Valtionosuusuudistus 2.10.2009 Helsinki Valtionosuusuudistus 2010 - rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto
Pääperiaatteet Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään valtionvarainministeriöön Uudistuksessa ei ole tarkoituksena muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperiaatteita Yhdistäminen toteutetaan kuntien välillä ja myös kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti Korostaa valtionosuuksien yleiskatteellisuutta Kokoaa yhteen peruspalvelujen rahoituksen Lisää poikkihallinnollisuutta Nojaa peruspalveluohjelma- ja -budjettimenettelyyn 2.10.2009 2
PARAS-hanke ja hallitusohjelma Lähtökohtana PARAS-hankkeen jatkaminen puitelain mukaan ja valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus puitelain 11 :n mukaan Järjestelmästä nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi, läpinäkyvämpi sekä kannustavampi Tavoite uudistettu hallitusohjelmassa Olosuhteet ja palvelutarve huomioon Harvan asutuksen ja saaristoisuuden ongelmat ratkaistava 2.10.2009 3
Työryhmien työskentely Työryhmä asetettu 25.1.2007 selvittämään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista valtionosuuksien yhdistäminen tavoitteena Toimikausi 29.1.-31.10.2007, väliraportti 30.3.2007 Tavoitteena tuottaa aineistoa hallitusohjelmatyöskentelyyn, kuten tapahtuikin Työryhmä asetettu uudelleen 1.6.2007 aiemman työryhmän toimeksiannon pohjalta uudistetussa kokoonpanossa Toimikausi 1.6.2007 28.2.2009 Puitelaki, hallitusohjelma, kehyspäätös lähtökohtina Edellytettiin lisäksi tutkimushankkeen käynnistämistä VATT käynnisti tutkimuksen marraskuussa 2007. Loppuraportti luovutettiin joulukuussa 2008 2.10.2009 4
Myöhemmät vaiheet Uudistamistyöryhmän 28.2.2009 päättynyttä määräaikaa jatkettiin tammikuussa 2009 tehdyllä päätöksellä 31.8.2009 saakka laadittava ehdotus valtionosuusmalliksi ja mallia koskevaksi kuntakohtaiseksi vaikutusarvioksi 30.4.2009 mennessä laadittava luonnos uudistusta koskevaksi hallituksen esitykseksi siten, että se voidaan antaa eduskunnalle syyskuun alussa 2009 Muutoin 1.6.2007 annettu asettamispäätös säilyi voimassa Uudistuksen voimaantulon ajankohdasta 1.1.2010 alkaen ei luovuttu 2.10.2009 5
Myöhemmät vaiheet Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 edellytti: Valtionosuudet yhdistetään Valtionosuusperusteisiin vain välttämättömät muutokset Harvan asutuksen ja saaristoisuuden ongelmien ratkaisu esitettävä Hallituksen kehysriihi päättää aikataulusta 2.10.2009 6
Myöhemmät vaiheet Kehysriihi 24.3.2009 päätti: Vatt:n esittämää mallia ei toteuteta Valtionosuudet kuitenkin yhdistetään Valtionosuusperusteita ei muuteta muutoin kuin mitä yhdistäminen edellyttää 20 harvaanasutulle ja 8 saaristokunnalle lisää valtionosuutta Uudistuksen ohjaus hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmälle (HALKE:lle) Valmistelu työryhmässä jatkuu teknisenä valmisteluna Toteutusaikataulu entinen, HE syyskuu, voimaan 2010 Muu uudistaminen lykkääntyy 2.10.2009 7
Myöhemmät vaiheet KuntaVM teki esityksen 24.4.2009 HALKELLE teknisenä valmisteluna pyydetystä valtionosuusmallista ja kokonaislaskelman uudistuksen kuntakohtaisista valtionosuuden muutoksista (työryhmä ei tehnyt esitystä) HALKE:n päätös 7.5.2009, jossa se hyväksyi valtionosuusmallin, julkisti jakoperiaatteet harvaanasutuille kunnille ja saaristokunnille maksettavasta lisätuesta, mutta ei julkistanut uudistuksen kuntakohtaisia kokonaislaskelmia Myöhemmässä valmistelussa kuntakohtaiset laskelmat hylättiin (KuntaVM:n johdolla) ja päätettiin selvittää vaikutukset oppilaiden kotikuntien mukaan syksyllä 2009 Seuraus: kuntakohtaisten yhden putken valtionosuutta koskevien tietojen saanti viivästyy vuoden 2009 loppuun 2.10.2009 8
