Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä)

Samankaltaiset tiedostot
1. SUPPILOVAHVERO. Jos näet metsässä suppilovahveron, niin a) syö se heti. b) potkaise se rikki. c) poimi se koriisi. d) huuda kaikki paikalle.

1. Saaren luontopolku

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken cm cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

OSA 3 Arktiset Aromit ry 2012

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Keski-Suomen luontomuseo

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen

Tammiston luonnonsuojelualue

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Herpetobongari Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Marjat syövän ehkäisyssä

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

LUONNONMARJAT, -SIENET JA -YRTIT

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Lasten ympäristöopas

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke

Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa

Opettajan opas. Biologian ogian ja maantiedon. Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

TAMMISTON LUONNONSUOJELUALUE

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Keski-Suomen luontomuseo

Liitteet. Liite 1. Aineiston sijoittuminen maakunnittain. Aineisto maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Savo 5 % Keski-Suomi 2 %

MARSI 2011 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA Maaliskuu 2012

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Luonnon marjat ja hedelmät

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

RAPORTTI. Marsi 2014 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2014

PÄIVÄPERHOSET TUTUKSI

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

lajien tunnistaminen

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA Maaliskuu 2008

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

Marja- ja sienimetsät

Luonnonmarjojen tutkimus ja hyödyntämismahdollisuudet. Laura Jaakola Oulun yliopisto

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Helsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

RAPORTTI. Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

POLAMK , Tampere

++Luontop :04 Page 1

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

Marjan- Marjan- poiminnan poiminnan laatusäännöt laatusäännöt Arktiset Aromit ry

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

RAPORTTI. Marsi 2012 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2012

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Transkriptio:

KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 1 (5) KILPILHDEN LIIKUNTKERHO LUONTOPOLKU 2014 Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä) Kaikki vastaukset oli oikein 13:lla. Vaikeimmaksi osoittautui nro 11 Särkikalat (19:llä oikein) ja nro 5 Suomen järvet (20:llä oikein). Kysymykseen nro 8 Kelju retkikaveri oikein vastasi 41 osallistujaa. 9 13 oikein 3 12 oikein Keskiarvo 6,3 1 11 oikein Osallistujia 43 1 4 heikoin Kysymysnro 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 oikeita vastauksia 28 26 37 36 20 27 31 41 24 34 19 38 32 13 Oikein Oikeat vastaukset: 1. Vesilisko Vesilisko kuulu pyrstösammakoihin eli kuuluu matelijoihin/liskoihin sammakkoeläimiin äyriäisiin 2. Korkeakoski Korkeakoski on Suomen korkein vapaana virtaava koski. ELY-keskuksen (v. 2003) mittauksen mukaan Korkeakosken korkeus on 36,4 metriä. Korkeakoski sijaitsee Kuhmossa Kuusamossa Maanigalla

KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 2 (5) 3. Lutra lutra Tämän vesielämään sopeutuneen näätäeläimen tieteellinen nimi on Lutra Lutra. Lutra lutra on Saukko (Lutra Lutra) vesikko (Mustela lutreola) piisami (Ondatra zibethicus) 4. Mikä kasvi Tämä on tuoreissa metsissä ja lehdoissa kasvava monivuotinen, ruohovartinen kasvi on kalliokielo sudenmarja mustakonnanmarja Siitä käytetään myös kansanomaisia nimityksiä karhunmarja, kuolemanmarja ja käärmeenmarja. Sudenmarjan marja on myrkyllinen. 5. Suomen järvet Suomen syvin järvi (95,3 m) on Inarijärvi ( 92 m) Suvasvesi ( 89 m) Päijänne 95,3 m Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Päijänteen Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla.

KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 3 (5) 6. Suomen luonnonvaraiset käärmeet Suomessa on luonnonvaraisia käärmelajeja Kaksi (2) Kolme (3) Neljä (4) Suomen luonnonvaraiset käärmeet ovat kyy, ranta- eli tarhakäärme ja hvenmaalla esiintyvä kangaskäärme. Vaskitsa ei ole käärme vaan lisko. 7. Tummat ja terveelliset Mustikassa on tunnetusti paljon fenolisia yhdisteitä kuten antosyaaneja, jotka antava kaikille marjoille niiden värin. Muita paljon antosyaaneja sisältäviä marjoja ovat mm. juolukka, riekonmarja ja variksenmarja. Kuvan marja on Riekonmarja Juolukka Variksenmarja 8. Kelju retkikaveri Tämän syyskesän riesa on Hevosentäikärpänen Hirvikärpänen Lampaantäikärpänen Hirvikärpäsnaaras kantaa sisällään munia, joista kuoriutuvat toukat elävät naaraan sisällä ja koteloituvat valmiina pudotettavaksi maahan esimerkiksi hirven makuupaikoille. Kotelot talvehtivat maassa kunnes niistä kuoriutuu aikuisia yksilöitä elo syyskuussa. Tarkalleen ei tiedetä, montako jälkeläistä hirvikärpäsnaaras ehtii elämänsä aikana tuottaa, mutta luvun arvellaan olevan korkeintaan muutamia kymmeniä. Hirvikärpänen on varsin poikkeuksellinen, sillä useimmat muut hyönteiset munivat elämänsä aikana jopa useita satoja munia. Sen sijaan yhdessä hirvessä voi olla jopa yli 10 000 hirvikärpäsyksilöä.

KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 4 (5) 9. Suomen kansallispuistot Suomessa on 1.9.2014 perustetun Etelä-Konneveden kansallispuiston jälkeen kansallispuistoja 40 38 36 10. Erinomainen ruokasieni Tämä yleisenä Etelä-Suomen lehdoissa, tuoreissa kangasmetsissä ja lehtomaisissa kuusikoissa kuusen ja koivun seuralaisena kasvava sieni on Mustatorvisieni Mustesieni Suppilovahvero Mustatorvisienen näköislaji ruskotorvisieni eli tummatorvisieni on ruskeanharmaa, kuivana melkein ruskea sieni ja sen alapinta on poimuinen. Se on myös yhtä hyvä ruokasieni kuin mustatorvisienikin. 11. Särkikalat Kuvan (iso kuva) särkikala on Säyne Särki Sorva

KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 5 (5) 12. romikas marja Kuvan kasvi on Suomuurain Karhunvatukka Mesimarja 13. Pienin lintumme Tämä on Suomen ja koko Euroopan pienikokoisin lintu on Hippiäinen Peukaloinen (2. pienin) Pikkusieppo