 henk.) mahdollisesta sijoittumisesta uudelleen kaupungintaloon. Iltaisin talon kokoushuoneet ovat ahkerassa kokouskäytössä (toimielinten kokoukset, valtuusto, hallitus, noin 9 lautakuntaa, valtuustoryhmät, työryhmät jne.). Kaupunginvaltuuston istuntosalin, joka toimii päivisin henkilökunnan ruokailusalina, lisäksi talossa on neljä pientä kokoushuonetta. Pääasiassa kokoustiloja ei vuokrata ulkopuolisille käyttäjille. Lisäksi kaupungintalossa on keittiö, päätearkisto sekä säilytys- ja varastotiloja. Kaupungintalolla työskentelee tällä hetkellä noin 50 henkilöä ja työhuoneita on käytössä noin 65. Pääosa työtiloista on ns. yksittäishuoneita, ns. avotoimistotiloja on 1 kpl. 1.5 Tekniset lähtökohdat Hankkeessa sovelletaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään teknisin ratkaisuin, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi. 1.6 Laajuus Hankkeen kokonaislaajuus on kerrosala 2 640 kem 2

HANKESUUNNITELMA sivu 4 1.7 Rakennustoiminnan järjestelyt ja toiminta niiden aikana 1.7.1 Väistötilat Saneerauksen ajaksi on henkilöstölle ja kaupungin palveluille järjestettävien väistötilojen kustannukset eivät sisälly eivätkä kohdistu hankkeen investointimäärärahaan. Kaupungintalon tiloja käyttävät toimialat määrittävät itse omat väistötilatarpeensa ja väistötilasuunnittelua koordinoi yhdyskuntatoimi. 1.7.2 Aikataulu Saneeraushankkeen aikataulu on tämän hankesuunnitelman mukaisille suunnitelmapäivityksille, urakkakilpailutuksille sekä urakoinnille varattavat ajat huomioiden seuraava: suunnitelmien päivitys 1-2 kk urakkalaskenta 2 kk urakointi 12 kk 1.8 Rakennuskustannukset Hankkeen kokonaiskestossa tulee lisäksi huomioida kaupungin oma päätöksentekoprosessi, väistötilajärjestelyjen vaatima aika sekä mahdollisesti uudelleen vaadittavat viranomaiskäsittelyt (mm. rakennuslupa). 1.8.1 Rakennuskustannusennuste Tavoitehinta on 4,15 M (alv 0). Erittely suurimpien kokonaisuuksien osuuksista kokonaiskustannuksista, yhteis- ja rakennuttajakustannuksineen (alv 0): Sisäremontti yhteensä: 2 075 000 (alv 0) o sisäpinnat, kiintokalusteet, purkutyöt, suojaukset 850 000 (alv 0) o väliseinät ja väliovet 100 000 (alv 0) o VSS-korjaukset 100 000 (alv 0) o LVI-työt 350 000 (alv 0) o sähkötyöt 350 000 (alv 0) o LVISA-töiden suunnittelu ja koordinointi 300 000 (alv 0) o LVISA-töiden aputyöt 25 000 (alv 0) Sisäänkäynnit yhteensä: 275 000 (alv 0) o hissi (sisältää kuilu- & sähkötyöt) 150 000 (alv 0) o pääportaan korjaus 50 000 (alv 0) o poistumistieporras 25 000 (alv 0) o kaivu-, täyttö-, paalutus- ja aluetyöt 50 000 (alv 0) Ulkopuoliset korjaukset yhteensä: 1 800 000 (alv 0) o ulkoseinäkorjaukset (julkisivut uusimalla) 1 200 000 (alv 0) o vesikattokorjaus (vesikatto uusimalla) 400 000 (alv 0) o salaoja- ja kellarin vesieristyskorjaus 200 000 (alv 0) Kaikki yhteensä: 4 150 000 (alv 0)

HANKESUUNNITELMA sivu 5 1.9 Käyttäjän kustannukset 1.9.1 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Käyttäjähallintokuntien kustannuksiksi kuuluvan ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennusteeksi on alustavien arvioiden mukaan ennakoitu 120 000 euroa, jolle on varattu määräraha vuodelle 2016. Kustannusennusteeseen sisältyy saneerattujen yleistilojen (aulat, asiakaspalvelu, valtuustosali, kokoushuoneet) ensikertainen kalustaminen (irtokalusteet), kaulusteiden osittainen uusiminen ja varustaminen. Kustannukset eivät sisälly eivätkä kohdistu hankkeen investointimäärärahaan. 