Uudistuksen informaatio syyskuuhun mennessä VN:n tiedotteet päätöksistä KuntaVM:n tiedotteet Kuntaliiton tiedotteet Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän (HALKE) päätös 7.5.2009 ja sitä koskeva VM:n viestintäyksikön tiedote samalta päivältä (143/2009) VM:n kuntaosaston tiedote kunnille 17.6 2009 Kuntatalous tiedote 3/2009 (kesäkuu) Kuntaliiton Internet sivut (kesäkuu ja syyskuu) Kuntatalous tiedote 4/2009 (syyskuu) 2.10.2009 9
Valtionosuuksien yhdistäminen - soveltamisala Valtionosuudet (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä esi- ja perusopetus yhdistetään yhden putken valtionosuudeksi vain välttämättömimmät muutokset huomioon otettuna Muutoksena nykyjärjestelmään valtionosuus pääosin yhdelle momentille (VM), niille tulee yksi valtionosuusprosentti ja yksi asukaskohtainen rahoitusosuus (2 581 ) esi- ja perusopetus määräytyy ikäluokan (6-15 v.) mukaan kunnalle kotikuntakorvausjärjestelmä kuntien välille Nykyiset perusteet ja kertoimet valtionosuuksissa säilyvät yleinen valtionosuus sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus lukuun ottamatta erityisopetusta, vammaisopetusta ja kouluverkkotekijää koulun koon mukaan Kirjasto, kulttuuri ja asukaskohtainen taiteen perusopetus Ylläpitäjäjärjestelmä säilyy erillisenä osana (lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) Tässä erillinen kunnan asukaskohtainen oma rahoitusosuus yhden putken lisäksi (348 ) 2.10.2009 10
Valtionosuuksien yhdistäminen, ns. yhden putken malli Lähtökohta ja uudistuksen pääasiallinen sisältö Yhden putken valtionosuusmalli Terveydenhuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Sosiaalihuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Opetus- ja kulttuuritoimi - esi- ja perusopetus - ikärakenne - olosuhdetekijät - kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus - asukaspohjaisuus Laskennalliset kustannukset Kuntien tasasuuruinen omavastuuosuus Kuntien valtionosuus + Kuntien verotulojen huomioiminen Ulkopuolella ovat: - ylläpitäjärahoitus - lukio - ammattillinen - ammattikorkea - kansalaisopisto - museot, teatterit, orkesterit - liikunta- ja nuorisotyö - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 2.10.2009 11
Valtionosuuksien yhdistäminen - soveltamisala Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus nykyisellään, ei %-jakoa eri osiin, lisänä tasauksen neutraalisuus Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Lisäykset ja vähennykset tasataan vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävän laskelman mukaan (ns. vertailulaskelma) Mikään kunta ei voita eikä häviä Voimassa toistaiseksi, lisäys ja vähennys vuosittain Voimassa myös kaikki tähän asti valtionosuuksiin tehdyt lisäykset tai vähennykset Uusia: elatustukisaatavien palautus, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen korotuksen vähennys, yhteispalvelupisteiden kuntien osuuden vähentäminen, harvaanasuttujen kuntien tuen vähennys, lisävaltionosuus vuodelle 2010 Vuoden 2010 verovähennysten kompensaatio ja sen kohdennus Harkinnanvarainen valtionosuus osaksi isoa momenttia 2.10.2009 12
Vertailulaskelma Valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat lisäykset ja vähennykset tasataan vuosittain, voitto vähennetään, tappio lisätään Vertailupohjat: I V. 2010 maksettavat valtionosuudet + maksettavat ja saatavat kotikuntakorvaukset + opm:öön jäävä yhden putken osuus (kotikuntajärjestelmä) II V. 2010 vastaavat valtionosuudet, jotka kunta olisi saanut, jos valtionosuudet olisi laskettu vielä v. 2009 voimassa olleen lainsäädännön mukaan (ylläpitäjäjärjestelmä) - Opm:n osuus = lisäopetus, pidennetty oppivelvollisuus, muut kuin oppivelvolliset, sisäoppilaitoslisä, keskuskirjasto- ja maakuntakirjastolisä Nollataan järjestelmämuutos, mutta ei suoritteiden ja valtionosuusperusteiden aiheuttamaa muutosta 2.10.2009 13
