Osuuskauppa Perhelä, keskustoimipaikka Rakennushistoriallinen selvitys 9.5.2012 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1
Tilaaja Järvenpään kaupunki, mittaus ja kaavoitus kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B 17 00260 Helsinki p. 09 4777 300 www.arkbyroo.fi Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti ja projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo ETUKannen ja takakannen kuvat Perhelä 1940-luvulla. JHA. Tavaratalo Centrumin akryylikupu 1961-62. Kuva Helge Heinonen. JHA. Suoritusajankohta Työ on suoritettu maalis toukokuussa 2012. Arkkitehtitoimisto ark-byroo Käytetyt lyhenteet JHA Jorma Hauta-ahon arkisto JRAK Järvenpään kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto JKMK Järvenpään kaupungin mittaus ja kaavoitus JKT Järvenpään kaupungin taidemuseo KK Kulutusosuuskuntien keskusliitto FMA Suomen arkkitehtuurimuseo TA Työväenarkisto TW Työväenmuseo Werstas 2 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Sisällysluettelo Centrum-tavarataloon asennettiin suuret akryylikuvut. Kuvaaja Helge Heinonen ja kuvausaika 1961-62. JHA. 1 johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 6 1.3 Perustiedot 7 2 Taustaa 8 2.1 osuuskauppa Perhelän historiaa 8 2.2 Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) 10 2.3 Korttelin 131 ja tontin 3 vaiheita 11 3 uudisrakennus 1938 41 13 3.1 rakentaminen 13 3.2 arkkitehtuuri 15 4 osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan vaiheet 18 4.1 Tontin rakentuminen 18 4.2 muutokset valokuvina 22 4.3 julkisivut ja leikkaukset 28 4.4 Käyttöhistoriaa 35 5 nykytila 42 5.1 valokuvadokumentointi 42 6 Yhteenvetoa ja pohdintaa 50 lähteet 52 liitteet 54 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3
1 Johdanto 1.1 Kohde Entinen Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikka sijaitsee Järvenpään keskustan korttelissa 131, jota rajaavat Sibeliuksenkatu, Mannilantie, Helsingintie ja Ahomaanraitti. Perhelän historia rautatieaseman läheisyydessä alkoi 1930, kun osuuskauppa osti kiinteistön. Aseman ja radan molemmin puolin oli 1920-luvulla alkanut muodostua liiketoimintaa. Tuon ajan liikerakennuksissa oli usein myös asuntoja. Alueelle keskittyi lisäksi pienteollisuutta sekä pienimittakaavaisempia huonekalu- ja puusepänverstaita. Alue täydentyi edelleen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja rakennusten mittakaava kasvoi. Perhelän 1941 valmistunut liikekiinteistö on alueen vanhimpia kivirakennuksia. Suurin osa maailmansotaa ennen rakennetusta liikerakennusten rakennuskannasta Järvenpäässä on purettu. Perhelän keskuspaikan rakentumisessa on selkeästi havaittavissa kaksi päävaihetta: 1938 41 rakennettu Perhelän keskustoimipaikka nykyisen Sibeliuksenkadun ja Mannilantien kulmassa ja Centrum, Järvenpään ensimmäinen tavaratalo, joka rakennettiin 1960-62 Helsingintien ja Mannilantien kulmaan. Perhelä oli rakennuttanut paikalle ensimmäisen toimitalonsa jo 1930-35, mutta kyseinen kaksikerroksinen, tiilirakenteinen liike- ja asuinrakennus purettiin vain viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Nykytilassaan kokonaisuus on menettänyt identtiteettiään monien muutosten seurauksena. Perhelän rakennustoimintaa valvoi ja suunnitelmia laati Kulutusosuuskuuntien keskusliiton rakennuskonttori aina vuoteen 1967 saakka. Myöhemmin suunnitelmat tilattiin yksityisiltä arkkitehtitoimistoilta. Perhelä liittyi E-osuuskunta Ekaan 1983 ja 1989 kiinteistö siirtyi Kiinteistö Oy Järvenpään liiketalon omistukseen. Vuonna 1908 perustettu Osuuskauppa Perhelä kuului suuriin osuuskauppoihin, jolla oli vahva paikallinen verkosto. Osuuskauppa Perhelällä oli laajimmillaan verkostossaan noin 20 toimipistettä. Päätoimipaikka, jota tämä työ käsittelee, on tullut paikkakuntalaisille erityisen tutuksi paitsi kauppapaikkana, myös vilkkaana ja monipuolisena ravintolakeskittymänä. Perhelän keskustoimipaikka on luokiteltu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa 2001 ensisijaisesti asemakaavoituksella suojeltavaksi kohteeksi. Kaupunginhallituksen päätöksessä päätöksessä vuodelta 2000 se on määritelty aluekohteeksi, jonka eheyden sekä kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaiden piirteiden säilymiseen tulee kiinnittää huomiota.1 1 Järvenpään kaupungin kh 2.10.2000 420. 