Näkökulmia varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumiseen Ville Ruutiainen, Jyväskylän yliopisto
Yksityinen varhaiskasvatus Suomessa Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta Universalismi Julkiset varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelut Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tehtävät EDUCARE sosiaalipoliittiset, lapsipoliittiset, työvoimapoliittiset, koulutuspoliittiset, tasa-arvopoliittiset Uusliberalismi Yksilön vapaus, tiukka julkinen talous Poliittisten voimasuhteiden muutos Demografinen muutos (työvoimarakenne, muuttovirrat)
Jatkuu Hallinnon hajauttaminen Kuntien vastuu ja vapaus Viimeaikaiset muutokset (subjektiivinen oikeus, suhdeluvut) Yksityinen sektori palvelun tuottajana laajentunut Kolmas sektori (non-profit) ja pienet paikalliset toimijat (for-profit) Suuremmat kasvuhakuiset yhtiöt (for-profit) + kansainvälinen rahoitus Hajautunut kenttä (KV keskustelussa yleensä for/non-profit) Varhaiskasvatuksen markkinoistumista ei juuri tutkittu Sote-alueella tutkimusta on ollut Esim. Anttonen, Sipilä, Julkunen, Saarinen, Häikiö, Valkama
Keskeiset käsitteet Sekatalous (mixed economy) Aidot markkinat (genuine markets) Julkinen tuotanto (public provision) Näennäismarkkina (quasi-market): Julkisesti muodostettu, tuettu ja säädelty Kysyntä (kuluttaja) Tarjonta (tuottaja) Erilaiset toimijat Raha liikkuu tilaajan ja tuottajan välillä Markkinoistuminen (marketization): markkinoille ominaisten toiminatatapojen omaksuminen (Yksityistäminen, ulkoistaminen, kilpailuttaminen, kilpailu, valinta) 4
VAKA:n markkinoistuminen maailmalla Pohjoismainen hoivaregiimi (ts. hoiva-alue) (EDUCARE) Suomi,Ruotsi Norja Tanska ja Islanti Liberaali hoivaregiimi (Iso-Britannia, Kanada, USA, Australia) Vähäinen julkinen tuotanto Jako for- ja non-profit tuottajiin Syitä markkinoistumiselle Valtion monopolin haastaminen, tuotannon lisääminen, kulujen pienentäminen Markkinoistuminen markkinamekanismien käyttöönottoa Toisaalta lisääntynyt sosiaalisen investoinnin (esim. Heckamin tutkimukset) järkeistys Hoivaregiimien yhdentyminen (esim. Mahon, Anttonen, Bergqvist, Brennan, Hobson, 2012) Sosiaalinen investointi <=> uusliberaali arvopohja
Kansainvälistä keskustelua Markkinoistumista perusteltu Mm. tehokkuudella, valinnan vapaudella, kilpailun vaikutuksella laatuun, lisääntyvä tarjonta, asiakaspalvelu Keskustelua käydään sosiaalipolitiikan, taloustieteen, kasvatustieteen ja varhaiskasvatuksen kentillä Markkinoistuminen kohdannut voimakasta kritiikkiä Erityisesti for-profit
Laatu henkilöstö, aikuis-lapsi suhde, kilpailu, for-profit voiton tavoittelu Investoinneist a luopuminen, fokuksen siirtyminen KRITIIKKI MARKKINOISTUMINEN Kerman kuorinta, korporatisoitumi nen/konsolidoitu minen ABC-learning, valinnan rajoittaminen, julkisilla varoilla rahoitetaan yksityisten voitot valinta Epätäydellinen informaatio, saatavuus, kannattavuus sosiaalinen kerrostuminen kallis/laaduton yksityinen, alueelliset erot, tasa-arvon käsite Tehokkuus, tuottavuus Ristiriitaiset tulokset, hankala tutkittava
Kuinka Suomessa Vahva julkinen sektori yhdistettynä sääntelyyn Sääntely Laki, AVI, kunta Vaikutukset laatuun Hajautunut kenttä Hajautuneet perustelut toiminnalle Korporatisoitumista ja konsolidoitumista tapahtunut Pienen toimijan kannattavuus Alueelliset erot saatavuudessa valinnan mahdollisuus? Kilpailu vähäistä Kerman kuorinta ja sosiaalinen kerrostuminen mahdollista