Kotikuntakorvaus Valtionosuus kunnalle 6-15 v. väestön tilastoidun lukumäärän perusteella (kotikunta varainhoitovuotta edeltävän vuodenvaihteen mukaan. V. 2010 tilastoajankohta 31.8.2009). Tilastokeskus selvittää Edellyttää kotikuntakorvausjärjestelmää Jos muu kuin kotikunta järjestää 6-15 v. perusopetusta, kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen kunnalle tai muulle opetusluvan saaneelle järjestäjälle Kuntayhtymä, yhteisö, säätiö, yliopisto ja valtio VM määrää kotikuntakorvauksen perusosan etukäteen Kotikuntakorvaukset hoidetaan keskitetysti valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (ei laskuttamista käytännössä) Kunnat voivat sopia korvauksesta toisinkin, keskitetty maksatus ei kuitenkaan muutu 2.10.2009 14
Peruspalvelujen valtionosuus - rakenneosat Yleisen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen (6-15 v.) sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteet Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus 2.10.2009 15
Yleisen osa määräytymisperusteet Yleisen osan perushinta ( /asukas) Perushinnan korotukset Saaristoisuus Syrjäisyys Taajamarakenne (yli 40 000 taajamassa) Kaksikielisyys Asukasmäärän huomattava lisääntyminen tai vähentyminen 2.10.2009 16
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaalihuollon perushinnat ikäryhmittäin Päivähoitokerroin 0-6 v. ikäryhmässä Työttömyys Työttömyysprosentin mukaan Työttömien määrän mukaan Lastensuojelu Vammaisuus Terveydenhuollon perushinnat ikäryhmittäin Sairastavuus Syrjäisyys 2.10.2009 17
Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen perushinta (6-15-vuotiaat) Kerrotaan luvulla 0,77 Lisätään perushintaan tehtävät korotukset kertoimilla 6-v. määrä 0,91 Asukastiheys, jos alle 40 asukasta/km 2, lisäkerroin, jos vielä alle 4 asukasta/km 2 Kaksikielisyyskerroin 0,04 Saaristoisuus 0,25 ilman tieyhteyttä, muuten 0,06 13-15 v. osuus 0,30 Ruotsinkielisyys 0,12 Vieraskielisyys 0,2 Erityisopetuskorotusta ja koulunkokotekijää ei enää ole 2.10.2009 18
Valtionosuuden myöntäminen periaate säilyy Valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri asukasta kohti kaikissa kunnissa Rahoitusosuus määräytyy valtionosuusprosentin (34,04 %) avulla laskennallisista kustannuksista jakamalla kuntien osuus (65,96 %) koko maan asukasluvulla Yhden putken rahoitusosuus v. 2010, arvio 2581 euroa/asukas (Indeksitarkistuksena 2,7 %) Lisätään muut osat: yleinen osa korotuksineen, harvan asutuksen lisäosat ja verotulojen tasaus Otetaan huomioon muut ulkopuoliset lisäykset ja vähennykset 2.10.2009 19
Harvan asutuksen ja saaristoisuuden lisätty valtionosuus Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamien ongelmien ratkaisu toteutettu pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella (vähentää riippuvuutta harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta) 8 saaristokuntaa: Enonkoski, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi- Turunmaa, Maalahti, Puumala ja Sulkava. 20 poikkeuksellisen harvaan asututtua kuntaa (alle 2 as/km 2 ): Savukoski, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Pelkosenniemi, Kittilä, Salla, Sodankylä, Muonio, Ranua, Puolanka, Posio, Kolari, Pudasjärvi, Rautavaara, Suomussalmi, Utajärvi, Lestijärvi, Ristijärvi ja Taivalkoski. 4 saamelaisten kotiseutualueen kuntaa: Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylä Tämä valtionosuus n. 30 milj. euroa vähentää kaikkien kuntien valtionosuuksia n. 6 euroa/asukas 2.10.2009 20
Lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet Kytketty yleisen osan perushintaan (30,46 /asukas) Saaristo Hailuoto 5 x perusosa Muut 4 x perusosa Harva asutus Alle 0,5 as./km 2 12 x perusosa 0,50 1,49 as./km 2 10 x perusosa 1,50 1,99 as./km 2 7 x perusosa Saamelaislisä (edellä lasketun päälle) Utsjoki, kerroin 2,30 Enontekiö, kerroin 1,20 Inari, kerroin 0,30 Sodankylä, kerroin 0,20 2.10.2009 21
