8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista kritiikkiä 127 Alku: Roomalaiskirjeen luennot Lutherin irtiotto teologisesta taustastaan alkoi luennoissa Roomalaiskirjeestä Augustinuksen myöhäisteosten (esim. Henki ja kirjain) antipelagiolainen armo-oppi kritiikki myöhäiskeskiajan armo-oppia (erit. Biel) kohtaan yksin armosta (sola gratia) Lutherin ajatukset levisivät oppineiden pariin Wittenbergissä myös vastareaktio luentojen teksti löydettiin uudelleen vasta 1900-luvun alussa 128
Jatko: disputaatiot Luther laajensi kritiikkiään mm. disputaatioissa (väittelyissä) 1516-17 kulminaatiopisteenä disputaatio Skolastista teologiaa vastaan 1517 Karlstadtilla vastaava teesikokoelma, keskittyi tomisteihin jatkoi vielä Heidelbergin disputaatiossa 1518 augustinolaiseremiittien kokoontuminen 129 Lähtökohta: Aristoteles Aristoteleen filosofia on turmellut teologian ihmisen luonnollinen pyrkimys hyvään? hyvää tekemällä tullaan hyviksi? logiikka pätee uskonasioissa? pohjana Ockhamin tulkinta Aristoteleen filosofiasta 130
Sisältö: ihmisen kyvyt ja teologia ihmisen luonnollisten kykyjen kritiikki (Roomalaiskirjen luennot ja Disputaatio skolastista teologiaa vastaan) tahdon vapaus heikkotahtoisuus valmistautuminen armon vastaanottamiseen kunnian teologia ja ristin teologia (Heidelbergin disputaatio) Jumalan rakkaus ja ihmisen rakkaus Aristoteles ja teologia 131 Tahto on sidottu perisynti on turmellut ihmissielun perusteellisesti järki ei jumalallisissa asioissa osoita todellista hyvää tahto on kääntynyt tahtomaan vain omaa hyvää vapaa vain syntiin pikemminkin sidottu 132
Tahdon heikkous? neljänlaisia ihmisiä hyveelliset (tekevät hyvää täydestä sydämestään) itsensä hillitsevät (tekevät hyvää, mutta vastentahtoisesti) heikkotahtoiset (tekevät pahaa, mutta tuntevat syyllisyyttä) turmeltuneet (tekevät pahaa ilman syyllisyyttä) Luther luonnostaan ihminen on turmeltunut, mutta armon avulla voi tulla itsensä hillitseväksi heikkotahtoisuutta tai hyveellisyyttä ei teologisessa mielessä ole 133 Armoon ei voi valmistautua ihminen ei voi luonnostaan rakastaa Jumalaa yli kaiken ei ole sellaista kuin tehdä voitavansa, jonka perusteella Jumala antaisi armonsa ennen armon saamista ihminen vain kapinoi Jumalaa vastaan 134
Heidelberg: kaksi rakkautta Jumalan rakkaus ja ihmisen rakkaus taustalla Augustinus: amor sui (itserakkaus) ja amor Dei (rakkaus Jumalaan/Jumalan rakkaus) väärä ja oikea rakkauden suunta luonnollisten kykyjen kritiikki armo ei täydellistä luontoa vaan kumoaa sen (Akvinolaista ym. vastaan) 135 Ihmisen rakkaus syntyy kohteestaan (hyvä) käyttää kohdettaan ihmisen itsensä hyväksi rakkaus hyvään, joka pyrkii tulemaan sen kaltaiseksi 136
Ihmisen rakkaus vääristää teologian pelastus omien ansioiden perusteella ihmisen rakkaus vanhurskauttamisen osana vanhurskaaksi tuleminen tekojen (rakkaus) kautta Jumalan tunteminen oman viisauden kautta 137 Kunnian teologia perustuu ihmisen rakkaudelle luotujen kautta noustaan rakkaudessa korkeimpaan hyvään synnyttää ylpeyttä Jumalan edessä 138
Jumalan rakkaus kohdistuu pahaan ja ei-olevaan, rakkaus syntisiin luo kohteensa tyhjästä (luomisteologia) ristin rakkautta: syntyy Kristuksen rististä kohdistuu siihen mikä ei ole itselle hyvää vastaa pahaan hyvällä, antaa tarvitsevalle 139 Ristin teologia Jumalan tunteminen ilmoituksen kautta korkein hyvä kätkeytyy vastakohtiinsa voima heikkoudessa (Kristuksen ristinkuolema) nöyryys ei-miksikään tekemisen kautta ( ei omin voimin ) yksin uskosta (sola fide) ei vielä iskulauseena, mutta asiana 140
95 teesiä aneita vastaan teesien naulaaminen 1517? Teesi 1: Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta. 141 Parannus Teesi 2: Tätä sanaa ei voida ymmärtää sakramentillisesta parannuksesta, so. siitä rippi- ja sovitustoimesta, jonka papit virkansa mukaisesti suorittavat. Teesi 3: Kuitenkaan se ei myöskään tarkoita yksinomaan sisäistä katumusta, sillä ei voida ajatella mitään sisäistä katumusta, joka ei samalla vaikuttaisi kaikkea näkyvää lihan kuolettamista. aiheena rippi ja parannuksen tekeminen paluu kasteen armoon ei ainoastaan ulkonaista, ei ainoastaan sisäistä 142
Aneet ja ansiot anesaarnaajat: pyhien ansiot kirkon aarteena kirkko voi jakaa ansioita aneita vastaan Luther: Teesi 62 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi. 143 Rooma ja Luther 1520 pannauhkausbulla 1520 reformatoriset pääkirjat Kristityn vapaudesta Saksan kansan kristilliselle aatelille kristillisen säädyn parantamisesta Kirkon Baabelin vankeudesta yksin Raamattu (sola Scriptura) -periaate, kun hylätään kirkolliskokousten ja paavin auktoriteetti 1521 Luther kirkonkiroukseen, Wormsin valtiopäivät (lainsuojattomuus valtakunnassa), pako Wartburgin linnaan 144