SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Juvan kunta/ Perusturva SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: 0164551-3 Kunnan nimi: Juva Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Toimintayksikön nimi Juvakoti, tehostettu palveluasuminen Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Sairaalatie 6, 51900 Juva Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Tehostettu palveluasuminen; vanhusten hoito, 38 tehostetun asumisen paikkaa. Toimintayksikön katuosoite Sairaalatie 6 Postinumero 51900 Toimintayksikön vastaava esimies Asumispalvelujen esimies Satu Laine Postitoimipaikka Juva Puhelin 0400 293 795 Sähköposti satu.laine@juva.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat kirjaamo@valvira.fi PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Faksi 0295 209 700 Puhelin 0295 209 111 Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi Faksi 0295 209 704 www.valvira.fi

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Tehostetun palveluasumisen toimintaperiaatteena on antaa laadukasta ja turvallista hoitoa tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet täyttäville asiakkaille yhteistyössä tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnan kanssa. Tehostettu palveluasuminen tukee asiakkaan omaa toimintakykyä kuntouttavalla työotteella mahdollisimman pitkään. Saattohoito mahdollistetaan yksikössä. Yksikköön tehdään vuotuinen toimintasuunnitelma ja sitovat tavoitteet, jotka perusturvalautakunta vahvistaa. Arvot ja toimintaperiaatteet Elämä, ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, tasavertainen ja oikeudenmukainen ihmisen kohtaaminen. Vanhuksella on oikeus arvokkaaseen elämään, omiin päätöksiin; arjesta ja elämästä, elämäntavasta, päivärytmistä. Hän voi vaikuttaa ja valita asuinpaikan ja asumismuodon sekä hoitopaikan ja hoidon. Hän voi osallistua yhteiskunnalliseen elämään, terveyttä edistävään toimintaan sekä hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon. Hänellä on oikeus hyvään hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen sekä ammattitaitoiseen ja riittävään henkilökuntaan sekä kiireettömään kohtaamiseen. Hän saa olla jalkeilla ja osallistua arjen toimintoihin, saa osallistua viikoittaiseen ulkoiluun. Hän saa rakastaa ja elää yhdessä; hänellä on oikeus samaan hoivapaikkaan läheisen kanssa, oikeus turvallisen kodin ja turvaverkon luomiseen ja varmuus hoidon ja hoivan saatavuuteen. Hänen annetaan tulla ymmärretyksi ja kuulluksi. hänellä on oikeus saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan. Toimintaa ohjaavat periaatteet; vanhuksen yksilöllisyyden kunnioittaminen; palveluja suunniteltaessa huomioidaan vanhus kaikkine inhimillisine ominaisuuksineen. Vanhuksen omatoimisuuden tukeminen; tuetaan terveitä voimavaroja ja käytetään kuntouttavaa työotetta. Vanhusten tasavertainen kohtelu; jokainen vanhus on samalla lähtöviivalla palvelujen suhteen. Laadukkaan koti- ja asumispalvelujen tuottaminen, moniammatillisen näkemyksen tuominen vanhuksen parhaaksi. Yhteistyön ylläpitäminen muiden vanhustyötä tekevien tahojen kanssa; terveyspalvelut, järjestöt, yksityisyrittäjät ja kolmas sektori sekä taloudellisuus. RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskien kartoitus Riskien kartoitus tehdään vuosittain ja aina kun havaitaan oleellinen muutos tai puutos. Lomakkeessa eritellään fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, henkinen kuormittuminen, ergonomia, kemialliset vaaratekijät ja biologiset vaaratekijät. Riskien hallintaan osallistuvat kaikki työntekijät. Riskien tunnistaminen Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Tiimeissä kartoitetaan riskit erillisillä STM:n työsuojeluosaston riskienarviointilomakkeilla. Riskianalysoinnin jälkeen yhteenveto riskeistä käydään säännöllisesti läpi työyhteisökokouksessa, jossa sovitaan myös toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille riskitilanteet ja vaaratilanteet. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Työntekijät on ohjeistettu toimimaan uhka - ja vaaratilanteissa ja sen jälkeen. Uhka- ja vaaratilanneilmoitus toimitetaan ensin esimiehelle ja esimies toimittaa sen työsuojelupäällikölle, joka esittelee asian tarvittaessa työsuojelutoimikunnalle. Esimiehen ja työyhteisön harkinnan mukaan työntekijälle sattuneista vaara- ja uhkatilanteista tehdään koko työyhteisölle erillinen toimintaohje, joka käsitellään työyhteisöpalaverissa. Työntekijälle sattuneiden läheltä piti- tapausten käsittelyssä käytetään tarvittaessa työterveyshuollon 2

