Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Samankaltaiset tiedostot
Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1)

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Tilakohtaisia esimerkkejä

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristösitoumus 2015

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ajankohtainen maatalouspolitiikka MTK, Maatalouslinja

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Ympäristökorvausjärjestelmä

Ajankohtainen maatalouspolitiikka Juha Lappalainen/Johanna Andersson

Ympäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus

Tukihakukoulutukset 2018

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Maaseudun kehittämisohjelma

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK

Ympäristökorvaus ja Luonnonmukainen tuotanto. Ohjelmakausi

Maatalousbudjetti tulevalla ohjelmakaudella. MTK Maatalouslinja kevät 2018

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. Juha Lappalainen

Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu ja happamat sulfaattimaat

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET INVESTOINTIKORVAUKSET EI-TUOTANNOLLISET. Ohjelmakausi Tiedot ovat tilanteen mukaisia.

Korvauskelpoisuus,LHK, Ympäristökorvaus Merja Lehtinen

Tukiuudistus

Ympäristökorvaus ja Luonnonhaittakorvaus. Ohjelmakausi

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015

Vesienhoito ja maatalous

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Ympäristökorvauksen rakenne ja vähimmäisvaatimukset Ravinteiden tasapainoinen käyttö Neuvo2020

Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet

MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA HANKKEET UUDELLA OHJELMAKAUDELLA

Luomukinkeritilaisuudet 2016

YMPÄRISTÖKORVAUS. Ympäristösitoumus Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Vuosikatsaus Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Ympäristökorvaus. Viljelijätukihakukoulutus, kevät 2017 Markku Kuoppa-aho/ Paavo K. muokannut dioja

Tervetuloa. ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivään ! Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Ympäristökorvaus. Ohjelmakausi

Viljelijätukikoulutus 2015 Maatalouden koulutuspäivä Varkaus Ympäristökorvaus Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo,

Tukihaku Juha Lappalainen

Maaseuturahaston tilastoja 2017

Transkriptio:

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1

Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa monella eri keinolla tai niiden yhdistelminä, tavoitteena tehdä toimenpiteitä siellä, missä niillä on eniten vaikutusta Maantieteellinen rajaaminen - Tilan tai lohkon on sijaittava tietyllä maantieteellisellä alueella, jotta tuensaaja voi valita toimenpiteen tai jotta tuensaaja on tietyn vaatimuksen ja korvaustason piirissä - Mittakaavan valinta: esim. koko maa, maakunta, valuma-alue, happaman sulfaattimaan esiintymisalue, paikallinen taso kuten kunta tai maatila, toiminnallinen taso kuten viljeltävä lohko - Mittakaavan ja rajausperusteen valinta on ympäristötavoitteen ja kustannustehokkaan toimeenpanon välistä optimointia Sivu 2

Kohdentamisen keinot 2/4 Rajaaminen ympäristön ominaisuuksien perusteella - Toimenpidettä voi toteuttaa vain tietyt ominaisuudet omaavilla lohkoilla riippumatta siitä, millä maantieteellisellä alueella lohko sijaitsee (esim. turvemaalohkoilla, kosteikolla, lajistoltaan monimuotoisilla kohteilla, vesistön varrella, pohjavesialueella) - Lohkolla vaadittavat/sallittavat toimenpiteet määräytyvät lohkon ominaisuuksien mukaan - Kustannustehokkaan rajausperusteen valintaan vaikuttaa tarkasteltava ilmiö sekä hallinnon aineistoista lohkon ominaisuuksista saatava ennakkotieto ja lohkosta kerättävissä olevat ominaisuustiedot (mm. uomarekisteri, pohjavesialueet, perinnemaisemainventointi, maanäyteanalyysit) Sivu 3