Childcare Konsortiohanke (Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, THL) Rahoittanut Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto Hankkeessa pureudutaan tasa-arvon kysymyksiin kuntien varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluissa sekä lastenhoidon tukien järjestelmässä Määrällinen pitkittäisaineisto ja laadullinen haastatteluaineisto
Julkisesti tuettu yksityinen sektori (Ruutiainen, Alasuutari, Karila) Kuinka kunnallispoliitikot ja yksityisestä varhaiskasvatuksesta vastaavat virkamiehet järkeistävät (rationalize) yksityisen hoidon tukimalleja? 70 haastattelusta valittu 119 lainausta analysoitavaksi Diskurssin analyysin työkalut käytössä Aineisto koodattiin ja järjestettiin neljään tapaan järkeistää ja perustella yksityisen hoidon tukia (1) tasa-arvodiskurssi, (2) välinearvo, (3) uusliberaalit ajatukset ja (4) julkinen-yksityinen suhde
Tutkimuksessa analysoidut tuet palvelusetelit Kunnan myöntämä Yleensä tulosidonnainen Paikallisesti vaihteleva arvo Perhe valitsee tuottajan ~19 000 lasta Yksityisen hoidon tuki (YHT) + kuntalisä (KL) Koostuu lakisääteisestä KELAN myöntämästä yksityisen hoidon tuesta ja kunnan myöntämästä kuntalisästä Yksityisen hoidon tuki koostuu kiinteästä ja tulosidonnaisesta osuudesta Kuntalisä voi olla tulosidonnainen tai kiinteä ~16 000 lasta Järjestelmät mahdollistavat perheiden ja lasten eriarvoistumisen
Tuloksia Tasa-arvodiskurssi Palvelusetelien ja YHTKL:n selitettiin luovan sekä tasa- että epätasa-arvoa Tulosidonnaisten muotojen selitettiin lisäävän tasa-arvoa Lapsilla kaikista sosioekonomisista taustoista mahdollisuus osallistua Tasasuuruisen YHTKL:n selitettiin lisäävän epätasaarvoa
Välinearvo Palvelusetelin välinearvo Dynaaminen luonne (joustavuus, mukautuvuus and kehittyvä) Paikallispolitiikan mahdollistava työkalu Palvelusetelin kielteisenä puolena nähdään se, että systeemin ylläpito vaatii paljon julkisia resursseja YHTKL:n välinearvo Puheessa yksityisen hoidon järjestämisestä mahdollisimman vähäsillä julkisilla resursseilla YHKTL nähdään palveluseteleitä kevyempänä rakenteena YHKTL:n ei katsottu soveltuvan laajan yksityisen tarjonnan taustalle Palvelusetelit on järkeistetty dynaamisena, YHTKL vakaana järjestelmänä
Uusliberaalit ajatukset Palvelusetelijärjestelmää perustellaan perheiden tai vanhempien vapaudella ja valinnalla Myös viittauksia VAKA:n liiketoimintana Tuottavuus ja kilpailu Palveluseteleiden kritiikki Puhe yksityistämisestä ja kilpailusta YHTKL yhdistetään aitoon yrittäjyyteen ja kilpailuun
Julkinen-yksityinen suhde YHTKL:lla toimivat kuvataan julkisesta säätelystä vapaina yrittäjinä Puolustettaessa, kritisoitaessa ja neutraalissa puheessa Palvelusetelijärjestelmässä Yksityiset toimijat kuvataan säädellyiksi ja riippuvaisiksi yksityisestä sektorista Sääntökirjat konrtollin välineinä Puolustettaessa palvelusetelijärjestelmää
Johtopäätöksiä Huoli tasa-arvosta Tulosidonniaset tukimuodot nähdään tapana säilyttää VAKA:n universalismi ja yksityisten palveluiden saatavuus kaikille lapsille ja perheille Dynaamisempi paikallispolitiikka Palvelusetelit nähdään keinona vastata ailahtelevaan kysyntään Palvelusetelijärjestelmä yhdistetään näennäismarkkinaan YHTKL:n nähdään olevan lähempänä aitoja markkinoita
Merkittävin ero palveluseteleiden ja YHTKL:n järkeistämisissä Palvelusetelit askel eteenpäin YHTKL traditiona Palvelusetelit otetaan käyttöön todennäköisemmin kuin YHTKL, kun kunta valmistautuu lisäämään yksityistä tuotantoa universalismin säilyttäen
Contact Information: https://www.jyu.fi/childcare https://www.facebook.com/childcare tutkimus/ ville.i.ruutiainen@jyu.fi> maarit.alasuutari@jyu.fi Ruutiainen & Alasuutari 2016 18