sekä työsuojeluvaltuutetun palveluja apuna. Erityistä huomiota kiinnitetään riskien ennaltaehkäisyyn konkreettisin toimenpitein, kuten ohjauksella ja neuvonnalla, riittävillä suojavarusteilla sekä valvonnalla. Henkilöstön koulutuksesta huolehditaan vuosittain. Työsuojelun toimintaohjelma on kaikkien saatavilla sekä sähköisesti että paperiversiona. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Asiakkaille tapahtuneet haittatapahtumat käsitellään HaiPro-ohjelmalla sekä kirjataan haittatapahtumat Effica-potilastietojärjestelmään. HaiPro-ohjelman avulla tehdään jatkosuunnitelma tapahtuman käsittelemiseksi. Haittatapahtumat käsitellään lisäksi säännöllisesti sekä henkilöstön, että ylemmän johdon kanssa. Haittatapahtuma käsitellään lisäksi aina asiakkaan/omaisen kanssa. Muuhun asiakaspalautteeseen vastaa asumispalvelujen esimies. Juvan kunnalla on myös lomake, jolla asiakas voi tehdä yksikön toiminnasta muistutuksen, johon vastaa kirjallisesti vs. perusturvajohtaja Pirjo Kirvesmies. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan ohjeistus muistutuksen tai kantelun tekemiseen. Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Henkilökunnalle muutoksista ilmoitetaan tiimipalavereissa ja sähköpostin välityksellä. Yhteistyötahoille ilmoitetaan sähköisesti ja yhteistyöpalavereissa. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Asumispalvelujen esimies, sairaanhoitajat sekä lähi - ja perushoitajat ja hoitoapulainen. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Asumispalvelujen esimies Satu Laine, Sairaalatie 6, 51900 Juva Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa toimintasuunnitelman tekemisen yhteydessä sekä tarvittaessa toiminnan muuttuessa. Vastuuhenkilönä päivittämisessä on asumispalvelujen esimies. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Juvakodilla jokaisessa tiimissä: Päivänsäteen, Iltaruskon sekä Kuunsillan tiimien ilmoitustaululla. Omavalvontasuunnitelma on myös Juvan kunnan nettisivuilla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? SAS-työryhmä (suunnittele/arvoi/sijoita) tekee päätöksen tehostettuun palveluasumiseen pääsystä. Arviointimittarina käytetään Ravatar-mittaria. Ravatar-mittarin suositus on oltava tehostetussa palveluasumisessa yli 2,5. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelutarpeen arviointiin varataan omaisten kanssa yhteistä aikaa. Palvelutaloon muuton yhteydessä tehdään asiakkaalle voimavarakartoitus sekä elämänkertakartoitus yhdessä omaisen kanssa. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Tehostetussa palveluasumisessa jokaisella asiakkaalla on omahoitaja. Omahoitaja kerää tietoja omaisilta, esim. elämänkertomuksen tietoja ja laatii hoito- ja palvelusuunnitelman. Suunnitelman tarkastaa tiimin sairaanhoitaja yhdessä omahoitajan kanssa. Kuntoutussuunnitelman tekee fysioterapeutti. 3

Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan 6 kk:n välein ja aina tilanteen muuttuessa. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Henkilökunta käyttää Effica-potilastietojärjestelmää ja käy asiakkaan tiedoista lukemassa suunnitelman. Yksikössä on vuoron vaihtuessa suullinen raportointi sekä pidetään tiimipalavereita ja koko työyhteisökokouksia. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan hoidon suunnittelussa ja hoidossa. Hoitotahto ilmaisee itsemääräämisoikeutta ja itse voi vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan. Asumispaikkaa valittaessa otetaan huomioon asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja pyritään turvaamaan alueellisesti asiakkaan sosiaalisten suhteiden ja elinympäristön säilyminen. Mikäli asiakkaalla on akuutti tehostetun palveluasumisen paikan tarve, niin asiakas sijoitetaan vapaana olevalle paikalle. Asiakkaan siirto hoiva- tai hoitoyksikköön tapahtuu terveydellisistä tai lääketieteellisistä syistä tai jos toimintayksikön fyysiset tilat estävät asiakkaan kannalta hoidon toteuttamisen. Asiakas saa lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon elämänsä loppuun asti. Saattohoidon toteuttamisen mahdollisuus arvioidaan yksikkökohtaisesti. Hoidon tulee olla asiakkaan omat voimavarat huomioonottavaa ja asiakkaan hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevaa. Asiakkaan tiedot ovat salassa pidettäviä, henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus. Asiakkaalla on oikeus osallistua oman hoidon ja palvelun suunnitteluun. Asiakasta tulee kuulla palvelujen järjestämistä suunniteltaessa. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusta. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Mikäli pakkotoimenpiteitä tarvitaan, lääkäri voi tehdä virka-apupyynnön tai työntekijät voivat tarvittaessa hälyttää apua hälytyskeskuksesta. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asiakas voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Tilanteeseen puututaan välittömästi, kun tieto tapahtuneesta saadaan. Tilanteesta tehdään kirjallinen muistio, osapuolet haastatellaan suullisesti ja asiat kirjataan ylös. Kirjataan myös tarvittavat työnjohdolliset toimenpiteet riippuen tilanteesta. Potilasturvallisuussuunnitelmassa on myös kuvattu käytäntöä, jossa asiakkaaseen kohdistuu esim. hoitovirhe. Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 :n mukaisesti sosiaalihuollon henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Juvan sisäisessä intrassa on ohjeet ja lomakkeet, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuutta. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Hyvopa-hanke on laatinut palveluasunnon asiakkaille laadun ja vaikuttavuuden asiakastyytyväisyyskyselylomakkeen. Kysely suoritetaan vuosittain. Vastaukset kerätään excel-pohjaiselle lomakkeelle. Tuloksista saadaan kehittämiskohteita sekä saadaan arviointia tämänhetkisestä toiminnasta. Asiakaspalautetta tulee myös puhelimitse suoraan asumispalvelujen esimiehelle tai hoitajille. Palautteita otetaan yhteisesti käsittelyyn työyhteisön palavereissa. Henkilökohtaisissa palautteissa kohdennetaan palaute asianosaiselle henkilökohtaisesti. 4

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Asiakaspalautteessa olevat kehittämisaiheet otetaan käsittelyyn ja yhteiseen mietintään työyhteisön yhteisissä palavereissa. Palautteen ongelmallisimmat alueet pyritään hoitamaan mahdollisuuksien mukaan nopeasti. Asiakkaan oikeusturva a)muistutuksen vastaanottaja Vs. perusturvajohtaja Pirjo Kirvesmies PL 28 51901 Juva tai Asumispalvelujen esimies Satu Laine Johtava lääkäri Eeva Björkstedt b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaalipalvelujen vs. sosiaaliasiamies Helena Noponen, helena.noponen@mikkeli.fi puh. 044 7944307 ma-pe klo:9-12.00 Käyntiosoite: Maaherrankatu 9-11 (katutaso), 50100 Mikkeli Postiosoite: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Sosiaali- ja potilasasiamies, PL 33, 50101 Mikkeli c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Juvan kunta ostaa talous- ja velkaneuvontapalvelut Mikkelin kaupungilta. Lisää tietoa löytyy www.mikkelinseutusote.fi. d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Sosiaalihuoltolain mukaiset muistutukset ym. ohjataan vs. perusturvajohtajalle, joka vastaa kirjallisesti muistutuksiin. Terveydenhuoltolain mukaiset muistutukset ohjataan johtavalle lääkärille. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle n. kaksi viikkoa - kuukausi PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen? Asiakkaan toimintakykyä tuetaan kokonaisvaltaisesti kuntouttavalla työotteella, jolloin huomioidaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Toimintakykyä seurataan jatkuvasti ja muutoksiin reagoidaan nopeasti. Kirjaaminen ja yhteydenotot tehdään tarvittaessa fysioterapiaan ja lääkäriin. Kuntouttavan työtoiminnan koulutuksia järjestetään hoitajille. Ulkoiluttamista, kävelyä, sisätiloissa jumppaamista harjoitellaan päivittäin ja kunnon mukaan. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? 5