Kohdentamisen keinot 3/4 Rajaaminen toimijan perusteella - Tilatyyppi, tuotantosuunta, tilakoko, tuotantotapa - Rajausperusteen valintaan vaikuttaa, miten tavoiteltava ympäristövaikutus on sidoksissa toimijan ominaisuuksiin Suuntaaminen toimenpiteen sisällön ja vaatimustason kautta - Toimenpiteen kohdentaminen tunnistettuun ympäristötarpeeseen (vesi / ilma / ilmasto / biodiversiteetti / geenivarat / maisema) - Ehtojen määrittäminen erilaisiksi eri alueilla / kohteilla - Erilaiset toimijat ja eri alueiden toimijat kiinnostuvat toimenpiteestä eri tavalla sen mukaan, millaiset toimenpiteen tavoitteet, ehdot ja korvaustasot ovat ja mikä on suhde muihin toimijaan kohdistuviin vaatimuksiin ja tukiin Sivu 4

Kohdentamisen keinot 4/4 Rahoituksen rajaaminen - Toimenpiteen kustannukset korvataan osassa tapauksia täysimääräisesti, toisissa tapauksissa alikompensoidaan - Toimenpiteeseen käytettävissä olevaa kokonaisrahoitusta rajataan esim. tavoitealan perusteella. - Toimenpiteelle osoitetaan tilakohtainen maksimipinta-alaosuus - Samalla lohkolla toteutettavien toimenpiteiden määrää rajataan - Tuplamaksun estäminen: ei makseta viherryttämisen vaatimuksista eikä täydentävien ehtojen kautta tulevista vaatimuksista tai toisen toimenpiteen (esim. luomu) kautta korvattavasta toiminnasta Sivu 5

Ympäristökorvauksen kohdentaminen Ympäristösitoumus 1/4 Ravinteiden tasapainoinen käyttö (vesiensuojelu, ilmasto) - Toimenpide määräytyy viljelykasvin, lohkon ominaisuuksien ja satotason perusteella lohkokohtaisesti, vaatimukset koskevat tilan koko alaa - Suojakaistat vesistöjen varsiin Lietelannan sijoittaminen peltoon ja Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (vesiensuojelu, ilmasto, ilma, maaperä) - Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyö - Ilmastotoimenpide - ei kohdenneta maantieteellisesti - Kierrätystoimenpide - ei kohdenneta maantieteellisesti Sivu 6

Ympäristökorvauksen kohdentaminen Ympäristösitoumus 2/4 Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla (vesiensuojelu, ilmasto) - Yksivuotiset puutarhakasvit Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla (vesiensuojelu, biodiversiteetti) - Puutarhakasvit ja siemenperunalohkot - Vain orgaaninen kate Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu (biodiversiteetti) - Vaihtoehtoisten ei-kemiallisten menetelmien soveltamisesta kiinnostuneet puutarhatilat Sivu 7

Ympäristökorvauksen kohdentaminen Ympäristösitoumus 3/4 Valumavesien hallinta (vesiensuojelu, ilmasto) - Aiemmat vastaavan sopimuksen mukaiset lohkot - Happaman sulfaattimaan lohkot niiden pääasiallisella esiintymisalueella, pohjavesialueen ja turvemaan lohkot, joilla on vaadittava valumavesien hallintajärjestelmä Ympäristönhoitonurmet (vesiensuojelu, ilmasto, biodiversiteetti) - Suojavyöhykkeet vesistöjen ja valtaojien varsilla, Natura-rajauksen sisällä olevat peltolohkot - Suojavyöhykkeillä korkeampi korvaustaso ns. kohdentamisalueella - Monivuotiset ympäristönurmet: happaman sulfaattimaan lohkot niiden pääasiallisella esiintymisalueella, turvemaan ja pohjavesialueen lohkot - Luonnonhoitopelloissa rajataan maksimipinta-alaa / tila Sivu 8

Ympäristökorvauksen kohdentamisalue Perustana tieto pintavesien ekologisesta tilasta Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue Alue, jossa maatalouden vesiensuojelutoimenpiteillä voidaan tehokkaimmin vähentää vesistökuormitusta 70 % Suomen peltoalasta Rajaus noudattaa kuntarajoja sujuvan toimeenpanon mahdollistamiseksi Sivu 9