4 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Perhelän 1938-41 rakennettu keskustoimipaikka nykyisten Mannilantien ja Sibeliuksenkadun kulmassa. Kuva on otettu 1951 ja 1955 välillä. JHA. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5
1.2 Tehtävä Järvenpään keskustan Perhelän alueen asemakaava on valmisteluvaiheessa ja kyseiseen liikekortteliin on esitetty aikaisempaa huomattavasti tiiviimpää ja korkeampaa rakentamista, kaupan ja asumisen keskittymää. Perhelän vanha liiketalo on merkitty keskustan osayleiskaavassa ja kaupungin yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi säilytettäväksi rakennukseksi. Tässä rakennushistoriallisessa selvityksessä tehtävänä oli käydä läpi Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan rakentumisen vaiheet. Kiinnitimme erityistä huomiota julkisivujen vaiheiden selvittämiseen ja niiden säilyneisyyteen. Toinen keskeinen tehtävä oli Perhelän nykytilanteen dokumentoiminen valokuvaamalla. Tarkastelu on asemakaavatasoinen. Ajallisesti se rajautuu olemassa oleviin rakennuksiin eli 1930-luvun lopulta nykypäivään. Rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa tutkimme Työväen arkistossa sijaitsevan Kulutusosuuskuntien keskusliiton eli KK:n aineiston pohjalta, josta tässä raportissa on erillinen liite. Tärkeimmät arkistolähteet suunnitelmien osalta olivat Suomen arkkitehtuurimuseon kokoelmiin kuuluva KK:n piirustusarkisto, jossa on valikoima Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan suunnitelmia 1930 1960. Myös niistä on luettelo tämän työn liitteenä. Toinen merkittävä arkistolähde oli Järvenpään rakennusvalvonnan piirustusarkisto, missä vanhimmat luvat ovat vuodelta 1949. Myös rakennustoimenpiteistä on luettelo tämän selvityksen liitteenä. Tuusulan kunnan rakennusvalvonnan arkistossa on kaksi Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikkaan liittyvää rakennuslupaa vuosilta 1938 ja 1940. Tässä työssä keskityimme kuitenkin kahteen ensin mainittuun arkistoon. Saimme lisäksi käyttöömme tilaajalta vanhat asemakaavat. Historiallisten valokuvien osalta merkittävin lähde oli Jorma Hauta-ahon arkisto. Järvenpääläinen Hauta-aho työskenteli Perhelän mainososastolla 1980-luvulla ja valokuvaaineiston on hänelle luovuttanut Perhelän pitkäaikainen työntekijä Taisto Eskelinen, joka on mm. kirjoittanut Perhelän historiikin 1908 1967. Myös Järvenpään taidemuseon valokuva-arkistosta löytyi kiinnostavia kaupunkitilakuvia. Osuuskauppa Perhelä julkaisi seitsemän historiikkia, joita käytimme lähteinä. Muita kirjallisia lähteitä ovat olleet erilaiset paikallishistoriateokset ja kaavoitukseen liittyvät raportit sekä jokunen artikkeli. Kenttätyö painottui nykytilan dokumentointiin valokuvaamalla. Kuvateksteissä on kommentoitu rakennuksen julkisivujen säilyneisyyttä. Sisätilojen julkisissa osissa suoritettiin katselmus ja ne valokuvattiin. Rakennuspaikan vaiheista on laadittu kaavio ja selostettu. Julkisivumuutoksia on tarkasteltu lupapiirustusten pohjalta ajassa kronologisesti edeten. Luvussa kuusi on työn yhteenveto ja konsultin näkemys kohteesta. 6 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