1.9.2 Käyttökustannusennuste 1.10 Rahoitussuunnitelma Ennuste hankkeen toteutuskustannusten vaikutuksista ylläpitokustannuksiin investointikustannusten poistojen kautta on suuruusluokkaa 0,25 M /vuosi (alv 0). Tällöin kaupungintalon ylläpitokustannukset ovat, sisältäen pääomakulut ja kyseisen hankkeen investointikustannukset, suuruusluokkaa 0,5 M /vuosi. Toteutuskustannusten vaikutus käyttäjähallintokuntien toimintamenoennusteisiin näkyy kyseisen investointihankkeen poistoajan (arvioitu 19 vuotta) kunkin hallintokunnan käyttämistään tiloista maksamassaan sisäisessä vuokrassa ja se jakautuu hallintokunnittain seuraavasti (vertailu vuoden 2015 sisäiseen vuokraan): yleishallinto (osuus 54 %): 116 000 -> 230 000 sosiaali- ja terveystoimi (osuus 8 %): 16 000 -> 32 000 yhdyskuntatoimi (osuus 30 %): 62 000 -> 125 000 sivistystoimi (osuus 8 %): 16 000 -> 33 000 Käyttäjähallintokuntien henkilöstömenoihin tai toimintatuloennusteisiin ei hankkeella ole vaikutusta. Kaupunginvaltuuston 17.11.2014 hyväksymässä vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien 2016 2019 taloussuunnitelmassa hankkeelle on varattu 1,5 M vuodelle 2015 ja 1,7 M vuodelle 2016. 2 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Hankkeen edetessä tehtävät päätökset Hankesuunnitelma Yhdyskuntalautakunta 21.4.2015 Kaupunginhallitus 6.5.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 Luonnossuunnitelmat & kustannusarvio Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Urakoitsijakilpailutus Yhdyskuntalautakunta xx.xx.201x xx.xx.201x xx.xx.201x

HANKESUUNNITELMA sivu 6 2.2 Tontin nykyiset rakennukset Kaupungintalon nykyisellä tontilla sijaitsee kaupungintalon lisäksi, kaupungin omasta käytöstä poistunut päiväkotirakennus (Puistokujan päiväkoti) ja vanha puurakennus (ns. Keltainen talo). 3 HANKKEEN PERUSTELUT 3.1 Tarpeet ja kiireellisyys Hankkeen perusteena olleiden tarveselvityksen ja toiminnallisuus- ja tilankäyttöselvityksen mukaiset tarpeet eivät tässä hankesuunnitelmassa esitettyjen asioiden pohjalta ole olennaisesti muutoin muuttuneet kuin työpisteiden määrän lisäämisen osalta. Lähtökohdaksi on otettu, että kaupungintalon henkilöstömäärä säilyy lähes nykyisellä tasolla. Lisäksi hankkeen kiireellisyyden määrittämisessä on painotettu terveellisten työskentelyolosuhteiden ja sisäilman kuntoon saattamista ja jopa jossain määrin luovuttu vähemmän tärkeistä työtilojen ajanmukaistamistoimenpiteistä. Hankkeen sisältöä ja kiireellisyyttä arvioitaessa tulee erityisesti huomioida, että rakennuksessa tehtyjen tutkimuksien tulosten perusteella on rakennuksessa aiemmin tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta mikrobeja, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. 4 RAKENNUSPAIKKA 4.1 Sijainti ja hallinta Tontti sijaitsee Kauniaisten kaupungin 1. kaupunginosassa. Tontti on Kauniaisten kaupungin omistuksessa. 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot 4.3 Tontin ympäristö 4.4 Tontin ominaisuudet 4.5 Liikenne ja paikoitus Tontti on osoitettu asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus on 10 500 kem 2 ja kaava sallii enintään 3-kerroksisia rakennuksia. Tontin autopaikoitukseen ja pihan ulkoalueisiin ei tule muutoksia paitsi pääsisäänkäynnin edustaan sisäänkäynnin uudelleenjärjestelyjen takia. Tontin sijaitsee Kauniaisten keskusta-alueella. Tontti on kaupungintalon ympärillä pääosin tasainen Huoltoliikenteelle on riittävä tila erotettuna muusta liikenteestä. Kevyen liikenteen reitit liittyvät esteettömästi sisäänkäynneille johtaville reiteille. Oleva paikoitusalue sijaitsee tontin koilliskulmassa.