Ikäluokan ulkopuolinen rahoitus Ikäluokkaan soveltumaton lisärahoitus hoidetaan oppilaskohtaisesti opetusministeriön päätöksin yksikköhintarahoituksena. Ei sisälly yhden putken valtionosuuteen, sisältyy maksatukseen Näistä ovat tärkeimpiä: Pidennetty oppivelvollisuus, kertoimet 2,41 ja 3,86 Lisäopetus, kerroin 1,21 Muiden kuin oppivelvollisten opetus, kerroin 1,35/aikuiset alennus 49 % Maahanmuuttajien valmistava opetus, kerroin 2,39 Sisäoppilaitoslisä, 26 % ammatillisen koulutuksen keskihinnasta Lukumäärät selvitetään Tilastokeskuksen kyselyssä Määräytymisperusteena kotikuntakorvauksen perusosa paitsi pidennetyssä oppivelvollisuudessa perusopetuksen perushinta 2.10.2009 22
Perusopetuksen perushinta ja kotikuntakorvauksen perusosa Esi- ja perusopetuksen perushinta, arvio 6 629,67 /oppilas v. 2010 V. 2009 laskennalliset kustannukset jaettuna kaikkien kuntien painotetulla 6 v. määrällä ja korotuskertoimilla painotetulla opiskelijamäärällä tarkistettuna v. 2010 tasoon (2,7 %) Perushinta on siten kaikille sama Kotikuntakorvauksen perusosa Saadaan jakamalla kunnan laskennalliset kustannukset painotetulla oppilasmäärällä, jossa painoina 6 v. 0,91 7-12 v. 1,00 13-15 v. 1,35 Kotikuntakorvauksen perusosa on siten sama kuin kuntakohtainen 7-12-vuotiaan kotikuntakorvaus 2.10.2009 23
Kotikuntakorvauksen määräytyminen ES IME RKKI: Laskennalliset kustannukset 1 230 000 Asukas- Painotettu m äärä Paino m äärä 6-v. 20 0,91 18,2 7-12-v. 130 1,00 130 13-15-v. 60 1,35 81 Yhteensä 210 229,2 perusosa (1 230 000 / 229,2): 5 366 Kotikuntakorvaus: - 6-v. (5 366 * 0,91): 4 884-7-12-v.: 5 366-13-15-v. (5 366 * 1,35): 7 245 2.10.2009 24
Valtionosuuksien ja muun rahoituksen maksaminen Valtionosuudet, kotikuntakorvaukset ja opetusministeriön päättämä rahoitus ja muu rahoitus valtionosuuksiin tehtävät lisäykset ja vähennykset huomioon ottaen maksetaan kunnille keskitetysti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain Koskee siis myös ylläpitäjärahoitusta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia päätöksiä Ministeriöt toimittavat päätökset ja muut tiedot palvelukeskukselle, joka yhdistää ne ja suorittaa maksun tai perii erotuksen, jos päätösten mukaan maksettava määrä ei riitä Jos rahoitusta tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella, muutokset otetaan huomioon varanhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä 2.10.2009 25
Vuoden 2010 valtionosuuden arvioiminen Kaava (voidaan käyttää karkeana arviona): Valtionosuudet 2010 (ml. siirtymätasaus sekä vammaisopetuksen ym. lisät) + maksettavat kotikuntakorvaukset - saatavat kotikuntakorvaukset = Valtionosuudet 2009 + indeksikorotus (2,6 %) +/- muutokset kunnan oppilas- ja asukasmäärissä sekä vos-perusteissa + kuntakohtainen verovähennyskompensaatio 2010 *) (keskim. 71 /as) + mahd. erityisen harvaan asutun, saaristokunnan ja saamelaisuuden lisäosa. *) : vastaava vähennys verotuloissa Verotulotasausta ei huomioida kaavassa 2.10.2009 26
Valtionosuuksien käsittely kunnan kirjanpidossa Lopullista kantaa kuntajaostossa ei ole otettu Käsittelyn lähtökohta: esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset eivät ole valtionosuutta, joten ne kuuluvat toimintamenoihin ja tuloihin Tuloslaskelmassa valtionosuudet, yhteen putkeen kuuluvat ja muut, ilmoitetaan yhtenä eränä kuten tähänkin saakka Tuloslaskelman liitetiedoissa (liite 10) valtionosuuksien erittely olisi mahdollisesti seuraava (jako vahvistetaan myöhemmin) 2010 2009 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasausta) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus x x Järjestelmämuutoksen tasaus x x Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet x x Harkinnanvarainen valtionosuus x x Valtionosuudet yhteensä x x 2.10.2009 27