I Sibeliuksenkatu I I I I I MANNILANTIE 131 I I 3 I I P I V 1.3 Perustiedot helsingintie Kohteen nimi Osuuskauppa Perhelä Järvenpään keskustoimipaikka Centrum-tavaratalo Tilan RN:o K26T1 186-401-1-379 (ennen vuotta 1958) Se on muodostettu tilasta Hautapelto 186-401-1-291 Tontti 3 (1958 alkaen) Tontin pinta-ala 2 465,5 m² (1982 rakennuslupa) Kortteli 131 (vahvistettu Hyhkön kaavassa 1/10.3.1958) 115 (1958 asti) Omistus 1926 1930 A. V. Westermarck 1930 1983 Osuuskauppa Perhelä 1983 1988 E-osuuskunta EKA (EKA perustettiin 1983) 1988 2012 Kiinteistö Oy Järvenpään liiketalo, jonka osakkaita ovat Osuuspankkien eläkesäätiö, Restel ja Keski-Uudenmaan OP. Asemakaava ja rakennussuojelu Asemakaava on vahvistettu 4.2.1982. Tontti 1313-3 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-18). Vuonna 2001 julkaistussa Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa I, joka on yleiskaavan liite, Perhelää suositellaan suojeltavaksi ensisijaisesti asemakaavalla. Tärkeimmät rakennusvaiheet 1933 1935 Uudisrakennus Myymälä suunnittelija arkkitehti Antero Pernaja/KK 1938 1941 Uudisrakennus Myymälä, ravintola, konttori ja asunto suunnittelija arkkitehti Uki Heikkinen/KK 1960 1962 Tavaratalo Hotelli, ravintola ja tavaratalo suunnittelijat arkkitehdit Jouko Ylihannu ja Esko Lehesmaa/KK 1960 1990-luvuilla tehtiin lukuisia julkisivu- ja sisätilamuutoksia. Katujen nimet eri aikoina Silkkitehtaan katu Mannilantie (nykyinen) Helsingin maantie Helsingintie Valtatie Sibeliuksenkatu (nykyinen) Kävelykatu Janne (nykyinen) Lahden tie Helsingintie (nykyinen) Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7
2 Taustaa 2.1 Osuuskauppa Perhelän historiaa Osuuskauppa Perhelän toiminta alkoi 13.4.1908, kun kauppias Simenoffilta vuokratussa vaatimattomassa huoneistossa Järvenpäässä avattiin myymälä. Osuuskauppatoiminta perustui yhteisomistukseen ja se oli kansanvaltainen. Kuluttaja sai mahdollisuuden vaikuttaa tarvikkeiden jakeluun. Ensimmäinen sivumyymälä avattiin kahdeksan vuotta myöhemmin. Vuosina 1916-18 avattiin kaikkiaan kolme sivumyymälää: Ohkolaan, Kellokoskelle ja Mäntsälän kirkolle. Seuraavat uudet myymälät perustettiin 17 vuotta myöhemmin 1930-luvun alussa. 1920-luvulla kunnostettiin toimipaikkoja ja kartutettiin rahastoja. Sekatavaramyymälöiden yhteyteen järjestettiin ruokatavaraosastot. Osuusliike Perhelä osti tämän työn tutkimuksen kohteena olevan tilan Helsingin kihlakunnan Kruunuvoudin toimittamassa pakkohuutokaupassa 20.6.1930. Tontille valmistui ensin kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo 1935, pikku-perhelä. Myymäläverkostoon liitettiin Pornaisten pitäjän Halkia, Mäntsälän Kaukalampi ja Sälinkää 1937. Vuonna 1938 avattiin myymälä 1:n yhteyteen maito- ja leipämyymälä, ja Kellokoskelle perustettiin liha- ja ruokatavaravarasto. Järvenpään keskusmyymälä valmistui 1941. Siihen sijoitettiin sekatavaramyymälä ja erilliset ruokatavara- ja maitomyymälät. Kiinteistön toiseen kerrokseen sijoitettiin ravintola ja osuuskaupan konttori. Samana vuonna avattiin vielä myymälä Järvenpään Sepänmäkeen ja Mäntsälän Hirvihaaraan. Sota-aikana voimassa ollut rakennustarvikkeiden ja uusien myymälöiden säännöstely hidastuttivatkin laajentumista. Siitä huolimatta Järvenpään asemalle valmistui 1942 ajanmukainen keskusvarasto. Järvenpään Kylmäojan myymälä avattiin 1946 ja samana vuonna myös Mäntsälän Saaren Osuuskauppa liittyi Perhelään, jolloin osuuskunnan myymäläverkostoon liitettiin 12. sekatavaramyymälä. Keskuskiinteistön myymälässä tehtiin 1947 huomattavia uudelleenjärjestelyjä. Se järjestettiin neljäksi erilliseksi osastoksi: rauta-, kangas-, jalkine- ja siirtomaatavaramyymäläksi. Lisäksi maatalousosasto erotettiin keskusvarastosta. Kellokoskelle valmistui vuoden 1947 aikana kiinteistö ravintolaa ja lihamyymälää varten. Tuomaalaan perustettavaa myymälää varten hankittiin talo tontteineen Anna Lundbergin perikunnalta ja myymälä avattiin 8 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