HANKESUUNNITELMA sivu 7 4.6 Kadut ja kunnallistekniikka oleva katuverkko tontin ympärillä kunnallistekniikan liittymiin ei muutoksia teleoperaattorin aluekuitujakamo sijaitsee rakennuksessa (kaupunki vuokrannut laitetilaa operaattorille kaupungintalosta) 5 SUUNNITTELUTAVOITTEET 5.1 Yleiset tavoitteet Yleisenä tavoitteena rakennuksen saneeraukselle ovat rakennuksen ulkovaipan kuntoon saattaminen ja erityisesti rakennuksen kannalta merkittävien kosteusteknisten asioiden hallinta, rakennuksen sisäilmaan liittyvien ongelmien poistaminen sekä rakennuksen tekeminen esteettömäksi. Elinkaari- ja energiatehokkuusvaatimukset Tehtäville toimenpiteille on asetettu 20 vuoden elinkaari. Energiatehokkuutta parannetaan lähemmäs nykyvaatimuksia. 5.2 Rakennustöiden kuvaus ja toiminnalliset tavoitteet Rakennuksen ulkoseinärakenteet uusitaan sisäilmaongelmien vuoksi. Vanhat seinärakenteet puretaan pois sisäkuorta myöten, lämmöneristystä ja ilmatiiveyttä parannetaan ja julkisivu tehdään muuraamalla. Vanhat ikkunat säilytetään. Myös rakennuksen yläpohjarakenne uusitaan. Lämmöneristystä ja ilmatiiveyttä parannetaan sekä tehdään uudet vesieristeet ja läpivientien tiivistykset sekä uudet räystäspellitykset alusrakenteineen. Rakennuksen pääsisäänkäynti uusitaan esteettömäksi ja uuden pääsisäänkäynnin yhteyteen tehdään hissi. Henkilökunnan ja yleisön wc-tilat ajanmukaistetaan, kalusteet ja pinnat uusitaan ja ympäröivät rakenteet tiivistetään. Työhuoneet maalataan tarvittavilta osin ja alakatot käytävillä ja kokoushuoneissa uusitaan. Rakennuksen henkilö- ja paloturvallisuuden parantamiseksi tehdään seuraavat muutokset: rakennuksen 2.krs länsipäätyyn puretaan aukko uudelle hätäpoistumisovelle ja ulkopuolelle rakennetaan kylmä suoravartinen poistumisporras 1.krs toimistosiipi savueristetään teräslasiovella pääportaasta valtuustosaliin tehdään savunpoistoikkuna vanhaa ikkuna-aukotusta hyväksikäyttäen sähkökomeroiden siirto pois poistumisportaasta 5.3 Pihaan liittyvät tavoitteet Pihan urakka-alue palautetaan alkuperäiseen kuntoon rakennustöiden jäljiltä.