Ympäristökorvauksen kohdentaminen Ympäristösitoumus 4/4 Talviaikainen kasvipeitteisyys (vesiensuojelu, ilmasto, biodiversiteetti, maaperä) - Kohdentamisalueella 20 % ylittävältä osin ei korvata kevennettyä muokkausta, maksimissaan tilalla korvataan 80 % peitteisyyttä - Ei-kohdentamisalueella kevennetty muokkaus on sallittu, maksimissaan korvataan 60 % peitteisyyttä - Ei makseta pysyville nurmille tai alalle jonka kasvipeitteisyyttä korvataan muun toimenpiteen kautta Peltoluonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti, maaperä, maisema) - Monimuotoisuuspelloissa rajataan maksimialaa / tila - Viherlannoitusnurmista ei korvausta luomutiloille Sivu 10

Ympäristökorvauksen kohdentaminen Ympäristösopimukset 1/1 Kosteikkojen hoito, Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot - Toimenpiteen tavoitteet ja toimenpiteeseen kelpaavat kohteet on määritelty toimenpiteen kuvauksessa ja ehdoissa - Kohteet valitaan hakemuksen ja siihen liitettävän suunnitelman perusteella Ely-keskuksen kohdekohtaisen harkinnan kautta Alkuperäisrotujen kasvattaminen - Kohdistuu edistettäviksi valittuihin alkuperäisrotuihin Sivu 11

Ympäristökorvauksen kohdentaminen Geenipankkisäilytys 1/1, korvaus ei pinta-alaperusteinen Alkuperäiskasvien viljely - Kohdistuu kasvilajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeeksi merkittyjen lajikkeiden ylläpitoon Alkuperäisrotujen perimän säilytys - Kohdistuu edistettäviksi valittuihin alkuperäisrotuihin Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat - Kohdistuu kansallisesti arvokkaiden maahamme sopeutuneiden maa- ja puutarhatalouden kasvien säilyttämiseen Sivu 12

Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys (art. 14) - hankkeet ympäristöosaamisen kehittämiseen Neuvonta (art. 15) - ympäristöneuvonta - ympäristösitoumukseen valittujen toimien mukauttaminen neuvonnan perusteella Investoinnit (art. 17) - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (art. 20) -esim. ympäristön tilaa parantavat yhteisölliset toimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristön parantaminen, maisemanhoitosuunnitelmat Ympäristökorvaukset (art. 28) Luonnonmukainen tuotanto (art. 29) Luonnonhaittakorvaukset (art. 31-32) -tukikelpoisuus pysyville laitumille Yhteistyö (art. 35) - eri tahoja yhdistävät yhteishankkeet: esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet - käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden ja uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Leader (art. 41-44, 64) - paikallisten toimintaryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (art. 19) -tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Ympäristö ja ilmasto ovat kehittämisohjelman läpileikkaavia teemoja Sivu 13

Maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden kohdentaminen ympäristöön Ympäristö ja ilmasto ovat läpileikkaavia teemoja, jotka tulee ottaa huomioon kaikissa kehittämisohjelman toimenpiteissä Päätäntävalta rahoituksen käytöstä on useassa ohjelman toimenpiteessä alueilla ja Leader:ssa paikallisilla toimintaryhmillä Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi ohjelman kokonaisrahoituksesta sovittaessa, että ohjelman toimeenpanossa otetaan ELY-keskusten yritys- ja hanketukien määrärahojen vuosittaisessa jaossa huomioon vesien tila erityisesti Saaristomeren valuma-alueella ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Vastuu siitä, miten tämä rahoituspainotus käytetään ympäristön hyväksi, on alueilla. Sivu 14

Sivu 15 Maaseutu.fi/maaseutu2020