korjausten jälkeen 1948. Samana vuonna avattiin myös Haarajoen uusi ajanmukainen liiketalo aloitti toimintansa ja Kellokosken ravintola aloitti toimintansa. Osuuskauppa Perhelä oli 1940-luvulla seutukuntansa suurin tavarain jakeluliike. Joustavalla palvelullaan ja ostamalla paikallisilta maanviljelijöiltä, osuusliike saavutti myös maatalousväestön luottamuksen. Sen toimialueena oli kolme kuntaa, joiden osalle vuosimyynti jakaantui vuonna 1948 seuraavasti: Tuusula 69,12 %; Mäntsälä 28,28 %; ja Pornainen 2,60 %.2 Vuonna 1952 valmistui Perhelän rakennuttama Kulmakiinteistö, kulma-perhelä, johon sijoittuivat pääkonttori, leipomo ja maatalousosasto. Centrum-niminen tavaratalo avattiin 1961. Vuonna 1968 Perhelän keskusvarasto siirrettiin OTK:lle ja Perhelän pesula lakkautettiin kannattamattomana. Ravintolatoiminta oli alkanut 1940. Vuonna 1961 valmistui ajanmukainen hotelli-ravintola Seurahuone. Ravintola Perhelän ja Seurahuoneen tilat yhdistettiin 1977 Hummeriksi, josta tuli Keski-Uudenmaan suurin ravintola. Perhelä oli suuri osuuskauppa ja se työllisti enimmillään 400 henkilöä. Vuonna 1965 sillä oli 4 777 jäsentä. Sitä johtivat Jussi Purola 1926 42, Kalle Valasma 1942 74 ja Alpo Rantala vuodesta 1972 lähtien EKA-osuuskunnan perustamiseen asti.3 Eka syntyi 1983 kun 39 aatteellista osuuskuntaa yhdistyi Keskusliike OTK:n kanssa. Osuuskunta Ekan ympärille rakennettiin konserni, jossa oli loppuvaiheessa 300 yhtiötä. Lähes kaikki toimialat menestyivät 1980-luvulla huonosti ja Eka ajautui kassakriisiin. Rahoitustilannetta yritettiin tasapainottaa monin eri keinoin kuten toimialaratkaisuin. Näiden järjestelyiden seurauksena rahoittajapankit saivat haltuunsa lähes kaiken Ekan vapaan omaisuuden. Eka pyrki yhteistyöratkaisuihin ja liittoutumiin, mutta pankit käytännössä pakottivat sen neuvottelemaan fuusioista. Kaikki, paitsi hotelli- ja ravintola-alan fuusio, jossa KOP:n haltuun joutunut Rantasipi-ketju liitettiin Eka Resteliin, epäonnistuivat. Syksyllä 1993 Eka ajautui velkasaneeraukseen.4 3 Leinonen 2001, 173 174. 4 Arolainen 1995, C4. 2 Heinivaara 1948, 24 28. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9
2.2 Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) Suomalainen järjestäytynyt osuuskauppatoiminta syntyi 1900-luvun alussa. 1904 perustettu Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta kasvoi yli 500 liikkeen yhteisöksi kunnes se jakautui kahtia 1917 vasemmistolaiseksi Kulutusosuuskuntien Keskusliitoksi (KK) sekä maanviljelijöiden ja porvareiden SOK:ksi.5 Niitä osuuskauppoja, joiden aatteellisena keskusjärjestönä oli KK, kutsuttiin osuuskauppiaitten piirissä edistyksellisiksi. Niiden toiminta keskittyi kaupunkeihin. KK:n jäsenosuusliikkeet perustivat vuonna 1917 Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli 1920 Osuustukkukauppa.6 Vuoden 1927 lopulla KK:hon kuului 113 osuuskauppaa, joiden lisäksi sen jäseninä olivat mainittujen osuuskauppain kaupallinen järjestö Osuustukkukauppa r.l. (OTK) ja niiden omistamat vakuutuslaitokset Vakuutusosakeyhtiö Kansa ja Paloapuyhdistys Kan- 5 Niskanen 2005, 51. 6 http://fi.wikipedia.org/wiki/tradeka#historia sa.7 Osuuskauppaliike oli kansainvälinen, mikä heijastui myös heidän rakennustoimintaansa. Osuustoiminnalliset rakentajat Suomessa ottivat oppia Englannista, Saksasta ja Ruotsista. Osuuskauppaliike oli erityisesti 1930-luvulla standardisoinnin ja rationalisoinnin uranuurtaja Suomessa.8 KK:n rakennusosastolla suunniteltiin OTK:lle ja osuusliikkeille ja neuvottiin niitä kiinteistö- ja tonttihankinnoissa. 