HANKESUUNNITELMA sivu 8 5.4 Rakennustekniset tavoitteet 5.5 LVIA-tekniset tavoitteet Rakennusteknisten korjausten ja muutosten tavoitteena on yleisten tilojen toiminnalliset parannukset sekä koko rakennuksen osalta sisäilman ja energiatehokkuuden parantaminen. LVI-järjestelmien uusimisella pyritään energiansäästöön vesikalusteiden uusimisella, patteriverkoston tasapainotuksella sekä ilmanvaihdon säädöllä. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin huomioitava ja tutkittava tulevaisuudessa uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Vesijohdot ja viemärit Vesijohdot uusitaan kokonaan kylmä- ja lämminvesiputkien osalta. Vesikalusteet uusitaan wc- ja keittiötiloista lukuun ottamatta lattiakaivoja. Kulutuksen osalta seurantamittaus lisätään sekä kylmän että lämpimän veden kulutukseen. Ilmanvaihto Ilmanvaihtokoneet on uusittu vuonna 2002 eivätkä ne vaadi uusintaa. Ilmanvaihtojärjestelmää laajennetaan kattamaan koko rakennuksen ilmanvaihto (mm. arkistotilat, tietohallinnon toimistohuoneet), sen toiminta tarkastetaan, korjataan tarvittavilta osin sekä lopuksi järjestelmä puhdistetaan ja säädetään. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä Patteriverkoston toiminta tarkastetaan ja uusitaan tarvittavilta osin. Lopuksi verkosto säädetään ja tasapainotetaan. Teknisten tilojen erilliset jäähdytyskoneet (7 kpl) poistetaan ja korvataan keskitetyllä jäähdytyksellä. Valtuustosalin ja keittiön ilmanvaihtokoneeseen tehdään varaus jäähdytykselle. Suunnitelmissa tulee huomioida aurinkoenergian käyttömahdollisuus tulevaisuudessa. Automaatiojärjestelmät Automaatiojärjestelmä on pääosin kaikki vanhaa ja se on uusittava täysin. Uuden automatiikan täytyy olla tietokantatasolla liitettävissä nykyiseen järjestelmään (Schneider). 5.6 Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimys on saavuttaa ajanmukainen, laadukas, energiatehokas ja turvallinen työympäristö. Sähköasennusten elinkaari ja käyttöikä on maksimissaan 40-60 vuotta ja kohteen kaikki alkuperäiset sähköjärjestelmät ovat siis iältään noin 38 vuotta. Rakennuksen sisäiset sähköjärjestelmät on kannattavaa uusia saneerauksen yhteydessä, koska alkuperäiset asennukset alkavat olla elinkaarensa päässä ja asennusten toteuttaminen yhdessä muiden taloteknisten rakennustöiden kanssa on taloudellisesti kannattavaa. Rakennuksen kaikki sisäpuoliset sähköasennukset myös heikkovirta- asennusten osalta on suositeltavaa uusia saneerauksen yhteydessä. Uusimisella saavutetaan 20 vuoden käyttöaika rakennuksen sisäisille sähköjärjestelmille.