Ateriapalvelulla pyritään toteuttamaan ravitsemussuositusten mukaisia ruokailusuosituksia. Ravitsemuksen tilaa seurataan; painonmittaus, aliravitsemuksen tunnistamiseen käytettävät havainnot; laboratoriokokeet, verenpaine, ihon kunto, yleiskunto, BMI-mittaus, MNA-testi. Kirjaaminen tapahtuu Effica-potilastietojärjestelmään. Ravitsemuspalvelut on ulkoistettu ja ne tuottaa Järvi-Saimaan palvelut, yhteyshenkilönä Annikki Tarvainen. Hygieniakäytännöt Erikoissairaanhoito on vastuussa hygieniaan liittyvistä tiedotteista. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin infektiolääkärinä toimii Sakari Vuorinen. Hygieniatyöryhmä toimii kuntakohtaisesti. Juvan infektiolääkärinä toimii johtava lääkäri Eeva Björkstedt. Potilastietojärjestelmässä on hygieniakansio, johon on päivitetty ajankohtaista hygieniaan liittyvää tietoa. Käsihygieniapäiviä järjestetään. Erityisesti huomioidaan käsihygienia ja suojavaatetus. Terveyden- ja sairaanhoito a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Asiakkaiden hammashoito, kiireetön sairaanhoito ja kiireellinen sairaanhoito järjestetään Juvan terveyskeskuksen kautta. Viikonloppuisin Mikkelin keskussairaalasta löytyy vastaavat toiminnot. Äkillinen kuolemantapaus-ohjeet ovat esillä ja luettavissa yksiköiden ilmoitustaululla. Äkillisistä kotikuolemista tehdään aina ilmoitus poliisille. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Terveyttä edistetään aktiivisella seurannalla; kuntoutusta, lepoa, ruokaa ja virikkeitä. Kirjaaminen on tärkeää. Vivago-hyvinvointiranneke myös mittaa asiakkaan toiminnanvireyttä ja liikkeitä. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Sairaanhoitajat vastaavat terveyden- ja sairaanhoidosta. He huolehtivat asiakkaiden terveydenhuoltoon liittyvien asioiden viemisen lääkärille ja jatkotoimenpiteistä sopimisen. Lääkäri käy Juvakodilla kahden viikon välein. Lääkäri määrää tutkimukset, seulontatutkimukset ja kontrollit ym. Tarvittavat laboratoriokokeet otetaan Juvakodilla. Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma on laadittu ja sen tarkistaminen tapahtuu vuosittain. Lääkekaapin tarkastus tapahtuu farmaseutin kautta vuosittain. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Sairaanhoitajat. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? 6

Yhteydenpito toteutetaan sähköisesti sekä yhteistyökokouksin. Alihankintana tuotetut palvelut Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Perusturvalautakunta hyväksyy yksityiset palveluntuottajat sosiaalipalvelujen tuottajiksi. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Palo,- pelastus- sekä turvallisuussuunnitelma on laadittu ja se hyväksytetään vuosittain Juvan palomestarin kautta. Koulutusta järjestetään vuosittain: palopelastusteoriaa ja alkusammutuskoulutusta. Johtava lääkäri vastaa osaltaan potilasturvallisuudesta. Juvalla on hyväksytty potilasturvallisuussuunnitelma. Henkilöstöä koulutetaan vuosittain sekä työturvallisuus- että potilasturvallisuusasioissa. Juvakodilla on asiakkailla Vivago- turvarannekkeet ja käytössä on kulunvalvontajärjestelmä. Henkilöstö a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Esimies 1 Sairaanhoitaja 3 Lähi/perushoitaja 21 Hoitoapulainen 1 Fysioterapeutti 1 Toimistotyöntekijä 0,3 Lääkäri kahden/viikon välein Tehostetun palveluasumisen toimintaan kuuluu se, että hoitaja on paikalla 24 tuntia/vrk. Hoitajat työskentelevät tiimeissä ja aamuisin vuorossaan on 6-7 hoitajaa, illassa 6-7 hoitajaa ja yövuorossa 2 hoitajaa. b) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Saattohoidon aikana pyritään lisäämään hoitajien vahvuutta, etenkin yövuoron aikana. Hoitajat pyrkivät tekemään työtä parityönä. Nostot, käännöt sekä avustukset tehdään ergonomisin ottein. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Vakituiset työpaikat täytetään julkisen haun periaatteella, määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti. Tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviralta Terhikki-tietojärjestelmästä, sekä aiemmalle työnantajalle soitetaan tarvittaessa ja varmistetaan, että työntekijä on työskennellyt mainitsemassaan paikassa ja tehtävässä. Henkilöstöstrategia ja hallintosääntö ohjaavat rekrytointia. Hakijoista tehdään ansiovertailu sekä valinnasta muistio ja viranhaltijapäätös. 1.3.2016 tuli voimaan laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Lain mukaan laillistetun sosiaalihuollon 7

ammattihenkilön tulee rekisteröityä Suosikki-järjestelmään viimeistään 31.12.2017 mennessä. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Asumispalvelujen esimies pitää alkuinfon perehdytyslomakkeen mukaisesti ja käytännön harjoitus kuuluu kaikille työntekijöille. Jokainen on velvollinen ohjaamaan uutta työntekijää ja opiskelijaa. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Täydennyskoulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Tavoitteena on jokaisen työntekijän osallistuminen koulutuksiin 2-3pv/v. Lääkehoidon osaamisen koulutus päivitetään viiden vuoden välein. Koulutukset ovat joko Juvakodilla tai ovat ulkopuolisia koulutustapahtumia muualla. Toimitilat Tilojen käytön periaatteet? Jokaisella asiakkaalla on huone ja wc-kylpyhuone. Huoneet ovat erikokoisia; 31,70-49,80 neliötä. Yhteisiä tiloja ovat; keittiö, ruokasali, oleskelu, kuntosali, sauna ja päiväkeskuksen tilat. Asiakkaat sisustavat huoneensa itse. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Siivous ostetaan Järvi-Saimaan palvelulta. Pyykkihuolto ostetaan Mikkelin pesulalta. Teknologiset ratkaisut Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Henkilökunta koulutetaan käyttämään teknisiä apuvälineitä. Hälytyksiin vastataan mahdollisimman pian. Käytössä on myös kuvayhteys, jonka avulla voidaan varmistaa asiakkaiden turvallisuus. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Fysioterapian yksikkö hoitaa apuvälineiden hankinnan ja huollon asiakaskohtaisesti. Apuvälineyksikkö lainaa tarvittavat välineet. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Fysioterapeutti Heli Laakso. Sairaalatie 6, 51900 Juva puh.0405099839 a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Asiakastiedot kirjataan potilastietojärjestelmä Efficaan. Asiakastietojenkatselusta ja salassapidosta on erilliset ohjeet ja nämä kerrataan säännöllisesti henkilökunnan kanssa. b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Verkkokoulutus; Kanta.fi sekä työntekijälle informoidaan tietosuoja-asiat kirjallisesti ja suullisesti. Työntekijöille myönnetään käyttäjäoikeuksia tarveharkinnan perusteella. Juvan kunta on linjannut tietoturvapolitiikan ja Juvan kunnassa on omat tietosuojaohjeet, joihin jokainen työntekijä perehdytetään palvelusuhteen alussa. 8

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? - d)tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Mirja Lantiainen, p. 040 7775184 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Valtakunnallisia ohjeistuksia seurataan ja lainsäädännön muutokset huomioidaan palvelutuotannossa. Asiakaspalautetta hyödynnetään palveluja suunniteltaessa. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä jatketaan (esim. kulttuuri- ja liikuntasetelit, kuntoutukset, omaehtoisen liikunnan tukeminen, koulutukset, työhyvinvointipäivät ym.) Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat henkilöstön tukena ja käytettävissä. OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Paikka ja päiväys Juva 13.6.2016 Allekirjoitus Vs. perusturvajohtaja Pirjo Kirvesmies 9