1920-luvulla siellä suunniteltiin pari sataa myymälää, konttoria ja teollisuusrakennusta.9 KK:n rakennusosasto valvoi ja suunnitteli osuuskauppa Perhelän rakennushankkeita aina vuoteen 1967 saakka. Perhelän keskustoimipaikan suunnitteluun osallistuneiden arkkitehtien ja rakennusmestareiden henkilötiedot on esitetty tämän työn liitteessä. 7 Osuustukkukauppa r.l. Johtok. ja Hallintoneuvoston Pöytäkirjat 1928 -kirjan liitevihko. TA. 8 Niskanen 2005, 54. 9 Niskanen 2005, 53. 10 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Ote nk. Hyhkön asemakaavasta 1958. JKMK. 2.3 Korttelin 131 ja tontin 3 vaiheita Nykyisen Helsingintien tielinjausta muutettiin ja Osuuskauppa Perhelän omistuksessa olevan tontin koko pieneni nk. Hyhkön asemakaavassa 1/1, joka vahvistettiin 10.3.1958.10 Korttelin numeroksi tuli 131 ja Perhelän tontin numeroksi 3. Asemakaavaa muutettiin 1960 siten, että se mahdollisti tavaratalo Centrumin rakentamisen. Seuraava korttelia 131 koskeva asemakaavan muutos vuonna1966 koski muiden kuin Perhelän tontin 3 rakentamista. Vuonna 2002 Sibeliuksenkadusta muodostettiin kävelykatu Janne ja korttelin 131 lounaispuolella olevasta kadusta muodostettiin kävelykatu Ahomaanraitti.11 Järvenpään kauppala järjesti vuonna 1965 kilpailun Järvenpään keskusta-alueen suunnittelemisesta ja ranta-alueen ideoimisesta. Kilpailulla pyrittiin löytämään vaihtoehtoja keskustan kehittämiseksi. Kilpailuun osallistui kahdeksan työtä ja palkintolautakunta päätti olla 10 Kartastoinsinööri Tuomo Markkanen/JRAK. 11 Kartastoinsinööri Tuomo Markkanen/JRAK. jakamatta ensimmäistä palkintoa. Toisen jaetun palkinnon saivat ehdotus Rantakaupunki tekijöinään arkkitehdit Kirmo Mikkola, arkkitehti Andre Schulz ja arkkitehtiylioppilas Juhani Pallasmaa sekä ehdotus Atrain tekijöinään arkkitehdit Pentti Väänänen, Olli Lehtovuori ja Heikki Tegelman sekä avustajinaan diplomiinsinööri Holger Östenson ja arkkitehti Peter Bieber. Rantakaupungin ansioina pidettiin yleisryhmittelyä sekä hallintoja kulttuurikeskuksen sijoittamista radan itäpuolelle. Ostosaluetta ehdotettiin laajennettaviksi Sibeliuksenkadun kauppakujina. Atraimen parhaina puolina pidettiin keskitettyä ostosaluetta ja radan itäpuolisen keskusta-alueen käsittelyä. Palkintolautakunta suositteli jatkotyöskentelyä Rantakaupungin tekijöiden kanssa.12 12 Kilpailuliite No 7, Järvenpään keskusta-alueen suunnittelukilpailu ja ranta-alueiden aatekilpailu, Arkkitehti-lehti, 10 11/1965, 81 92. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11
Jaetun toisen palkinnon saanut ehdotus Rantakaupunki, tekijöinä arkkitehdit Kirmo Mikkola ja Andre Schülz sekä arkkitehtiylioppilas Juhani Pallasmaa.13 13 Kilpailuliite No 7, Järvenpään keskusta-alueen suunnittelukilpailu ja ranta-alueiden aatekilpailu, Arkkitehti-lehti, 10 11/1965, 84. 12 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
3 Uudisrakennus 1938 41 3.1 Rakentaminen Tämä luku perustuu Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvoston sekä KK:n johtokunnan pöytäkirjoihin sekä Osuuskauppa Perhelän toiminta- ja tilikertomuksiin 1930- ja 1940 -luvuilta. Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan rakennusurakkaa tarjosivat Rakennustoimisto Jukka L. Aalto (2 060 000 mk), Rakennustoimisto Mansne & Tavast (1 963 000 mk), rakennusmestari L. E. Lehtinen (1 850 000 mk), rakennusmestari J. E. Asikainen (1 865 000 mk) ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (1 475 000 mk). Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvosto valitsi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakentajaksi.14 Johtokunta sai valtuudet ottaa 1 500 000 mk kiinnelaina myymälä nro 1 kiinteistölle aikaisemmin myönnetyn lainan lisäksi.15 14 Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvosto 12.2.1939, 3. Kansio: Luetteloita, pöytäkirjoja 1913 1940, 334.5 Osuuskauppa Perhelä, TA. 15 Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvosto 12.2.1939, 6. Kansio: Luetteloita, pöytäkirjoja 1913 1940, 334.5 Osuuskauppa Perhelä, TA. Osuuskauppa Perhelän Järvenpään keskustoimitalon rakennuttamiskysymystä oli käsitelty KK:n johtokunnassa useita kertoja. Johtokunta asettui lopulta myönteiselle kannalle, mutta asemakaavasyiden vuoksi esitettiin lykkäystä.16 Rakennuksen kustannusarvion nähtiin nousevan 2 miljoonaan markkaan. Osuuskaupan johto oli pyrkinyt jarruttamaan rakennuksen rakennuttamista kalliiden rakennuskustannusten vuoksi. Osuuskaupan jäsenistö oli kuitenkin useamman kerran velvoittanut osuuskaupan johtoa toteuttamaan suunnitelman. Kävi ilmi, ettei suunnitteilla olleesta uudesta asemakaavasta ollut mitään vaaraa rakennushankkeelle, sillä vaikka osuuskaupan tonttia tultaisiinkin kaventamaan, voisi se saada siitä korvauksen eikä sen asema liikepaikkana huononisi. Kun myös osuuskaupan taloudellinen asema oli vankka, johtokunta hyväksyi rakennussuunnitelman.17 16 KK:n johtokunta 29.3.1939. Kansio: CBB14. 334.5 KK. TA. 17 KK:n johtokunta 29.3.1939, 5. Kansio: CBB14. 334.5 KK. TA. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13
Keskusmyymälän kellarit päätettiin vahvistaa vesipainetta kestäväksi.18 Rakentamista varten laadittu työselitys luettiin ja päätettiin kääntyä urakkatarjouksissa KK:n puoleen. Rakennuskannan edelleenkehittäminen nopeasti ja asiallisesti jätettiin johtokunnan, J. Alanteen ja W. Laineen tehtäväksi. Rakennustoiminnan ylivalvonta annettiin KK:lle.19 18 Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvosto 16.4.1939, 3. Kansio: Luetteloita, pöytäkirjoja 1913 1940, 334.5 Osuuskauppa Perhelä, TA. 19 17, Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvoston pöytäkirja 16.4.1939. Kansio: Luetteloita, pöytäkirjoja 1913 1940, 334.5 Osuuskauppa Perhelä, TA. Uuden toimipaikan rakentaminen alkoi 1939. Huhtikuussa 1939 osuuskaupan hallintoneuvosto päätti, että keskusmyymälärakennus valmistuisi 1.11.1939.20 Hanke viivästyi talvisodan takia ja valmistui kokonaisuudessaan vasta 1941. Ruokatavaraosasto avattiin jo vuoden 1939 lopulla kun taas muut osastot avattiin vasta talon valmistuttua. Kiinteistön arvoksi merkittiin vuoden 1940 toiminta- ja tilikertomuksessa 2 159 930,10 mk.21 20 18, Osuuskauppa Perhelän hallintoneuvoston pöytäkirja 16.4.1939. Kansio: Luetteloita, pöytäkirjoja 1913 1940, 334.5 Osuuskauppa Perhelä, TA. 21 Osuuskauppa Perhelä r.l. 1939, 32. toimintavuosi, Oy Hämeen Kansan Kirjapaino, Hämeenlinna 1940, 9. TA. 14 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
3.2 Arkkitehtuuri Piirustukset ovat KK:n arkistokuvia, joita säilytetään Suomen arkkitehtuurimuseossa. Uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehti Uki Heikkinen KK:n rakennusosastolta. Julkisivu Helsingin maantielle nykyiselle Sibeliuksenkadulle 26.4.1939. FMA. Julkisivua hallitseee suuri näyteikkuna ja sen päälle sijoitettu ikkunanauha. Kadulle päin tasakattoiselta vaikuttavan rakennuksen julkisivu on rapattu ja näyteikkunoiden alapuolinen osuus on verhottu klinkkereillä. Myymälöiden ja ravintolan ovet olivat petsattuja tammiovia. Niiden edessä oli portaat hakatusta graniitista. 1951 valmistunut osa 1941 valmistunut osa Julkisivu sisäpihalle. Kuva on 1950 lupakuva, ja siinä on pystyviivalla erotettu 1941 ja 1951 valmistuneet osat. 1941 valmistunut osa on tässä piirustuksessa alkuperäisessä asussaan. Pihalle näkyy pääsiiven loiva pulpettikatto ja sivusiiven loiva harjakatto. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15