HANKESUUNNITELMA sivu 9 Uusittaviksi esitetään: pää- ja ryhmäkeskukset valaisin- ja pistorasia-asennukset yleiskaapelointi ja antennijärjestelmä kulunvalvonta- ja ovilukitusjärjestelmät, murtoilmoitinjärjestelmä turvavalaistusjärjestelmä paloilmoitin- ja savunpoistojärjestelmät kuulutus- ja AV-järjestelmät aikakellojärjestelmä Rakennuksen ulkopuolisia asennuksia on uusittu lähivuosina, niiden uusiminen ei ole tässä saneerauksessa tarpeen. Liittymiskaapelin uusimisen voi toteuttaa myöhemmin, koska maakaivuita ei muiden sähköasennusten osalta ole saneerauksessa välttämätön tehdä. Nykyinen liittymiskaapeli kestää saneeraukselle asetellun 20 vuoden käyttöikä tavoitteen ja sen uusiminen on suositeltavaa toteuttaa esimerkiksi seuraavassa suuremmassa saneerauksessa n. 15-25 vuoden kuluttua. Sähkötilat- ja jako Pääkeskus ja ryhmäkeskukset uusitaan. Uudet sähköasennukset varustetaan määräysten mukaisella kosketusjännitesuojauksella eli vikavirtasuojakytkimillä kuivien tilojen valaistusta sekä tele- turvajärjestelmäkeskuksia lukuun ottamatta. Varavoimajärjestelmät Sähkönjakelun varmentamiseksi pitkäaikaisien jakelukatkoksien varalle asennetaan kohteeseen varavoimajärjestelmän liitäntämahdollisuus. Varavoimalaitteiston tekniset vaatimukset on esitetty mm. ST- kortin 70.32.01 kohdassa 4121. Varavoimajärjestelmään liitetään rakennuksen lämmitysjärjestelmä, pumput, pumppaamo, atk-palvelimet tai niitä syöttävä UPS- laitteisto, keittiön kriittiset kylmälaitteet kuten pakastin- ja kylmäkaapit - tai huoneet sekä johtoryhmän kokoushuoneen (KH 3) pistorasia- ja valaistusryhmät. Varavoimajärjestelmään liitetään myös rakennuksen turvajärjestelmät kuten valvontakamera-, murto- ja paloilmoitinjärjestelmät. Hajautettu sähköntuotanto Suunnitelmissa tulee huomioida aurinkoenergian käyttömahdollisuus tulevaisuudessa. Teknisten tilojen jäähdytys Konesalit kellarikerroksessa ja 2. kerroksessa varustetaan riittävällä jäähdytyksellä. Laitteiden lämmöntuotanto ja jäähdytyksen tarve tarkennetaan suunnittelun aikana. Sulanapito Saneerauksessa uusitaan vesikatolla olevat kattokaivot ja niihin asennetaan uusimisen yhteydessä sulanapito-järjestelmä eli itsesäätyvät lämmityskaapelit, joita ohjataan rakennuksen alakeskukselta ulkolämpötila ja -kosteustietojen perusteella. Valaistus ja pistorasiat Noudatetaan SFS-EN 12464-1 normia. Valaistuksen energiatehokkuudelle asetetaan tavoiteluku 10 W/m 2.

HANKESUUNNITELMA sivu 10 Valaistus toteutetaan toimisto- ja kokoustiloissa läsnäolotunnistimilla, jotka hyödyntävät luonnonvalon määrää ts. valaisimien valaistusvoimakkuus säätyy automaattisesti aina samalle halutulle tasolle. Automaattisen valaistusvoimakkuuden säädön rinnalla näissä tiloissa on myös painikesäädin josta käyttäjä voi halutessaan hallita valaistusvoimakkuutta. Käytävillä valaistusta ohjaa liiketunnistimet. Läsnä - ja liiketunnistinohjauksella minimoidaan tarpeeton valaistus ja sähkönkulutus. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä (laajakaista, atk, wlan-tukiasemat, turvajärjestelmät) varten asennetaan yleiskaapelointi (CAT 6 siirtotieluokka E). Kaukomittauksena mitataan energialaitoksia ja HSY:tä varten lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Kiinteistöön asennetaan väyläpohjainen reaaliaikainen energianmittausjärjestelmä, jossa esitetään numeerisesti ja graafisesti kiinteistön reaaliaikainen energiankulutus. Energiamittausjärjestelmään liitetään kattavasti liityntäpisteitä ja toimintoja, jotta laitosta voidaan ohjata ja valvoa olosuhteiden