Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016
Salpausselät Etelä-Suomessa 3 Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto 29.8.2015
Yhteenveto Salpausselkien synnystä ja Nuoremman Dryaksen ilmastovaiheesta Suomessa Nuoremman Dryaksen kylmä ilmastovaihe ajoitetaan aikavälille 11 600 12 800 vuotta sitten Grönlannin mannerjäätikön kairausten perusteella Ensimmäisen Salpausselkä syntyi 12 100-12 300 vuotta sitten. Sitä edelsi jäätikön reunan eteneminen, enimmillään muutamia kymmeniä kilometrejä Toinen Salpausselkä kerrostui 11 600 11 800 vuotta sitten Näiden ajoitusten virherajat ovat noin 100 vuoden suuruusluokkaa Pian Salpausselän synnyn jälkeen Baltian jääjärven vedenpinta laski 1-2 vuodessa lähes 30 metriä valtameren/yoldiameren tasoon Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto 29.8.2015 4
Saarnisto, Matti. Julkaisematon. GTK
11 000 vuotta sitten 11000 vuotta sitten Kyläniemen kynnys kohoaa merenpinnan yläpuolelle pinta-ala 66 km2, valuma-alue SS:ien välisellä alueella Kaidonselän tutkimuspaikka pari metriä vedenpinnan yläpuolella Taipalsaaren ympäristön vedet 16 m ylemmällä tasolla
8000 vuotta sitten pinta-ala kaksinkertainen (150 km2) alkuperäiseen nähden seuraavien vuosisatojen aikana Taipalsaaren ympäristön vedet ja Haapavesi liittyivät Ala-Saimaaseen
- vedenpinta kohoaa luoteeseen laskevissa järvissä - järvet laajenevat ja vesi syvenee - erilliset järvet yhtyvät ja suurjärvi alkaa muotoutua
- muinaisen Suur-Saimaan maksimivaihe - järvi laajimmillaan ja syvimmillään - lasku-uomat Pielavedellä ja Ristiinassa
Järvien synty
5 700 vuotta sitten 5700 vuotta sitten pinta-ala 730 km2, alkuperäiseen nähden 11- kertainen valuma-alue laajeni 38-kertaiseksi
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto matti.saarnisto@saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari, Imatra 27.8.2016 Kirjallisuutta Hakulinen, Matti (2009). Saimaan jääjärvet sininen hetki yli 10 000 vuotta sitten. Geomatti Oy. 92 s. Hellaakoski, Aaro (1922). Suursaimaa. Fennia 43,4, 1-122. Hellaakoski, Aaro (1934). Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes, Fennia 59,4, 1-102. Hyvärinen, Hannu (1975). Myöhäisjääkauden Fennoskandia käsityksiä ennen ja nyt (Summary: Late-glacial palaeogeography of Fennoscandia). Terra 87, 155-166. Kolari, Pertti & Puska, Veikko. (toimittajat) (2013). Imatran voimalaitoksen rakentaminen 1921 1929. Saarijärven Offset, Saarijärvi, 160 s. Meinander, C.F. (1948). Vehmersalmen Roikanmäen kivikautinen asuinpaikka. Lisiä Saimaan historiaan. Suomen Museo 1947-1948, 28 44. Pajunen Hannu (2004). Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Summary: Lake sediments as a store of dry matter and carbon. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Investigation 160. 308 s. Pajunen Hannu (2005). Ala-Saimaan sedimentaatioympäristön muuttuminen jääkauden jälkeen (Early Holocene change in the sedimentation environment at lower Lake Saimaa). Terra 117: 1, 33 46. Saarnisto, Matti (1970). The Late Weichselian and Flandrian History of the Saimaa Lake Complex - Societas Scientiarum Fennica, Commentationes Physico-Mathematicae 37: 1-107. Saarnisto, Matti (1971). The history of Finnish lakes and Lake Ladoga. Societas Scientiarum Fennica, Commentationes Physico-Mathematicae 41, 371 388. Saarnisto, Matti (2003). Karjalan geologia Karjalan luonnonmaiseman synty. Teoksessa: Saarnisto, Matti (toimittaja): Karjalan synty, Viipurin läänin historia I: 21-80. Karjalan Kirjapaino Oy. Saarnisto, Matti (2008). Emergence history of the Karelian Isthmus. In: Karelian Isthmus Stone Age Studies in 1998-2003. ISKOS 16, 128-139 Saarnisto, Matti (2011).Challenging the Early Holocene Isolation Dating of the Saimaa and Ladoga Ringed Seals. In Times, Things & Places: 36 Essays for Jussi-Pekka Taavitsainen, edited by Janne Harjula, Maija Helamaa & Janne Haarala. Newprint Oy, Raisio, 28-41.