Kellarikerroksen pohjapiirustus 12.5.1939. Piirustuksessa on Palo-Kansan hyväksymismerkintä. Kellarin seinissä käytettiin mahdollisesti hyväksi 1935 valmistuneen rakennuksen kellarin seinät ulkoseinän osalta. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus19.4.1939. Sekatavaraosasto kattaa suurimman osan myymälätilasta. Liha- ja maitomyymälät on järjestetty erillisiksi yksiköiksi oman sisäänkäynnin varaan sivusiipeen. Näyteikkunaseinän kantavia rakenteita ovat betonipilarit ja muualla tiilimuurit. Sivusiipi liittyy pääsiipeen vapaassa, kulmassa, joka on peräisin katujen linjoista. 16 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Toisen kerroksen pohjapiirustus.19.4.1939. Lahdentien eli nykyisen Sibeliuksenkadun puoleiseen pääsiipeen sijoittuu ravintolasali, johon on oma kulku katutasosta, ravintolan keittiö, osuuskaupan konttori ja johtajan asunto. Kantavat seinät ovat tiiltä. Pääsiiven leikkaus A A ja sivusiiven leikkaus B B12.5.1939. Piirustuksessa on Palo-Kansan hyväksymisleima. Pulpettikatto on piilotettu pääväylälle näkyvässä päädyssä päätyseinämän taakse. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17
4 Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan vaiheet 4.1 Tontin rakentuminen Tässä luvussa on esitetty asemapiirrostasoiset muutokset ja jätetty esittämättä sisätilojen ja julkisivujen muutokset. 1930 1941 1932 1935 Pikku-Perheläksi kutsutun Osuuskauppa Perhelän noppamainen myymälä- ja asuinrakennus valmistui vuonna 1935 ja purettiin 1939 uudisrakennuksen tieltä. 1938 1941 Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan uudisrakennus rakennetaan. Pihalle rakennettiin varasto. 1942 1959 1949 1950 Osuuskauppa Perhelän keskuskiinteistöä laajennettiin nykyisen Sibeliuksenkadun puolella. Uuteen osaan sijoittui OTK:n jalkinemyymälä sekä ravintolan laajennus. 1955 1956 Mannilantien puoleista siipeä korotettiin kerroksella, jolloin siitä tuli kolmikerroksinen. Mannilantien puoleiseen päätyyn rakennettiin tilapäinen puinen baarirakennus. 1958 Helsingintien tielinjausta muutettiin 1958 asemakaavassa. Linjauksen myötä naapurirakennuksia purettiin ja Perhelän tontti pieneni. 18 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
tilanne 1941 Helsingintie 1939 purettu pikku-perhelä 1941 tai aikaisempi ei varmaa ajoitusta purettu rakenne Silkkitehtaankatu P tilanne 1959 1941 tai aikaisempi Sibeliuksenkatu MANNILANTIE 1942 1959 ei varmaa ajoitusta P lahdentie Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19
tilanne 1962 1941 tai aikaisempi Sibeliuksenkatu MANNILANTIE 1942 1959 1960 1962 purettu rakenne P Lahdentie tilanne 2012 1941 tai aikaisempi Sibeliuksenkatu MANNILANTIE 1942 1959 1960 1962 1963 2012 P helsingintie 20 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
1960 62 1960 1961 Keskustoimipaikkaa laajennettin rakentamalla tavaratalo Centrum. Sen sisätiloja valaisvat neljä suurta akryylikupolia, joista yhden alla oli Miljoonaportaikko, josta muodostui rakennusvaheen symboli. Mannilantien puoleiseen osaan sijoitettiin pohjakerrokseen siirtomaavarasto sekä leipomo- ja maito-osasto. Toiseen kerrokseen tuli toimistotiloja. 1941 valmistunutta osaa Sibeliuksenkadun puolella korotettiin sisäänvedetyllä kerroksella, johon sijoitetettiin varastoja. Vanhat puurakennukset purettiin pihalta ja tontin eteläosasta 1960. 1960 62 Lahdentien puolelle rakennettiin nelikerroksinen hotelli-ravintola. 1963 2012 1967 Sibeliuksenkadun puoleiseen julkisivu asennettiin kiilamainen osa, joka liitti rakennuksen rakenteilla olevaan Keskon liiketaloon. Perhelän 1941 valmistuneen osan Mannilantien julkisivuun asennettiin alumiinirakenne. Myös katutasossa tehtiin ikkuna- ja ovimuutoksia. Mannilantien ja Helsingintien kulmauksesta poistettiin vitriini ja tilalle rakennettiin myyntikioski. Hotellin pääsisäänkäyntiin tehtiin sadekatos. 1976 Rakennusta korotettiin kerroksella tontin keskiosassa ja neljä suurta kattokupua purettiin. Rakennukseen tehtiin suurravintola Hummeri, joka ulottui korttelin läpi. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21