kannalta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kiinteistön energianmittaus toteutetaan Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012 (D3) mukaisesti. Kiinteistön koko sähkönkulutuksen lisäksi mitataan: ilmanvaihtojärjestelmän-, jäähdytysjärjestelmän-, sähköisten lämmitysjärjestelmien ja kiinteän valaistuksen 2 kpl (sisä- ja ulkovalaistus) sekä keittiölaitteiden sähkönkulutus. Energia- ja vesimittaukset liitetään järjestelmään huomioiden paikallisten toimittajien kaukoluentatarpeet. Mittaustulokset välitetään rakennusautomaatiojärjestelmään, sähköiseen huoltokirjaan (Haahtela) ja Enerkey-ohjelmaan. Puhelinjärjestelmät Kaupungin käytössä olevan 3g-puhelinjärjestelmän tulee toimia kaikkialla rakennuksen sisätiloissa. Toimivuus tulee mitata rakennusvaiheessa ja tarvittaessa rakennus tulee varustaa tarvittavilla vahvistimilla. Antennijärjestelmät Rakennuksen nykyinen antenniverkko on maanpäällinen eli terrestial-järjestelmä. Antennijärjestelmä uusitaan peruskorjauksessa tähti 2000- järjestelmäksi ja antennisignaali otetaan samasta operaattorin valokuituyhteydestä kuin yleiskaapeloinnin laajakaista yhteys. AV-järjestelmät Neuvotteluhuoneisiin asennetaan kaapeloinnit ja rasiat videoprojektorille ja dokumenttikameralla, käyttäjä hankkii laitteet. Valtuustosalin paikallis äänentoisto säilytetään, langaton mikrofonijärjestelmä uusitaan Viestintäviraston uusimman ohjeen mukaisesti toimimaan joko lupavapaalla tai luvanvaraiselle (maksullinen) taajuusalueelle. Vastaanottotiski varustetaan mikrofonilla ja induktiosilmukalla. Kulunvalvonta ja työajanseuranta Rakennuksen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä uusitaan saneerauksen yhteydessä.

HANKESUUNNITELMA sivu 11 Lukitus- ja turvallisuusjärjestelmät Ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmällä. Avainjärjestelmänä Abloy Protec2 Cliq. Rakennukseen asennetaan väylätyyppinen osoitteellinen murtohälytysjärjestelmä sekä automaattinen osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Rakennus varustetaan laukaistavalla savunpoistoikkunalla (kulkuportaan päällä), laukaisupainike sijoitetaan pääsisäänkäynnin tuulikaappiin IV- palopysäytyspainikkeen läheisyyteen. Rakennus varustetaan infra- ja lasinrikkoperiaatteella toimivat murtoilmaisimet, jotka integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Rikosilmoitinjärjestelmän liiketunnistimet asennetaan kokoushuoneisiin, ruokasaliin ja keittiöön, lasinrikkoilmaisimet kaikkiin ensimmäisen kerroksen ikkunoihin ja toisen kerroksen aulan uuden ulkokatoksen ikkunoihin. Osa toimistotiloista varustetaan päällekarkaus- hälytysjärjestelmällä, järjestelmän keskuslaite asennetaan vastaanottotilaan ja hälytyspainikkeet ensimmäisen kerroksen sosiaalitoimen toimisto- / vastaanottohuoneisiin. Kiinteistöön suunnitellaan digitaalinen tallentava kameravalvontajärjestelmä, joka liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Poistumisopaste- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. Turvajärjestelmiä varten tulee tehdä gsm-pohjainen varmistusjärjestelmä. Merkinantojärjestelmät Pääsisäänkäyntiin asennetaan värikameralla varustettu valaistu ovipuhelin, monitorilliset avauspainikkeet vastaanottotiskille ja toisen kerroksen kokoushuoneisiin 225 ja 245. Keittiön sisäänkäynti varustetaan myös kamerallisella ovipuhelimella ja keittiöön asennetaan monitorillinen (kuvallinen) avauspainike. Kaikkiin toimistohuoneisiin asennetaan sisäänpyyntökojeet, kokoustiloihin varattu merkkivalot. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä asennetaan määräysten mukaan.