4.2 Muutokset valokuvina Näkymä Asemanmäeltä ennen Perhelän keskustoimipaikan rakentamista 1920-luvulta. JKT. Näkymä Asemanmäeltä 1951 1959. JKT. 22 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Näkymä Asemanmäeltä kuvattuna postikorttiin 1970-1980-luvulta. JKT. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23
Kuva 1940-luvulta. Kuvassa näkyy funkis-rakennuksen suora pääty, joka kätkee taakseen pulpettikaton. JHA. KK:n jalkinemyyjien kurssilaisia tulossa Järvenpäähän Osuusliike Perhelän vieraaksi 10.2.1952. Etualalla näkyy vasta valmistunut laajennus, jonka alakertaan sijoittui jalkinemyymälä.ta. Yökuva vuosien 1955 1960 väliltä. Mannilantien siipeä on korotettu, mutta 1941 valmistunut osa on vielä kaksikerroksinen. JHA. 24 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Tavaratalon harjannostajaispäivänä otettu kuva 1960. Vanhat tontin eteläosan rakennukset näkyvät kuvassa. Kuvaaja: Vilho Laiho. JHA. Uusi tavaratalo ja hotelli-ravintola. Kuva 1960-luvun alusta. JHA. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25
Vanha Perhelä valjastettiin tavaratalon sisäänkäynniksi 1961. JHA. Valtavat akryylikattokuvut 1960-luvun alussa. JHA 26 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Taustalla Osuuskauppa Perhelän sisäpihan julkisivua. Kuvattu todennäköisesti 1966. JKT. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27
4.3 Julkisivut ja leikkaukset Julkisivu luoteeseen Helsingin maantielle/helsingintielle/ Sibeliuksenkadulle/kävelykatu Jannelle 1934-1935 Pikku-Perheläksi kutsutun Osuuskauppa Perhelän ensimmäisen toteutuneen osan pääjulkisivu. Rakennuksen suunnitteli KK:n arkkitehti Antero Pernaja. 1939 1941 Perhelän keskusmyymälän uudisrakennuksen suunnitteli KK:n arkkitehti Uki Heikkinen. 1949 1950 Keskuskiinteistöön tehdään huomattava lisärakennus. Uuteen osaan tulee OTK:n jalkinemyymälä, ravintolan lisä- ja varastotilaa. Entisen jalkinemyymälän paikalle saadaan kangasosastolle niin välttämättömät lisätilat. 28 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo
1960 1961 Tavaratalon rakentamisen yhteydessä 1941 valmistunutta osaa korotettiin Sibeliuksenkadun puolella kerroksella, johon tuli varastotiloja. Pyrkimyksenä oli yhtenäistää Mannilantien ja Sibeliuksenkadun puoleisia julkisivuja saattamalla ne saman korkuisiksi. 1967 Sibeliuksenkadun puolelle lisätään kiilamainen parveke, joka liittää julkisivulinjan rakenteilla olleeseen Keskon liiketaloon. 1994 Liikerakennus saneerattiinn, näyteikkunat vaihdettiin. Uusi sisäänkäynti ei toteutunut tällaisena. Ovet vaihdettiin 1985 ja uudelleen 1986, jolloin sisäänkäyntiin liitettiin myös katos. Vuonna 1989 lisätyt, parvekkeelle johtaneet teräsrakenteiset ulkoportaat purettiin. Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29
Julkisivu koilliseen Silkkitehtaan kadulle/mannilantielle Vuoden 1938 luonnospiirustus Osuuskauppa Perhelän silloisen Silkkitehtaankadun puoleisesta rapatusta julkisivusta. Rakennus valmistui 1941. Kuvaan on myöhemmin hahmoteltu päälle korotusta. 1955 Mannilantien siipeä korotettiin kerroksella, johon sijoitettiin 304 m² asuntoja. Rakennuksen päätyyn lisättiin tilapäinen puinen baarirakennus, jonka laajuus oli 180 m². 1960 1961 Perhelää laajennettiin uudella tavaratalolla ja hotelli-ravintolalla. Mannilantien uudisosaan sijoitettiin pohjakerrokseen siirtomaavarasto sekä leipomo- ja maito-osasto. Toiseen kerrokseen tuli toimistoja. Vanhan osan räystäälle asennettiin mainosvyöhyke. 30 Osuuskauppa Perhelä Rakennushistoriallinen selvitys 9.5. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo